| Source | Target | | Tromsin lääni esitti näyttöä siitä, että kaksi muuta yksityisomistuksessa olevaa yritystä myönsivät kukin 200000 Norjan kruunun lainat NAC:lle ja antoivat velan anteeksi osana velan uudelleenjärjestelyä. | Tromsi maakond esitas tõendeid selle kohta, et ümberkorraldamise käigus kustutasid Norra lennukolledži võlgu ka kaks teist eraõiguslikku äriühingut, kusjuures mõlema puhul oli võlgnetav summa 200000 Norra krooni. |
| Kantelija huomauttaa, että NEAR:n opiskelijat voivat suorittaa koko koulutuksensa Norjassa, mutta useimmat valitsevat mahdollisuuden opiskella ulkomailla. | Kaebuse esitaja märgib, et NEARi õpilastel on võimalik läbida terve koolitus Norras, kuid enamik neist kasutab välismaal pakutavaid võimalusi. |
| NAC ei sen sijaan tarjoa mahdollisuutta opiskella ulkomailla, vaan kaikki sen opiskelijat suorittavat koulutuksensa ainoastaan Norjassa. | Erinevus seisneb selles, et Norra lennukolledž ei paku välismaal õppimise võimalusi ja seega läbivad kõik õpilased koolituse ainult Norras. |
| Kantelija viittaa tältä osin asioihin C-41/90 Höfner, Kok. 1991, s. I-1979 ja C-244/94 Fédération Française des Sociétés d'Assurance, Kok. 1995, s. I-4013. | Kaebuse esitaja viitab siinkohal kohtuasjadele C-41/90, Höfner, EKL 1991, lk I-1979, ja C-244/94, Fédération Française des Sociétés d’Assurance, EKL 1995, lk I-4013. |
| Toisaalta asiaa C-159/91 Poucet et Pistre, Kok. 1993, s. I-637 käytetään esimerkkinä luokittelusta muuksi kuin yritykseksi, koska kyseessä olevalla yksiköllä on ainoastaan sosiaalinen tehtävä. | Teiselt poolt kasutatakse muu kui äriühinguna liigitamise näitena üksuse üksnes sotsiaalset funktsiooni kohtuasjas C-159/91, Poucet et Pistre, EKL 1993, lk I-637. |
| Koulutuskustannukset NAC:ssa opiskelijaa kohti ovat arviolta 937500 Norjan kruunua. Kantelija toteaa, että NAC:n saamat korvaukset ovat liian suuret, sillä NEAR:n täysin Norjassa suoritettava koulutus maksaa 512000 Norjan kruunua. | Võttes aluseks Norra lennukolledži pakutava koolituse hinnangulise kulu 937500 Norra krooni õpilase kohta, väidab kaebuse esitaja, et Norra lennukolledžile makstakse ülemäärast hüvitist, kuna NEARi puhul on üksnes Norras pakutava koolituse kulu 512000 Norra krooni. |
| ETA-sopimuksen 37 artiklan sisältö on samanlainen. | EMP lepingu artikli 37 sisu on sarnane. |
| Asia C-109/92 Wirth, Kok. 1993, s. I-6447, 14–17 kohta. | Vt kohtuasi C-109/92, Wirth, EKL 1993, lk I-6447, punktid 14–17. |
| EFTAn tuomioistuin vahvisti tämän kannan äskettäin asiassa E-5/07 Private Barnehagers Landsforbund21. helmikuuta 2008 antamassaan tuomiossa, jota ei ole vielä julkaistu, 80 ja myöhemmissä kohdissa. | EFTA kohus kinnitas seda seisukohta kohtuasjas E-5/07, Private Barnehagers Landsforbund, 21. veebruari 2008. aasta kohtuotsus (pole veel avaldatud), punkt 80 jj. |
| Asia E-5/07 Private Barnehagers Landsforbund, mainittu edellä, 80 kohta. | Eespool osutatud kohtuasi E-5/07, Private Barnehagers Landsforbund, punkt 80. |
| Asia C-205/03 P FENIN, Kok. 2006, s. I-6295, 25 kohta. | Kohtuasi C-205/03 P, FENIN, EKL 2006, lk I-6295, punkt 25. |
| Ks. esimerkiksi asia C-179/90 Merci convenzionali porto di Genova, Kok. 1991, s. I-5889, 28 kohta. | Vt näiteks kohtuasi C-179/90, Merci convenzionali porto di Genova, EKL 1991, lk I-5889, punkt 28. |
