| Source | Target | | Yhdessä uuden, 40 miljoonan Norjan kruunun talousarviomäärärahan [17]kanssa vuoden 2009 kokonaismäärärahat olivat 70 miljoonaa Norjan kruunua. | Koos uue 40 miljoni Norra krooni suuruse eelarveeraldisega [17]on 2009. aasta kogueelarve 70 miljonit krooni. |
| Pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaan ”EFTAn valvontaviranomaiselle on ilmoitettava tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa …. | Vastavalt protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikele 3 „EFTA järelevalveametit tuleb teavitada kõikidest plaanidest abi määramise või muutmise kohta piisavalt aegsasti, et ta võiks avaldada oma arvamuse. |
| Asianomainen valtio ei saa panna ehdottamiaan toimenpiteitä täytäntöön ennen kuin menettelyn tuloksena on saatu aikaan lopullinen päätös.” | Asjaomane EFTA riik ei tohi kavandatavat meedet rakendada enne lõpliku otsuse langetamist”. |
| Tuolloin sovellettiin valvontaviranomaisen antamia ympäristönsuojelua koskevia suuntaviivoja, sellaisina kuin ne olivat viimeksi tarkistettuina 23 päivänä toukokuuta 2001 [36]. | Sel ajal kohaldati keskkonnakaitseks antavat riigiabi käsitlevaid järelevalveameti suuniseid, mida oli viimati muudetud 23. mail 2001 [36]. |
| Valvontaviranomainen antoi uudet ympäristönsuojelua koskevat suuntaviivat [37]16 päivänä heinäkuuta 2008, ja niitä sovellettiin kyseisestä päivästä alkaen. | 16. juulil 2008 võttis järelevalveamet vastu uued keskkonnakaitseks antavat riigiabi käsitlevad suunised, [37]mida hakati kohaldama alates nimetatud kuupäevast. |
| Puulämmitysuunit on viranomaisten mukaan sitä vastoin luokiteltava peruskuormalähteen lisäksi käytettäväksi täydentäväksi lämmönlähteeksi. | Ametiasutuste arvates tuleks puukütteahjusid aga liigitada täiendavate soojusallikate hulka, mida kasutatakse lisaks baaskoormuse allikale. |
| Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomaisen on siis pääteltävä, että toimenpide on valikoiva ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. | Eelöeldut arvestades peab järelevalveamet seega järeldama, et meede on valikuline EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses.1.3. |
| KILPAILUN VÄÄRISTYMINEN JA VAIKUTUS SOPIMUSPUOLTEN VÄLISEEN KAUPPAAN | KONKURENTSI MOONUTAMINE JA MÕJU LEPINGUOSALISTEVAHELISELE KAUBANDUSELE |
| Koska toimenpide on kaikkien yksityisten kotitalouksien saatavilla hakemusten saapumisjärjestyksessä, järjestelmän ei voida katsoa olevan ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua sosiaalista tukea.3.2 SOVELTUMINEN ETA-SOPIMUKSEN TOIMINTAAN 61 ARTIKLAN 3 KOHDAN C ALAKOHDAN NOJALLA | Kuna meede on kättesaadav kõigile kodumajapidamistele taotlemise järjekorra alusel, ei saa seda käsitada sotsiaalset laadi abikavana EMP lepingu artikli 61 lõike 2 punkti a tähenduses.3.2. |
| tehty 23 päivänä heinäkuuta 2009, | 23. juuli 2009, |
| ilmoitetusta järjestelmästä, joka koskee tietyille osuuskunnille myönnettäviä verohelpotuksia (Norja) | teatatud skeemi kohta, mis käsitleb maksusoodustusi teatavatele ühistutele (Norra) |
| EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN [1], joka OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen [2]ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26, | EFTA JÄRELEVALVEAMET [1], VÕTTES ARVESSE Euroopa Majanduspiirkonna lepingut, [2]eriti selle artikleid 61–63 ning protokolli nr 26, |
| OTTAA HUOMIOON valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen [3]ja erityisesti sen 24 artiklan, | VÕTTES ARVESSE EFTA riikide vahelist järelevalveameti ja kohtu asutamist käsitlevat lepingut, [3]eriti selle artiklit 24, |
| OTTAA HUOMIOON valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan sekä II osan 4 artiklan 4 kohdan, 6 artiklan ja 7 artiklan 5 kohdan [4], | VÕTTES ARVESSE järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 [4]I osa artikli 1 lõiget 2 ning II osa artikli 4 lõiget 4, artiklit 6 ja artikli 7 lõiget 5, |
