| Source | Target | | Parlamentti hyväksyi ehdotuksen 15 päivänä syyskuuta 2006, ja ohjelmaa varten myönnettiin 46 miljoonan Norjan kruunun talousarviomäärärahat. | Parlament võttis ettepaneku vastu 15. septembril 2006 koos 46 miljoni Norra krooni suuruse eelarvega. |
| Ohjelman talousarviota kasvatettiin myöhemmin 25 miljoonalla Norjan kruunulla parlamentille esitetyn ehdotuksen nro 22 (2006–2007) mukaisesti yhteensä 71 miljoonaan Norjan kruunuun samassa yhteydessä kun valtion vuoden 2006 talousarviota viimeksi tarkistettiin. | Parlamendile esitatud eelnõu nr 22 (2006–2007) kohaselt suurendati hiljem kava eelarvet 2006. aasta riigieelarve viimases paranduses 25 miljoni krooni võrra 71 miljoni Norra kroonini. |
| Enovalle ei myönnetty ohjelmaa varten lisärahoitusta vuodeksi 2007, mutta koska vuonna 2006 maksettiin vain kaksi miljoonaa Norjan kruunua, parlamentti päätti siirtää jäljellä olevat 69 miljoonaa Norjan kruunua ohjelman vuoden 2007 talousarvioon. | Enova SFile ei antud 2007. aastaks kava jaoks täiendavaid vahendeid, kuid kuna 2006. aastal maksti välja ainult 2 miljonit krooni, otsustas parlament kanda ülejäänud 69 miljonit krooni üle kava 2007. aasta eelarvesse. |
| Tukiohjelman kokonaistalousarvio oli näin ollen 60 miljoonaa Norjan kruunua vuonna 2008. | Seega oli abikava kogueelarve 2008. aastal 60 miljonit Norra krooni. |
| Ohjelmalle on jaettu sen käynnistämisen jälkeen valtion talousarviosta yhteensä 142 miljoonaa Norjan kruunua, joista 72 miljoonaa Norjan kruunua on maksettu vuoden 2008 loppuun mennessä; ohjelmalle ei ole laadittu määrättyä aikataulua [18]. | Alates kava kasutuselevõtmisest on sellele riigieelarvest eraldatud kokku 142 miljonit Norra krooni, millest 72 miljonit oli 2008. aasta lõpuks välja makstud; kava ei ole tähtajaline [18]. |
| MUODOLLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISEN PERUSTEET | AMETLIKU UURIMISMENETLUSE ALGATAMISE PÕHJUSED |
| Valvontaviranomainen aloitti muodollisen tutkintamenettelyn, koska vaihtoehtoisia lämmitystekniikoita koskevaan ohjelmaan saattoi liittyä valtiontukea. | Järelevalveamet algatas ametliku uurimismenetluse, tuginedes asjaolule, et alternatiivse kütte kava võib sisaldada riigiabi. |
| Vaikka ohjelman lopulliset edunsaajat ovat loppukuluttajia, ohjelmalla pyritään edistämään tiettyjen lämmitystekniikoiden käyttöä. | Kuigi kava otsesed abisaajad on lõpptarbijad, on see suunatud teatavate konkreetsete kütteseadmete kasutamise edendamisele. |
| Tämän vuoksi valvontaviranomainen katsoi, että ohjelman kattamien lämmitystekniikoiden tuottajat, maahantuojat ja/tai myyjät saattoivat saada epäsuoraa valtiontukea. | Seetõttu tõstatas järelevalveamet küsimuse, kas kava raames antakse kaudset riigiabi sellega hõlmatud kütteseadmete tootjatele, importijatele ja/või müüjatele. |
| Valvontaviranomaisella ei ollut varmuutta siitä, voitiinko ohjelman katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan. | Järelevalveamet kahtles, kas kava saab pidada EMP lepingu põhimõtetega kokkusobivaks. |
| Etenkään valvontaviranomaisella ei ollut varmuutta siitä, voitiinko ympäristönsuojeluun myönnettävää tukea koskevia valtiontukisuuntaviivoja soveltaa, koska epäsuora tuki ei edistäisi tuottajien ja/tai maahantuojien tuotantosyklissä käytetyn energiamäärän vähentämistä. | Täpsemalt kahtles järelevalveamet selles, kas keskkonnakaitseks antavat riigiabi käsitlevaid suuniseid saaks kohaldada, kuna kaudne abi ei aitaks kaasa tootjate ja/või importijate tootmistsüklis kasutatava energiahulga vähendamisele. |