| Ks. esimerkiksi komission tiedonanto yleishyödyllisistä palveluista Euroopassa, mainittu edellä alaviitteessä 25, 14 kohta. | Vt näiteks eespool joonealuses märkuses nr 25 osutatud komisjoni teatist üldise majandushuvi teenuste kohta Euroopas, punkt 14. |
| Tukiohjelmasta, jonka Italia on toteuttanut ammattikoulutuslaitosten uudistamiseksi 2 päivänä maaliskuuta 2005 tehdyssä komission päätöksessä 2006/225/EY (EUVL L 81, 18.3.2006, s. 25) todetaan, että kyseessä olevat koulutuslaitokset ”tarjoavat … institutionaalista koulutusta, jolla on sosiaalinen päämäärä. | Komisjoni 2. märtsi 2005. aasta otsuses 2006/225/EÜ (Itaalia poolt koolitusasutuste ümberkorraldamiseks rakendatud toetuskava kohta) (ELT L 81, 18.3.2006, lk 25) tunnistatakse selgesõnaliselt, et asjaomased asutused „tagasid institutsionaalse kutseõppe, millel oli sotsiaalne eesmärk, mis (…) viidi ellu riikliku hariduskava raames” (põhjendus 48), ja seepärast oli neile „siduvate aktidega (…) määratud avaliku teenuse osutamise eriülesanne asjakohaste riiklike ja regionaalsete eeskirjade raames” (põhjendus 57). |
| Valvontaviranomainen kehotti samalla asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa [9]. | Järelevalveamet kutsus huvitatud isikuid üles märkusi esitama [9]. |
| Norjan hallituksen mukaan parlamentti myönsi 4,5 miljoonan Norjan kruunun tuen liikennelentäjien koulutukseen Tromssassa/Bardufossissa kesäkuussa 2005. | Norra valitsuse väitel kehtestas parlament 2005. aasta juunis 4,5 miljoni Norra krooni suuruse toetuse „pilootide koolitamiseks Tromsø/Bardufossi piirkonnas”. |
| Opetus- ja tutkimusministeriö myönsi kyseisen tuen suoraan NAC:lle 8 päivänä heinäkuuta 2005. | Selle toetuse eraldas Norra lennukolledžile 8. juulil 2005 otse haridus- ja teadusministeerium. |
| Vuoden 2006 valtion talousarvioon otettiin vielä toinen 4,5 miljoonan Norjan kruunun määräraha ja se ehdotettiin otettavaksi myös vuoden 2007 talousarvioesitykseen. | Ka 2006. aasta riigieelarvesse kirjutati 4,5 miljoni Norra krooni suurune summa, samuti oli see ette nähtud 2007. aasta eelarveprojektis. |
| Norjan hallituksen mukaan parlamentille ilmoitettiin kuitenkin kantelusta ja määrärahojen myöntäminen NAC:lle keskeytettiin siihen saakka, kunnes asiassa päästään ratkaisuun. | Norra valitsuse andmetel teavitati parlamenti aga kaebusest ja edasised eraldised Norra lennukolledžile peatati kuni küsimuse lahendamiseni. |
| Målselvin kunta totesi, että 19 päivänä heinäkuuta 2006 se myönsi NAC:lle 1,3 miljoonan Norjan kruunun lainan 8,5 prosentin vuosikorolla. Lainan koko pääoma ja korot oli määrä maksaa takaisin viimeistään vuoden 2007 lopussa. | Målselvi vald märkis, et oma 19. juuli 2006. aasta otsusega andis ta Norra lennukolledžile 1,3 miljoni Norra krooni suuruse allutatud laenu intressimääraga 8,5 % aastas, mis tuli tasuda täies ulatuses koos intressidega hiljemalt 2007. aasta lõpuks. |
| Målselvin kunta pidensi 24 päivänä huhtikuuta 2008 tekemällään päätöksellä lainan takaisinmaksuaikaa 31 päivään joulukuuta 2008. | Oma 24. aprilli 2008. aasta otsusega pikendas Målselvi vald tagasimaksetähtaega 31. detsembrini 2008. |
| Norjan viranomaiset ovat vahvistaneet, että lainasumma maksettiin NLH:lle. | Hiljem kinnitasid Norra ametiasutused, et laen oli määratud Norsk Luftfartshøgskolele ja tollele ka välja makstud. |
| Avustus | Toetus |
