| Source | Target | | NORJAN OSUUSTOIMINTALIIKE [20] | ÜHISTULINE LIIKUMINE NORRAS [20] |
| Norjassa toimii noin 4000 osuuskuntaa, joissa on yli kaksi miljoonaa jäsentä. | Norras on ligikaudu 4000 ühistut, millesse kuulub kokku rohkem kui 2 miljonit liiget. |
| Osuuskunnat toimivat lähinnä maatalous-, kalastus-, asunto- ja kuluttaja-aloilla, mutta myös muilla talouden alueilla, kuten vakuutus- ja kuljetusaloilla, energiantuotannossa, terveydenhuollossa ja tiedonvälityksessä. | Ühistud tegutsevad peamiselt põllumajandus-, kalandus-, elamumajandus- ja tarbijasektoris, aga ka muudes majandusharudes, näiteks kindlustuses, transpordis, energiavarustuses, tervishoius, meedias jne. |
| Norjan maatalousosuuskuntien keskusliittoon (FNAC) kuuluu 14 maanlaajuisesti toimivaa järjestöä, jotka esimerkiksi tuottavat, myyvät ja hankkivat maataloustuotteita ja maataloustuotannossa käytettäviä hyödykkeitä (kuten lannoitteita ja koneita) sekä toimivat jalostus-, luotonanto- ja vakuutusaloilla. | Norra põllumajandusühistute föderatsiooni (FNAC) kuuluvad 14 üleriigilist organisatsiooni, mille tegevus hõlmab näiteks põllumajandustoodete ja põllumajanduslikuks tootmiseks kasutatavate vahendite (väetised, masinad jne) töötlemist, müüki ja ostu, tõuaretust, krediteerimist ja kindlustust. |
| Maatalousosuuskuntien jäseninä on yli 50000 maanviljelijää ja noin 19000 muuta työntekijää, ja niiden vuosittainen liikevaihto on yli 58 miljardia Norjan kruunua (noin kuusi miljardia euroa). | Põllumajandusühistutel on rohkem kui 50000 üksikliiget (põllumajandustootjat), ligikaudu 19000 töötajat ja nende aastane käive on kokku üle 58 miljardi Norra krooni (ligikaudu 6 miljardit eurot). |
| Useat Norjan tunnetuimmista tavaramerkeistä, kutenTINE (meijerituotteet), Gilde (punainen liha) ja Prior (kananmunat ja siipikarjanliha), ovat maatalousosuuskuntien omistuksessa. | Põllumajandusühistud on mõnede kõige tuntumate Norra kaubamärkide omanikud, näiteks TINE (piimatooted), Gilde (punane liha) ja Prior (munad ja kodulinnud). |
| Maatalousosuuskuntien päätavoitteena on tarjota maataloustuotteille tuotanto- ja markkinointikanavia sekä varmistaa maatiloille pääomien ja tuotantopanosten saanti kohtuullisin ehdoin. | Põllumajandusühistute peamine eesmärk on pakkuda kanaleid põllumajandustoodete töötlemiseks ja turustamiseks ning luua igas põllumajandusettevõttes head tingimused ligipääsuks kapitalile ja tootmissisenditele. |
| Norjan raakakalalain mukaan [21]Norjan osuustoiminnallisilla myyntiorganisaatioilla on yksinoikeus kalan (lukuun ottamatta viljeltyjä kaloja) ja äyriäisten ensimarkkinointiin. | Norra toorkalaseaduse [21]kohaselt on vaid Norra müügiühistutel õigus tegeleda kogu kala, välja arvatud kasvatatud kala, ja karpide turustamisega otsesest allikast. |
| Alalla toimii kuusi osuustoiminnallista myyntiorganisaatiota. | Selles sektoris tegutseb kuus müügiühistut. |
| Kunkin organisaation toiminta-alue määräytyy joko maantieteellisesti ja/tai lajin mukaan. | Nende tegevusvaldkond on seotud geograafilise piirkonna ja/või liigiga. |
| Osuustoiminnalliset myyntiorganisaatiot ovat kalastajien omistuksessa. | Müügiühistute omanikeks on kalurid ise. |