| Lisäksi valvontaviranomaiselle ei ollut selvää, voitiinko ohjelman katsoa olevan yhteensopiva ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan kanssa. 3 NORJAN VIRANOMAISTEN HUOMAUTUKSET | Peale selle tahtis järelevalveamet teada, kas kava saab pidada kokkusobivaks EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktiga c. |
| Vaihtoehtoisia lämmitystekniikoita koskevan ohjelman ainoat edunsaajat ovat Norjan viranomaisten mukaan yksityisiä kotitalouksia, jotka eivät ole ETA:n kilpailusäännöissä tarkoitettuja yrityksiä. | NORRA AMETIASUTUSTE MÄRKUSED |
| Viranomaiset katsovat tämän vuoksi, ettei tukitoimenpidettä voida pitää ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena. | Norra ametiasutused väidavad, et alternatiivse kütte kava ainsad abisaajad on kodumajapidamised, kes ei ole ettevõtjad EMP konkurentsieeskirjade tähenduses, ning et seetõttu ei saa seda meedet pidada riigiabiks EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Norjan viranomaisten mukaan ohjelma ei myöskään ole valikoiva, sillä tuensaajille myönnetty etu on perusteltu ohjelman luonteen tai yleisen rakenteen vuoksi, eikä sitä tämän vuoksi voida pitää ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena. | Peale selle väidavad Norra ametiasutused, et kava ei ole valikuline, kuna abisaajale antav eelis on põhjendatud selle süsteemi olemuse ja üldise ülesehitusega, millesse see kuulub ning et seetõttu ei saa seda pidada riigiabiks EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Norjan viranomaisten mukaan ohjelma ei myöskään vääristä tai uhkaa vääristää kilpailua, koska puulämmitysuuneja ja tukikelpoisia tekniikoita ei voida pitää toisensa korvaavina tuotteina eivätkä ne näin kuulu samoille merkityksellisille markkinoille. | Norra ametiasutused väidavad ka, et kava ei moonuta ega ähvarda moonutada konkurentsi, kuna puukütteahjusid ja toetuskõlblikke kütteseadmeid ei saa pidada asendatavateks toodeteks ega seetõttu ka samale asjaomasele tooteturulekuuluvateks toodeteks. |
| Norjan viranomaiset katsovat, että merkitykselliset markkinat muodostuvat ”tekniikoista, joilla voidaan korvata sähkölämmitys ja tarjota sähkölämmitystä vastaava lämmitysmukavuus ympäri vuorokauden, tai teknisemmin sanottuna, peruskuormalämmitysjärjestelmistä” [19]. | Norra ametiasutuste arvates moodustavad asjaomase turu „küttesüsteemid, mis suudavad asendada elektrikütet ja pakkuda päeval ja öösel elektriküttega samaväärset küttemugavust või tehnilisemas keeles – baaskoormuse küttesüsteemid” [19]. |
| Puulämmitysuuneja on tämän vuoksi pidettävä niin kutsuttuina huippukuormituksen lämmitysjärjestelminä.Lopuksi, mikäli valvontaviranomainen päätyisi pitämään ohjelmaa ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena, Norjan viranomaisten mukaan ohjelma on ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla perusteltu sen sosiaalisten ja ympäristöä koskevien tavoitteiden vuoksi. | Seega peaks puuküttesüsteeme käsitama niinimetatud tippkoormuse küttesüsteemidena.Lõpuks, juhul kui järelevalveamet leiab, et kava kujutab endast riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses, siis väidavad Norra ametiasutused, et kava on põhjendatud nii EMP lepingu artikli 61 lõike 2 punkti a kui ka sama artikli lõike 3 punkti c alusel selle vastavate sotsiaalsete ja keskkonnakaitse eesmärkide põhjal. |
| 4 KOLMANSIEN OSAPUOLIEN HUOMAUTUKSET | KOLMANDATE ISIKUTE MÄRKUSED |
| Valvontaviranomainen on vastaanottanut huomautuksia kahdelta kolmannelta osapuolelta: kantelijalta, joka on Norjan lämmöntuottajien yhdistys, sekä Nobiolta. | Järelevalveamet sai märkusi kahelt kolmandalt isikult: Norra soojatootjate liidult, kes on kaebuse esitaja, ja NOBIOlt. |
| KANTELIJAN HUOMAUTUKSET | KAEBUSE ESITAJA MÄRKUSED |
