| Source | Target | | Lisäksi on huomattava (kuten Euroopan komissio on huomauttanut JadeWeserPort-hanketta koskevassa asiassa [20]), että merisatamiin investoidaan yhä enemmän yksityisiä varoja, joten on mahdollista, että toisen ETA-valtion yritys omistaa kilpailevia satamia Islannissa tai harjoittaa niiden toimintaa. | Samuti väärib märkimist asjaolu (nagu viitab Euroopa Komisjon JadeWeserPort projekti [20]puhul), et meresadamatesse tehtavate erainvesteeringute maht on kasvanud, mistõttu teise EMP riigi ettevõtja võib omandada või opereerida konkureerivaid sadamaid Islandil. |
| Valtiontuen myöntäminen islantilaisille satamanpitäjille voi siten vaikuttaa kauppaan myös tällaisiin yksityisiin sijoituksiin kohdistuvan vaikutuksen kautta. | Riigitoetuse andmine Islandi sadamaoperaatoritele võib seega mõjutada ka kaubandust seeläbi, et see avaldab mõju sellistele erainvesteeringutele. |
| Valvontaviranomainen päättelee näin ollen, että koska toimenpide vahvistaa tuensaajan asemaa suhteessa muihin ETA-alueella toimiviin kilpailijoihin, toimenpiteet vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua ja vaikuttavat sopimuspuolten väliseen kauppaan. | Järelevalveamet teeb seega järelduse, et kuna kõnealune meede tugevdab toetuse saaja positsiooni teiste EMPs asuvate konkurentidega võrreldes, moonutavad sellised meetmed või ähvardavad moonutada konkurentsi ning mõjutavad lepinguosaliste vahelist kaubandust. |
| 4 Päätelmä | 4 Järeldus |
| Edellä esitettyjen syiden perusteella valvontaviranomainen katsoo, että laituriasennusten rahoitus sekä laituriasennuksiin ja laivahissilaitteistoihin liittyvät vahingonkorvaukset ovat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. | Eespool viidatud põhjustel leiab järelevalveamet, et kaiehitiste rahastamine ning kaiehitistele ja laevatõsteseadmetele kahjuhüvitiste maksmine kujutab endast riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Valvontaviranomainen toteaa edelleen, että satamanpitäjille luotsiveneiden käyttöön myönnetty tuki ei ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. | Lisaks sellele leiab järelevalveamet, et sadamaoperaatoritele lootsilaevade eest toetuse andmine ei kujuta endast riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| 2 Menettelyvaatimukset | 2 Menetlusnõuded |
| Pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaan ”EFTAn valvontaviranomaiselle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa (…). Valtio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös.” | Vastavalt protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikele 3 „teavitatakse EFTA järelevalveametit piisavalt aegsasti abi andmise või selle muutmise kavadest, et võimaldada tal esitada märkusi(…). Asjaomane riik ei tohi oma kavandatavat meedet jõustada enne, kui menetluse käigus on võetud vastu lõplik otsus”. |
| Kuten muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä todettiin, Islannin viranomaiset eivät ilmoittaneet valvontaviranomaiselle vuoden 2003 laista siltä osin kuin sillä tuetaan laituriasennuksia ja laituriasennuksiin liittyviä vahingonkorvauksia ennen kuin toimenpide toteutettiin. | Nagu on viidatud ametliku uurimismenetluse algatamise otsuses, ei teavitanud Islandi ametiasutused järelevalveametit 2003. aasta seadusest tulenevast toetusest kaiehitistele ja kaiehitistele makstavatest kahjuhüvitistest enne meetme rakendamist. |
