| Source | Target | | Lauseke sisältyi alkuperäiseen sopimukseen, ja siitä tehtiin sopimuspuolia sitova vuosina 2001 ja 2002. | Punkt sisaldus algses lepingus ja see tehti 2001/2002. aastal lepinguosalistele siduvaks. |
| Sopimuspuolet olisivat vaihtoehtoisesti voineet tehdä viiden vuoden sopimuksen sijasta kuuden vuoden sopimuksen hintaan 13,5 äyriä/kWh. | Alternatiivina oleksid lepinguosalised saanud valida viieaastase lepingu asemel kuueaastase lepingu sõlmimise lepingu järgse hinnaga 13,5 Norra ööri / kWh. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että pidennetyn jakson hintaa olisi arvioitava osana alkuperäistä sopimusta, ts. ottaen huomioon vuosina 2001 ja 2002 tehtyjen pitkäaikaisten kahdenvälisten sopimusten markkinahinta. | Seetõttu leiab järelevalveamet, et lepingu pikenduse aja hinda tuleks hinnata algse lepingu osana, s.o võrreldes 2001/2002. aastal sõlmitud pikaajaliste kahepoolsete lepingute turuhinnaga. |
| Kuten edellä on todettu, pidennetyn jakson hinnat olivat kaudesta riippuen 15,21 äyriä/kWh ja 14,20 äyriä/kWh. | Nagu eespool märgitud, olid pikendusaja hinnad sõltuvalt hooajast 15,21 Norra ööri / kWh ja 14,20 Norra ööri / kWh. |
| Voimalaitoksen ”yksittäiset kustannukset” lasketaan vuoteen 1959 asti sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. | Jaama konkreetsed kulud arvutatakse kuni 1959. aastani kehtinud õigusaktide alusel. |
| Lainsäädännön mukaan yksittäisiin kustannuksiin perustuva hinta laskettaisiin voimalaitoksen tuotantokustannuksina, joihin sisältyy alkukustannuksista laskettava kuuden prosentin korko, lisättynä 20 prosentin korotuksella, joka jaetaan vuosien 1970–1999 keskimääräisellä vuosituotannolla. | Kõnealuste õigusaktide kohaselt arvutatakse konkreetsetel kuludel põhinev hind kui jaama tootmiskulud, kaasa arvatud 6 % intressi asutamiskuludelt, pluss 20 % marginaal, jagatud keskmise aastatoodanguga ajavahemikul 1970–1999. |
| Katso tapahtuman nro 455241, nk. KTV-Notat nro 53/2001, 24.8.2001. | Vt nn KTV-Notat nr 53/2001, 24.8.2001, toiming nr 455241. |
| tehty 15 päivänä heinäkuuta 2009, | 15. juuli 2009, |
| Islannin satamalaeista (Islanti) | Islandi sadamaseaduste kohta (Island) |
| EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN [1], joka OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen [2]ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26, | EFTA JÄRELEVALVEAMET [1], VÕTTES ARVESSE Euroopa Majanduspiirkonna lepingut [2], eriti selle artikleid 61–63 ja protokolli nr 26, |
| OTTAA HUOMIOON EFTAn jäsenvaltioiden välisen, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen [3]ja erityisesti sen 24 artiklan, | VÕTTES ARVESSE EFTA riikide vahelist järelevalveameti ja kohtu asutamist käsitlevat lepingut [3], eriti selle artiklit 24, |
| OTTAA HUOMIOON valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan sekä II osan 4 artiklan 4 kohdan, 6 artiklan, 7 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan 5 kohdan [4], | VÕTTES ARVESSE järelevalveameti- ja kohtulepingu [4]3. protokolli I osa artikli 1 lõiget 2 ning II osa artikli 4 lõiget 4, artiklit 6, artikli 7 lõiget 2 ja artikli 7 lõiget 5, |
| OTTAA HUOMIOON valvontaviranomaisen suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan soveltamisesta ja tulkinnasta [5]ja erityisesti laivanrakennusta ja aluetukea koskevat suuntaviivat, | VÕTTES ARVESSE järelevalveameti suuniseid EMP lepingu artiklite 61 ja 62 kohaldamise ja tõlgendamise kohta [5], eriti laevaehitusele antavat riigiabi käsitlevat peatükki ja regionaalabi käsitlevat peatükki, |