| Markkinoinnin lisäksi myyntiorganisaatioiden tehtäviin kuuluu myös merien luonnonvarojen riittävyyden valvonta. | Lisaks turustusülesannetele on müügiühistutel ka kontrollifunktsioon seoses mere elusressursside kaitsega. |
| Kalojen ja äyriäisten ensimarkkinointiarvo on noin kuusi miljardia Norjan kruunua (arviolta 620 miljoonaa euroa). | Otsesest allikast turustatava kala ja karpide väärtus on kokku ligikaudu 6 miljardit Norra krooni (ligikaudu 620 miljonit eurot). |
| Noin 90 prosenttia kaikista kala- ja äyriäistuotteista viedään ulkomaille.Coop NKL BA toimii Norjan kuluttajaosuuskuntien keskusjärjestönä. | 90 % kalast ja karpidest eksporditakse.Coop NKL BA on Norra tarbijaühistute keskorganisatsioon. |
| Coop on päivittäistavarakauppaketju, jonka arviolta 1,1 miljoonaa jäsentä on järjestäytynyt 140 osuuskunnaksi. | Coop on toidukaubanduskett, millel on ligikaudu 1,1 miljonit üksikliiget, mis on omakorda koondunud 140 ühistusse. |
| Sillä on yli 1350 myymälää, joiden vuosittainen liikevaihto on noin 34 miljardia Norjan kruunua (arviolta 3,6 miljardia euroa). Ketjun palveluksessa on noin 22000 henkilöä. | Coopil on enam kui 1350 kauplust, mille aastakäive on ligikaudu 34 miljardit Norra krooni (ligikaudu 3,6 miljardit eurot) ning kus töötab ligikaudu 22000 palgatöötajat. |
| Niiden markkinaosuus päivittäistavarakaupasta on 24 prosenttia. | Toidukaubandusturul on Coopi turuosa 24 %. |
| Coop myös jalostaa elintarvikkeita ja tekee hankinta- ja jalostusalan yhteistyötä muiden pohjoismaisten osuustoiminnallisten vähittäiskauppaorganisaatioiden kanssa. | Coopi tegevuste hulka kuulub ka toiduainete töötlemine ning Coop teeb ostmise ja töötlemise vallas koostööd muude Skandinaavia jaekaubandusorganisatsioonidega. |
| Kuluttajaosuuskuntien päätavoitteena on tarjota jäsenilleen laadukkaita ja hyödyllisiä tuotteita ja palveluja kilpailukykyiseen hintaan ja samalla ajaa jäsentensä etuja kuluttaja-asioissa. | Tarbijaühistute peamine eesmärk on pakkuda liikmetele usaldusväärseid ja kasulikke tooteid ja teenuseid konkurentsihindadega ning esindada samal ajal oma liikmete huve tarbijaküsimustes. |
| Norjan asunto-osuuskuntayhdistysten keskusliitto (NBBL) on valtakunnallinenjärjestö, johon kuuluu 86 asunto-osuuskuntayhdistystä. Yhdistyksissä on 5100 asunto-osuuskuntaa, joiden asuntojen lukumäärä on 378000. Jäseniä osuuskunnissa on 772000. | Norra elamuühistute föderatsioon (NBBL) on riiklik keskühistu, mis esindab 86 elamuühistut ja koosneb 772000 üksikliikmest ning 378000 elamuüksusest, mis kuuluvad ligikaudu 5100 ühendatud elamukooperatiivi. Elamuühistud on erineva suurusega, nende üksikliikmete arv ulatub 100st kuni 190000ni. |
| Asunto-osuuskuntayhdistysten jäsenmäärä vaihtelee 100:n ja 190000:n välillä. Asunto-osuuskunnilla on merkittävä osuus kaupunkien asuntomarkkinoista. | Elamukooperatiividele kuulub linnade elamumajanduses oluline turuosa. |
| Esimerkiksi Oslossa niiden markkinaosuus on lähes 40 prosenttia (koko maan keskiarvo 15 prosenttia). | Oslos on turuosa peaaegu 40 %, riigi keskmine on 15 %. |
| Päätavoitteena on turvata jäsenille heidän tarpeitaan vastaava asuminen ja varmistaa asunto-osuuskuntien toimintaympäristö. | Peamisteks eesmärkideks on kindlustada liikmetele head ja sobivad elukohad ning aidata luua ühistuelamumajandusele head ja stabiilsed tingimused. |