| OTTAA HUOMIOON valvontaviranomaisen suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan soveltamisesta ja tulkinnasta [5]ja erityisesti yritysverotusta koskevan luvun, | VÕTTES ARVESSE järelevalveameti suuniseid EMP lepingu artiklite 61 ja 62 kohaldamiseks ning tõlgendamiseks, [5]eriti äriühingute maksustamise peatükki, |
| OTTAA HUOMIOON valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 27 artiklassa tarkoitetuista täytäntöönpanosäännöksistä 14 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 195/04/KOL [6], | VÕTTES ARVESSE 14. juuli 2004. aasta otsust nr 195/04/COL protokolli nr 3 II osa artiklis 27 osutatud rakendussätete kohta [6], |
| OTTAA HUOMIOON valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn aloittamisesta 19 päivänä joulukuuta 2007 tehdyn päätöksen N:o 719/07/KOL osuuskunnille myönnettäviä verohelpotuksia koskevan ilmoitetun järjestelmän osalta, | VÕTTES ARVESSE 19. detsembri 2007. aasta otsust nr 719/07/COL, millega algatati järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikes 2 ettenähtud menetlus seoses ühistute maksusoodustusi käsitleva teatatud skeemiga, |
| ON KEHOTTANUT asianomaisia esittämään huomautuksensa [7]ja ottanut huomioon nämä huomautukset, | OLLES KUTSUNUD huvitatud isikuid esitama märkusi [7]ja võttes nende märkusi arvesse, |
| Valtionhallinnosta ja sen uudistamisesta vastaavan ministeriön 28 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, jonka valvontaviranomainen vastaanotti ja kirjasi saapuneeksi 29 päivänä kesäkuuta 2007 (tapahtuma N:o 427327), ja valtiovarainministeriön 22 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, jonka valvontaviranomainen vastaanotti ja kirjasi saapuneeksi 4 päivänä heinäkuuta 2007 (tapahtuma N:o 428135), Norjan viranomaiset ilmoittivat verolain 10-50 §:ään ehdotetuista osuustoimintayritysten verotusta koskevista muutoksista valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti. | Norra riigihalduse- ja reformiministeeriumi 28. juuni 2007. aasta kirjas, mille järelevalveamet sai kätte ja registreeris 29. juunil 2007 (toiming nr 427327), ning Norra rahandusministeeriumi 22. juuni 2007. aasta kirjas, mille järelevalveamet sai kätte ja registreeris 4. juulil 2007 (toiming nr 428135), teatasid Norra ametiasutused vastavalt järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikele 3 maksuseaduse paragrahvis 10-50 sätestatud ühistute maksustamise eeskirjade kavandatavast muutmisest. |
| Asiasta käydyn kirjeenvaihdon [8]jälkeen valvontaviranomainen ilmoitti Norjan viranomaisille 19 päivänä joulukuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, että se oli päättänyt aloittaa pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn tietyille osuuskunnille myönnettäviä verohelpotuksia koskevan ilmoitetun järjestelmän osalta. | Pärast kirjavahetust [8]teatas järelevalveamet 19. detsembri 2007. aasta kirjas Norra ametiasutustele, et on otsustanud seoses kavandatava skeemiga, millega antakse teatavatele ühistutele maksusoodustusi, algatada protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikes 2 sätestatud menetluse. |
| Norjan viranomaiset esittivät 20 päivänä helmikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma N:o 465882) huomatuksensa päätöksestä N:o 719/07/KOL, joka koskee muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista. | Norra ametiasutused esitasid 20. veebruari 2008. aasta kirjas (toiming nr 465882) oma märkused otsuse nr 719/07/COL kohta, millega algatati ametlik uurimismenetlus. |
| Päätös N:o 719/07KOL julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen ETA-täydennysosassa [9]. | Otsus nr 719/07COL avaldati Euroopa Liidu Teatajas ja selle EMP kaasandes [9]. |
