| Source | Target | | Kunnalla on ollut oikeus 31 päivän maaliskuuta 2006 jälkeen ostaa vain käyttöoikeussopimuksen mukainen määrä sähköä, ja siitä alkaen on sovellettu hintaa, jolla kunta ostaa kyseistä sähköä. | Pärast 31. märtsi 2006 on omavalitsusel olnud õigus osta vaid kontsessioonienergiale vastav energiakogus ja sellest ajast peale on kehtinud omavalitsusele sellise energia ostmiseks kehtestatud hinnad. |
| Edellä mainitussa oikeusperustassa kuntien oikeudesta käyttöoikeussopimuksen mukaiseen sähköön todetaan selvästi, että kunnat voivat käyttää hankintasopimuksen mukaista sähköä parhaaksi katsomallaan tavalla huolimatta siitä, että määrä, johon niillä on oikeus, lasketaan niiden ”yleisen sähkötarpeen” pohjalta. | Omavalitsuste kontsessioonienergia saamise õiguse õiguslikus aluses, millele on eespool viidatud, väljendatakse selgesõnaliselt, et omavalitsus võib kasutada kontsessioonienergiat oma äranägemisel, vaatamata asjaolule, et energiakogus, millele neil on õigus, arvutatakse nende „üldise energiavajaduse” alusel. |
| Mikään ei siis estä kuntiamyymästä sähkövoimaa alueellaan toimivalle energiavaltaiselle teollisuudelle tai muunlaiselle teollisuudelle. | Seega ei takista miski omavalitsusi müümast kõnealust energiakogust energiamahukale või mis tahes muule tööstusele, mis asub omavalitsuse territooriumil. |
| Tätä taustaa vasten kunta teki 10 päivänä toukokuuta 2002 alumiinifoliota valmistavan Becromalin kanssa sopimuksen [12]sen sähkön määrän jälleenmyynnistä, johon sillä oli oikeus Tinfosin kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla. | Nii sõlmis omavalitsus 10. mail 2002 alumiiniumfooliumitootjaga Becromal lepingu [12]selle energiakoguse edasimüügi kohta, millele tal oli õigus vastavalt Tinfosiga sõlmitud lepingule. |
| Sopimus tulee voimaan takautuvasti, ja tämän vuoksi se myös säätelee sähkön määriä, jotka myytiin Becromalille 14 päivästä toukokuuta 2001 alkaen sopimuksen allekirjoittamispäivään asti. | Leping kehtib tagasiulatuvalt ja käsitleb seetõttu energiakogust, mis müüdi Becromalile alates 14. maist 2001 kuni lepingu allakirjutamise kuupäevani. |
| Heinäkuusta joulukuuhun 2006 kunta maksoi sähköstä 11,235 äyriä/kWh ja myi sähkön Becromalille hintaan 15,21 äyriä/kWh. | aasta juulist detsembrini maksis omavalitsus 11,235 Norra ööri / kWh ja müüs Becromalile hinnaga 15,21 Norra ööri / kWh. |
| Tammikuusta maaliskuuhun 2007 kunta maksoi sähköstä 10,425 äyriä/kWh ja myi sen hintaan 14,20 äyriä/kWh [14].Becromal esitti 4 päivänä maaliskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä [15]pyynnön sähkön ostamista koskevan sopimuksen pidentämisestä. | Jaanuarist märtsini 2007 maksis omavalitsus 10,425 Norra ööri / kWh ja müüs hinnaga 14,20 Norra ööri / kWh [14].Becromal taotles 4. märtsi 2007. aasta kirjas [15]energiaostulepingu pikendamist. |
| Se tiedusteli myös, voitaisiinko sopimukseen sisällyttää suurempia sähkömääriä. | Samuti küsis ta, kas lepingusse saaks kirjutada suuremaid koguseid. |
| Kunta on myöhemmin vahvistanut, ettei virallista sopimusta ole vielä tehty eikä neuvotteluja ole käyty 1 päivän tammikuuta 2008 jälkeisestä ajasta [17]. | Samuti ei ole peetud läbirääkimisi ajavahemiku kohta pärast 1. jaanuari 2008 [17]. |