| OTTAA HUOMIOON valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 27 artiklassa tarkoitetuista täytäntöönpanosäännöksistä 14 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 195/04/KOL [6], | VÕTTES ARVESSE järelevalveameti 14. juuli 2004. aasta otsust nr 195/04/COL järelevalveameti- ja kohtulepingu 3. protokolli II osa artiklis 27 osutatud rakendussätete kohta [6], |
| ON MAINITTUJENartiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa [7]ja ottanut huomioon nämä huomautukset, | OLLES KUTSUNUD huvitatud isikuid üles esitama märkusi vastavalt osutatud sätetele [7]ja võttes arvesse nende märkusi |
| I. TOSISEIKAT | I. ASJAOLUD |
| 1 Menettely | 1 Menetlus |
| Islannin viranomaiset ilmoittivat valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti 7 päivänä toukokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma N:o 420581) Islannin satamalakeihin tehdyistä muutoksista, joilla säädetään (muun muassa) laituriasennuksille ja luotsiveneiden käytölle myönnettävästä tuesta sekä laivahissi- ja laivanosturilaitteistoihin, laituriasennuksiin ja luotsiveneisiin liittyvistä vahingonkorvauksista. | Islandi ametiasutused teavitasid oma 7. mai 2007. aasta kirjas (toiming nr 420581) vastavalt järelevalveameti- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikele 3 Islandi sadamaseaduste muudatustest, millega (muu hulgas) nähakse ette kaiehitiste toetamine ja lootsilaevade kasutamine ning laevatõsteseadmete, kaiehitiste ja lootsilaevade kahjuhüvitised. |
| Tukea myönnetään vuonna 1984 perustetusta satamien kehittämisrahastosta (jäljempänä ’rahasto’). | Toetust antakse 1984. aastal loodud sadamaparandusfondi (edaspidi „fond”) kaudu. |
| Käytyään Islannin viranomaisten kanssa kirjeenvaihtoa [8]valvontaviranomainen ilmoitti 12 päivänä joulukuuta 2007 päivätyllä kirjeellä Islannin viranomaisille, että se oli päättänyt aloittaa pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn näiden toimenpiteiden osalta. | Pärast mitmete kirjade vahetamist [8]teatas järelevalveamet 12. detsembri 2007. aasta kirjaga Islandi ametiasutustele, et on otsustanud algatada nende meetmete suhtes protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikes 2 sätestatud menetluse. |
| Valvontaviranomaisen päätös N:o 658/07/KOL menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen ETA-täydennysosassa [9], ja tällä prosessilla valvontaviranomainen kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa asiasta. | Järelevalveameti otsus nr 658/07/COL ametliku uurimismenetluse algatamise kohta avaldati Euroopa Liidu Teatajas ning selle EMP kaasandes [9]ja selle menetlusega kutsus järelevalveamet huvitatud isikuid üles märkusi esitama. |
| Islannin viranomaiset vastasivat 15 päivänä helmikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma N:o 465549). | Islandi ametiasutused vastasid 15. veebruari 2008. aasta kirjaga (toiming nr 465549). |
| Valvontaviranomainen sai yhden huomautuksen yhdeltä asianomaiselta 23 päivänä huhtikuuta 2008 (tapahtuma N:o 476888). | Järelevalveamet sai23. aprillil 2008. aastal ühe huvitatud isiku märkuse (toiming nr 476888). |
| Valvontaviranomainen välitti 20 päivänä toukokuuta 2008 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma N:o 477796) huomautuksen Islannin viranomaisille, joille annettiin tilaisuus esittää siitä kantansa. | Järelevalveamet edastas selle 20. mai 2008. aasta kirjaga (toiming nr 477796) Islandi ametiasutustele, kellele anti võimalus vastata. |