| Näin ollen valvontaviranomainen toteaa, että Islannin viranomaiset ovat näiden toimenpiteiden osalta noudattaneet pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja velvollisuuksiaan. | Seepärast leiab järelevalveamet, et Islandi ametiasutused on täitnud nende meetmete puhul oma kohustusi vastavalt protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikele 3. |
| Luotsiveneille myönnetty tuki ei ole valtiontukea, eikä ilmoitusvelvollisuus näin ollen koskenut tätä toimenpidettä. | Lootsilaevadele makstav toetus ei kujuta endast riigiabi ja seega puudus ka kohustus sellest meetmest teavitada. |
| 3 Tuen sääntöjenmukaisuus | 3 Abi kokkusobivus |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvat tukitoimenpiteet eivät ole ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvia, ellei niihin voida soveltaa poikkeusta ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 tai 3 kohdan nojalla. | EMP lepingu artikli 61 lõike 1 reguleerimisalasse jäävad toetusmeetmed ei ole EMP lepingu põhimõtetega kooskõlas, välja arvatud juhul, kui nad vastavad EMP lepingu artikli 61 lõikes 2 või 3 sätestatud erandi tingimustele. |
| Valvontaviranomainen on näin ollen arvioinut ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet valtiontukisuuntaviivojen [21]näkökulmasta. | Seepärast hindas järelevalveamet meetmeid EMP lepingu artikli 61 lõike 2 ja 3 alusel riigiabi suunistega seoses [21]. |
| Laituriasennuksiin tehtävät investoinnit | Investeeringud kaiehitistesse |
| Alueellisia valtiontukia koskevien vuosien 2007–2013 suuntaviivojen ja Islannin aluetukikartan mukaan alkuinvestointitukea voidaan myöntää aluetukikartalla sijaitseville satamille tukikelpoisten menojen kattamiseen enintään 15 prosenttia bruttoavustusekvivalenttina (jäljempänä ’BAE’) (sekä pienyrityksille myönnettävä ylimääräinen 20 prosenttia BAE ja keskisuurille yrityksille myönnettävä 10 prosenttia BAE). | Vastavalt regionaalabi suunistele aastateks 2007–2013 ja Islandi regionaalabi kaardile võib abi alginvesteeringuteks anda abikõlblike kulude hüvitamiseks regionaalabi kaardil asuvatele sadamatele kuni 15 % brutotoetusekvivalendist (millele lisandub lisatasu 20 % brutotoetusekvivalendist väikeettevõtjate puhul ja 10 % brutotoetusekvivalendist keskmise suurusega ettevõtjate puhul). |
| Laituriasennuksiin sekä laivahissi- ja laivanosturilaitteistoihin liittyvät vahingonkorvaukset | Kaiehitiste ja laevatõsteseadmete kahjuhüvitis |
| Vahingonkorvauksen muodossa myönnetty tuki ei liity investointiin, vaan sen avulla voidaan vähentää niitä kustannuksia, jotka yritys normaalisti joutuisi maksamaan osana päivittäistä toimintaansa, tai poistaa ne kokonaan. | Kahjuhüvitise kaudu antav abi ei ole seotud investeeringutega, kuid see on vahend, mille abil saab vähendada (või kaotada) kulusid, mida ettevõtja peaks tavaliselt kandma oma igapäevase tegevuse raames. |
| Näin ollen valvontaviranomainen pitää korvauksia toimintatukena. | Seepärast peab järelevalveamet seda tegevusabiks. |
