| Source | Target | | 2 VALTIONTUEN OLEMASSAOLO | RIIGIABI OLEMASOLU |
| JOHDANTO ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa: ”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu tämän sopimuksen toimintaan, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.” Valvontaviranomainen muistuttaa, että yleissäännön mukaan EFTA-valtion verotusjärjestelmä ei kuulu ETA-sopimuksen soveltamisalaan. Kukin EFTA-valtio suunnittelee verotusjärjestelmänsä ja soveltaa sitä valitsemansa käytännön mukaan. | SISSEJUHATUS |
| Jotta tuki katsottaisiin ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi, sen on oltava valtion varoistaan myöntämää. | Vastavalt EMP lepingu artikli 61 lõikele 1 kuulub riigiabi hulka selline abi, mida annab riik või mida antakse riigi vahenditest. |
| Valvontaviranomainen muistuttaa, että oikeuskäytännön mukaan apu määritellään yleisemmin kuin tuki, koska se kattaa paitsi myönteiset vaikutukset, kuten itse tuen, myös valtion toimet, jotka eri muodoissaan alentavat niitä maksuja, jotka normaalisti sisällytetään yrityksen budjettiin ja jotka, vaikka eivät tarkkaan ottaen olekaan tukia, ovat luonteeltaan ja vaikutuksiltaan tukien kaltaisia [28]. Ilmoitetun järjestelmän mukaan verolain 10-50 §:ssä mainitut osuuskunnat ovat oikeutettuja erityisverovähennyksiin. | Järelevalveamet tuletab meelde, et vastavalt väljakujunenud kohtupraktikale on abi määratlus üldisem kui mõiste „subsiidium”, sest see ei sisalda üksnes toetust positiivses tähenduses, nagu subsiidiumid ise, vaid ka erinevas vormis riigi sekkumisi, mis vähendavad tavaliselt ettevõtja eelarvest tehtavaid kulutusi ning mis on seetõttu sarnase olemuse ja sama mõjuga, olemata toetused selle sõna otseses mõttes [28].Vastavalt teatatud skeemile on maksuseaduse paragrahvis 10-50 mainitud ühistutel õigus erilisele maksuvähenduse vormile. |
| Siten nämä osuuskunnat voivat vähentää osuuspääomaan sijoitettuja varoja tuloistaan. | Kõnealused ühistud võivad arvata oma sissetulekust maha osakapitali suunatud vahendid. |
| Verovähennys johtaa siihen, että järjestelmän piirissä olevien osuuskuntien verotus kevenee. Toimenpide merkitsee sitä, että Norjan valtion verotulot vähenevät. | Maksuvähendus tähendab, et skeemiga hõlmatud ühistute makstav maks väheneb. Meede toob kaasa Norra riigi maksutulude vähenemise. |
| Norjan viranomaisten arvion mukaan verovuonna 2007 vähennys on 35–40 miljoonaa Norjan kruunua (4–5 miljoonaa euroa). | Norra ametiasutuste arvestuste kohaselt vähenevad maksutulud seetõttu 2007. eelarveaastal ligikaudu 35–40 miljoni Norra krooni (ligikaudu 4–5 miljoni euro) võrra. |
| Oikeuskäytännön mukaan toimenpide, jolla julkinen valta myöntää tietyille yrityksille veropoikkeuksia, jotka asettavat poikkeuksien saajat muita veronmaksajia edullisempaan asemaan, ovat valtiontukea tai tukea valtion varoista [29], vaikka kyse eiolisikaan valtion varojen siirrosta. | Vastavalt väljakujunenud kohtupraktikale kujutab meede, millega ametiasutused annavad teatavatele ettevõtjatele maksusoodustuse, mis hoolimata sellest, et sellega seoses ei kaasata riigivahendeid, asetab need, kelle suhtes maksusoodustus kehtib, muudest maksumaksjatest paremasse rahalisse olukorda, endast abi, mida riik annab otse või oma vahendite kaudu [29]. |
| Valikoivuus | Selektiivsus |
| Jotta tuki katsottaisiin ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi, sen on ensinnäkin oltava valikoiva siltä kannalta, että se suosii ”tiettyjä yrityksiä tai tiettyjä tuotannonaloja”. | Esiteks peab abimeede olema selektiivne, see tähendab soodustama „teatavat ettevõtet või teatavate kaupade tootmist”. |