| Vaihtoehtoisia lämmitystekniikoita koskeva ohjelma on kantelijan mukaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sääntöjenvastaista valtiontukea. | Kaebuse esitaja on seisukohal, et alternatiivse kütte kava on riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Kantelijan mukaan yksityisille kotitalouksille myönnettävää tukea on pidettävä epäsuorana tukena ohjelman kattamien lämmitystekniikoiden tuottajille ja/tai maahantuojille. | Ta väidab, et kodumajapidamiste toetamist tuleb käsitleda kaudse eelise andmisena kavaga hõlmatud kütteseadmete tootjatele ja/või importijatele. |
| Kantelijan toimittamien tietojen mukaan erityisesti pellettiuunien myynti on lisääntynyt ohjelman käyttöönoton jälkeen. | Täpsemalt öeldes on kaebuse esitaja edastatud teabe alusel graanulipõletite müük pärast kava kasutuselevõtmist suurenenud. |
| Kantelija väittää, että tukiohjelman käyttöönotto on antanut pellettiuunien tuottajille, maahantuojille ja jälleenmyyjille mahdollisuuden lisätä myyntiä ja voittoja. | Kaebuse esitaja väidab, et toetuskava kasutuselevõtmine on andnud graanulipõletite tootjatele, importijatele ja jaemüüjatele võimaluse suurendada oma müüki ja kasumit. |
| Lisäksi kantelijan mukaan toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua, sillä ohjelma ei kata puulämmitysuuneja, jotka vastaavat pellettiuuneja. | Lisaks väidab kaebuse esitaja, et meede moonutab või ähvardab moonutada konkurentsi, kuna kava ei hõlma puukütteahjusid, mis sarnanevad graanulipõletitega. |
| Lopuksi kantelija katsoo, ettei tukiohjelmaa sen nykymuodossa voida perustella ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 kohdan a alakohdalla tai 61 artiklan 3 kohdan c alakohdalla. | Samuti leiab kaebuse esitaja, et toetuskava ei saa selle praegusel kujul põhjendada ei EMP lepingu artikli 61 lõike 2 punkti a ega lõike 3 punkti c alusel. |
| NOBION HUOMAUTUKSET | NOBIO MÄRKUSED |
| Nobio tukee Norjan viranomaisten näkemystä ja katsoo, että suoraa tukea ohjelmasta saavat vain yksityiset kotitaloudet eivätkä yritykset ja ettei ohjelmaan näin ollen liity ETA-sopimuksen 61 artiklan1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. | NOBIO toetab Norra ametiasutuste seisukohti ja leiab, et kava sisaldab ainult otsest rahalist toetust kodumajapidamistele, mitte ettevõtjatele, ning et seetõttu ei sisalda kava riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Lisäksi, mikäli valvontaviranomainen päätyisi pitämään ohjelmaa ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena, Nobion mukaan ohjelma on ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla perusteltu sen sosiaalisten ja ympäristöä koskevien tavoitteiden vuoksi. | Lisaks sellele väidab NOBIO, et juhul kui järelevalveamet leiab, et kava kujutab endast riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses, siis on kava põhjendatud nii EMP lepingu artikli 61 lõike 2 punkti a kui ka sama artikli lõike 3 punkti c alusel selle vastavate sotsiaalsete ja keskkonnakaitseliste eesmärkide põhjal. |
| 1 VALTIONTUEN OLEMASSAOLO | RIIGIABI OLEMASOLU |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohta kuuluu seuraavasti: | EMP lepingu artikli 61 lõikes 1 on sätestatud: |
| Jotta toimenpide voitaisiin katsoa ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi, sen on täytettävä kaikki seuraavat neljä edellytystä: tuen on i) oltava valtion myöntämää tai myönnetty valtion varoista, ii) sen on annettava valikoivaa taloudellista etua tuensaajille, iii) sen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua ja iv) vaikutettava ETA-sopimuksen sopimuspuolten väliseen kauppaan. | Selleks et pidada meedet riigiabiks EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses, peavad olema täidetud kõik neli järgmist kumulatiivset tingimust: meede peab i) olema antud riigi poolt või riigi ressurssidest, ii) andma abisaajatele valikulise majandusliku eelise; iii) kahjustama või ähvardama kahjustada konkurentsi ning iv) mõjutama tõenäoliselt EMP lepinguosaliste vahelist kaubandust. |
