| Source | Target | | ETA-sopimuksen 61 artiklan mukainen arviointi | Hindamine EMP lepingu artikli 61 alusel |
| Mitään ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 kohdassa kuvatuista tilanteista ei voida soveltaa tässä tapauksessa. | Käesoleva juhtumi suhtes ei saa kohaldada ühtegi EMP lepingu artikli 61 lõikes 2 kirjeldatud olukorda. |
| Kyseessä oleva alue ei kuulu ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamisalaan, ja ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohtaa ei sovelleta tässä tapauksessa. | Kõnealune piirkond ei kuulu EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti a reguleerimisalasse ning käesoleva juhtumi suhtes ei saa kohaldada EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti b. |
| Kantelun kohteena oleva rahoitus ei näytä suoraan edistävän ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja yhteisön horisontaalisia tavoitteita kuten tutkimusta ja kehitystä, työllisyyttä, ympäristöä jne. Norjan viranomaiset eivät kuitenkaan ole vedonneet tähän poikkeukseen. | Vaidlustatud rahastamine ei tundu otseselt edendavat ühenduse horisontaalseid eesmärke EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti c tähenduses, nagu teadus- ja arendustegevus, tööhõive, keskkond jne. Tegelikult ei ole Norra ametiasutused sellele erandile ka tuginenud. |
| Valvontaviranomainen katsoo sen vuoksi, että kantelun kohteena olevaa rahoitusta ei voida pitää ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvana kyseisen kohdantarkoittamassa merkityksessä. | Seepärast leiab järelevalveamet, et vaidlustatud rahastamist ei saa lugeda EMP lepinguga kokkusobivaks kõnealuse punkti tähenduses. |
| ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukainen arviointi | Hindamine EMP lepingu artikli 59 lõike 2 alusel |
| ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaisesti ”yrityksiin, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja … sovelletaan tämän sopimuksen määräyksiä ja varsinkin kilpailusääntöjä siltä osin kuin ne eivät oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä yrityksiä hoitamasta niille uskottuja erityistehtäviä. Kaupan kehitykseen ei saa vaikuttaa tavalla, joka olisi ristiriidassa sopimuspuolten etujen kanssa.” | EMP lepingu artikli 59 lõike 2 kohaselt „ettevõtjad, kellele on usaldatud üldist majandushuvi pakkuvate teenuste osutamine …, alluvad käesoleva lepingu eeskirjadele, eelkõige konkurentsieeskirjadele niivõrd, kuivõrd nimetatud eeskirjade kohaldamine ei takista juriidiliselt ega faktiliselt nendele määratud eriülesannete täitmist. Kaubanduse arengut ei tohi mõjutada määral, mis oleks vastuolus lepinguosaliste huvidega”. |
| Kyseisen säännöksen soveltamista on kehitetty valtiontuen suuntaviivojen julkisen palvelun velvoitteesta maksettavaa korvausta koskevan luvun 25 kohdassa, jossa määrätään, että suuntaviivoja sovelletaan kyseisten suuntaviivojen hyväksymisen jälkeen myönnetyn ilmoittamattoman tuen arviointiin. | Selle sätte kohaldamist on käsitletud avalike teenuse eest hüvitise maksmist käsitlevates riigiabi suunistes, mille punktis 25 on sätestatud, et suuniseid kohaldatakse pärast kõnealuste suuniste vastuvõtmist antud teatamata abi hindamise suhtes. |
| Kaikissa muissa tapauksissa sovelletaan tuen myöntämisen aikaan voimassa olleita säännöksiä. | Kõikidel muudel juhtudel kohaldatakse abi andmise ajal kehtivaid sätteid. |
| Tarkastelun kohteena olevat kaksi toimenpidettä on aloitettu ennen suuntaviivojen hyväksymistä 20. joulukuuta 2005. | Kaks uuritavat meedet võeti enne suuniste vastuvõtmist (20. detsember 2005). |
| Julkisen palvelun velvoitteesta maksettavasta korvauksesta ei ollut olemassa mitään erityissääntöjä ennen kuin valtiontuen suuntaviivojen 18 C luku (nykyisin julkisen palvelun velvoitteesta maksettavaa korvausta koskeva luku) otettiin käyttöön. | Enne tollase riigiabi suuniste peatüki 18C (praegu nimetatakse seda lihtsalt avalike teenuste eest hüvitise maksmist käsitlevaks peatükiks) kehtestamist ei olnud paigas konkreetseid avalike teenuste eest hüvitise maksmist käsitlevaid eeskirju. |