| Kirjeeseen ei saatu virallista (kirjallista) vastausta. | Kirjale ei laekunud ametlikku (kirjalikku) vastust. |
| 2 Ehdotetun toimenpiteen kuvaus | 2 Kavandatud meetme kirjeldus |
| Islannin satamalaki on puitelaki – satamalaki N:o 61/2003 (sellaisena kuin se onmuutettuna lailla N:o 11/2006 ja lailla N:o 28/2007), jolla säädetään [10]kuntien omistuksessa olevien islantilaisten satamalaitteistojen ja -infrastruktuurin rahoituksesta ja niille aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta. | Islandi sadamaseaduse õigusraamistiku – sadamaseaduse nr 61/2003 (mida on muudetud seadusega nr 11/2006 ja seadusega nr 28/2007) alusel on lubatud [10]rahastada linnale kuuluvat Islandi sadamainfrastruktuuri ja –rajatisi ning maksta neile kahjuhüvitisi. |
| Kyseessä ovat seuraavat säännökset: | Need konkreetsed sätted on järgmised: |
| Luotsiveneet Vuoden 2003 satamalain (jäljempänä ’vuoden 2003 laki’) 24 §:n 2 momentin a alakohdan säännös, jonka mukaan rahastosta voidaan myöntää tukea ”luotsiveneiden alkuinvestointikustannuksiin sataman ja sen lähialueen ympäristöolojen edellyttäessä luotsiveneiden kaltaisia turvallisuusjärjestelyjä”. | Lootsilaevad 2003. aasta sadamaseaduse (edaspidi „2003. aasta seaduse”) artikli 24 lõike 2 punkt a , mille alusel võib fondist rahastada „lootsilaevade esmaseid kulutusi, kui sadamas või sadama ümbruses valitsevad tingimused nõuavad selliste ohutusvahendite kasutamist”. |
| Tämän säännöksen mukaan rahastosta voidaan rahoittaa enintään 75 prosenttia alkukustannuksista. | Nimetatud sätte alusel võib fond hüvitada kuni 75 % nendest esmastest kulutustest. |
| Laituriasennukset Vuoden 2003 lain 24 §:n 2 momentin b ja c alakohdan säännökset, jotka koskevat rahaston varojen käyttöä ”laituriasennusten” maksamiseen. | Kaiehitised 2003. aasta seaduse artikli 24 lõike 2 punktid b ja c, mis käsitlevad fondi kasutamist „kaiehitiste” rahastamiseks. |
| Rahoitusta voidaan myöntää enintään 90 prosenttia laituriasennusten kustannuksista b alakohdan mukaan ja enintään 40 prosenttia c alakohdan mukaan. | Rahastada võib kuni 90 % kaiehitiste kuludest punkti b alusel ja kuni 40 % punkti c alusel. |
| Vahingonkorvaukset Vuoden 2003 lain 26 §:n 3 momentin säännös, jonka mukaan vuoden 2003 lain 24 §:n mukaan tukikelpoiset satamat voivat hakea korvausta toiminnallisille laitteistoilleen aiheutuvista vahingoista. | Kahjuhüvitised 2003. aasta seaduse artikli 26 lõige 3, mille alusel võivad vastavalt 2003. aasta seaduse artiklile 24 fondist toetuse saamise tingimustele vastavad sadamad nõuda hüvitist oma käitistele tekitatud kahjude eest. |
| Maksettavan korvauksen määrälle ei aseteta ylärajaa. | Makstava hüvitise summa ei ole piiratud. |
| Laivanosturi- ja laivahissilaitteistot Vuoden 2003 lain 26 §:n 3 momenttiin vuonna 2007 tehdyllä muutoksella lisätty säännös, jolla laajennetaan niiden vahinkojen määritelmä, joista satamanpitäjät voivat saada korvausta, kattamaan myös laivanosturi- ja laivahissilaitteistoille aiheutuvat vahingot. | Laevatõsteseadmed 2003. aasta seaduse artikli 26 lõikesse 3 2007. aasta muudatusaktiga lisatud säte, mille eesmärk on laiendada kahjude ulatust, mille eest võivad sadamaoperaatorid saada hüvitist, hõlmates laevatõsteseadmetele tekitatud kahju. |
| Korvausmäärälle ei tässäkään tapauksessa aseteta ylärajaa. | Hüvitise summa ei ole ka siin piiratud. |
| Menettelyn aloittamisen perusteet | Menetluse algatamise põhjused |
