| Source | Target | | Järjestön mielestä järjestelmää voidaan perustella tasavertaisuusperiaatteella, koska osuuskunnat kärsivättietyistä haitoista, jotka liittyvät muun muassa pääoman saantiin. | Cooperatives Europe’i väitel õigustab skeemi võrdõiguslikkuse põhimõte, sest ühistud on teatavas mõttes ebasoodsas olukorras, sealhulgas seoses ligipääsuga kapitalile. |
| Cooperatives Europe huomauttaa, että osuuskunnat ovat juridisesti erityisasemassa ja että niiden erityispiirteet on otettava huomioon lainsäädännössä. | Cooperatives Europe leiab, et ühistute tegevust reguleeritakse nende erisusi arvesse võtva autonoomse õigusskeemiga. |
| Järjestö katsoo, että jos pelkästään osuuskuntia koskeva verojärjestely on jäsenvaltion lainsäädännön mukainen, perustuu osuuskunnan toimintatapoihin liittyviin osuustoimintaperiaatteisiin ja -arvoihin ja on oikeasuhteinen näistä toimintatavoista aiheutuviin rajoituksiin, sitä ei voida pitää valtiontukena tai etuna vaan pelkästään järjestelmänä, joka pohjautuu muusta yritystoiminnasta poikkeavaan toimintatapaan ja jota voidaan perustella erilaisten yritysmuotojen tasa-arvoisella kohtelulla. | Cooperatives Europe’i väidab, et kui ühistutele kehtestatud erimaksuskeem on kooskõlas liikmesriigi õigussüsteemi loogikaga ja kui see on tekkinud ühistuliste põhimõtete ja väärtustega seotud tegutsemisviiside tagajärjel ning kui see on proportsionaalne piirangutega, mida need tegutsemisviisid seavad, ei saa seda lugeda riigiabiks ega eeliseks, vaid tegemist on üksnes skeemiga, mis toetub muude ettevõtlusvormide omast erinevale tegutsemisloogikale ning mida õigustab võrdne kohtlemine erinevate ettevõtlusvormide vahel. |
| Lopuksi Cooperatives Europe toteaa, että järjestelmän avulla kompensoidaan osuustoiminnan haittapuolia ja siten tunnustetaan osuustoiminnan logiikka ja sen oikeus tasa-arvoiseen kilpailuun. | Lõpuks väidab Cooperatives Europe, et skeemiga hüvitatakse ühistute halvemused ning selle kaudu tunnustatakse ühistusüsteemi loogikat ja selle õigust konkureerida võrdsetel alustel. |
| Kooperativa Förbundet, Ruotsin kuluttajaosuuskuntia edustava järjestö, tukee Cooperatives Europen esittämiä perusteita. | Rootsi tarbijaühistute organisatsioon Kooperativa Förbundet toetab Cooperatives Europe’i esitatud argumente. |
| Confcooperative – Confederazione Cooperative Italiane edustaa Italiassa toimivia osuuskuntia. | Confcooperative – Confederazione Cooperative Italiane on Itaalia ühistuid ühendav organisatsioon. |
| Se korostaa osuustoiminnan vastavuoroista tavoitetta ja toteaa, että Norjan lainsäädäntö on sopusoinnussa muiden jäsenmaiden lakien kanssa, joilla pyritään vähentämään osuuskunnille aiheutuvia haittoja erityisesti pääomanhankinnassa. Järjestö painottaa sitä, että jäsenen osuuskuntaan maksamat ylimääräiset osuudet pysyvät jäsenen omaisuutena eikä niitä siten voida verottaa osuuskunnassa. | Confcooperative tõstab esile ühistute eesmärki olla liikmetele vastastikku kasulik ning jõuab järeldusele, et Norra õigusaktid on kooskõlas muude liikmesriikide õigusaktidega, mille eesmärk on vähendada ühistute halvemust, eriti seoses kapitali kaasamisega. Confcooperative rõhutab, et iga ühistu liikme makstud ülemäärane summa jääb liikme omandiks ning seetõttu ei saa seda ühistu käsutuses olevana maksustada. |