| Norjan viranomaiset ovat esittäneet huomautuksensa toimittamalla komissiolle Notoddenin kunnan kirjeen. | Norra ametiasutused esitasid oma märkused, edastades Notoddeni omavalitsuse saadetud kirja. |
| Kunta toteaa ensinnäkin, että pitkäaikaisten OTC-sopimusten markkinahinta Nord Pool -sähköpörssissä olikin suurin piirtein sama kuin Notoddenin kunnan ja Becromalin välillä sovittu hinta. | Omavalitsus väidab, et pikaajaliste börsiväliste lepingute turuhind oli Nord Poolis tõesti ligikaudu sama, mis Notoddeni omavalitsuse ja Becromali vahel kokkulepitu. |
| Norjan tilastokeskuksen kotisivuilta on ladattavissa taulukko, joka kuvaa tukkumarkkinoilla myydyn sähkövoiman ja käyttöoikeussopimuksen mukaisen sähkön hintoja vuosina 1994–2005 [18]. Sen mukaan 1–5 vuoden pituisten sopimusten keskimääräinen hinta vuonna 2001 oli 13,6 äyriä/kWh, kun Notoddenin ja Becromalin välisen sopimuksen mukainen hinta oli 13,5 äyriä/kWh. | Norra Statistikaameti kodulehelt allalaaditud tabeli „Hulgiturul müüdud elektrienergia ja kontsessioonienergia hinnad aastatel 1994–2005” [18]kohaselt oli 2001. aastal keskmine hind 1–5 aastat kestvate lepingute puhul 13,6 Norra ööri / kWh, samal ajal kui Notoddeni ja Becromali vahel kokku lepitud hind oli 13,5 Norra ööri / kWh. |
| Kunta myöntää, että sekä sopimushinta sekä Norjan tilastokeskuksen taulukossa esiintyvä hinta ovat merkittävästi alhaisempia kuin Nord Pool -sähköpörssin spot-hinta. | Omavalitsus tunnistab, et lepinguline hind ja Norra Statistikaameti tabelis olev hind on mõlemad Nord Pooli hetkehinnast oluliselt väiksemad. |
| Se huomauttaa, että Becromalin kanssa sovitun hinnan ja markkinahinnan välinen noin 17,5 miljoonan Norjan kruunun ero, joka mainitaan kunnan yhtiölle lähettämässä kirjeessä ja johon viitataan tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, viittaakin sovitun hinnan ja spot-hinnan väliseen eroon. | Omavalitsus juhib seoses sellega tähelepanu sellele, et Becromaliga kokkulepitud hinna ja turuhinna vahe (umbes 17,5 miljonit Norra krooni), mida on nimetatud omavalitsuse ettevõtjale saadetud kirjas ja millele on viidatud uurimismenetluse algatamise otsuses, on tegelikult kokkuleppehinna ja hetkehinna vahe. |
| Kunta toteaa asianmukaisen vertailuhinnan osalta, että sopimushintaa tulisi verrata OTC-sopimusten hintaan eikä spot-hintaan. | Omavalitsus väidab asjaomase võrdlushinna kohta, et lepinguhinda tuleks võrrelda börsiväliste lepingute hinna ja mitte hetkehinnaga. |
| Vaikka kunta olisi voinut myydä tämän sopimuksen mukaisesti ostetun sähkön spot-markkinoilla, joilla se olisi voinut saada korkeamman hinnan, se olisi saattanut altistaa kunnan huomattavalle taloudelliselle riskille. | Ehkki omavalitsus oleks võinud müüa lepingu alusel ostetud energiakoguseid hetketurul, võides seeläbi kõrgemat hinda saada, väidetakse, et see oleks tähendanud talle märkimisväärset finantsriski. |
| Norjan viranomaiset kuvaavat Becromalin kanssa tehtyä sopimusta ns. back-to-back-sopimukseksi, jonka tarkoituksena on suojata kunta taloudellista menetystä vastaan. | Norra ametiasutused kirjeldavad Becromaliga sõlmitud lepingut kompensatsioonilepinguna, millega kindlustatakse omavalitsus rahalise kahju vastu. |