| Valvontaviranomainen katsoo kuitenkin, että on asianmukaista perustaa aikaisempien toimenpiteiden arviointi yleishyödyllisistä palveluista Euroopassa annettuun komission tiedonantoon [25]sekä ennen tuen myöntämistä annettuun yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.Lisäksi valvontaviranomainen toteaa, että valtiontuen suuntaviivojen 18 C luku ei muuttanut merkittävästi arvioinnin perustaa, vaan yksinkertaisesti selvensi vaatimuksia ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa olevien eri kriteereiden täyttämiseksi. | Sellele vaatamata peab järelevalveamet asjakohaseks tugineda varasemate meetmete hindamisel komisjoni teatisele üldist majandushuvi pakkuvate teenuste kohta Euroopas [25]koostoimes abi andmisele eelneva Euroopa Kohtu praktikaga.Peale selle leiab järelevalveamet, et riigiabi suuniste peatüki 18C sisu ei muutnud oluliselt hindamise aluseid, vaid lihtsalt selgitas mitmesuguste EMP lepingu artikli 59 lõikes 2 sisalduvate kriteeriumide täitmiseks vajalikke nõudeid. |
| Ottaen huomioon toimenpiteiden ajoituksen ja sen, että ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohta muodostaa poikkeuksen ja sitä on sen vuoksi tulkittava rajoittavasti, kyseisten kahden tarkastelun kohteena olevan toimenpiteen soveltuvuus arvioidaan seuraavien (kumulatiivisten) periaatteiden mukaisesti: | Kahe uuritava meetme kokkusobivust hinnatakse seepärast järgmiste (kumulatiivsete) põhimõtete põhjal, võttes nõuetekohaselt arvesse meetmete võtmise aega ja asjaolu, et EMP lepingu artikli 59 lõike 2 puhul on tegemist erandiga ning seda tuleb seega tõlgendada kitsendavalt: |
| kyseessä on oltava yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu ja se on selvästi määriteltävä sellaiseksi, | asjaomane teenus peab olema „üldist majandushuvi pakkuv teenus” ja sellena selgelt määratletud; |
| kyseisen palvelun tarjoaminen on uskottava virallisesti kyseessä olevan yrityksen tehtäväksi, | asjaomasele ettevõtjale peab olema antud ametlikult ülesanne kõnealust teenust osutada; |
| kilpailusääntöjen soveltaminen vaikeuttaisi kyseessä olevalle yritykselle annettujen erityistehtävien suorittamista, ja | konkurentsieeskirjade kohaldamine takistaks kõnealusele ettevõtjale määratud konkreetsete ülesannete täitmist; |
| valtiontuilla ei missään tapauksessa saa vaikuttaa kaupan kehittymiseen sopimuspuolten edun kanssa ristiriitaisella tavalla. | kaubanduse arengut ei tohi mõjutada määral, mis oleks vastuolus lepinguosaliste huvidega. |
| Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut | Üldist majandushuvi pakkuv teenus |
| EFTA-valtioilla on laaja harkintavalta määritellä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden taso ja ne voivat tarvittaessa asettaa julkisen palvelun velvoitteita kyseisen tason saavuttamiseksi. | EFTA riikidel on üldist majandushuvi pakkuvate teenuste taseme kindlaksmääramisel suur otsustusõigus ning vajaduse korral võivad nad selle taseme tagamiseks kehtestada avaliku teenindamise kohustused. |
| Tätä valtion vapautta määritellä, mitä se pitää yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvänä palveluna, valvotaan ainoastaan ilmeisten virheiden havaitsemiseksi. | Riigi üldist majandushuvi pakkuvate teenuste määratlust kontrollitakse ainult ilmsete vigade vältimiseks. |
| Jotta ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan poikkeusta voidaan soveltaa kaikissa tapauksissa, julkisen palvelun tehtävän täytyy olla selvästi määritelty. | EMP lepingu artikli 59 lõikes 2 sisalduva erandi kohaldamiseks peab avaliku teenuse osutamine olema aga kõikidel juhtudel selgelt määratletud. |