| Norjan hallituksen mukaan ilmavoimien kapasiteetti kouluttaa muita kuin ilmavoimien lentäjiä ja lentoyhtiö SAS:n taloudellinen tuki liikennelentäjäkoulutukseen ovat molemmat vähentyneet viime vuosina. | Norra valitsuse sõnul on viimastel aastatel kahanenud nii õhujõudude suutlikkus koolitada väljaspool relvajõude töötavaid piloote kui ka lennuettevõtja SAS rahaline toetus pilootide koolitamiseks. |
| NAC on osakeyhtiö, joka rekisteröitiin Norjassa 1993. | Norra lennukolledž on piiratud vastutusega äriühing, mis on Norras registreeritud 1993. aastal. |
| NAC:n omistajia olivat SAS-lentoyhtiö (60 %), Norsk Luftfartshøgskole (29 %) ja muut pienemmät osakkeenomistajat. | Selle omanikud olid SAS (60 %), Norsk Luftfartshøgskole (29 %) ja väikeaktsionärid. |
| Norsk Luftfartshøgskole on Norjassa vuonna 1997 rekisteröity säätiö. | Norsk Luftfartshøgskole on sihtasutus, mis on Norras registreeritud 1997. aastal. |
| Sen perustajajäseniä ovat Troms fylkeskommune, SAS:n lentokoulutuskeskus (SAS Flight Academy) ja Bardun ja Målselvin kunnat. | Selle asutajaliikmed on Troms fylkeskommune, SASi lennuakadeemia (SAS Flight Academy) ning Bardu ja Målselvi vallad. |
| Aluksi kantelija kumoaa Norjan viranomaisten antaman kuvauksen lentäjäkoulutusjärjestelmästä ja väittää, että sekä sillä että NAC:lla on sama (Norjan siviili-ilmailuviranomaisen myöntämä) lisenssi ja molemmat tarjoavat yhdennettyä liikennelentäjäkoulutusta Norjassa [15]. On esitetty väite, jonka mukaan NAC ei harjoita taloudellista toimintaa. Tältä osin kantelija huomauttaa, että ilmaisu ”yritys” on laaja käsite. | Sissejuhatava märkusena lükkab kaebuse esitaja ümber Norra ametiasutuste esitatudkirjelduse pilootide koolitussüsteemi kohta ning väidab, et nii temal kui ka Norra lennukolledžil on sama litsents (mille on väljastanud Norra tsiviillennundusamet) ning et mõlemad pakuvad Norras terviklikku liinipilootide koolitust [15]. |
| Norjan viranomaisten mukaan Tromsin lääni myönsi lainan vuonna 1999 alueellisen lainajärjestelmän mukaisesti. Järjestelmästä ilmoitettiin valvontaviranomaiselle, joka hyväksyi sen. | Norra ametiasutuste väitel andis Tromsi maakond 1999. aastal laenu piirkondliku laenukava alusel, millest teavitati järelevalveametit ja milleks viimane loa andis. |
| Lainan anteeksiantaminen vähentää myös sitä taloudellista taakkaa, joka edunsaajalle muuten koituisi. | Laenu kustutamine kahandab ka abisaaja neid finantskohustusi, mida ta vastasel korral peaks täitma. |
| Suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan soveltamista ja tulkitsemista varten, EFTAn valvontaviranomainen hyväksynyt ja antanut 19 päivänä tammikuuta 1994 (EYVL L 231, 3.9.1994, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 32, 3.9.1994, s. 1). | Suunised EMP lepingu artiklite 61 ja 62 ning järelevalve- ja kohtulepingu 3. protokolli artikli 1 kohaldamise ja tõlgendamise kohta, mille EFTA järelevalveamet võttis vastu ja avaldas 19. jaanuaril 1994; avaldatud Euroopa Ühenduste Teatajas (edaspidi „EÜT”) L 231, 3.9.1994, lk 1 , ja EMP kaasandes nr 32, 3.9.1994. |
| Suuntaviivoja on muutettu viimeksi 25 päivänä huhtikuuta 2007. | Suuniseid muudeti viimati 25. aprillil 2007. |
| Kantelija huomauttaa, että lääni ei esittänyt huomautuksia lainaa myönnettäessä eikä sen takaisinmaksua lykättäessä vuonna 2003. | Kaebuse esitaja märgib, et maakond ei esitanud märkusi laenu algse andmise ega tagasimaksete edasilükkamise kohta 2003. aastal. |
