| Source | Target | | Tuen on oltava valtion myöntämää tai valtion varoista myönnettyä tukea. | Abi peab olema antud riigi poolt või riigi ressurssidest. |
| Tarkoituksena on, että jokainen satamia tukeva toimenpide rahoitetaan rahastosta, jolle osoitetaan varoja Islannin valtiokonttorista. | Kõik kõnealused meetmed on ette nähtud sadamate toetamiseks fondi kaudu, mida rahastab Islandi Riigikassa. |
| Valtiokonttorille myönnettävät talousarviomäärärahat ovat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja valtion varoja. | Riigikassa eelarveliste vahendite puhul on tegemist riigi ressurssidega EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Niiden luokittelemista valtion varoiksi ei muuta se, että valtion varat kanavoidaan rahaston kautta. | Vahendite liigitamist riigi ressurssideks ei muuda asjaolu, et riigi raha suunatakse fondi kaudu. |
| Vuoden 2003 lain 26 §:n l momentissa säädetään, että rahasto on valtion omistama ja että satamaneuvosto (hafnaráð) toimii rahaston hallituksena liikenneministerin puolesta. | aasta seaduse artikli 26 lõikes 1 on sätestatud, et fond kuulub riigile ja sadamanõukogu (hafnaráð) täidab selle juhatuse kohustusi transpordiministeeriumi nimel. |
| Satamaneuvoston nimittää liikenneministeri merenkulkulaitosta koskevan lain N:o 7/1996 (lög um Siglingastofnun Íslands) 4 §:n mukaisesti. | Sadamanõukogu määrab ametisse transpordiministeerium vastavalt mereagentuuri (lög um Siglingastofnun Íslands) seaduse nr 7/1996 artiklile 4. |
| Rahasto on näin ollen julkisoikeudellinen elin. | Seega on fond avalik-õiguslik isik. |
| Rahasto rahoitetaan osittain suoraan valtion talousarviosta parlamentin päätöksen mukaisesti. | Osa fondi rahalistest vahenditest tuleb otse riigieelarvest vastavalt parlamendi otsusele. |
| Vuoden 2003 lain 26 §:n 3 momentin mukaan satamaneuvosto jakaa rahaston tulot merenkulkulaitokselta saamiensa suositusten mukaisesti saatuaan liikenneministerin hyväksynnän, kuten mainitun momentin 1–3 alakohdassa säädetään. | Vastavalt 2003. aasta seaduse artikli 26 lõikele 3 jaotab sadamanõukogu fondi tulu vastavalt mereagentuuri soovitustele ja transpordiministeeriumi heakskiidul, mis on täpsemalt sätestatud punktides 1–3. |
| Merenkulkulaitos vastaa rahaston hallinnosta saman pykälän 4 momentin mukaisesti. | Mereagentuur vastutab fondi haldamise eest vastavalt nimetatud artikli lõikele 4. |
| Rahastolla on myös vuoden 2003 laissa määriteltyjä julkisen palvelun tehtäviä. | Fond täidab ka riiklikke ülesandeid, mis on sätestatud 2003. aasta seaduses. |
| Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen katsoo, että rahastosta myönnetty tuki on valtion myöntämää ja ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtion varoista myönnettyä tukea. | Seepärast leiab järelevalveamet, et fondi antav toetus on kaudselt seotud riigiga ja tegemist on riigi ressurssidega EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Jonkin yrityksen tai tuotannonalan suosiminen | Teatavate ettevõtjate või teatavate kaupade tootmise soodustamine |
| Valikoivuus | Valikulisus |
| Tukitoimenpiteen on oltava valikoiva siten, että se suosii ”jotakin yritystä tai tuotannonalaa”. | Abimeede peab olema valikuline, mis tähendab, et ta peab soodustama „teatavaid ettevõtjaid või teatavate kaupade tootmist”. |
| Tässä yhteydessä on tarkasteltava, ovatko Islannin kunnat valtiontuen saajina taloudellista toimintaa harjoittavia yrityksiä vai toimivatko ne viranomaisina. | Sellega seoses tekib probleem, kas Islandi omavalitsusi kui riigitoetuse saajaid saab käsitleda majandustegevuses osalevate ettevõtjatena või on nad avaliku võimu kandjad. |