| Tässä suhteessa oikeuskäytännöstä seuraa, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun käsite kattaa palvelut, joilla on erityisiä piirteitä verrattuna tavanomaisen taloudellisen toiminnan taloudellisiin tarkoituksiin [26]. | Seoses sellega järeldub kohtupraktikast, et „üldist majandushuvi pakkuvate teenuste” mõiste hõlmab teenuseid, millel on üldise majandustegevuse majandusliku huviga võrreldes teatavad eritunnused [26]. |
| Yksi erityispiirre voi olla se seikka, että viranomaiset katsovat, että palvelu on tarjottava, vaikka markkinoilla ei ole siihen riittäviä kannusteita [27]. | Üks selliseid eritunnuseid võib olla asjaolu, et ametiasutused leiavad teenuse osutamise olevat vajaliku ka juhul, kui turul puuduvad selleks piisavad stiimulid [27]. |
| Silloin kun tietyt palvelut katsotaan yleishyödyllisiksi ja markkinavoimat eivät saa aikaan kyseisten palvelujen tyydyttävää tarjontaa, asianomainen valtio voi asettaa erityisiä julkisen palvelun velvoitteita palvelun tason varmistamiseksi. | Seega, kui teatavad teenused loetakse üldhuviteenusteks ning turujõud ei taga selliste teenuste rahuldavat osutamist, võib asjaomane riik kehtestada teatava teenuste taseme tagamiseks konkreetsed avaliku teenindamise kohustused. |
| Valvontaviranomainen toteaa 4,5 miljoonan Norjan kruunun suoran avustuksen osalta, että valtion vuoden 2005 talousarvion asianomaisessa kohdassa varattiin rahoitus liikennelentäjäkoulutukselle Tromsøssä/Bardufossissa. | 4,5 miljoni Norra krooni suuruse otsetoetuse kohta märgib järelevalveamet, et asjaomase kirjega 2005. aasta riigieelarves eraldati rahalisi vahendeid „pilootide koolitamiseks Tromsø/Bardufossi piirkonnas”. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että tämä ei ole selvästi määritelty julkisen palvelun tehtävä. | Järelevalveamet on seisukohal, et see ei ole avaliku teenuse osutamise selge määratlus. |
| Vaikka voitaisiin lisäksi väittää, että koko kurssin suorittaminen Norjassa on palvelun erityispiirre, joka muodostaa sen yleishyödyllisen osan, valvontaviranomainen huomauttaa, että talousarviossa tai muissa valvontaviranomaiselle toimitetuissa asiakirjoissa kyseistä erityispiirrettä ei aseteta tuen ehdoksi. | Peale selle märgib amet, et isegi juhul, kui väita, et teenuse eritunnus on terve koolituse toimumine Norras ning et see ongi teenusega kaasnev „üldine huvi”, ei sea mitte miski eelarves ega muudes järelevalveametile esitatud dokumentides sellist tunnust toetuse maksmise tingimuseks. |
| Valvontaviranomainen katsoo sen vuoksi, että tässä tapauksessa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun määritelmää on tulkittu virheellisesti. | Seepärast on järelevalveamet seisukohal, et käesoleval juhul esineb üldist majandushuvi pakkuva teenuse määratlemisel ilmne viga. |
| Kyseessä olevassa tapauksessa ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa oleva ehto (yritys harjoittaa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvää palvelua) ei täyty. | Seega ei ole praegusel juhul täidetud EMP lepingu artikli 59 lõike 2 kohaldamise tingimus (st et ettevõtja osutab üldist majandushuvi pakkuvat teenust). |
| Edellä I jakson 2.1 kohdan d alakohdassa mainitun toimenpiteen osalta valvontaviranomainen katsoo, että tietyn velkamäärän takauksella ei yleensä ottaen voida varmistaa tietyn yleishyödyllisen tehtävän suorittamista ja sen vuoksi kyseistä toimenpidettä ei arvioida ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaisesti. | Lõpuks, eespool I osa punkti 2.1 alapunktis d kindlaksmääratud meetme asjus on järelevalveamet seisukohal, et üldiselt ei saa teatavale võlasummale garantii andmisega tagada konkreetse üldist majandushuvi pakkuva ülesande täitmist ning seepärast ei peaks kõnealust meedet hindama EMP lepingu artikli 59 lõike 2 alusel. |
| Tehtävänanto | Teenuste osutamise usaldamine |
| Vaikka kyseessä oleva palvelu olisi ollut asianmukaisesti määritelty, julkisen palvelun tehtävä on nimenomaisesti annettava hoidettavaksi viranomaisen asiakirjalla, jotta ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa olevaa poikkeusta voidaan soveltaa. | Isegi kui kõnealuneteenus oleks olnud EMP lepingu artikli 59 lõike 2 kohaldamiseks nõuetekohaselt määratletud, peab avaliku teenindamise kohustus olema ametiasutuste aktiga konkreetselt ülesandeks tehtud. |