| NORJAN YRITYSVEROTUSJÄRJESTELMÄ JA OSUUSKUNTIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET | NORRA ETTEVÕTJATE TULUMAKSUSTAMISE EESKIRJAD JA ÜHISTUTE OLUKORD |
| Tällä hetkellä Norjan yritysverokanta on 28 prosenttia. | Ettevõtjate üldine tulumaksumäär on Norras praegu 28 %. |
| Norjan korkein oikeus on kuitenkin päättänyt, että osakesijoitukset eivät ole verotettavaa tuloa niitä saavalle yritykselle [22]. | Samas on Norra Riigikohus otsustanud, et aktsia(osa)kapitali suunatavad vahendid ei ole vastuvõtva ettevõtja jaoks maksustatav tulu [22]. |
| Päätöstä perusteltiin sillä, että sijoittaja on jo maksanut niistä veroa. | Põhjus seisneb selles, et need loetakse juba varem maksustatuks vahendite suunaja tuluna. |
| Tästä seuraa, että yrityksen on maksettava itse rahoittamastaan pääomasta veroa 28 prosenttia, kun taas osakkeenomistajat tai ulkopuoliset eivät maksa sijoituksistaan lainkaan veroa. | Seega, kui ettevõtja peab maksma 28 % maksu aktsiatelt, mida ettevõtja on finantseerinud oma tulust, siis osanike või avalikkuse vahenditelt maksu ei maksta. |
| Norjan osuuskuntalain mukaan niillä ei ole mahdollisuutta osakeantiin eivätkä ne voi laskea liikkeelle muita pääomatodistuksia tai arvopapereita. | Vastavalt Norra ühistuseadusele ei saa nad osakuid avalikult emiteerida, samuti ei saa nad emiteerida muid osalustõendeid ega väärtpabereid. |
| Sitä paitsi kaikille avoimen jäsenyyden katsotaan rajoittavan niiden pääomapanosten määrää, joita osuuskunnat voivat jäseniltään vaatia. | Lisaks ollakse seisukohal, et vaba liikmelisuse põhimõte piirab kapitalimahutuste suurust, mida ühistud oma liikmetelt nõuda saavad. |
| Ilmoituksen mukaan osuuskunnille lain nojalla asetetut velvoitteet ja rajoitukset ovat Norjan viranomaisten mielestä oleellinen osa osuuskuntien toimintaperiaatteita. | Vastavalt teatisele peavad Norra ametiasutused ühistutele seadusega pandud kohustusi ja piiranguid olulisteks ning ühistute põhimõtete olemuslikuks osaks. |
| Siksi Norjan viranomaiset katsovat, että rajoitusten poistaminen olisi osuustoiminnan perusperiaatteiden vastaista. | Seega leiavad Norra ametiasutused, et nende piirangute tühistamine rikuks ühistute aluspõhimõtteid. |
| Norjan viranomaiset korostavat, että Norjan osuustoimintalaki saattaa tässä suhteessa olla tiukempi kuin vastaava lainsäädäntö muissa Euroopan maissa. | Norra ametiasutused rõhutavad, et Norra ühistuseadus võib selles küsimuses olla rangem kui muude Euroopa riikide ühistuseadused. |
| Esimerkkinä Norjan viranomaiset mainitsevat eurooppaosuuskunnan säännöistä annetun EY:n asetuksen [23]64 artiklan, jonka mukaan osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä sellaisten muiden arvopaperien kuin osuuksien liikkeeseenlaskusta, joita voivat merkitä jäsenet tai muut kuin jäsenet. | Näitena toovad Norra ametiasutused EÜmääruse Euroopa ühistu põhikirja kohta [23]artikli 64, mille kohaselt võib ühistu korraldada aktsiatest erinevate väärtpaberite emissiooni, mida võivad märkida nii liikmed kui ka isikud, kes ei ole liikmed. |