| Kuten Euroopan komission päätöksessä asiassa ”Rahoitustuki Flanderin satamien infrastruktuuritöille” [11]todetaan, merisatamilla on paitsi julkisen palvelun velvoitteita, kun ne ylläpitävät toimivaa meriliikennejärjestelmää, myös yhä enemmän kaupallista toimintaa, kuten satamalaitteiden ja -palvelujen tarjontaa. | Nagu on viidatud Euroopa Komisjoni otsuses „rahalise toetuse kohta infrastruktuuritöödeks Flaami sadamates” [11], ei tegele meresadamad mitte üksnes üldpoliitiliste kohustustega hallata hästitoimivat meretranspordisüsteemi, vaid nad on järjest enam seotud äritegevusega, näiteks sadamarajatiste ja –teenuste pakkumisega. |
| Se, että yksiköllä on lakiin perustuvia valtuuksia joidenkin tehtäviensä suorittamiseksi, ei sinänsä estä yksikön luokittelemista ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi yritykseksi. | Ainuüksi asjaolu, et organisatsioonile on osade tema tegevuste teostamiseks antud seadusest tulenevad volitused, ei tähenda, et seda organisatsiooni ei võiks EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses käsitleda ettevõtjana. |
| Kilpailuoikeudessa yrityksen käsitteeseen kuuluvat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta [12]. | Konkurentsiõiguse valdkonnas hõlmab ettevõtja mõiste majandustegevusega tegelevat mis tahes üksust, olenemata selle õiguslikust vormist ja selle rahastamise viisist [12]. |
| Sen määrittämiseksi, onko kyseinen toiminta 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yrityksen toimintaa, on tutkittava toiminnan luonnetta [13]. | Et kindlaks teha, kas kõnealuseid tegevusi teostab ettevõtja artikli 61 lõike 1 tähenduses, tuleb tuvastada nende tegevuste olemus [13]. |
| Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla [14]. | Pretsedendiõiguses on sätestatud, et majandustegevusena on käsitletav igasugune tegevus, mis seisneb teatud turul kaupade ja teenuste pakkumises [14]. |
| Näin ollen toimenpiteet ovat valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan valikoivia siltä osin kuin satamanpitäjät harjoittavat taloudellista toimintaa, koska toimenpiteet suosivat vain joitakin toimijoita tietyllä alalla. | Järelevalveamet on seepärast seisukohal, et kuna sadamaoperaatorid tegelevad majandustegevusega, on meetmed valikulised, arvestades, et nad soodustavad üksnes teatavat hulka operaatoreid ühes kindlas sektoris. |
| Euroopan komission tiedonannossa ”Merisatamapalvelujen laadun parantaminen: Euroopan liikenteen avaintekijä” [15]komissio erottaa toisistaan ”julkisen (yleisen)” infrastruktuurin, ”käyttäjäkohtaisen” infrastruktuurin ja ”sataman varustuksen”. | Euroopa Komisjoni teatises sadamate teenuste kvaliteedi parandamise kohta, oluline osa Euroopa transpordisüsteemis [15]eristab komisjon „avalikku (üldist)” infrastruktuuri, „kasutajapõhist” infrastruktuuri ja „pealisehitisi”. |
| Tätä jaottelua kannattaa käyttää apuna, kun arvioidaan, harjoittavatko satamaviranomaiset, satamanomistajat tai -pitäjät taloudellista toimintaa. | Selline liigitus on kasulikuks juhiseks, mille järgi hinnata, kas sadamahaldaja, omanikud või operaatorid tegelevad majandustegevusega või mitte. |
| Kanta asiaan kehittyy kuitenkin koko ajan, ja valvontaviranomainen onkin ottanut huomioon paitsi komission tiedonannon myös komission myöhemmät päätökset (kuten edellä mainitun Flanderin satamille tarkoitettua tukea koskevan päätöksen) sekä Islannin viranomaisten toimittamat tiedot. | Kuid see seisukoht ei ole veel kindlalt väljakujunenud ja järelevalveamet ei ole arvesse võtnud mitte üksnes komisjoni teatist, vaid ka komisjoni hilisemaid otsuseid (sealhulgas eelkõige eespool nimetatud juhtum, mis on seotud toetusega Flaami sadamatele) ning Islandi ametiasutuste esitatud teavet. |
| Liikenneinfrastruktuurin julkiseen rahoitukseen voi liittyä valtiontukea koskevia kysymyksiä kahdella tasolla: sekä infrastruktuurin loppukäyttäjien että kyseisen infrastruktuurin pidosta tai toiminnasta vastaavan toimijan tasolla. | Transpordiinfrastruktuuri riiklik rahastamine võib tekitada riigiabiga seotud probleeme kahel erineval tasandil – infrastruktuuri lõppkasutajate tasemel ja kõnealuse infrastruktuuri haldaja või operaatori tasemel. |