| Valvontaviranomainen huomauttaa, että molemmat tarkastelun kohteena olevat toimenpiteet näyttäisivät antavan taloudellisen edun NAC:lle ilman, että sille annettiin rahoituksen vastikkeeksi julkisen palvelun tehtävä. | Järelevalveamet märgib, et mõlemad uuritavad meetmed tunduvad andvat Norra lennukolledžile rahalist soodustust, määramata sellele vastutasuks rahastamise eest mingit avaliku teenindamise kohustust. |
| Valvontaviranomainen viittaa Norjan viranomaisten väitteeseen, jonka he perustivat komission käytäntöön, ja katsoo, että komission päätöksistä ei voi tehdä sitä johtopäätöstä, että pelkästään valtion rahoituksen saanti merkitsisi tehtävänantoa, kun julkisen palvelun tehtävän kuvausta tai sitä koskevia edellytyksiä ei ole annettu [28]. | Seoses Norra ametiasutuste väitega komisjoni praktika kohta on järelevalveamet seisukohal, et selle organi otsuste põhjal ei saa järeldada, et ainuüksi riigilt rahaliste vahendite saamine ongi ülesande andmine, kui ei ole esitatud avaliku teenuse kirjeldust või selle tagamise tingimusi [28]. |
| Sen vuoksi ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohtaa ei voida soveltaa tässä tilanteessa. | Sellest tulenevalt ei saa EMP lepingu artikli 59 lõiget 2 käesoleva olukorra suhtes kohaldada. |
| Suhteellisuusperiaate | Proportsionaalsus |
| ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa olevat kaksi viimeistä edellytystä muodostavat yhdessä suhteellisuusperiaatetta koskevan arvioinnin. | EMP lepingu artikli 59 lõike 2 viimased kaks elementi moodustavad üheskoos proportsionaalsuse hindamise. |
| Tarkastellessaan, ylittävätkö toimenpiteet sen, mikä on tarpeen julkisen palvelun tehtävän tehokkaan täyttämisen varmistamiseksi, valvontaviranomainen huomauttaa ensinnäkin, että rahoituksen tarpeellisuus on kyseenalaista siihen liittyvien ehtojen puuttuessa. Toiseksi valvontaviranomainen huomauttaa, että tarvittavan rahoituksen määrää koskevaa objektiivista arviointia ei oletettavasti ole tehty. | Kaaludes, kas vastuvõetud meetmed ületavad avaliku teenindamise kohustuse tõhusa täitmise tagamiseks vajalikku, märgib järelevalveamet esiteks, et rahastamise vajalikkus on kaheldav, kuna sellega ei kaasnenud mingeid tingimusi, ning teiseks ei tehtud vajalike vahendite suhtes nähtavasti mingit objektiivset hindamist. |
| Valvontaviranomainen päättelee sen vuoksi, että vaikka muut edellytykset täyttyivät, tämä ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa oleva edellytys ei ole täyttynyt tässä tapauksessa. | Seepärast järeldab järelevalveamet, et isegi kui muud kriteeriumid oleks olnud täidetud, ei ole kõnealune EMP lepingu artikli 59 lõike 2 element käesoleva juhtumi puhul täidetud. |
| Valvontaviranomainen päättelee, että suora avustus (I jakson 2.1 kohdan a alakohta) ja lainatakaus (I jakson 2.1 kohdan d alakohta) eivät kumpikaan täytä edellytyksiä ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi ja että molemmat toimenpiteet ovat sen vuoksi ETA-sopimuksen toimintaan soveltumattomia. | Järelevalveamet järeldab, et ei otsetoetus (I osa punkti 2.1 alapunkt a eespool) ega laenugarantii (I osa punkti 2.1 alapunkt d eespool) vasta EMP lepingu artikli 59 lõike 2 kohaldamise tingimustele ning seepärast on mõlemad meetmed EMP lepinguga kokkusobimatud. |
| Tromsin läänin myöntämä hankerahoitus (I jakson 2.1 kohdan b alakohta) | Tromsi maakonna antud laenu kustutamine (I osa punkti 2.1 alapunkt c eespool) ja |
| valtion talousarviosta myönnetty 4,5 miljoonan Norjan kruunun suora avustus (I jakson 2.1 kohdan a alakohta) ja | Tromsi maakonna antud laenugarantii ilma garantiipreemiate maksmiseta (I osa punkti 2.1 alapunkt d eespool), |
| Tromsin läänin myöntämä lainatakaus ilman takausmaksua (I jakson 2.1 kohdan d alakohta), | rikkudes järelevalve- ja kohtulepingu 3. protokolli I osa artikli 1 lõiget 3. |