| Päätöksellä N:o 719/07/KOL valvontaviranomainen päätti aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn ilmoitetun järjestelmän osalta. Menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä valvontaviranomaisen alustava kanta oli, että järjestelmä on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Valvontaviranomainen katsoi ensiksikin, että osuuskunnille ehdotetusta verohelpotuksesta koituu osuuskunnille etua. Toiseksi valvontaviranomainen katsoi, että osuuskunnille myönnettävä verohelpotus on valikoiva, ja epäili sen perusteltavuutta Norjan verotusjärjestelmän luonteen tai yleisen rakenteen perusteella. Koska järjestelmä voi alentaa siihen kuuluvien osuuskuntien maksamia yritysveroja, valvontaviranomainen epäili, että järjestelmä vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua. | Järelevalveamet otsustas algatada otsusega nr 719/07/COL ametliku uurimismenetluse seoses teatatud skeemiga. |
| Norjan viranomaisten mukaan ehdotettu verovähennys ei tuo etuja osuuskunnille. | Norra ametiasutused väidavad, et kavandatav maksuvähendus ei anna ühistutele mingit eelist. |
| Norjan viranomaisten mielestä verovähennystä on pidettävä ”osana verojärjestelmää, jolla valtio avustaa osuustoimintayrityksiä, jotta ne voivat sopeuttaa toimintansa nykyisen osuustoimintalainsäädännön mukaiseksi” [24]. | Ühest küljest leiavad Norra ametiasutused, et kõnealust maksuvähendust tuleb lugeda „osaks tehingust, kus maksuskeem on riigipoolne tasu ühistutele kehtiva ühistute õigusraamistikuga kohanemise eest” [24]. |
| Tällä tavoin valtio turvaa osuustoiminnan vaihtoehtona osakeyhtiöille, mitä pidetään yleisen edun mukaisena. | Selle käigus kaitseb riik piiratud vastutusega äriühingutele alternatiivi pakkuvat ühistulist tegevust, mida loetakse rahas mõõdetamatuks avalikuks huviks. |
| Toisaalta Norjan viranomaiset kuitenkin korostavat, että verovähennysoikeus on katsottava korvaukseksi niistä lisäkustannuksista, joita pääomansaannin rajoitukset osuuskunnille aiheuttavat. Näitä rajoituksia pidetään osuuskunnille koituvana rakenteellisena haittana. | Teisest küljest väidavad Norra ametiasutused, et maksuvähendust tuleb vaadelda kui hüvitist lisakulude eest, mida ühistud peavad kandma seoses neile kehtestatud piirangutega osakapitalile juurdepääsemisel, mida peetakse ühistute struktuurseks halvemuseks. |
| Norjan viranomaiset olettavat, että kyseinen toimenpide ainoastaan auttaa kompensoimaan ja torjumaan sitä perustavaa haittaa, josta osuuskunnat kärsivät yhteispääomaa hankkiessaan.Norjan viranomaisten mukaan järjestelmä on kummassakin suhteessa markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen. | Norra ametiasutused väidavad, et nende arvates hüvitatakse kõnealuse meetmega vaid kõige ebasoodsam tingimus, mis on ühistute suhtes kehtestatud seoses ligipääsuga osakapitalile, või vähendatakse selle mõju.Mõlema argumendi puhul leiavad Norra ametiasutused, et skeem on kooskõlas turuinvestori põhimõttega. |
| Kanta näyttää perustuvan käsitykseen, jonka mukaan järjestelmän mukaisesti myönnetty avustus ei ylitä niitä lisäkustannuksia, joita aiheutuu osuuskunnan toiminnasta tai siitä, että yleisen edun nimissä turvataan osuuskuntatoiminta. | See tundub toetuvat arusaamale, et skeemi raames antav abi ei ületa ühistuna tegutsemisega kaasnevat lisakulu ega ühistulise vormi kaitsmisest saadavat avalikku kasu. |