| Kyseisessä järjestelmässä tukikelpoiset osuuskunnat ovat ETA-sopimuksen valtiontukisäännöissä tarkoitettuja yrityksiä. | Skeemi raames abikõlblikud ühistud vastavad EMP lepingu riigiabi eeskirjades esitatud ettevõtja määratlusele. |
| Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ”yrityksellä” tarkoitetaan kaikkia taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta [30]. Toimenpiteen valikoivuuden arvioimiseksi on selvitettävä, muodostaako mainittu toimenpide tietyssä oikeudellisessa järjestelmässä edun tietyille yrityksille verrattuna muihin yrityksiin, jotka ovat tosiasiallisesti ja oikeudellisesti niihin rinnastettavassa tilanteessa [31]. | Vastavalt väljakujunenud kohtupraktikale hõlmab mõiste „ettevõtja” igat üksust, mis tegeleb majandustegevusega, sõltumata selle õiguslikust seisundist ning rahastamisviisist [30]. Meetme selektiivsuse kindlaksmääramiseks tuleb uurida, kas kõnealune meede annab konkreetse õigussüsteemi kontekstis teatavatele ettevõtjatele eeliseid, võrreldes teiste ettevõtjatega, kes on õiguslikult ja faktiliselt võrreldavas olukorras [31].Järgnevalt vaatab järelevalveamet need küsimused läbi seoses maksuseaduse paragrahvis 10-50 sätestatud teatavaid ühistuid soosiva maksuvähenduse skeemiga. |
| Valvontaviranomainen tarkastelee seuraavassa tietyille verolain 10-50 §:ssä tarkoitetuille osuuskunnille myönnettyjä verovähennyksiä näiden arviointiperusteiden valossa. Viitekehys | Võrdlusraamistik |
| Voidakseen luokitella verotustoimenpiteen valikoivaksi valvontaviranomaisen on ensiksi määriteltävä ja tutkittava yleinen eli ”tavanomainen” verojärjestelmä, joka muodostaa arvioinnissa tarvittavan merkityksellisen viitekehyksen [32]. Norjassa osuuskuntiin sovelletaan yleistä yhtiöveroa. | Et maksumeetme saaks liigitada selektiivseks, peab järelevalveamet kõigepealt välja selgitama asjakohase võrdlusraamistiku, milleks on kohaldatava maksusüsteemi raames üldiselt või tavapäraselt rakendatav maksustamiskord, ning seda uurima [32].Norras rakendatakse ühistute suhtes üldiselt kohaldatavat ettevõtte tulumaksu. |
| Yhtiöveron päämääränä on verottaa yritysten tekemää voittoa (nettotuloja). | Ettevõtte tulumaksu eesmärk on ettevõtjate kasumi (puhastulu) maksustamine. |
| Verolain 10-50 §:n mukaan kuluttajaosuuskunnat, maa- ja metsätalouden ja kalastuksen alalla toimivat osuuskunnat ja asuntorahastot voivat saada vähennystä yhtiöverosta. Vähennys voi olla enintään 15 prosenttia tuloista, joita ne saavat jäsentensä kanssa käymästään kaupasta. | Kuid maksuseaduse eelnõu paragrahvi 10-50 kohaselt on teatavatel põllumajandus-, metsandus- ja kalandussektori ning tarbija- ja ehitusühistutel õigus maha arvata maksimaalselt 15 % oma maksustatavast tulust, mis on saadud tehingutest ühistu liikmetega. |
| Tämän seurauksena kyseisten osuuskuntien veroperuste ja sitä kautta myös yhtiövero alenevat. | Seega väheneb nende ettevõtjate maksustatava tulu määr ja seeläbi ka nende ettevõtte tulumaks. |
| Tämä verosääntö poikkeaa Norjassa tavanomaisesti sovellettavista yhtiöverosäännöistä. | See maksueeskiri erineb Norras ettevõtte tulumaksu kohta kehtestatud tavapärastest eeskirjadest. |
| Norjanviranomaiset väittävät ilmoituksessaan, että merkityksellinen viitekehys on tässä tapauksessa pääoman tarjontaa koskeva yleinen järjestelmä. | Oma teatises väidavad Norra ametiasutused, et käesoleva juhtumi puhul on asjakohaseks võrdlussüsteemiks kapitali kaasamise üldine raamistik. |
| Valvontaviranomainen on eri mieltä. | Järelevalveamet on teistsugusel arvamusel. |