| Valvontaviranomainenkatsoo, ettei käyttäjien tasolla ole yleensä kyse ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta, kun valtio rahoittaa ja ylläpitää suoraan liikenneinfrastruktuuria, joka on kaikkien mahdollisten käyttäjien käytettävissä samoilla edellytyksillä, joihin ei liity syrjintää, koska tällöin ei suosita mitään yritystä tai tuotannonalaa sellaisella tavalla, joka vääristäisi kilpailua tai vaikuttaisi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. | Järelevalveamet on seisukohal, et kasutajate tasemel ei esine üldiselt mingeid riigiabi tunnuseid EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses, kui transpordiinfrastruktuuri finantseerib ja haldab riik otse ja kui see on avatud kõigile potentsiaalsetele kasutajatele võrdsetel ja mittediskrimineerivatel alustel, sest ei ole võimalik näidata, et mõnda ettevõtjat või tootmist soodustataks teistega võrreldes nii, et see moonutab konkurentsi ja mõjutab kaubandust liikmesriikide vahel [16]. |
| Valvontaviranomainen on tyytyväinen, että tilanne on tämä Islannin satamien osalta. | Järelevalveamet on nõus, et see kehtib Islandi sadamate puhul. |
| Liikenneinfrastruktuurin pidosta tai toiminnasta vastaavan toimijan tasolla – tässä tapauksessa Islannin kunnallisten satamaviranomaisten tasolla – valvontaviranomaisen on arvioitava, harjoittaako infrastruktuuria ylläpitävä elin taloudellista toimintaa. | Transpordiinfrastruktuuri haldaja või operaatori tasemel – käesoleval juhul Islandi omavalitsusele kuuluva sadamavaldaja puhul – peab järelevalveamet hindama, kas infrastruktuuri haldav asutus teostab majandustegevust. |
| Kuten edellä todettiin, satamanpitäjillä on monia erilaisia toimintoja, joista useita voidaan pitää taloudellisena toimintana. | Nagu on märgitud eespool, tegeleb sadamahaldaja mitme erineva valdkonnaga, millest mitut võib pidada majandustegevuseks. |
| Tämän vuoksi on mahdollisuuksien mukaan erotettava toisistaan luonteeltaan taloudelliset toiminnot ja muut toiminnot ja arvioitava kunkin toiminnon rahoitusta toiminnon ominaisuuksien perusteella. | Seepärast on oluline eristada võimaluse korral tegevusi, mis on oma olemuselt majanduslikud ja mis mitte, ning hinnata iga eri tegevuse rahastamist eraldi. |
| Valvontaviranomainen hyväksyy kannan, jonka mukaan luotsiveneistä aiheutuvien menojen rahoittaminen on yleisen edun nimissä toimivalle valtiolle välttämätöntä toimintaa. | Järelevalveamet nõustub, et lootsilaevadesse tehtavad kulutused on avalikes huvides tegutseva riigi oluline funktsioon. |
| Näin ollen valvontaviranomainen katsoo, ettei satamanpitäjiä pidetä taloudellista toimintaa harjoittavina yrityksinä, kun satamanpitäjille myönnetään tukea luotsiveneiden käyttöä varten. | Järelevalveamet leiab seega, et sadamaoperaatoritele ei anta toetust lootsilaevade eest mitte kui majandustegevusega tegelevatele ettevõtjatele. |
| Tuki ei sen vuoksi ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. | Seepärast ei käsitleta kõnealust meedet riigiabina EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Ottaen huomioon komission kannan ”kiinnitysinfrastruktuuriin” (myös laitureihin) Flanderin satamia [17]koskevassa asiassa valvontaviranomainen katsoi alustavasti, että laituriasennukset ovat osa sataman laitteistoja, joiden avulla satamaviranomaiset voivat saada tuloja liiketoiminnasta. | Võttes arvesse komisjoni suhtumist „sildumiseks vajalikku infrastruktuuri” (sealhulgas kaidesse) Flaami sadamate [17]juhtumi puhul, asus järelevalveamet esmasele seisukohale, et kaiehitised moodustavad sadamarajatiste osa, millest sadamavaldajad võivad äritulu teenida. |