| Valvontaviranomainen kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa tästä päätöksestä. | Järelevalveasutus kutsus huvitatud isikuid esitama kõnealuse otsuse kohta märkusi. |
| Valvontaviranomainen vastaanotti huomautuksia useilta asianomaisilta [10]. | Järelevalveamet sai märkusi mitmelt huvitatud isikult [10]. |
| Valvontaviranomainen toimitti 23 päivänä toukokuuta 2008 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma N:o 478026) nämä huomautukset Norjan viranomaisille, joille annettiin mahdollisuus ottaa kantaa niihin mutta jotka eivät esittäneet asiasta lisähuomautuksia. | Järelevalveamet saatis need 23. mai 2008. aasta kirjaga (toiming nr 478026) edasi Norra ametiasutustele, kellele anti võimalus reageerida, kuid nimetatud ametiasutused otsustasid täiendavate märkuste esitamisest loobuda. |
| EHDOTETUN TOIMENPITEEN KUVAUS | KAVANDATAVA MEETME KIRJELDUS |
| TAUSTA | TAUST |
| Vuonna 1992 Norjan viranomaiset ottivat käyttöön järjestelmän, jonka nojalla tietyille osuuskunnille myönnettiin erityisiä verovähennysoikeuksia. | aastal kehtestasid Norra ametiasutused teatavate ühistute jaoks spetsiaalse maksuvähenduste skeemi. |
| Järjestelmässä tietyt maatalous-, metsätalous- ja kalatalousaloilla toimivat osuuskunnat sekä kuluttajaosuuskunnat saattoivat tehdä verovähennyksiä osuuspääomaan sijoitettujen summien perusteella. | Selle skeemi kohaselt oli teatavatel põllumajandus-, metsandus- ja kalandussektori ühistutel ning tarbijaühistutel õigus arvata maksustatavast tulust maha osakapitali suunatavad vahendid. |
| Muut osuuskuntamuodot jäivät järjestelmän ulkopuolelle. | Kõnealune skeem ei hõlmanud teisi ühistuvorme. |
| Vähennys oli korkeintaan 15 prosenttia vuosittaisesta nettotulosta, ja sen sai tehdä pelkästään siitä tulon osasta, joka kertyi osuuskunnan jäsenten kanssa käytävästä kaupasta. | Maksuvähendus võis moodustada maksimaalselt 15 % aasta puhastulust ning kasutada võis vaid seda osa tulust, mis pärines tehingutest ühistu liikmetega. |
| Enimmäismäärää vastaava vähennys alensi osuuskunnan veroprosentin 28 prosentista (tavanomainen yritysverokanta) 23,8 prosenttiin. | Maksimaalne lubatud mahaarvamine tähendanuks tavalise ettevõtte tulumaksumäära vähenemist 28 %-lt 23,8 %-ni. |
| Järjestelmän tarkoituksena oli antaa osuuskunnille veroetua sillä perusteella, että niiden ei katsottu voivan hankkia pääomaa yhtä helposti kuin muut yritykset [11].Järjestelmä lakkautettiin verovuodesta 2005 alkaen. | Skeemi eesmärk oli anda ühistutele maksueelis kaalutlusel, et neil on muudest ettevõtetest palju keerulisem osakapitalile juurde pääseda [11].Kõnealune skeem tühistati alates 2005. eelarveaastast. |
| Vuoden 2007 valtion talousarviossa Norjan viranomaiset kuitenkin ehdottivat järjestelmän palauttamista jonkin verran muutetussa muodossa [12]. | Kuid seoses 2007. aasta riigieelarvega tegid Norra ametiasutused ettepaneku kehtestada kõnealune skeem uuesti veidi muudetud kujul [12]. |
| Siksi järjestelmästä ilmoitettiin valvontaviranomaiselle. | Seetõttu teavitati skeemist järelevalveametit.2.2. |
| Jotta osuuskunnat voivat tulevaisuudessakin yleisen edun nimissä tarjota vaihtoehdon osakeyhtiöille, niille on korvattava ne haitat, joita niille aiheutuu muihin yrityksiin verrattuna. | Kaitsmaks seega avalikku, rahas mõõdetamatut huvi säilitada ühistuid alternatiivina piiratud vastutusega äriühingutele, tuleb hüvitada ühistute muudest ettevõtetest keerulisem olukord. |
| Ilmoituksen mukaan ilmoitetun järjestelmän tavoitteena on kompensoida haittoja, jotka liittyvät osuuskuntien pääoman hankintaan. | Teatise kohaselt on kavandatava skeemi eesmärk kõrvaldada mõningad kapitali hankimisega seotud takistused. |
| EHDOTETTU TOIMENPIDE | KAVANDATAV MEEDE |