| Se pysyy väitteessään, jonka mukaan myös nämä seikat muodostavat valtiontuen. | Kaebuse esitaja jääb oma väite juurde, mille kohaselt on ka nende elementide puhul tegemist riigiabiga. |
| 4,5 miljoonan Norjan kruunun suora avustus sisältyy vuoden 2005 tarkistettuun valtion talousarvioon (281 luvun 1 kohta). | 4,5 miljoni Norra krooni suurune otsetoetus nähti ette 2005. aasta ülevaadatud riigieelarves (ptk 281, 1. kirje). |
| tehty 8 päivänä heinäkuuta 2009, | 8. juuli 2009, |
| Notoddenin kunnan ja Becromal Norway AS:n välillä tehdystä sähkönmyyntisopimuksesta | Notoddeni omavalitsuse ja ettevõtja Becromal Norway AS vahel sõlmitud energiamüügilepingu kohta |
| ottaa huomioon EFTAn jäsenvaltioiden välisen, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen [3]ja erityisesti sen 24 artiklan, | võttes arvesse EFTA riikide vahelist järelevalveameti ja kohtu asutamist käsitlevat lepingut [3]ja eriti selle artiklit 24, |
| ottaa huomioon valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa [4]3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan sekä II osan 4 artiklan 2 ja 4 kohdan sekä 7 artiklan 2 kohdan, | võttes arvesse järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 [4]I osa artikli 1 lõiget 3 ning II osa artikli 4 lõikeid 2 ja 4 ning artikli 7 lõiget 2, |
| on mainittujen määräysten [5]mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa ja ottaa huomioon nämä huomautukset, | olles kutsunud huvitatud isikuid üles esitama märkusi vastavalt osutatud sätetele [5]ja võttes nende märkusi arvesse |
| Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehty valvontaviranomaisen päätös N:o 718/07/KOL julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen ETA-täydennysosassa [6]. | Järelevalveameti otsus nr 718/07/COL ametliku uurimismenetluse alustamise kohta avaldati Euroopa Liidu Teatajas ning EMP kaasandes [6]. |
| Valvontaviranomainen kehotti samalla asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa. | Järelevalveamet kutsus huvitatud isikuid üles esitama oma märkusi. |
| Norjan viranomaiset esittivät menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen liittyvät huomautuksensa 4 päivänä helmikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä (tapahtuman nro 463572). | Norra valitsus esitas oma märkused uurimismenetluse alustamise otsuse kohta 4. veebruari 2008. aasta kirjas (toiming nr 463572). |
| Tuensaaja, Becromal Norway AS, esitti 21 päivänä toukokuuta 2008 päivätyllä kirjeellä pyynnön kokouksesta valvontaviranomaisen kanssa. | 21. mai 2008. aasta kirjas palus abisaaja, Becromal Norway AS kokkusaamist järelevalveametiga. |
| Kokous pidettiin valvontaviranomaisen tiloissa 11 päivänä kesäkuuta 2008. | Kohtumine toimus 11. juunil 2008 järelevalveameti ruumides. |
| Tutkitun toimenpiteen kuvaus | Uuritud meetme kirjeldus |
| Notoddenin kunta sijaitsee Telemarkin läänissä Kaakkois-Norjassa. | Notodden on omavalitsus Telemarki maakonnas Kagu-Norras. |
| Kunnalla on merkittävät vesivoimavarat, sillä se sijaitsee kohdassa, jossa kaksi jokea laskee Heddalsvatnet-järveen. | Asudes kohas, kus kaks jõge voolavad Heddalsvatneti järve, on omavalitsuse territooriumil märkimisväärsed hüdroenergiavarud. |
| Kunnalla on oikeus saada vuosittain tietty määrä nk. käyttöoikeussopimuksen mukaista sähköä vesiputousta hyödyntäviltä toimiluvan haltijoilta. | Seda arvestades on omavalitsusel õigus saada kontsessionääridelt kose kasutamise eest igal aastal teatav kogus nn kontsessioonienergiat. |