| ja rikkoneet valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohtaa. | Kirjeldatud abimeetmed ei vasta EMP lepingu artikli 59 lõike 2 kohaldamise tingimustele ega sobi seepärast kokku EMP lepinguga. |
| Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 14 artiklasta seuraa, että valvontaviranomainen tekee päätöksen, jonka mukaan ETA-sopimuksessa vahvistettujen valtiontukisääntöjen kanssa yhteensopimaton sääntöjenvastainen tuki on perittävä takaisin edunsaajilta, ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Tromsin läänin NLH:lle myöntämä hankerahoitus, Målselvin kunnan sille myöntämä laina sekä Tromsin läänin NAC:lle myöntämän lainan anteeksiantaminen eivät ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. | Artikkel 2 |
| 2 artikla | Riigieelarvest antud 4,5 miljoni Norra krooni suurune otsetoetus ja Tromsi maakonna antud laenugarantii on riigiabi Norra lennukolledžile, mis on EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses EMP lepinguga kokkusobimatu. |
| Valtion talousarviosta myönnetty 4,5 miljoonan Norjan kruunun suora avustus ja Tromsin läänin myöntämä lainatakaus ovat NAC:lle myönnettyä valtiontukea, joka ei sovellu ETA-sopimuksen toimintaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaisesti. | Artikkel 3 |
| 3 artikla | Norra ametiasutused võtavad kõik vajalikud meetmed, et artiklis 2 osutatud ja Norra lennukolledžile ebaseaduslikult antud abi tagasi nõuda. |
| 4 artikla Tuki on maksettava takaisin viipymättä kansallisen oikeuden mukaisten menettelyjen mukaisesti, jos niissä mahdollistetaan päätöksen välitön täytäntöönpano. Takaisinperittävään tukeen sisällytetään korko ja koronkorot, jotka lasketaan siitä alkaen, kun tuki asetettiin NAC:n käyttöön, siihen asti kun tuki on peritty takaisin. | Intressid arvutatakse otsuse nr 195/04/COL artikli 9 põhjal. |
| Korko on laskettava päätöksen N:o 195/04/KOL 9 artiklan mukaisesti. | Artikkel 5 |
| 5 artikla Norjan viranomaisten on ilmoitettava EFTAn valvontaviranomaiselle päätöksen noudattamiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta. | Norra ametiasutused teatavad EFTA järelevalveametile käesoleva otsuse täitmiseks võetud meetmetest kahe kuu jooksul alates otsuse teatavakstegemisest. |
| Tehty Brysselissä 1 päivänä heinäkuuta 2009. | Brüssel, 1. juuli 2009 |
| Jäljempänä ’päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta’. | Edaspidi „ametliku uurimismenetluse algatamise otsus”. |
| EUVL C 77, 5.4.2007, s. 35, ja ETA-täydennysosa N:o 17, 5.4.2007, s. 16. | ELT C 77, 5.4.2007, lk 35, ja EMP kaasanne nr 17, 5.4.2007, lk 16. |
| Yksityiskohtaisia tietoja Norjan viranomaisten ja valvontaviranomaisen välisestä kirjeenvaihdosta on saatavilla muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä. | Norra ametiasutuste ja järelevalveameti kirjavahetuse kohta üksikasjalikuma teabe saamiseks vt ametliku uurimismenetluse algatamise otsust. |
| Katso alaviite 7. | Vt joonealust märkust 7. |
| Norjan viranomaiset viittaavat väitteensä tueksi luultavasti NAC:n hallintoneuvoston aloittamaan likvidaatiomenettelyyn. | Selle ettepaneku toetuseks viitavad Norra ametiasutused nähtavasti Norra lennukolledži nõukogu algatatud likvideerimismenetlusele. |
| Tätä lausuntoa tuetaan sillä, että NAC:ia vastaan on parhaillaan käynnissä konkurssimenettely. | Selle väite toetuseks osutatakse asjaolule, et Norra lennukolledži suhtes on algatatud pankrotimenetlus. |
| Asia 202/88 komissio v. Ranska (Telepäätelaitteet) Kok. 1991, s. I-1223, 12 kohta. | Kohtuasi C-202/88, komisjon vs. Prantsusmaa (telekommunikatsioonivõrgu lõppseadmed), EKL 1991, lk I-1223, punkt 12. |
| Väitteen tueksi Norjan viranomaiset viittaavat asiaan C-159/94 komissio v. Ranska, Kok. 1997, s. I-5815, 112 ja 113 kohta. | Selle väite toetuseks osutavad Norra ametiasutused kohtuasjale C-159/94, komisjon vs. Prantsusmaa, EKL 1997, lk I-5815, punktid 112 ja 113. |