| Päätöksessä N:o 658/07/KOL valvontaviranomainen esitti epäilyksensä siitä, voidaanko luotsiveneille myönnettävää tukea pitää yleisenä toimenpiteenä, joka aiheuttaa valtiolle menoja sen kehittäessä meriliikennejärjestelmää, joka palvelee suuren yleisön etua. | Järelevalveamet väljendas otsuses nr 658/07/COL kahtlust, kas lootsilaevadele antav toetus on käsitletav üldmeetmena ja lubatud kuluna, mida riik võib teha meretranspordisüsteemi arendamiseks üldsuse huvides. |
| Valvontaviranomainen ei voinut sulkea pois sitä mahdollisuutta, että luotsiveneitä voitaisiin pitää valikoivana toimenpiteenä, koska irtaimeen omaisuuteen ja toiminnallisiin palveluihin tehtäville investoinneille myönnetty julkinen tuki suosii yleensä tiettyjä yrityksiä. | Järelevalveamet ei saanud välistada võimalust, et lootsilaevadele makstavat toetust võib käsitleda valikulise meetmena, sest riigi toetus investeeringute tegemiseks vallasvarasse ja operatiivteenustesse soodustab üldiselt teatavaid ettevõtjaid. |
| Käytettävissä olevien tietojen perusteella valvontaviranomainen ei myöskään voinut tehdä päätelmiä siitä, voitaisiinko laituriasennuksille myönnettävä tuki luokitella yleiseksi toimenpiteeksi. | Järelevalveamet ei saanud ka olemasoleva teabe alusel teha järeldusi selle kohta, kas kaiehitistele antavat toetust võib käsitleda üldmeetmena. |
| Lisäksi valvontaviranomaisen alustavan näkemyksen mukaan vahingonkorvaus olisi valtiontukea, jos sitä myönnetään asennuksille, jotka eivät ole yleisiä toimenpiteitä. | Lõpuks tegi järelevalveamet esialgse järelduse, et kahjuhüvitisi võib käsitleda riigiabina, kui neid makstakse rajatistele, mis ei ole üldmeetmed. |
| Lisäksi valvontaviranomainen esitti epäilyksensä siitä, soveltuvatko kyseiset toimenpiteet ETA-sopimuksen toimintaan. | Järelevalveamet väljendas ka kahtlust, kas võib väita, et kõnealused meetmed on EMP lepinguga kooskõlas. |
| Perusteena oli (etenkin) se, ettei 61 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaista poikkeusta voida soveltaa, koska vahingonkorvaus ei koske vain luonnonmullistuksista aiheutuvien vahinkojen korvaamista, ja se, ettei toimenpiteisiin ilmeisesti voida soveltaa laivanrakennusta ja aluetukea koskevia suuntaviivoja. | Selle väite aluseks on (eelkõige) asjaolu, et artikli 61 lõike 2 punktis b sätestatud erandit ei saa kohaldada, arvestades kahjuhüvitiste laiendamist eesmärgiga korvata ka muid kahjusid peale loodusõnnetuste tekitatud kahju ja kuna need meetmed ei ole ilmselt kooskõlas riigiabi suuniste regionaalabi ega laevaehituse peatükkidega. |
| Valvontaviranomainen totesi myös, ettei rahastosta myönnetä tukea yksityisessä omistuksessa oleville satamille ja ettei tällaiselle erottelulle näyttäisi olevan päteviä perusteita. | Järelevalveamet märkis ka, et fondi kaudu ei saa toetust eraomanikele kuuluvad sadamad ning et sellisel eristamisel puudub selge põhjendus. |
| 3 Kolmansien osapuolten huomautukset | 3 Kolmandate isikute märkused |
| Yhdeltä asianomaiselta saatiin huomautus valvontaviranomaiselle osoitetulla 23 päivänä huhtikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä. | Kolmandad isikud esitasid ühe märkuse järelevalveametile saadetud 23. aprilli 2008. aasta kirjas. |
| Reykjavikissa toimiva yksityinen satamanpitäjä Stálsmiðjan oli samaa mieltä valvontaviranomaisen kanssa menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitetyistä alustavista näkemyksistä. | Reykjavikis asuv eraomanikule kuuluv sadamaoperaator Stálsmiðjan nõustus järelevalveameti poolt uurimismenetluse algatamise otsuses väljendatud esmaste seisukohtadega. |
| 4 Islannin viranomaisten huomautukset | 4 Islandi ametiasutuste märkused |