| Islannin viranomaiset eivät ole toimittaneet sellaisia tietoja, joiden mukaan laituriasennukset olisivat yleisen edun nimissä toimivalle valtiolle välttämätöntä toimintaa eivätkä luonteeltaan taloudellista toimintaa. | Islandi ametiasutused ei ole esitanud teavet, mille alusel võiks väita, et kaiehitiste kasutamine on oluline riigi funktsioon avalike huvide teenimiseks ning et see tegevus ei ole majanduslikku laadi. |
| Näin ollen valvontaviranomainen katsoo, että laituriasennukset edistävät taloudellista toimintaa, minkä vuoksi niiden tukeminen suosii yrityksenä toimivaa satamanpitäjää. | Seepärast on järelevalveamet arvamusel, et kaiehitised soodustavad majandustegevust, millest saab kasu ettevõtjana tegutsev sadamaoperaator. |
| Laivanosturi- ja laivahissilaitteistoihin sekä laituriasennuksiin liittyvät vahingonkorvaukset. | Laevatõsteseadmete ja kaiehitiste kahjuhüvitised. |
| Valvontaviranomainen pysyy kannassaan, jonka mukaan laivanosturi- ja laivahissilaitteistot ovat taloudelliseen toimintaan käytettävää omaisuutta, jonka avulla satamanpitäjät voivat helpottaa esimerkiksi laivojen korjausta. | Järelevalveamet jääb seisukohale, et laevatõsteseadmed on majandustegevuses kasutatavad varad, mille abil saavad sadamaoperaatorid näiteks soodustada laevaremondi teostamist. |
| Näin ollen vahingonkorvaussäännökset ovat yritystä (satamaviranomaista) suosiva valikoiva toimenpide siltä osin kuin niiden perusteella maksetaan satamaviranomaisille korvauksia vahingoista, joita on aiheutunut taloudelliseen toimintaan käytettäville laitteistoille. | Seega kuna kahjuhüvitistega rahastatakse sadamavaldajaid, mille abil nad saavad tasuda majandustegevuseks kasutatavatele rajatistele tekkinud kahjude eest, on kahjuhüvitiste puhul tegemist ettevõtjat (sadamavaldajat) soodustava valikulise meetmega. |
| Valvontaviranomainen katsoo tämän vuoksi, että vahingonkorvaussäännösten soveltamisalan laajentaminen koskemaan myös laivahissejä ja -nostureita sekä laituriasennuksia suosii tiettyjä yrityksiä. | Seega järeldab järelevalveamet, et kahjuhüvitiste laiendamine, hõlmates laevatõsteseadmetele ja kaiehitistele tekkinud kahjude hüvitamist, soodustab konkreetseid ettevõtjaid. |
| Etu | Eelis |
| Toimenpiteen on tuotava tuensaajalle etuja, jotka vapauttavat sen maksuista, jotka se tavallisesti joutuisi kattamaan talousarviostaan. | Meede peab andma saajale eeliseid, millega vabastatakse ta maksukohustustest, mida eelise saaja tasub tavaliselt oma eelarvest. |
| Satamanomistajat joutuvat maksamaan osan kustannuksista, vaikka satamat saisivat satamalain mukaista tukea, koska valtiontukea voidaan myöntää enintään 40–60 prosenttia laituriasennuksiin tarvittavista investoinneista. | Sadamaomanikud peavad ise kandma teatavad kulud sadamaseaduse alusel antava toetuse puhul, sest riigitoetust võib anda 40–60 % ulatuses kaiehitiste jaoks vajalike investeeringute maksumusest. |
| Näiden yritysten investointikustannukset olisivat kuitenkin alhaisemmat kuin muiden yritysten, jotka eivät hyödy tukiohjelmasta. | Kuid nende ettevõtjate investeerimiskulud on madalamad kui ettevõtjatel, kes kõnealusest toetuskavast kasu ei saa. |
| Satamanomistajat saavat siis toimenpiteen vuoksi etua. | Seega antakse sadamaomanikele meetme kaudu eelis. |
| Vastaavaa etua tuovat myös vahingonkorvaukset. | Selline eelis eksisteerib ka kahjuhüvitiste puhul. |
| Satamaviranomaiset voivat saada valtiontukea laivanosturi- ja laivahissilaitteistoille sekä laituriasennuksille aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseen. | Sadamavaldajad võivad saada riigitoetust laevatõsteseadmete ja kaiehitiste remondiks. |
| Tuella korvataan siis tuensaajille aiheutuvia kustannuksia, jotka ne tavallisesti joutuisivat maksamaan itse. | Sellega hüvitatakse toetusesaajale kulu, mida nad tavaliselt peaksid ise kandma. |
| Kilpailun vääristyminen ja vaikutukset sopimuspuolten väliseen kauppaan | Konkurentsi kahjustamine ja lepinguosaliste vahelise kaubanduse mõjutamine |