| Valvontaviranomaisen mielestä kyseinen toimintatuki ei kuulu ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 kohdan b alakohdan soveltamisalaan, koska sitä ei ole rajattu luonnonmullistuksiin tai muihin poikkeuksellisiin tapahtumiin. | Järelevalveameti arvates ei jää kõnealune tegevusabi EMP lepingu artikli 61 lõik 2 punkti b reguleerimisalasse, arvestades asjaolu, et see ei piirdu loodusõnnetuste või erakorraliste sündmustega. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että laivahisseihin ja laivanostureihin liittyviä vahingonkorvauksia on arvioitava laivanrakennusalaa koskevien valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen perusteella. | Järelevalveamet leiab, et laevatõsteseadmete kahjuhüvitisi tuleb hinnata vastavalt järelevalveameti suunistele laevaehitusele antava riigiabi kohta. |
| Laivanrakennusta koskevat suuntaviivat ovat erityssäädös ja estävät siten alueellista valtiontukea koskevien suuntaviivojen soveltamisen [22]. | Eriseadusena on laevaehituse suunistest välja jäetud regionaalabi suuniste kohaldamine [22]. |
| Laivanrakennusta koskevat suuntaviivat käsittävät ”mille tahansa laivatelakalle, siihen liittyvälle yksikölle, aluksen omistajalle tai kolmannelle osapuolelle tarkoitetun tuen, joka myönnetään suoraan tai välillisesti alusten rakentamiseen, korjaamiseen tai muuttamiseen” [23]. | Laevaehituse suunised hõlmavad abi „laevatehastele, sidusüksustele, laevaomanikele ja kolmandatele isikutele, mida otseselt või kaudselt antakse laevade ehitamiseks, remondiks või ümberehitamiseks” [23]. |
| Laivanrakennusta koskevissa suuntaviivoissa sallitaan tuen myöntäminen laivankorjausasennuksiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukena, sulkemistukena, työllistämistukena, vientiluottona, kehittämistukena ja alueellisena investointitukena. | Laevaehituse suunised lubavad anda laevaremondirajatistele abi, mis on käsitletav abina uurimis- ja arendustegevuseks, uuendusabina, sulgemisabina, tööhõiveabina, ekspordikrediidina, arenguabina ja investeeringuteks ettenähtud regionaalabina. |
| Valvontaviranomainen katsoo kuitenkin, ettei laivahisseihin ja laivanostureihin liittyvät vahingonkorvaukset kuulu mihinkään näistä kategorioista ja etteivät ne näin ollen ole yhdenmukaiset laivanrakennusta koskevien suuntaviivojen säännösten kanssa. | Kuid järelevalveamet on seisukohal, et laevatõsteseadmete kahjuhüvitis ei kuulu mitte ühtegi nendest kategooriatest ja seepärast ei saa seda lugeda kokkusobivaks laevaehituse suuniste sätetega. |
| Laituriasennuksiin liittyvien vahingonkorvausten kattamiseen maksettavaa toimintatukea on arvioitava aluetukena. | Kaiehitistele tekkinud kahju hüvitamiseks antud tegevusabi tuleb hinnata regionaalabina. |
| Voimassa olevien suuntaviivojen 5 jakson säännösten mukaan toimintatuen on tavanomaisesti oltava väliaikaista ja vähennyttävä asteittain (68 kohta) tai sitä on myönnettävä harvaanasutuille alueille (69 kohta) tai sillä on tasattava ylimääräisiä kuljetuskustannuksia (70 kohta). | Vastavalt kehtivate suuniste 5. jaotise sätetele peab tegevusabi olema tavaliselt ajutine ja vähenema aja jooksul (lõige 68) või antud hõredalt asustatud piirkondadele (lõige 69) või antud täiendavate transpordikulude katmiseks (lõige 70). |
| Valvontaviranomaisen saatavilla olevien tietojen perusteella suunniteltua vahingonkorvausta ei ole rajattu mainitulla tavalla, eikä se näin ollen ole yhdenmukainen vuosien 2007–2013 aluetukisuuntaviivojen kanssa. | Vastavalt järelevalveameti käsutuses olevale teabele ei ole kavandatud kahjuhüvitisteks makstav toetus selliselt piiratud ja seega ei saa seda lugeda kokkusobivaks regionaalabi suunistega aastateks 2007–2013. |
| ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen uskominen yritykselle | Üldist majandushuvi pakkuva teenuse osutamise ülesande andmine EMP lepingu artikli 59 lõike 2 alusel |