| Legacoop – Lega Nazionale delle Cooperative e Mutue edustaa eri aloilla toimivia italialaisia osuuskuntia. | Legacoop – Lega Nazionale delle Cooperative e Mutue on Itaalia kõikide majandussektorite ühistuid ühendav organisatsioon. |
| Legacoop tuo esiin sen tavan, jolla ostohyvityksistään väliaikaisesti luopuvat osuuskunnan jäsenet luonnehtivat osuuskuntiensa ylijäämää. | Legacoop viitab sellele, et ühistu kasum on ühistu liikmete ajutine loobumine oma kasumi osast. |
| Järjestön mukaan järjestelmä on eurooppaosuuskuntia koskevan siviilioikeudellisen lainsäädännön ja verolainsäädännön mukainen ja toteaa, että järjestelmä auttaa lievittämään niitä haittoja, joita osuuskunnille koituu niiden pyrkiessä hankkimaan pääomaa. | Organisatsioon on seisukohal, et skeem on vastavuses Euroopa ühistuid käsitleva tsiviil- ja maksuõigusega ning aitab vähendada ühistute halvemust kapitali kaasamisel. |
| Coop de France edustaa Ranskassa toimivia maatalousosuuskuntia. | Coop de France on Prantsuse põllumajandussektori ühistuid ühendav organisatsioon. |
| Järjestö viittaa eurooppalaiseen lainsäädäntöön, jossa tunnustetaan osuuskuntien erityisrooli niiden toiminta-aloista riippumatta ja luodaan keinoja niiden oikeusturvan parantamiseksi. | Coop de France viitab Euroopa õigusraamistikule, milles tunnustakse ühistute erilist rolli sõltumata majandussektorist, milles nad tegutsevad, ühtlasi on Euroopa õigusraamistikus välja töötatud vahendid, mis annavad neile õiguskindluse. |
| Järjestön mukaan järjestelmä ei ole avustusjärjestely, vaan ainoastaan kompensoi niitä haittoja, joita osuuskunnille koituu niiden juridisesta muodosta. | Lisaks väidab organisatsioon, et skeem ei kujuta endast abi, vaid hüvitab ühistutele struktuurse halvemuse, mis tuleneb nende õiguslikust vormist. |
| Sen mukaan järjestelmä on myös osuustoiminnan logiikan mukainen, eikä sitä voida siksi pitää valikoivana. | Lisaks väidab organisatsioon, et skeem vastab süsteemi loogikale ja ei ole seetõttu selektiivne. |
| Tämä perustuu lähinnä siihen, että osuuskuntien pääoma on jakamaton ja koostuu jäsenten jakokelvottomista voitoista. | See toetub peamiselt argumendile, et ühistu kapital on jagamatu ja koosneb liikmete jaotamata kasumist. |
| Coop de France viittaa myös niihin vaikeuksiin, joita osuuskunnat kohtaavat pyrkiessään hankkimaan pääomaa (ne eivät voi järjestää osakeanteja), potentiaalisen jäsenkunnan pienuuteen ja siihen, että osuuskunnat eivät voi hyödyntää rahoitusvälineitä. | Coop de France viitab samuti ühistute raskustele seoses ligipääsuga osakapitalile, mille põhjusteks on osakute emiteerimise võimatus, ühistueesmärgist tulenev võimalike liikmete piiratud hulk ning finantsinstrumentide kasutamise võimaluse puudumine. |
| Landbrugsrådet edustaa Tanskassa toimivia maatalousosuuskuntia. | Landbrugsrådet on Taani põllumajandussektori ühistuid ühendav organisatsioon. |