| Käyttöoikeussopimuksen mukaisen sähkön järjestelmä on määritetty teollisuuden lupamenettelyjä koskevan lain 2 pykälän 12 kohdassa ja vesiputouksien sääntelyä koskevan lain 12 pykälän 15 kohdassa [7]. | Kontsessioonienergia süsteem on sätestatud tööstusettevõtete litsentsimise seaduse 2. jao lõikes 12 ja koskede kasutamise reguleerimise seaduse 12. jao lõikes 15 [7]. |
| Näiden sanamuodoltaan yhtäläisten säännösten mukaan ne läänit ja kunnat, joissa voimalaitos sijaitsee, ovat oikeutettuja saamaan enintään 10 prosenttia voimalaitoksen vuosituotannosta valtion määräämällä hinnalla. | Vastavalt nimetatud (identse sõnastusega) sätetele on maakondadel ja omavalitsustel, kelle territooriumil elektrijaam asub, õigus saada riigi poolt määratud hinnaga kuni 10 % jaama aastasest elektrienergia toodangust. |
| Ottaen huomioon ennen vuotta 1959 myönnetyt toimiluvat, kuten esimerkiksi tarkasteltavana oleva hankintasopimus, hinta perustuu voimalaitoksen nk. yksittäisiin kustannuksiin, ellei alemmasta hinnasta sovita erikseen [8]. | Kuna kõnealune kontsessioon on antud enne 1959. aastat, põhineb hind, kui ei ole kokku lepitud madalamas hinnas, jaama nn konkreetsetel kuludel [8]. |
| Käyttöoikeussopimuksen mukaisen sähkön hinta on siis normaalisti alhaisempi kuin markkinahinta.Jokaisen kunnan oikeus käyttöoikeussopimuksen mukaiseen sähköön päätetään sen yleisen sähkön tarpeen pohjalta. | Seega on kontsessioonienergia hind üldjuhul turuhinnast madalam.Iga omavalitsuse õigus saada kontsessioonienergiat otsustatakse tema „üldise energiavajaduse” alusel. |
| Norjan energiaviranomaisen mukaan tähän sisältyy teollisuuden, maatalouden ja kotitalouksien tarvitsema sähkövoima, mutta ei sähkövoima energiavaltaista teollisuutta ja puun kemiallista käsittelyä varten [9]. | Norra veevarude ja energeetika direktoraadi andmetel hõlmab see tööstuse, põllumajanduse ja kodumajapidamiste jaoks mõeldud elektrit, kuid mitte energiamahuka tööstuse ja puidutöötlemistööstuse jaoks mõeldut [9]. |
| Vuodesta 1988 Notoddenin kunta oli oikeutettu noin 3,9 gigawattituntiin Notoddenissa sijaitsevasta Sagafossin vesiputouksesta. Määrää oli ilmeisesti nostettu 7,114 gigawattituntiin vuonna 2002 [10]. | Alates 1988. aastast on Notoddeni omavalitsusel olnud õigus saada Notoddenis asuva Sagafossi kose pealt ligikaudu 3,9 GWh, mis paistab olevat 2002. aastal tõusnud 7,114 GWh tasemele [10]. |
| Vaikuttaa siltä, että Notoddenin kunnalla on ollut oma käyttöoikeus Sagafossin vesiputoukseen sen sähkön määrän lisäksi, johon kunta oli oikeutettu käyttöoikeussopimuksen mukaista sähköä koskevien määräysten mukaisesti. | Lisaks õigusele saad kontsessioonienergiat vastavalt kontsessioonienergiamäärustele paistab Notoddeni omavalitsusel olema õigus Notoddenis asuvat Sagafossi koske ka ise kasutada. |
| Tätä käyttöoikeutta hyödynsi Tinfos AS eikä kunta itse. | Seda kasutusõigust ei kasutanud omavalitsus ise, vaid ettevõtja Tinfos AS. |
| Kunta oli vuorostaan oikeutettu käyttämään voimalaitoksesta saatavia sähkövoiman lisämääriä. | Vastutasuks oli omavalitsusel õigus saada nimetatud ettevõtja elektrijaamalt täiendavat elektrienergiat. |
| Sekä käyttöoikeussopimuksen mukaisen sähkön että sähkön lisämäärän hinnaksi asetettiin 13,5 äyriä/kWh. | Hinnaks oli määratud nii kontsessioonienergia kui ka täiendava elektrienergiakoguse puhul 13,5 Norra ööri / kWh. |