| Valtiontuen todentaminen | Riigiabi olemasolu |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki ja valvontaviranomaisen esittämä epäily menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä | Riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses ja järelevalveameti kahtlused uurimismenetluse algatamise otsuses |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki määritetään seuraavasti: | Riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses on määratletud järgmiselt: |
| ”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu tämän sopimuksen toimintaan, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.” | „Kui käesolevas lepingus ei ole sätestatud teisiti, on igasugune EÜ liikmesriikide või EFTA riikide poolt või riigi ressurssidest ükskõik missugusel kujul antav abi, mis moonutab või ähvardab moonutada konkurentsi, soodustades teatud ettevõtjaid või teatud kaupade tootmist, käesoleva lepinguga kokkusobimatu niivõrd, kuivõrd see mõjutab lepinguosaliste vahelist kaubandust.” |
| Tämän perusteella kysymyksessä on ETA-sopimuksessa tarkoitettu valtiontuki, jos tuki myönnetään valtion varoista, se antaa valikoivaa taloudellista etua tuensaajille, tuensaaja on ETA-sopimuksessa tarkoitettu yritys ja tukitoimenpiteellä voidaan vääristää kilpailua ja vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan. | Sellest sättest järeldub, et abi peab EMP lepingu tähenduses riigiabi olemasolu jaoks olema antud riigi vahenditest; see peab andma abisaaja(te)le valikulise eelise; abisaaja peab olema ettevõtja EMP lepingu tähenduses ning abi peab võima moonutada konkurentsi ja mõjutama lepinguosaliste vahelist kaubandust. |
| Valvontaviranomainen katsoo menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, että Notoddenin kunnan ja Becromalin välinen sopimus antaisi Becromalille valikoivan edun ja olisi siis valtiontukea, jos sopimuspuolten hyväksymä hinta ei vastaisi markkinahintaa. | Järelevalveamet arvas uurimismenetluse algatamise otsuses, et Notoddeni omavalitsuse ja Becromali vaheline leping annaks Becromalile valikulise eelise ning sisaldab seega abi, kui lepinguosaliste kokku lepitud hind ei vasta turuhinnale. |
| Valvontaviranomaisen mukaan tosiasiat viittasivat siihen, että sopimuksessa määritetty hinta on saattanut olla alhaisempi kuin markkinahinta. | Järelevalveameti arvates näitasid juhtumi asjaolud, et lepingujärgne hind võis olla turuhinnast madalam. |
| Valvontaviranomainen korosti ensinnäkin sitä, että kunnan ja Becromalin välisessä sähkömyyntisopimuksessa määritetty hinta perustui kunnan omaan ostohintaan Tinfosin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. | Järelevalveamet rõhutas, et omavalitsuse ja Becromali energiamüügilepingu järgne hind peegeldas hinda, millega omavalitsus ostis energiat Tinfosiga sõlmitud lepingu alusel. |
| Tämä hinta perustui osaksi käyttöoikeussopimuksen mukaisen sähkön hintaan ja osaksi kunnan saamaan korvaukseen Tinfosin hyödyntämästä kunnan käyttöoikeudesta vesiputoukseen, minkä vuoksi se todennäköisesti oli huomattavasti alhaisempi kuin markkinahinta. | Kuna see hind omakorda põhines kontsessioonienergia hinnal ja peegeldas osaliselt hüvitist omavalitsusele selle eest, et Tinfos kasutas omavalitsuse kosekasutusõigust, oli see tõenäoliselt turuhinnast oluliselt madalam. |