| Järjestön mielestä järjestelmä luo tasapuoliset ja oikeudenmukaiset toimintaedellytykset erityyppisille yrityksille ottamalla huomioon osuustoiminnan erityispiirteet ja periaatteet. | Organisatsioon väidab, et skeem loob ühtlase ja õiglase mänguruumi erinevatele ettevõtlusvormidele, austades ühistute olemust ja ühistulisi põhimõtteid. |
| Järjestelmä ei suosi osuuskuntia, vaan sillä korjataan rakenteellisia haittoja. | Skeemiga ei eelistata ühistuid, vaid kõrvaldatakse struktuurne halvemus. |
| CECOP-CICOPA-Europe edustaa teollisuus- ja palvelualoilla toimivia osuuskuntia. | CECOP-CICOPA-Europe esindab tööstus- ja teenindusühistuid. |
| Järjestön mukaan osuuskuntia koskevia erityisjärjestelyjä ei pidä verrata muita yrityksiä koskeviin järjestelyihin, sillä ne perustuvat osuuskuntien toimintaa sääteleviin periaatteisiin. | Organisatsioon väidab, et eriskeeme, mis toovad kasu ühistutele, ei tohiks võrrelda skeemidega, mida kohaldatakse muude ettevõtlusvormide suhtes, sest selliste skeemide puhul lähtutakse ühistulise tegevuse põhimõtetest. |
| Se myös toteaa, että verratessaan osuuskuntien tilannetta muihin yrityksiin valvontaviranomainen näyttää olevan luomassa hierarkiaa eri juridisten muotojen välillä ja tarkastelevan osuustoimintaa poikkeuksena. | Lisaks väidab CECOP-CICOPA-Europe, et kui järelevalveamet võrdleb ühistute olukorda muude ettevõtjate omaga, siis näib ta loovat teatava hierarhia erinevate õiguslike vormide vahel, milles ühistulist vormi käsitletakse erandina. |
| Tämä ei ole sopusoinnussa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen tai eurooppayhtiön sääntöjä koskevan asetuksen kanssa. | See ei ole kooskõlas ei EÜ asutamislepingu ega määrusega Euroopa äriühingu põhikirja kohta. |
| Viitaten osuuskuntia koskevaan komission tiedonantoon järjestö toteaa, että ilmoitetussa järjestelmässä otetaan oikeasuhteisesti huomioon ja kompensoidaan ne rajoitukset, jotka ovat osuustoiminnalle tyypillisiä. | Viidates komisjoni teatisele ühistute kohta väidab organisatsioon, et teatatud skeemi puhul võetakse arvesse ja hüvitatakse proportsionaalsel viisil ühistulisele vormile omaseid piiranguid. |
| EU-maiden maatalouden osuustoimintajärjestöjen keskusjärjestö (COGECA) edustaa eurooppalaisia maatalous-, elintarvike-, metsätalous- ja kalastusosuuskuntia. | Põllumajandusühistute konföderatsioon Euroopa Liidus (Cogeca) esindab Euroopa põllumajandus-, metsandus-, kalandus- ning toiduainetesektori ühistute üldisi majanduslikke huve. |
| Järjestö viittaa osuuskuntien perustavaan rooliin näillä aloilla, minkä useat EU:n jäsenvaltiot ovat myös tunnustaneet, ja korostaa, että osuuskunnat ovat sisällyttäneet sääntöihinsä yleistä kiinnostusta herättäviä kysymyksiä (kestävä kehitys). | Organisatsioon viitab ühistute fundamentaalsele rollile kõnealustes sektorites, mida on tunnustanud mitmed ELi liikmesriigid, ning asjaolule, et ühistud on integreerinud mure kogukonna (säästva arengu) pärast oma põhikirjadesse. |
| Järjestö ilmaisee huolensa siitä, että osuuskuntien ja muiden yritysten yhtenäinen verokohtelu voi johtaa siihen, että osuuskunnat järjestäytyvät muun muotoisiksi, mikä voi vaikeuttaa maataloustuotteiden markkinoille pääsyä. | Organisatsioon väljendab muret, et ühistute ja muude ettevõtjate ühetaoline maksualane kohtlemine võib viia selleni, et ühistud otsustavad muu ettevõtlusvormi kasuks ning põllumajandustootjate ligipääs turule muutub keerulisemaks. |