| Lisäksi Islannin viranomaiset katsovat, että ”telakointilaitteistoja” (”hafnarmannvirki”) – termi, joka viranomaisten mukaan käsittää tutkinnan kohteena olevat toimenpiteet – pidetään Islannissa julkisena infrastruktuurina, jolla palvellaan yleistä etua ja joka on kaikkien käytettävissä ja erottamaton osa satamaa. | Islandi ametiasutused on ka seisukohal, et „dokkimisrajatisi” („hafnarmannvirki”) – mõiste, mis väidetavalt hõlmab uuritavaid meetmeid – käsitletakse Islandil avaliku infrastruktuurina, mis teenindab üldsuse huve ja millele on avatud juurdepääs ning mis moodustab sadama lahutamatu osa. |
| Muodollisen tutkintamenettelyn kohteena olevista eri toimenpiteistä Islannin viranomaiset totesivat, että luotsiveneet ovat olennainen osa sataman toimintaa ja infrastruktuuria, jos luonnonolosuhteet ovat vaikeat. | Islandi ametiasutused täpsustasid ametliku uurimise objektiks olevate meetmetega seoses, et lootsilaevad on sadama tegevuse ja infrastruktuuri oluline osa, kui tingimused seda nõuavad. |
| Viranomaisten mukaan luotsiveneitä käytetään vain turvallisuuden vuoksi (myös hätätilanteissa) ja niiden käyttö on joissakin tapauksissa lain mukaan pakollista. | Väidetavalt kasutatakse neid rangelt ohutuse eesmärgil (sealhulgas hädaolukorras) ja teatavatel seadusega sätestatud juhtudel. |
| Viranomaiset korostavat myös, että luotsiveneiden käyttö rasittaa satamia siitä aiheutuvilla kustannuksilla. | Ametiasutused rõhutavad ka, et lootsilaevade kasutamine on nende kulukusest tingituna koormaks sadamate jaoks. |
| Laituriasennuksista Islannin viranomaiset toteavat, että ne ovat osa sataman yleistä infrastruktuuria, ja käyttävät niistä termiä ”kiinnittämisrakenteet”. | Kaiehitistega seoses väidavad Islandi ametiasutused samuti, et need on sadama üldise infrastruktuuri osa, nimetades neid „sildumisrajatisteks”. |
| Lisäksi Islannin viranomaiset väittävät, etteivät toimenpiteet vääristä kilpailua eivätkä vaikuta ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Väite perustuu Islannin maantieteelliseen sijaintiin. | Islandi ametiasutused väidavad ka, et kõnealused meetmed ei moonuta konkurentsi ega mõjuta EMP riikide vahelist kaubandust. |
| Viranomaiset viittaavat Islannin ja Manner-Euroopan välisen matkan kulkemiseen kuluvaan aikaan (47 tuntia) ja Islannin teollisuusliiton (IS) tietoihin, joiden mukaan on ”yleensä ottaen tavatonta, että ulkomaiset alukset tulisivat Islantiin korjattavaksi”. | Sellel väitel on geograafiline põhjendus, viidates Islandi ja Euroopa mandriala vahel sõitmiseks kuluvale ajale (47 tundi) ja Islandi Tööstusettevõtete Liidu esitatud andmetele, mille kohaselt „välismaa laevad ei ole enamasti teadlikud võimalusest tulla Islandile remonditöid teostama”. |
| Vaikka Islannin viranomaiset myöntävät, että laivankorjausalalla on kansainvälistä kilpailua (ja siksi käytetään laivahissejä ja -nostureita sekä kuivatelakoita), viranomaisten mielestä tällaista kilpailua ei ole Islannissa. | Kuigi Islandi ametiasutused tunnistavad, et laevaremondi valdkonnas (ning seega laevatõsteseadmete ja kuivdokkide kasutamisel) valitseb rahvusvaheline konkurents, väidavad nad, et Islandil selline konkurents puudub. |
| 1 Onko kyse valtiontuesta? | 1 Riigiabi olemasolu |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki | Riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa: | EMP lepingu artikli 61 lõikes 1 on öeldud järgmist: |
| Käytetäänkö toimenpiteeseen valtion varoja? | Riigi ressursside olemasolu |