| Norjan valtio rahoittaa vaihtoehtoisia lämmitystekniikoita koskevaa ohjelmaa valtion talousarviosta myönnetyin varoin. | Alternatiivse kütte kava rahastab Norra riik riigieelarvest tehtavate eraldistega. |
| Valtio vastaa siis tukitoimenpiteistä valtion varoin. | Seega annab asjaomast abi riik riigi ressurssidest. |
| TIETTYJEN YRITYSTEN TAI TUOTANNONALOJEN SUOSIMINEN | TEATAVATE ETTEVÕTJATE VÕI TEATAVATE KAUPADE TOOTMISE SOODUSTAMINE |
| Jotta toimenpide voitaisiin katsoa ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi, sen on lisäksi tuotettava yrityksille taloudellisia etuja ja oltava valikoiva siten, että se suosii ”jotakin yritystä tai tuotannonalaa”. | Selleks et riigi antav toetus oleks riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses, peab see andma ka ettevõtjatele majandusliku eelise ning olema valikuline, soodustades „teatavaid ettevõtjaid või teatavate kaupade tootmist”. |
| Taloudellisen edun antaminen yrityksille | Majandusliku eelise andmine ettevõtjatele |
| Ensin on näin ollen tarkasteltava sitä, seuraako kyseisestä ohjelmasta taloudellista etua yrityksille [20]. Vaihtoehtoisia lämmitystekniikoita koskevan ohjelman välittömät edunsaajat ovat yksityisiä kotitalouksia, joita ei yleisesti voida luokitella ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi yrityksiksi. | Seega tuleb kõigepealt analüüsida küsimust, kas asjaomane kava annab ettevõtjatele majandusliku eelise [20]. Alternatiivse kütte kava otsesed abisaajad on kodumajapidamised, mida ei saa üldiselt käsitada ettevõtjatena EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Tuen myöntäminen yksittäiselle henkilölle tai kuluttajille ei kuitenkaan sellaisenaan sulje pois tuen olemassaoloa [21]. | Toetuse andmine üksikisikule või tarbijatele ei välista siiski määratluse poolest riigiabi olemasolu [21]. |
| Vaikka toimenpiteen ensimmäiset tai välittömät edunsaajat eivät ole yrityksiä, yrityksille voi kuitenkin seurata epäsuoraa etua. | Isegi kui meetme esimesed või otsesed abisaajad ei ole ettevõtjad, võidakse sellegipoolest anda kaudne eelis ettevõtjatele. |
| Vaihtoehtoisia lämmitystekniikoita koskevalla ohjelmalla pyritään edistämään tiettyjen lämmitystekniikoiden myyntiä [25]. | Seetõttu tuleb ettevõtjatele kaudse abi andmist hinnata juhtumipõhiselt.Alternatiivse kütte kava eesmärk on edendada teatavate kütteseadmete müüki [25]. |
| Tämän vuoksi tässä tapauksessa on arvioitava, saavatko ohjelman kattamien tekniikoiden alalla toimivat yritykset epäsuoraa taloudellista hyötyä, joka voi kuulua ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. | Seetõttu tuleb käesoleval juhul hinnata küsimust, kas kavaga hõlmatud sektorites tegutsevad ettevõtjad saavad kaudse majandusliku eelise, mis võib kuuluda EMP lepingu artikli 61 lõike 1 reguleerimisalasse. |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa ei eroteta valtiontukitoimenpiteitä toisistaan niiden syiden tai tavoitteiden perusteella vaan pelkästään niiden vaikutusten perusteella [26]. | EMP lepingu artikli 61 lõige 1 ei erista riiklikke sekkumismeetmeid nende põhjuste või eesmärkide alusel, vaid määratleb need üksnes nende toime järgi [26]. |