| Jos kyseessä olevat toimenpiteet käsittävät taloudellisten palvelujen tarjoamisen, on mahdollista, että ne voidaan luokitella yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviksi palveluiksi. | Kunakõnealused meetmed hõlmavad majanduslikku laadi teenuste osutamist, on võimalik neid pidada üldist majandushuvi pakkuvateks teenusteks. |
| Nämä palvelut eivät välttämättä ole valtiontukea asiassa Altmark [24]vahvistettujen periaatteiden mukaisesti, tai ne voivat olla ETA-sopimuksen kanssa yhteensopivaa tukea kyseisen sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan nojalla. | Sellised üldist majandushuvi pakkuvad teenused võivad olla mitte käsitletavad riigiabina kooskõlas Altmark’i [24]põhimõtetega või käsitletavad abina, mida võib pidada kokkusobivas EMP lepingu artikli 59 lõikega 2. |
| Islannin viranomaiset eivät kuitenkaan väitä, että rahoitusta olisi myönnetty yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tarjonnan varmistamiseksi, ja valvontaviranomainen toteaa, ettei satamanpitäjille ole uskottu tällaisten palvelujen tarjoamista ja ettei rahoitusta ole myönnetty palvelujen tarjonnasta syntyneiden kustannusten korvaamiseksi satamanpitäjille. | Kuid Islandi ametiasutused ei väida, et toetust antakse üldist majandushuvi pakkuvate teenuste osutamise tagamiseks, ning järelevalveamet märgib, et sadamaoperaatoritele ei ole konkreetselt antud ülesandeks selliseid teenuseid osutada ning toetust ei anta operaatoritele teenuste osutamisega seotud kulude hüvitamiseks. |
| Näin ollen toimenpiteet eivät ole yhteensopivia ETA-sopimuksen kanssa sen 59 artiklan 2 kohdan nojalla. | Seega ei ole meetmed kooskõlas EMP lepingu artikli 59 lõikega 2. |
| Suora soveltuvuus ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla | Otsene kokkusobivus EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktiga c |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan valvontaviranomainen voi pitää ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvana tukea tietyn taloudellisen toiminnan kehityksen edistämiseksi, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. | EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktis c nähakse ette, et järelevalveamet võib kaaluda abi andmist teatavate majandustegevuste arengu soodustamiseks kooskõlas EMP lepinguga, kui niisugune abi ei kahjusta kaubandustingimusi määral, mis oleks vastuolus ühiste huvidega. Järelevalveamet märgib, et meresadamatel on EMPs oluline roll tasakaalustatud ja jätkusuutliku transpordisüsteemi arengu soodustajatena ja piirkondliku arengu keskustena. |
| Valvontaviranomainen huomauttaa, että merisatamilla on tärkeä tehtävä ETA-alueella, sillä ne ovat välttämättömiä tasapainoisen ja kestävän liikennejärjestelmän kannalta ja muodostavat aluekehityksen keskuksia. | Järelevalveamet märgib ka, et sadamatel on oluline roll kaubanduse edendamisel ning nad võivad aidata kaasa kaubaveo ümbersuunamisele maanteedelt keskkonnasäästlikumate transpordiliikide kasutamisele. |
| Valvontaviranomainen huomauttaa lisäksi, että satamilla on merkittävä tehtävä kaupan edistäjinä ja että ne edistävät rahtiliikenteen siirtämistä maanteiltä kohti ympäristön kannalta kestäviä liikennemuotoja. | Järelevalveamet tunnistab ka, et paremat sadamainfrastruktuuri ei ole võimalik arendada üksnes turumajanduslike meetmetega ja et mingil kujul riigi sekkumine on tõenäoliselt vältimatu. |