| Valvontaviranomainen huomautti, että hinta vaikutti matalalta verrattuna muihin samoihin aikoihin tehtyihin sopimuksiin. | Järelevalveamet rõhutas, et hind tundub väike võrreldes muude ligikaudu samal ajal sõlmitud lepingutega. |
| Lopuksi se viittasi myös kunnan omaan toteamukseen, että sopimus saattoi merkitä Becromalille 17,5 miljoonan Norjan kruunun säästöä markkinahintaan verrattuna. | Lisaks viitas järelevalveamet omavalitsuse väitele, et leping oleks säästnud Becromalile turuhinnaga võrreldes 17,5 miljonit Norra krooni. |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun edun todentaminen | Eelise olemasolu EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses |
| Jotta tämä ehto täyttyisi, toimenpiteiden on annettava Becromalille etuja, jotka vapauttavat sen maksuista, jotka se tavallisesti joutuisi kattamaan talousarviostaan. | Et see tingimus oleks täidetud, peavad meetmed andma Becromalile eeliseid, mis vabastavad ta kuludest, mida ta üldjuhul peaks oma eelarvest kandma. |
| Näin on siinä tapauksessa, että julkinen elin ei määrää energiamaksua tavanomaisen taloudellisen toimijan tavoin, vaan käyttää maksua antaakseen energian kuluttajille rahallista etua [19]. | Asi oleks nii, kui avalik-õiguslik üksus ei määra energiatariifi kindlaks nagu tavaline ettevõtja, vaid kasutab seda rahalise eelise andmiseks energiatarbijaile[19]. |
| Tutkittavassa tapauksessa etu olisi todennettavissa, jos sähkön hinta Becromalin ja Notoddenin kunnan välisessä sopimuksessa on markkinahintaa alhaisempi. | Käesoleva juhtumi puhul oleks eelis olemas, kui Becromali ja Notoddeni omavalitsuse vahelise lepingu järgne elektri hind oleks turuhinnast madalam. |
| Sellaisessa tapauksessa toimenpide olisi myös valikoiva, koska se hyödyttäisi yksinomaan Becromalia. | Sellisel juhul oleks meede ka valikuline, sest see toob kasu ainult Becromalile.1.2.1. |
| Peruste markkinahinnan määrittämiselle | Turuhinna määramise alus |
| Alustavana huomautuksena valvontaviranomainen toteaa, että aiemmin mainitut sopimuksen kustannuspohjaiset hintamekanismit antavat aihetta olettaa, että taloudellinen etu on todennettavissa. | Esialgse märkusena märgib järelevalveamet, et lepingus sisalduv kulupõhine hinnamehhanism lubab eeldada majandusliku eelise olemasolu. |
| Edellä mainitun lainsäädännön perusteella kunnilla on oikeus ostaa käyttöoikeussopimuksen mukaista sähköä, joka näyttää useimmissa tapauksissa olevan merkittävästi markkinahintoja alhaisempi. | Kontsessioonienergia hinnad oleksid eespool nimetatud õigusaktide kohaselt enamikul juhtudel turuhindadest märgatavalt madalamad. |
| Taloudellisen edun toteamiseksi ei kuitenkaan riitä vain tähän oletukseen nojautuminen. | Ometi ei piisa majandusliku eelise olemasolu kindlaksmääramiseks vaid sellistest eeldusest. |
| On pystyttävä osoittamaan, että kyseinen hinta oli itse asiassa markkinahintaa alhaisempi myös jossakin toisessa Notoddenin ja Becromalin välistä sopimusta vastaavassa sopimuksessa. | Tuleb tõendada, et sellise lepingu puhul nagu Notoddeni ja Becromali vahel sõlmitud, oli hind tõepoolest turuhinnast väiksem. |