| On siis ratkaistava, onko vaihtoehtoisia lämmitystekniikoita koskevalla ohjelmalla sellainen vaikutus, että siitä seuraa epäsuoraa taloudellista etua ohjelman kattamien lämmitystekniikoiden alalla toimiville yrityksille.Valvontaviranomainen ei ole samaa mieltä Norjan viranomaisten kanssa siitä, että epäsuoran tuen olemassaolo määräytyisi sen perusteella, onko viime kädessä pääasiassa tavoitteena tukea yrityksiä, jolloin ainoastaan valtiotukikiellon kiertämiseksi perustetut järjestelmät voisivat olla epäsuoraa tukea. | Seega seisneb küsimus selles, kas alternatiivse kütte kaval on kavaga hõlmatud kütteseadmete sektorites tegutsevatele ettevõtjatele kaudset majanduslikku eelist andev mõju.Järelevalveamet ei nõustu Norra ametiasutuste arvamusega, mille kohaselt sõltub kaudse abi olemasolu sellest, kas lõplik ja peamine eesmärk on anda abi ettevõtjatele, nii et kaudset abi kujutaksid endast ainult kavad, mis on välja töötatud riigiabi andmise keelust kõrvalehoidmiseks. |
| Nyt arvioitavassa tapauksessa yksityisille kotitalouksille myönnettävä investointituki tiettyjen vaihtoehtoisten, uusiutuviin energialähteisiin perustuvien lämmitystekniikoiden hankkimiseksi tarjoaa kotitalouksille taloudellisen kannustimen ostaa näitä tuotteita. | Hindamisele kuuluval juhul annab kodumajapidamistele alternatiivsetesse taastuvenergial põhinevatesse kütteseadmetesse investeerimiseks antav toetus neile stiimuli osta kõnealuseid tooteid. |
| Toimenpiteellä luodaan kuluttajille kannustin siirtyä perinteisestä sähkölämmityksestä vaihtoehtoisiin lämmitysjärjestelmiin [27]. | Meede loob tarbijatele stiimuli minna traditsiooniliselt elektriküttelt üle alternatiivsetele küttesüsteemidele [27]. |
| Suurempi kuluttajakysyntä voi johtaa näistä tekniikoista saataviin suurempiin voittoihin, mikä tarjoaa ohjelman kattamien tekniikoiden alalla toimiville yrityksille etua muihin yrityksiin nähden [28].Se, että kuluttajat voivat valita ohjelmaan kuuluvista tekniikoista, ei tarkoita, ettei valtion suoraan kuluttajille myöntämän tuen ja kyseisten yritysten saaman edun välillä voisi olla yhteyttä [29].Vaikka etu on luonteeltaan epäsuoraa, vaihtoehtoisia lämmitystekniikoita koskeva ohjelma on laadittu siten, että kuluttajille myönnettävä tuki ja kyseisen tekniikan ostaminen ovat suorassa yhteydessä toisiinsa. | Suurem tarbijatepoolne nõudlus võib kaasa tuua suurema kasumi saamise kõnealustest kütteseadmetest, mis annab kavaga hõlmatud kütteseadmete sektorites tegutsevatele ettevõtjatele eelise teiste ettevõtjate ees [28].Asjaolu, et tarbijatel on võimalik valida kavaga hõlmatud kütteseadmete vahel, ei tähenda, et side riigi poolt tarbijale antava otsese abi ja asjaomastele ettevõtjatele antava eelise vahel oleks sellega kõrvaldatud [29].Kuigi eelis on kaudne, on alternatiivse kütte kava kehtestatud selliselt, et abi andmine tarbijale on otseselt seotud asjaomase kütteseadme ostmisega. |
| Tuen saamiseksi on toimitettava Enova SF:lle ostoasiakirja vaihtoehtoisia lämmitystekniikoita koskevan ohjelman kattamasta tekniikasta. | Abi saamiseks peab esitama Enova SFile ühe alternatiivse kütte kavaga hõlmatud kütteseadme ostmist tõendavad dokumendid. |
| Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen katsoo, että vaihtoehtoisia lämmitystekniikoita koskevasta ohjelmasta koituu epäsuoraa etua vaihtoehtoisten, uusiutuviin energialähteisiin perustuvien lämmitystekniikoiden alalla toimiville yrityksille. | Eelöeldu põhjal leiab järelevalveamet, et alternatiivse kütte kava annab alternatiivsete, taastuvenergial põhinevate küttesüsteemide sektoris tegutsevatele ettevõtjatele kaudse eelise. |
| Valikoivuutta koskeva peruste | Valikulisuse kriteerium |