| Jotta toimenpide voitaisiin katsoa valtiontueksi, sen on vääristettävä kilpailua ja vaikutettava sopimuspuolten väliseen kauppaan. | Selleks et meedet saaks pidada abiks, peab meede moonutama konkurentsi ja mõjutama lepinguosaliste vahelist kaubandust. |
| Valvontaviranomainen on edelleen sitä mieltä, että korjaustöissä käytettävien laivahissien, laivanosturien ja kuivatelakoiden toiminnanharjoittajat harjoittavat kansainvälisesti kilpailtua toimintaa. | Järelevalveamet jääb seisukohale, et laevatõsteseadmete ja kuivdokkide kui laevaremondirajatiste operaatorid tegutsevad rahvusvahelise konkurentsi tingimustes. |
| Kuten muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä todettiin, satamapalvelujen markkinoita on lisäksi avattu asteittain kilpailulle [18]. | Nagu on märgitud ametliku uurimismenetluse algatamise otsuses, on lisaks sellele sadamateenuste turg järk-järgult konkurentsile avanenud [18]. |
| Euroopan komissio totesi LeaderSHIP 2015 -ohjelmassaan [19], että kaupallista laivanrakennus- ja laivankorjaustoimintaa harjoitetaan aidosti globaaleilla markkinoilla ja että ala on altistunut maailmanlaajuiselle kilpailulle. | Euroopa Komisjon märkis oma programmis „LeaderSHIP 2015” [19], et laevaehituse ja laevaremondi ärivaldkond tegutseb ülemaailmsel turul ja on avatud ülemaailmsele konkurentsile. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että valtiontuki vääristää tai voi vääristää kilpailua, mistä on osoituksena kolmannelta osapuolelta saatu vastaus. | Järelevalveameti seisukoht on, et riigitoetus moonutab või võib moonutada konkurentsi, mida tõendab ka kolmandalt isikult saadud vastus. |
| Islannin viranomaiset hyväksyvät (vaikka väittävät, ettei kilpailu vääristy) myös sen, että vuoden 2003 laissa erotetaan toisistaan valtionomistuksessa olevat satamat (jotka saavat valtiontukea) ja yksityisessä omistuksessa olevat satamat (jotka eivät saa valtiontukea). | Islandi ametiasutused nõustuvad samuti (kuigi nad väidavad, et konkurentsi ei moonutata), et 2003. aasta seaduses eristatakse riigile kuuluvaid sadamaid (mis saavad riigitoetust) ja eraomanikele kuuluvaid sadamaid (mis ei saa riigitoetust). |
| Kun otetaan huomioon, että jotkin valtiontukea saavien satamien toiminnoista ovat luonteeltaan taloudellisia, voidaan todeta, että tällaisessa tapauksessa kilpailu mahdollisesti vääristyy. | Kui arvestada, et riigitoetust saavate sadamate tegevus on osaliselt majanduslikku laadi, siis võib väita, et selline olukord võib moonutada konkurentsi. |
| Valvontaviranomainen myöntää, että kilpailun vääristyminen ei maantieteellisistä syistä todennäköisesti vaikuta kauppaan yhtä paljon kuin jos kyse olisi kilpailun vääristymisestä Manner-Euroopassa, mutta se ei kuitenkaan hyväksy Islannin viranomaisten näkemystä siitä, ettei kilpailun vääristyminen vaikuta (tai mahdollisesti vaikuta) kauppaan. | Kuigi järelevalveamet nõustub, et geograafilistel põhjustel mõjutab konkurentsi moonutamine kaubandust vähem kui Mandri-Euroopas, ei nõustu järelevalveamet Islandi ametiasutustega, et mõju (või võimalik mõju) kaubandusele puudub. |
| Nämä toiminnot, etenkin meriliikenteen ja rahtiliikenteen yrityksille tarjotut palvelut, eivät ole täysin paikallisia, kun otetaan huomioon kyseisten yritysten liikkuvuus. | Need tegevused, eriti laevandus- ja kaubaveoettevõtjatele osutatavad teenused ei ole üksnes kohalikku laadi, arvestades nende ettevõtjate liikuvust. |
| Islannin ja muiden ETA-valtioiden väliset meriliikenteen väylät ovat vakiintuneet, ja satamapalvelujen vastaanottajat voivat näin ollen valita (esimerkiksi) sen, missä toteuttavat rutiininomaisen huollon tai mihin telakoituvat siksi aikaa, kun alus ei ole toiminnassa. | Islandi ja teiste EMP riikide vahel on väljakujunenud mereteed ja seepärast võivad sadamateenuste kasutajad valida, kus (näiteks) teostada regulaarset hooldust või tööseisakute ajal dokis olla. |