| Markkinahinnan määrittämiseksi valvontaviranomaisen on arvioitava, millainen hinta olisi ollut hyväksyttävä markkinatalouden yksityiselle sijoittajalle. | Järelevalveamet peab turuhinna kindlakstegemiseks hindama, milline hind olnuks erainvestorile turumajanduse tingimustes vastuvõetav. |
| Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä valvontaviranomainen viittasi maksetun hinnan ja markkinahinnan väliseen 17,5 miljoonan Norjan kruunun eroon. | Järelevalveamet viitas uurimismenetluse algatamise otsuses makstud hinna ja turuhinna 17,5 miljoni Norra krooni suurusele vahele. |
| Norjan viranomaiset ovat huomautuksissaan valvontaviranomaisen päätökseen selventäneet, että kyseessä oli spot-markkinahinnan ja sopimushinnan välinen ero. | Oma märkustes järelevalveameti uurimismenetluse algatamise otsuse kohta selgitasid Norra ametiasutused, et tegu oli hetke turuhinna ja lepinguhinna vahega. |
| Koska tutkittava sopimus on kahdenvälinen ja kestoltaan viisivuotinen, sovittua hintaa ei välttämättä voi verrata spot-markkinahintoihin, jotka perustuvat sähkön myyntiin Nord Pool -sähköpörssissä. | Kuna aga kõnealune leping on kahepoolne viieaastane leping, ei saa lepingujärgset hinda võrrelda hetke turuhindadega, sest need hinnad peegeldavad elektrienergia müüki elektribörsil Nord Pool. |
| Nord Poolin sähkön spot-markkinoilla ostetaan ja myydään päivittäin tuntikohtaisia sähkösopimuksia, ja sähkö toimitetaan lähimmän vuorokauden sisällä [20]. | Nord Pooli elektri hetketurul kaubeldakse iga päev tunniste energiamüügilepingutega, mis täidetakse füüsiliselt järgmise ööpäeva jooksul [20]. |
| Sopimusten kesto ja ehdot, joiden mukaan niistä käydään kauppaa, eroavat siis huomattavasti tarkasteltavasta sopimuksesta. | Seega erinevad lepingute kestused ja nendega kauplemise tingimused oluliselt kõnealusest lepingust. |
| On selvitettävä, olisiko markkinataloudessa toimiva yksityinen sijoittaja tahtonut tehdä pitkäaikaisen, kahdenvälisen sopimuksen samaan hintaan ja samoilla ehdoilla kuin nyt tarkasteltavana oleva sopimus. | Uurida tuleb, kas turumajanduse tingimustes tegutsev erainvestor oleks sõlminud pikaajalise kahepoolse lepingu sama hinna ja tingimustega, mis kõnealusel lepingul. |
| Valvontaviranomainen ei voi tätä arvioidessaan korvata kunnan kaupallista harkintaa omalla harkinnallaan, mikä merkitsee sitä, että kunnalla sähkönmyyjänä on oltava laaja harkinnanvara. | Järelevalveamet ei saa asendada hindamisel omavalitsuse ärilist mõtlemist enda omaga,mis tähendab, et omavalitsusel kui elektrienergia müüjal on lai tõlgendusruum. |
| Vain siinä tapauksessa, että kunnan sopimusvalinnalle ei ole muuta uskottavaa selitystä, se voidaan katsoa valtiontueksi [21]. | Juhtumit saab tõlgendada riigiabina vaid juhul, kui omavalitsuse valikule lepingu sõlmimisel ei ole muid usutavaid seletusi [21]. |