| Seuraavaksi on arvioitava, onko toimenpide valikoiva, toisin sanoen suosiiko se ”jotakin yritystä tai tuotannonalaa”. | Järgmisena tuleb analüüsida, kas meede on valikuline, st kas see soodustab „teatavaid ettevõtjaid või teatavate kaupade tootmist”. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että vaihtoehtoisia lämmitystekniikoita koskeva ohjelma on valikoiva, koska se suosii (epäsuorasti) ainoastaan ohjelman kattamien vaihtoehtoisten, uusiutuviin energialähteisiin perustuvien lämmitystekniikoiden (toisin sanoen pellettiuunit ja -kattilat, vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien lämpöpumput ja aurinkokeräimet sekä sähkönkäytön vähentämisessä tarvittavat ohjausjärjestelmät) alalla toimivia yrityksiä. | Järelevalveameti arvates on alternatiivse kütte kava valikuline selle poolest, et see soodustab (kaudselt) ainult ettevõtjaid, kes tegutsevad kavaga hõlmatud alternatiivsete, taastuvenergial põhinevate kütteseadmete sektoris (s.o graanulipõletid ja -katlad, vesiküttesüsteemidega ühendatud soojuspumbad ja päikesepaneelid ning juhtimissüsteemid elektrienergia tarbimise vähendamiseks). |
| Muut yritykset, myöskään muiden uusiutuviin energialähteisiin perustuvien lämmitystekniikoiden alalla toimivat yritykset, eivät hyödy ohjelmassa annettavasta tuesta [30]. Norjan viranomaisten mukaan vaihtoehtoisia lämmitystekniikoita koskevasta ohjelmasta myönnettävä tuki on perusteltu järjestelmän luonteen tai yleisen rakenteen vuoksi. | Teistel ettevõtjatel, sh muude taastuvenergial põhinevate kütteseadmete sektorites tegutsevatel ettevõtjatel, ei ole võimalik kava raames toetust saada [30].Norra ametiasutused on seisukohal, et alternatiivse kütte kavaga antav eelis on põhjendatud selle süsteemi olemuse või üldise ülesehitusega, millesse kõnealune eelis kuulub. |
| Valvontaviranomainen ei ole samaa mieltä. | Järelevalveamet ei jaga seda arvamust. |
| Yhteisöjen tuomioistuimen ja EFTAn tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tietyille edunsaajille myönnetyn tukitoimenpiteen valikoivuutta koskeva edellytys ei täyty, jos toimenpide on perusteltu sen järjestelmän luonteen tai yleisen rakenteen vuoksi, jossa sitä sovelletaan [31]. | Euroopa Kohus ja EFTA kohus on järjekindlalt rõhutanud, et meetmed, mis annavad teatud abisaajatele eeliseid, ei ole valikulised, kui need on põhjendatud selle süsteemi olemuse ja üldise ülesehitusega, millesse need kuuluvad [31]. |
| Jotta valikoiva toimenpide olisi perusteltu järjestelmän luonteen vuoksi, on oltava yleinen järjestelmä, johon se liittyy. | Et valikuline meede oleks põhjendatud süsteemi olemusega, peab olema üldine süsteem, millega see meede on seotud. |
| Lisäksi oikeuskäytännössä on keskitytty arvioimaan sitä, onko toimenpide perusteltu järjestelmän luonteen tai yleisen rakenteen vuoksi sellaisten järjestelmien osalta, jotka jollakin tavalla poikkeavat veroista, maksuista tai muista yleisesti sovellettavista järjestelmistä. | Lisaks sellele on kohtupraktikas keskendutud selle hindamisele, kas meede on põhjendatud sellise üldise süsteemi olemuse ja ülesehitusega, mis on seotud kavadega, mis ühel või teisel viisil kujutavad endast kõrvalekaldumist üldisemalt kohaldatavatest maksudest, tasudest või muudest samalaadsetest süsteemidest. |
| Norjan viranomaiset eivät ole esittäneet väitteitä yleisestä järjestelmästä, johon tukitoimenpide liittyy. | Norra ametiasutused ei ole esitanud väiteid üldise süsteemi kohta,millega see abimeede seonduks. |
| Vaihtoehtoisia lämmitystekniikoita koskevasta ohjelmasta myönnetään epäsuoraa etua tietyille ohjelmaan kuuluvien tekniikoiden alalla toimiville yrityksille. | Alternatiivse kütte kava annab kaudselt eelise teatud ettevõtjatele, kes tegutsevad kavaga hõlmatud kütteseadmete sektoris. |