| Maatalousosuuskuntia edustava CCAE Confederación de Cooperativas Agrarias de España tukee COGECA:n, Coop de Francen ja Cooperatives Europen esittämiä perusteluja. | CCAE Confederación de Cooperativas Agrarias de España, mis on põllumajandusühistuid ühendav organisatsioon, toetab organisatsioonide Cogeca, Coop de France ja Cooperatives Europe esitatud argumente. |
| Groupement National de la Coopération edustaa Ranskan osuustoimintaliikettä. | Groupement National de la Coopération on ühistulist liikumist toetav organisatsioon Prantsusmaal. |
| Sen mukaan Ranskassa ja muissa Euroopan maissa toimiville osuuskunnille myönnettyjen verohelpotusten tavoitteena on varmistaa tasavertainen kilpailu osuuskuntien ja muiden yritysten välille eikä niillä vääristetä kilpailua. | Organisatsioon väidab, et ühistute maksualane eeliskohtlemine Prantsusmaal ja muudes Euroopa riikides on mõeldud ausa konkurentsi tagamiseks ühistute ja muude ettevõtjate vahel ning see ei moonuta konkurentsi. |
| Järjestö viittaa osuuskuntien erityisluonteeseen ja korostaa, että toimiakseen ja kehittyäkseen osuuskunnat tarvitsevat juridiset ja verotukselliset puitteet, joissa otetaan huomioon niiden erityispiirteet ja toimintaympäristö. | Organisatsioon viitab ühistuid eristavatele tunnustele ja rõhutab, et ühistud vajavad oma olemasoluks ja arenemiseks teatavat õigus- ja maksuraamistikku, mis võtab arvesse nende erisusi ja tegutsemistingimusi. |
| Se tukee Norjan kantaa, jonka mukaan järjestelmä ei tuo osuuskunnille etua, ja toteaa, että järjestelmä ei vääristä kilpailua, koska eri yritysmuodoille ei voida luoda yhtenäisiä sääntöjä. | Organisatsioon toetab Norra seisukohta, et skeem ei anna ühistutele mingit eelist ning väidab, et skeem ei moonuta konkurentsi, sest erinevate tunnustega ettevõtlusvormide suhtes ei saa kohaldada identseid reegleid. |
| Tällä perusteella järjestö katsoo,että tuki ei ole suhteeton. | Eelnevale toetudes rõhutab organisatsioon, et kõnealune abi ei oleks ebaproportsionaalne. |
| Norjan osuustoiminta-asiain pysyvä komitea (jäljempänä ’NSCC’) edustaa Norjassa toimivia osuuskuntia. | Norra ühistute alaline komitee (edaspidi „NSCC”) on organisatsioon Norra ühistutele. |
| Aluksi NSCC toteaa, että osuuskuntien ja muiden yritysmuotojen välillä on perustava ero: osuuskunnan ja sen jäsenten välinen suhde eroaa osakeyhtiön ja sen osakkaan välisestä suhteesta. | NSCC väidab, et ühistute ja muude seadusega ettenähtud ettevõtlusvormide vahel on väga olulised erinevused, nimelt on ühistute ja nende liikmete vaheline suhe teistsugune kui piiratud vastutusega äriühingute ja nende osanike vaheline suhe. |
| Tämä vaikuttaa myös osuuskuntien verokohteluun. | See mõjutab ka ühistute suhtes kohaldatavaid maksumeetmeid. |
| NSCC toteaa ensinnäkin, että toimenpide ei ole valtiontukea, koska sitä voidaan perustella verotusjärjestelmän luonteella tai yleisellä rakenteella. | Esiteks ei ole kõnealune meede NSCC sõnul riigiabi, sest seda õigustab maksusüsteemi olemus või üldskeem. |