| Norjan viranomaiset myös toteavat, että verotoimenpiteen käyttö ei estä markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltamista, sillä valtionavun muodolla ei pitäisi olla tässä yhteydessä merkitystä. | Lisaks sellele jäävad Norra ametiasutused seisukohale, et rahalise meetme kasutamine ei takista turuinvestori põhimõtte rakendamist, sest riigi valitud abi vorm ei tohiks olla oluline. |
| Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön ja Euroopan komission käytännön perusteella se, että toimenpide auttaa kompensoimaan yrityksen kärsimää haittaa, ei välttämättä tarkoita sitä, että toimenpiteen ei voida katsoa tuovan yritykselle etua. | Vastavalt Euroopa kohtute ja komisjoni praktikale ei tähenda tõsiasi, et meede hüvitab ettevõtja ebasoodsa olukorra, veel seda, et meedet ei saa lugeda ettevõtjale eelist andvaks. |
| Norjan viranomaisten mukaan tätä käytäntöä ei voida soveltaa nyt käsiteltävään tapaukseen. | Norra ametiasutuste väitel kõnealuse juhtumi puhul see praktika ei kehti. |
| Kaikki osakeyhtiöt voivat korottaa pääomaansa osakemerkinnöillä, jotka ovat yhtiöille verotonta tuloa. | Kõigil piiratud vastutusega äriühingutel on võimalus suurendada aktsia(osa)kapitali, saades vahendeid, mis on ettevõtjale mittemaksustatav tulu. |
| Järjestelmä ainoastaan kompensoi osuuskunnille koituvia haittoja ja asettaa ne samaan asemaan muiden yritysten kanssa. | Kõnealune skeem vaid hüvitab ühistute halvemuse ja asetab need muude ettevõtjatega võrdsesse olukorda. |
| Norjan viranomaiset korostavat myös, että nyt käsillä oleva tapaus eroaa Euroopan komission asiassa OTE tekemästä päätöksestä [25], koska veroetu ja velvoitteesta koituva ylimääräinen kustannus ovat samanaikaisia. | Lisaks väidavad Norra ametiasutused, et kõnealust juhtumit on võimalik eristada komisjoni otsusest seoses OTE juhtumiga, [25]sest maksusoodustus ja kohustusest tulenev lisakulu tekivad kõnealusel juhul üheaegselt. |
| Norjan viranomaisten mukaan asiassa OTE tehdyn päätöksen 101 kohta tarkoittaa sitä, että tällä voisi olla merkitystä valtiontukikelpoisuutta arvioitaessa. | Norra ametiasutused mõistavad OTE juhtumi lõiget 101 kui viidet, et see võib olla riigiabina määratlemisel oluline. |
| Järjestelmän valikoivuudesta Norjan viranomaiset toteavat, että siinä osuuskuntia kohdellaan ikään kuin jäsenet olisivat rahoittaneet osuuspääoman. | Skeemi selektiivsuse kohta väidavad Norra ametiasutused, et skeemi tulemusena koheldakse ühistuid samamoodi nagu juhul, kui osakapitali suurenemist oleksid rahastanud osanikud. |
| Verohelpotuksen ansiosta vastaanottava osuuskunta voi merkitä saman määrän verottomana pääomana, aivan kuin se olisi saanut saman määrän osuuspääomana. | Maksusoodustuse tõttu saab vastuvõttev ühistu paigutada teatava summa osakapitali ilma selle eest maksu maksmata, samamoodi nagu juhul, kui ta oleks saanud selle summa aktsia(osa)kapitali suunatud vahenditena. |
| Norjan viranomaisten mielestä osakemerkintöjä koskevaa yleissääntöä sovelletaan näin myös osuuskuntiin. | Seetõttu leiavad Norra ametiasutused, et ühistute suhtes kohaldatakse aktsia(osa)kapitali suunatavate vahendite kohta kehtivat üldreeglit. |
| Norjan viranomaiset myös katsovat, että ilmoitettu järjestelmä on sopusoinnussa ETA-sopimuksen valtiontukisääntöjen kanssa ja osuuskuntia koskevassa komission tiedonannossa esitettyjen periaatteiden kanssa [26]. | Lisaks väidavad Norra ametiasutused, et teatatud skeem on vastavuses EMP lepingu riigiabi eeskirjade ning komisjoni teatises ühistute kohta [26]esitatud põhimõtetega. |