| Valvontaviranomainen myöntäälisäksi, että satamainfrastruktuuria ei todennäköisesti pystytä kehittämään ainoastaan markkinoiden keinoilla, vaan siihen tarvitaan väistämättä jonkintyyppisiä valtion tukitoimenpiteitä. | Kuid sadamaseaduses eristatakse siiski eraomanikele ja omavalitsusele kuuluvaid sadamaid, sest üksnes viimasena mainitud sadamad võivad taotleda toetust kõnealuse kava alusel. |
| Satamalaissa erotetaan kuitenkin toisistaan yksityisessä omistuksessa ja kuntien omistuksessa olevat satamat, sillä ainoastaan viimeksi mainitut voivat saada tukea järjestelmästä. | Kuigi selline eristamine ei too ilmselt kaasa EMP lepingust tulenevate vaba liikumist käsitlevate säteterikkumist, uuris Euroopa Kohus Falck’i kohtuasjas diskrimineerimist abi andmisel avalikule ja erasektorile EÜ asutamislepingu alusel. |
| Tämä erottelu ei näyttäisi rikkovan ETA-sopimuksessa tarkoitettuja vapaata liikkuvuutta koskevia määräyksiä, mutta yhteisöjen tuomioistuin on tarkastellut syrjintää tuen myöntämisessä julkiselle ja yksityiselle sektorille EY:n perustamissopimuksen kannalta asiassa Falck antamassaan tuomiossa. | Olles rõhutanud, et abi andmine kuulub peamiselt asjaomase valitsuse vastutusvaldkonda, selgitas Euroopa Kohus komisjoni rolli järgmiselt: „on selge… et kuigi mis tahes abimeede annab tõenäoliselt ühele ettevõtjale eelise teise ettevõtja ees, ei saa komisjon heaks kiita sellist abi, mille tulemuseks on selge diskrimineerimine avaliku ja erasektori vahel. Sellisel juhul kaasneb abi andmisega konkurentsi kahjustamine määral, mis on vastuolus ühiste huvidega”. |
| Tästä syystä, vaikka tuki voitaisiinkin sallia ETA-sopimuksen nojalla, valvontaviranomainen katsoo, ettei järjestelmä sovellu ETA-sopimuksen toimintaan, koska siinä suositaan ainoastaan valtion omistuksessa olevia yrityksiä ilman objektiivista perustelua. | Sel põhjusel leiab järelevalveamet, et isegi, kui kõnealune abi oleks lubatud EMP lepingu alusel, ei sobi kava kokku EMP lepingu põhimõtetega, kuna see eelistab üksnes riigile kuuluvaid ettevõtjaid ilma ühegi objektiivse põhjenduseta. |
| Edellä esitetyn arvioinnin perusteella valvontaviranomainen päättelee, että investointi laituriasennuksiin sekä laivahisseihin, laivanostureihin ja laituriasennuksiin liittyvät vahingonkorvaukset eivät sovellu ETA-sopimuksen toimintaan. | Seega teeb järelevalveamet eespool esitatud hinnangu põhjal järelduse, et investeeringud kaiehitistesse ning laevatõsteseadmete ja kaiehitiste kahjuhüvitised ei ole EMP lepingu põhimõtetega kokkusobivad. |
| Tukitoimenpiteet eivät edellä esitetyistä syistä sovellu ETA-sopimuksen toimintaan, lukuun ottamatta luotsiveneiden rahoittamista, sillä se ei ole valtiontukea. | Välja arvatud lootsilaevade rahastamine, mis ei kujuta endast riigiabi, ei ole kõnealused abimeetmed eespool esitatud põhjustel EMP lepingu põhimõtetega kokkusobivad. |
| Valvontaviranomaisen saatavilla olevien tietojen perusteella järjestelmää ei vielä ole pantu täytäntöön, mikä tarkoittaa, että tukia ei vielä ole maksettu järjestelmän mahdollisille tuensaajille. | Vastavalt järelevalveameti käsutuses olevale teabele ei ole kava veel rakendatud, mis tähendab, et ühelegi võimalikule kava alusel abi saajale ei ole veel abi välja makstud. |
| EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että satamalain 24 §:n 2 kohdan a alakohdan nojalla myönnettävä tuki ”luotsiveneiden alkuinvestointikustannuksiin sataman ja sen lähialueen ympäristöolojen edellyttäessä luotsiveneiden kaltaisia turvallisuusjärjestelyjä” ei ole ETA-sopimuksen 61 artiklassa tarkoitettua valtiontukea. | EFTA järelevalveamet on arvamusel, et sadamaseaduse artikli 24 lõike 2 punkt a, mille alusel toetatakse „lootsilaevade esmaseid kulutusi, kui sadamas või sadama ümbruses valitsevad tingimused nõuavad selliste ohutusvahendite kasutamist”, ei kujuta endast riigiabi EMP lepingu artikli 61 tähenduses. |
| Satamalain 24 §:n 2 kohdan b ja c alakohdan nojalla laituriasennuksiin myönnettävä investointituki sekä satamalain 26 §:n 3 kohdan nojalla maksettavat, 24 §:n 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin satamarakennustöihin ja laivahisseihin ja laivanostureihin liittyvät vahingonkorvaukset ovat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. | Sadamaseaduse artikli 24 lõike 2 punktid b ja c, mis käsitlevad investeerimistoetust kaiehitistele ja sadamaseaduse artikli 26 lõige 3, mis käsitleb kahjuhüvitisi artikli 24 lõike 2 punkti b tingimustele vastavatele sadamaehitistele ning laevatõsteseadmetele, kujutavad endast riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Nämä tukitoimenpiteet eivät sovellu ETA-sopimuksen toimintaan. | Need abimeetmed ei ole EMP lepingu põhimõtetega kokkusobivad. |
| Edellä 2 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä ei voida toteuttaa. | Eespool artiklis 2 kirjeldatud meetmeid ei tohi rakendada. |
| Tämä päätös on osoitettu Islannin tasavallalle. | Käesolev otsus on adresseeritud Islandi Vabariigile. |
| Tehty Brysselissä 15 päivänä heinäkuuta 2009. | Brüssel, 15. juuli 2009 |
| Jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’. | Edaspidi „järelevalveameti- ja kohtuleping”. |
| Jäljempänä ’pöytäkirja 3’. | Edaspidi „3. protokoll”. |
| EUVL C 96, 17.4.2008, s. 3, ja ETA-täydennysosa N:o 20, 17.4.2008, s. 2. | ELTs C 96, 17.4.2008, lk 3 ja EMP kaasandes nr 20, 17.4.2008, lk 2. |
| Lisätietoja Islannin viranomaisten ja valvontaviranomaisen välisestä kirjeenvaihdosta on saatavilla muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä valvontaviranomaisen päätöksessä. | Üksikasjalikum teave järelevalveameti ja Islandi ametiasutuste vaheliste erinevate kirjavahetuste kohta on esitatud otsuses ametliku uurimismenetluse algatamise kohta. |
| Ks. edellä alaviitteet 7 ja 8. | Vt joonealused märkused 7 ja 8 eespool. |
| Uusien säännösten mukaista tukiohjelmaa ei ole vielä pantu täytäntöön. | Uute õigusaktide alusel ei ole rahastamist veel toimunud. |
| Valtiontuki N 520/2003, s. 7. | Riigiabi nr N 520/2003 lk 7. |
| Ks. muun muassa yhdistetyt asiat C-159/91 ja C-160/91, Poucet ja Pistre, Kok. 1993, s. I-637, 17 kohta. | Vt muu hulgas otsus liidetud kohtuasjades C-159/91 ja C-160/91: Poucet ja Pistre (EKL 1993, lk I-637, lõige 17). |
| Ks. muun muassa asia C-364/92, SAT Fluggesellschaft, Kok. 1994, s. I-43, 19 kohta. | Vt muu hulgas otsus kohtuasjas C-364/92, SAT Fluggesellschaft (EKL 1994, lk I-43, lõige 19). |
| Ks. muun muassa asia C-35/96, komissio v. Italia, Kok. 1998, s. I-3851, 36 kohta ja asia C-475/99, Glöckner, Kok. 2001, s. I-8089, 19 kohta. | Vt muu hulgas kohtuasi C 35/96, komisjon vs. Itaalia (EKL 1998, lk I-3851, lõige 36) ja kohtuasi C-475/99: Glöckner (EKL 2001, lk I-8089, lõige 19). |