| Osuuskunnat keräävät NSCC:n mukaan osuuspääomaa pidättämällä itselleen jäsenille kuuluvat ostohyvitykset. | Mainitud küsimuse kohta väidab NSCC, et ühistud koguvad osakapitali, jättes oma liikmetele kasumi välja maksmata. |
| Normaalisti nämä ylijäämät on maksettava osuuskunnan jäsenille, sillä kyseessä on itse asiassa siirretty hintakorjaus, joka ei kuulu osuuskunnalle vaan sen jäsenille. | Tavaliselt peab sellise ülejäägi ühistu liikmetele välja maksma, sest tegelikult on tegemist edasilükatud hinnakorrektuuriga, mis ei kuulu ühistutele, vaid nende liikmetele. |
| Jos hyvitys maksetaan, se on osuuskunnalle verovähennyskelpoinen. | Kui tagasimakse toimub, on ühistul õigus see oma maksudest maha arvata. |
| Jos ylijäämää ei hyvitetä, kyseessä on itse asiassa pääoman siirto jäseniltä osuuskunnalle. | Kui ülejääki ei maksta tagasi, kujutab see summa endast tegelikult ühistuliikmete sissemakset osakapitali. |
| Tämän logiikan mukaisesti ylijäämän on oltava verosta vapaa riippumatta siitä, pitääkö osuuskunta sen itsellään osuuspääomana vai maksetaanko se takaisin jäsenille. | Seega on süsteem kooskõlas loogikaga, et kõnealune ülejääk on vabastatud maksudest sõltumata sellest, kas see pannakse osakapitalina kõrvale või antakse tagasimakse vormis tagasi ühistu liikmetele. |
| Tilanteeseen voidaan myös soveltaa periaatetta, jonka mukaan samaa summaa ei pidä verottaa kahdesti. | Lisaks välditakse vastavalt kehtivale loogilisele aluspõhimõttele ühe summa kahekordset maksustamist. |
| Osakeyhtiöiden hallussa olevat yksityiset sijoitukset ovat verottomia, koska osakas on jo maksanut niistä veroa. Täten myös osuuskunnan jäsenen panostuksen osuuspääomaan on oltava osuuskunnalle verotonta, koska jäsen on jo maksanut siitä veron. | Nii nagu piiratud vastutusega äriühingutes ei maksustata erainvesteeringuid, sest neid on juba osanike omandis maksustatud, peaks ühistu liikmete sissemaksed osakapitali olema maksuvabad, sest neid on juba maksustatud liikme valduses oleku ajal. |
| Tältä pohjalta NSCC katsoo, että järjestelmää ei pidä verrata tuloverotusta koskeviin säädöksiin vaan perusteena on pidettävä sääntöjä, jotka koskevat osakkaiden pääomapanostuksia. | Eeltoodu põhjal leiab NSCC, et selle asemel et kontrollida skeemi vastavust tulumaksueeskirjadele, tuleks õigusraamistikuks võtta reeglid, mis käsitlevad osanike sissemakseid osakapitali. |
| Toiseksi NSCC katsoo, että toimenpide ei tuo osuuskunnille etua, koska sillä vain kompensoidaan niitä haittoja, joita osuuskunnille koituu niiden juridisesta muodosta. | Teiseks väidab NSCC, et meede ei kujuta endast eelist, sest sellega hüvitatakse vaid ühistute õiguslikust vormist tulenev struktuurne halvemus. |
| Viitaten menettelyn aloittamisesta tehtyyn päätökseen NSCC toteaa edelleen, että tässä yhteydessä ei ole merkitystä sillä, kompensoidaanko rakenteellisia haittoja Norjan muilla osuuskuntia koskevilla säännöksillä. Juridista merkitystä on oltava vain sillä, kompensoidaanko muilla toimenpiteillä niitä haittoja, joita toimenpiteellä on tarkoitus lieventää. | Viidates algatamisotsusele, väidab NSCC täiendavalt, et ei ole oluline, kas Norra ühistute süsteemi muud elemendid korvavad üldise struktuurse halvemuse, ning selle asemel peaks õiguslik kontroll keskenduma sellele, kas muud meetmed kõrvaldavad konkreetse halvemuse, mille tasakaalustamine on kavandatava meetme eesmärk. |