| Erityisesti Norjan viranomaiset viittaavat komission tiedonannon 3.2.6 kohtaan, jonka mukaan osuuskuntien erityisverokohtelu on suotavaa.Lopuksi mahdolliseen kilpailun vääristymiseen viitatessaan Norjan viranomaiset toteavat, että järjestelmällä ainoastaan torjutaan osuuskuntien kärsimiä vääristymiä, ja siten he ilmeisesti katsovat sen tehostavan kyseisten markkinoiden toimintaa. | Norra ametiasutused viitavad konkreetselt komisjoni teatise jaole 3.2.6, milles sätestatakse, et ühistute maksualast erikohtlemist võib lubada.Lisaks väidavad Norra ametiasutused konkurentsi moonutamise kohta, et skeemiga kõrvaldatakse vaid olemasolev ühistuid kahjustav moonutus ning seetõttu paraneb tõenäoliselt asjaomaste turgude tõhusus. |
| KOLMANSIEN OSAPUOLTEN HUOMAUTUKSET | KOLMANDATE ISIKUTE MÄRKUSED |
| Sen jälkeen kun se oli julkaissut päätöksen N:o 719/07/KOL muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tietyille osuuskunnille myönnettävän ilmoitetun avun osalta, EFTAn valvontaviranomainen on vastaanottanut huomautuksia useilta kolmansilta osapuolilta. | Pärast otsuse nr 719/07/COL (ametliku uurimismenetluse algatamise kohta seoses teatatud abiga teatavatele ühistutele) avaldamist on EFTA järelevalveamet saanud märkusi paljudelt kolmandatelt isikutelt. |
| Ranskan hallituksen huomautuksissa viitataan lähinnä osuuskuntien erityisluonteeseen ja korostetaan, että ilmoitetulla järjestelmällä vain pyritään kompensoimaan osuuskunnille koituvia rakenteellisia haittoja. | Prantsuse valitsuse märkustes osutatakse peamiselt ühistute eripärale ja rõhutatakse, et teatatud skeemi eesmärk on vaid ühistute struktuurse halvemuse hüvitamine. |
| Cooperatives Europe edustaa eri puolilla Eurooppaa toimivia osuuskuntia ja tukee ja kehittää osuustoiminnallisia yrityksiä. | Cooperatives Europe esindab ühistuid kõikjal Euroopas eesmärgiga neid toetada ja arendada. |
| Järjestö viittaa aluksi osuuskuntien erityisluonteeseen, jonka yhteisön viranomaiset ovat tunnustaneet. | Kõigepealt viitab kõnealune organisatsioon ühistute erilisele olemusele, mida on tunnustanud ka ühenduse asutused. |
| Cooperatives Europe katsoo, että osuuskunnille myönnettäviä erityisetuja ei pidä verrata muita yrityksiä varten luotuihin järjestelyihin, sillä ne ovat osuuskuntien toiminnan perusta. | Cooperatives Europe usub, et ühistutele kasulikke eriskeeme ei peaks võrdlema skeemidega, mida kohaldatakse muude ettevõtlusvormide suhtes, sest kõnealused skeemid kujutavad endast ühistuliste põhimõtete sisseviimist igapäevasesse tegevusse. |
| Cooperatives Europe myös korostaa, että pelkästään osuuskuntia koskevien verojärjestelyjen tavoitteena tai tuloksena ei ole epäterve kilpailu, vaan niiden tarkoituksena on ottaa huomioon ja kompensoida järkevällä tavalla osuustoiminnan rajoitukset. | Lisaks väidab Cooperatives Europe, et ühistute suhtes kohaldatavate maksualaste erimeetmete eesmärk ei ole kõlvatu konkurentsi tekitamine ning sellist mõju need ei avalda, vaid need on välja töötatud selleks, et võtta arvesse ja hüvitada proportsionaalsel viisil ühistulisele ettevõtlusvormile omaseid piiranguid. |