| Ilmoitettu toimenpide sisältyy verolain uuteen 10-50 §:ään, jonka nojalla osuuskunnille voidaan myöntää verovähennysoikeuksia. | Teatatud meede on kehtestatud maksuseaduse uue paragrahviga 10-50, milles sätestatakse, et ühistutel võib olla õigus maksuvähendusele. |
| Kyseinen pykälä kuuluu seuraavasti: | Sätte tekst on järgmine: |
| ”vähennys voidaan myöntää, jos yhteispääomaan sijoitettu summa on enintään 15 % tulosta. Vähennys voidaan myöntää vain jäsenten kanssa käytävästä kaupasta. Jäsenten kanssa käytävän ja muun siihen rinnastettavan kaupan on käytävä ilmi kirjanpidosta, ja ne on voitava näyttää toteen.” [13]Norjan viranomaisten mukaan ilmaisu ”yhteispääoma” ei viittaa osuuskunnan tase-erään vaan on pelkkä verotuksellinen käsite. | „[…]15 % ulatuses võib lubada tulust maha arvata vahendeid, mis suunatakse ühisesse osakapitali. Mahaarvamine on lubatud vaid sellisest tulust, mis pärineb tehingutest liikmetega. Tehingud liikmetega ja võrdväärsed tehingud peavad kajastuma raamatupidamises ja neid tuleb tõendada.” [13]Norra ametiasutuste sõnul ei viita mõiste „ühine osakapital” ühistute bilansikirjele, vaid on puhtalt rahandusalane väljend. |
| Siksi yhteispääoma voi koostua pidätetystä pääomasta, osuuskuntaan ”maksureserviksi” [14]jätetyistä rahastoista, jotka koostuvat jäsenten ostohyvityksistä ja ostohyvitysmuotoisista yksilöidyistä rahastoista, jotka on siirretty osuuskunnassa oleville jäsenten tileille [15]. | Seetõttu võib ühine osakapital koosneda tagasimaksmata kapitalist, preemiafondidest, mis koosnevad ühistus nn järelmaksete reservi jäetud liikmete preemiatest, [14]ning individualiseeritud fondidest, mille moodustavad preemiad, mis on kantud liikmete ühistus asuvatele kapitalikontodele [15]. |
| Verolain 10-50 §:n 3 momentin mukaan ”muu siihen rinnastettava kauppa” on toimintaa, jossa kalastajien myyntiorganisaatiot suorittavat hankintoja muiden kalastajien myyntiorganisaatioiden jäseniltä tiettyjen ehtojen mukaisesti, toimintaa, jossa maatalousosuuskunta suorittaa hankintoja samantyyppiseltä osuuskunnalta tavoitteenaan markkinoiden säätely, ja valtion viranomaisen määräämää hankintaa [16].Ehdotetusta säännöksestä seuraa, että verovähennys myönnetään pääsääntöisesti vain tulosta, joka kertyy jäsenten kanssa käytävästä kaupasta. | Maksuseaduse paragrahvi 10-50 lõikes 3 määratletakse nn võrdväärsete tehingutena kalurite müügiorganisatsioonide ostud teise kalurite müügiorganisatsiooni liikmetelt, eeldusel et teatavad tingimused on täidetud, põllumajandusühistu ost teiselt vastavalt ühistult eesmärgiga reguleerida turgu ning riigi ametiasutuse poolt kohustuseks tehtud ostud [16].Kavandatava sätte kohaselt lubatakse üldjuhul mahaarvamisi teha vaid tulult, mida ühistud saavad tehingutest oma liikmetega. |
| Siksi vähennyksiä ei myönnetä muiden kanssa käytävästä kaupasta. | Seega ei lubata mahaarvamisi tulult, mida saadakse tehingutest muude isikutega. |
| Verolakiin ehdotetun 10-50 §:n mukaan jäsenten kanssa käytävän ja muun siihen rinnastettavan kaupan on käytävä ilmi osuuskunnan kirjanpidosta. | Maksuseaduse eelnõu paragrahvis 10-50 sätestatakse, et ühistu raamatupidamiskontod peavad võimaldama kindlaks teha, et tehingud on tehtud liikmetega või et tegemist on võrdväärsete tehingutega. |
| Siksi jäsenten kanssa käytävää kauppaa ja ulkopuolisten kanssa käytävää kauppaa koskeva kirjanpito on pidettävä erillään. | Seega on ülioluline pidada eraldi arvepidamist liikmete ja kolmandate isikutega tehtud tehingute kohta. |
| Osuuskunnan on voitava näyttää toteen jäsenten kanssa käytävä ja muu siihen rinnastettava kauppa. | Ühistud peavad suutma liikmetega tehtud ja võrdväärseid tehinguid tõendada. |