| Koska on olemassa markkinat kahdenvälisille pitkäaikaisille sopimuksille, ja markkinahinta voidaan määrittää, on oletettava, että olosuhteiden mukaan markkinasijoittajat voivat suosia tällaisia järjestelyjä spot-hintaisten kauppojen sijasta, vaikka sähkön myynti sähköpörssissä (jossa sähkölle siis saadaan spot-hinta) olisi voinut tuoda suuremman voiton. | Kuna on olemas turg pikaajaliste kahepoolsete lepingute jaoks ja on võimalik määrata turuhinda, tuleb eeldada, et turuinvestorid võivad olenevalt asjaoludest eelistada sellist korraldust hetkehinnaga müügile, olgugi et energiakoguste müümine elektribörsil (saades seega hetkehinda) võinuks pakkuda suuremat kasumit. |
| Voi olla lukuisia kaupallisesti järkeviä syitä suosia tiettynä ajanjaksona yhtä vakavaraista ostajaa sähköpörssin vaihtelevien hintojen sijaan. Tällaisia syitä voivat olla riskin vähentäminen ja yksinkertaistettu hallinnointi. | Võib olla mitu äriliselt põhjendatud põhjust eelistada kindlal ajavahemikul ühte stabiilset ostjat elektribörsi kõikuvatele hindadele, näiteks riski vähendamine ja haldamise lihtsustamine. |
| Tätä taustaa vasten valvontaviranomainen katsoo, että sopimushintaa olisi verrattava suunnilleen samoihin aikoihin ja vastaavilla ehdoilla tehtyjen samanmittaisten sopimusten keskimääräisiin hintoihin. | Eespool öeldut arvestades leiab järelevalveamet, et lepingujärgset hinda tuleks võrrelda ligikaudu samal ajal samalaadsetel tingimustel sõlmitud umbes samasuguse kestusega lepingutes kokkulepitud hindade keskmisega. |
| Valvontaviranomainen kiinnittää erityistä huomiota siihen, että on arvioitava sitä markkinahintaa, jota voitiin kohtuudella odottaa sopimuksen tekohetkellä, eikä myöhempää markkinoiden hintakehitystä sopimuskauden aikana. | Järelevalveamet juhib eelkõige tähelepanu, et hinnata on vaja turuhinda, mida võis lepingu sõlmimise ajal põhjendatult eeldada, mitte lepingu kehtivuse ajal järgnenud hindade arengut turul. |
| Markkinahintaa koskevat tiedot kahdenvälisille pitkäaikaisille sopimuksille | Turuhinnaandmed kahepoolsete pikaajaliste lepingute puhul |
| Määrittääkseen markkinahinnan kahdenvälisille pitkäaikaisille sopimuksille sopimuksen tekohetkellä Norjan viranomaiset ovat huomautuksissaan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta esittäneet Norjan tilastokeskuksen tilastoja, joista käy ilmi sähkön hinta tukkumarkkinoilla ja käyttöoikeussopimuksen mukaisen sähkön hinta vuosina 1994–2005 (alun perin Norjan tilastokeskuksen taulukko 24, nykyään taulukko 23). | Et määrata kindlaks kahepoolsete pikaajaliste lepingute turuhind kõnealuse lepingu sõlmimise ajal, esitasid Norra ametiasutused oma märkustes uurimismenetluse algatamise otsuse kohta Norra Statistikaametilt saadud statistilised andmed hulgiturul müüdud elektrienergia ja kontsessioonienergia hindade kohta aastatel 1994–2005 (tookord Norra Statistikaameti tabel 24, praegu tabel 23). |
| Taulukko 23 | Tabel 23 Hulgiturul müüdud elektrienergia ja kontsessioonienergia hinnad. |
| Sähkön hinta tukkumarkkinoilla ja käyttöoikeussopimuksen mukaisen sähkön hinta 1994–2007, äyriä/kWh [22][22] | Norra ööri / kWh [22][22] |
| Kahdenväl. sopimuksetyhteensä | Kahepoolsed lepingud kokku |
| Enintään yksivuotiset sopimukset | Kuni 1-aastased lepingud |
| 1–5 vuoden pituiset sopimukset | 1–5-aastased lepingud |
| Yli 5 vuoden pituiset sopimukset | Pikemad kui 5-aastased lepingud |
| Sähkövoiman markkinat yhteensä | Energiaturg kokku |