| Kolmanneksi NSCC huomauttaa, että toimenpide ei ole valikoiva, koska osuuskuntien ja muiden yritysten erilainen verokohtelu kuvastaa yhtiölainsäädännössä olevia eroja. | Kolmandaks väidab NSCC, et meede ei ole selektiivne, sest ühistute ja muude ettevõtjate erinev maksualane kohtlemine peegeldab erinevusi äriühinguõiguses. |
| Koska tarkasteltava verotoimenpide kattaa vain osuuskunniksi järjestäytyneet yhteisöt, se koskee vain kaikille avointa yritysmuotoa. | Kuna vaatluse all olevat maksumeedet kohaldatakse vaid ühistute suhtes, siis puudutab see vaid selliseid seadusega ettenähtud ettevõtlusvorme, mis on avatud kõigile. |
| Siksi se ei ole valikoiva. | Järelikult ei ole meede selektiivne. |
| II ARVIOINTI | HINNANG |
| PÄÄTÖKSEN SOVELTAMISALA | OTSUSE KOHALDAMISSALA |
| Kuten edellä I-2.4 kohdassa todetaan, järjestelmästä voivat lähinnä hyötyä maatalous-, kalastus- ja metsätalousaloilla toimivat osuuskunnat, tietyt kuluttajaosuuskunnat sekä asunto-osuuskunnat. | Vastavalt I jao punktis 2.4 toodud selgitustele on skeemi peamisteks potentsiaalseteks kasusaajateks põllumajandus-, kalandus- ja metsandussektori ühistud ning teatavad tarbija- ja ehitusühistud. |
| ETA-sopimuksen 8 artiklassa määritellään sopimuksen soveltamisala. | EMP lepingu artiklis 8 on määratletud lepingu kohaldamissala. |
| Kyseisen 8 artiklan 3 kohdassa määrätään seuraavaa: | Artikli 8 lõikes 3 nähakse ette järgmist: |
| ”Jollei toisin määrätä, tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan ainoastaan: | „Kui ei ole sätestatud teisiti, kohaldatakse käesoleva lepingu sätteid üksnes toodete suhtes, mis: |
| tuotteisiin, joita tarkoitetaan harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän 25–97 ryhmässä, lukuun ottamatta pöytäkirjassa 2 lueteltuja tuotteita; | kuuluvad kaupade kirjeldamise ja kodeerimise harmoneeritud süsteemi rubriikidesse 25–29, välja arvatud protokollis nr 2 loetletud tooted; |
| pöytäkirjassa 3 täsmennettyihin tuotteisiin mainitussa pöytäkirjassa määrättyjen erityisjärjestelyjen mukaisesti.” | on kindlaks määratud protokollis nr 3 vastavalt selles sätestatud erikorrale.” |
| Tämän perusteella maatalous- ja kalastusalat jäävät suurelta osin ETA-sopimuksen valtiontukisääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle. | Sellest lähtudes jääb suur osa põllumajandus- ja kalandussektorist EMP lepingu riigiabieeskirjade kohaldamisalast välja. |
| Täten päätös koskee osuuskunnille ehdotettuja verohelpotuksia, mutta se ei kata maatalous- ja kalastusaloilla toimivia osuuskuntia siltä osin kuin näiden osuuskuntien toiminta jää ETA-sopimuksen valtiontukisääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle. | Järelikult kohaldatakse käesolevat otsust kavandatava ühistute maksusoodustuse suhtes, kuid selles ei käsitleta põllumajandus- ja kalandussektori ühistuid niivõrd, kuivõrd nende ühistute tegevus jääb EMP lepingu riigiabieeskirjade kohaldamisalast väljapoole. |