| Ilmoituksessa Norjan viranomaiset arvioivat, että järjestelmä johtaa 35–40 miljoonan Norjan kruunun (4–5 miljoonan euron) suuruisiin verotulojen menetyksiin verovuonna 2007. | Norra ametiasutuste teatises esitatud prognooside kohaselt väheneks 2007. eelarveaastal maksutulu skeemi rakendamise tõttu 35–40 miljoni Norra krooni (ligikaudu 4–5 miljoni euro) võrra. |
| EDUNSAAJAT | ABISAAJAD |
| Järjestelmää sovelletaan verolakiin ehdotetun 10-50 §:n 2 ja 4–6 momentissa mainittuihin osuuskuntiin. | Skeem kehtib maksuseaduse paragrahvi 10-50 lõigetes 2 ja 4–6 määratletud ühistute suhtes. |
| Näistä säännöksistä seuraa, että ilmoitettu järjestelmä koskee lähinnä tiettyjä kuluttajaosuuskuntia ja maatalous-, metsätalous- ja kalatalousaloilla toimivia osuuskuntia. | Kõnealuste sätete kohaselt hõlmab see peamiselt teatavaid tarbijaühistuid ning põllumajandus-, metsandus- ja kalandussektori ühistuid. |
| Verolakiin ehdotetun 10-50 §:n 2 momentin a kohdasta seuraa, että ilmoitetusta järjestelmästä hyötyvät vain ne kuluttajaosuuskunnat, joiden säännöllisestä liikevaihdosta yli 50 prosenttia kertyy jäsenten kanssa käytävästä kaupasta. | Tarbijaühistute kohta sätestatakse maksuseaduse kavandatava paragrahvi 10-50 lõike 2 punktis a, et teatatud skeemist on võimalik kasu saada vaid tarbijaühistutel, mille regulaarsest käibest moodustavad tehingudoma liikmetega rohkem kui 50 %. |
| Norjan viranomaisten mukaan valinta perustuu oletukseen, että ilmoitetun järjestelmän kattamilla aloilla on huomattava tarve saada hyvitystä ylimääräisistä kustannuksista. | Norra ametiasutuste sõnul lähtutakse abikõlblike ühistute valikul eeldusest, et kõnealuse skeemiga hõlmatud sektorites on lisakulude hüvitamine väga vajalik. |
| Norjan viranomaisten mukaan järjestelmän ulkopuoliset osuuskunnat ovat yleensä pienyrityksiä, joilla on vain vähän tai eilainkaan taloudellista toimintaa. | Ühistud, mis kuuluvad sektoritesse, millele skeem ei laiene, on Norra ametiasutuste sõnul üldjuhul väiksemad ettevõtjad, kelle majandustegevus on piiratud või kelle tegevus ei ole majanduslikku laadi. |
| OSUUSKUNNAN MÄÄRITELMÄ NORJAN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ | ÜHISTUTE MÕISTE NORRA ÕIGUSES |
| Osuuskuntalain [18]1 §:n 2 momentin mukaan osuuskunta on yritys”jonka päätavoitteena on edistää jäsenten taloudellisia etuja siten, että nämä osallistuvat osuuskunnan toimintaan hankkijoina, toimittajina tai muilla näihin verrattavilla tavoilla, silloin kun | Ühistuseaduse [18]paragrahvi 1 lõikes 2 määratletakse ühistut kui ettevõtjat,„kelle peamine eesmärk on hoolitseda oma liikmete majandushuvide eest liikmete osalemise teel ühiskonnas ostjatena, pakkujatena või muul sarnasel viisil, kui |
| tuotto, normaalia sijoitetun pääoman tuottoa lukuun ottamatta, jätetään osuuskuntaan tai jaetaan jäsenten kesken heidän osuuskunnan kanssa käymänsä kaupan suhteessa, ja | tulu, välja arvatud tavaline tulu investeeritud kapitalist, jääb kogukonda või see jagatakse liikmete vahel, lähtudes nende osast rühmaga tehtud tehingutes ja |
| Osuuskuntalain 3 §:n 2 momentista seuraa myös, että osuuskunnan jäsenellä ei ole velvollisuutta sijoittaa osuuskuntaan pääomaa, jollei hän ole jäseneksi liittyessään tähän kirjallisesti suostunut tai erikseen siitä sopinut. | Lisaks sätestatakse paragrahvi 3 lõikes 2, et ühistu liikmed ei ole kohustatud andma ühistule kapitali, välja arvatud juhul, kui üksikliige on liikmeks astumise käigus või eraldi lepingus selleks kirjaliku nõusoleku andud. |
| Tätä vaatimusta ei sovelleta vain siinä tapauksessa, että sijoittamisvelvollisuus on kirjattu osuuskunnan sääntöihin. | Kõnealune nõue ei kehti vaid juhul, kui ühistu põhikirjas on ette nähtud liikmemaksu maksmise kohustus. |
| Tästä seuraa myös, että pääoman sijoittamisvelvollisuutta on rajoitettava joko tiettyyn summaan tai jollakin muulla tavoin. | Lisaks järeldub samas lõikest, et kapitali andmise kohustus peab olema piiratud kas teatava summaga või mingil muul viisil. |