| Koska tiettyjen osuuskuntien hyväksi myönnetty verovapautus muodostaa poikkeuksen yleisesti sovellettavaan yhtiöveroon, se katsoo, että ilmoitetun toimenpiteen arvioinnissa merkityksellinen viitekehys on yhtiöverojärjestelmä. | Ta leiab, et kuna maksusoodustused teatavatele ühistutele kujutavad endast erandit üldiselt kohaldatavast ettevõtte tulumaksuga maksustamisest, peaks ettevõtte tulumaksu süsteem olema teatatud meetme hindamisel sobivaks võrdlusaluseks. |
| Yhtiövero muodostaa siten merkityksellisen viitekehyksen, jonka mukaisesti poikkeusta on arvioitava. | Seega on asjakohaseks võrdlusraamistikuks ettevõtte tulumaks, millega tuleb erandit võrrelda. |
| Tosiasiallinen ja oikeudellinen tilanne | Faktiline ja õiguslik olukord |
| Seuraavaksi valvontaviranomaisen on arvioitava, suositaanko tietyssä oikeudellisessa järjestelmässä (tässä tapauksessa yhtiöverojärjestelmässä) toteutetulla valtion toimenpiteellä ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa verrattuna muihin, jotka ovat kyseisellä järjestelmällä tavoitellun päämäärän kannalta samanlaisessa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa [33]. Valvontaviranomaisen on siten arvioitava ja selvitettävä, onko kyseisellä verotustoimenpiteellä myönnetty etu mahdollisesti valikoiva, osoittamalla, että toimenpide poikkeaa kyseisestä yleisestä järjestelmästä sikäli, että se johtaa erilaiseen kohteluun sellaisten taloudellisten toimijoiden välillä, jotka ovat kyseisen jäsenvaltion verojärjestelmälle asetetun päämäärän kannalta samanlaisessa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa [34]. Edellä mainitun oikeuskäytännön mukaan valvontaviranomaisen on toisin sanoen arvioitava, suosiiko yhtiöverojärjestelmässä myönnetty 15 prosentin vähennys tuloista, joita osuuskunnat saavat jäsentensä kanssa käymästään kaupasta, ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla tiettyjä osuuskuntia verrattuna muihin yrityksiin, jotka ovat kyseiselle yhtiöverolle asetetun päämäärän kannalta samanlaisessa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa. | Seejärel peab järelevalveamet hindama, kas konkreetse õigusliku regulatsiooni raames (käesoleva juhtumi puhul on selleks ettevõtte tulumaks) võetud riiklik meede soosib teatavaid ettevõtjaid või soodustab teatavate kaupade tootmist EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses, võrreldes muude ettevõtjatega, kes nimetatud korra eesmärki silmas pidades on võrdväärses õiguslikus ja faktilises olukorras [33].Seega peab järelevalveamet hindama ja otsustama, kas kõnealuse maksumeetmega loodav eelis võib olla selektiivne: selleks tuleb tal tõestada, et kõnealune meede teeb üldise korra suhtes erandi, koheldes erinevalt ettevõtjaid, kes on kõnealuse riigi maksusüsteemile seatud eesmärgi kohaselt võrreldavas faktilises ja õiguslikus olukorras [34].Järelikult peab järelevalveamet eespool osutatud kohtupraktikale toetudes hindama, kas oma liikmetega kauplemisest saadud tulu vähendamine 15 % võrra annab teatavatele ühistutele ettevõtte tulumaksu osas eelise EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses, võrreldes teiste ettevõtjatega, kes ettevõtte tulumaksuga taotletava eesmärgi kohaselt on võrreldavas faktilises ja õiguslikus olukorras. Nagu eespool märgitud, on ettevõtte tulumaksu eesmärk ettevõtjate kasumi maksustamine. |
| Kuten edellämainittiin, yhtiöveron päämääränä on yhtiöiden tekemän voiton verottaminen. | Järelevalveamet on teadlik ühistute eripärast selles kontekstis. Ta rõhutab, et vastavalt komisjoni teatisele ühistute kohta tegutsevad ühistud „oma liikmete huvides, kes on samaaegselt ka ühistu teenuste kasutajad, ning neid ei juhita välisinvestorite huvidest lähtuvalt. |
| Valvontaviranomainen on tietoinen osuuskuntien erityispiirteistä. | Liikmed saavad kasumit proportsionaalselt oma äritegevusele ühistuga ning ressursid ja varad on ühised, jagamatud ja ette nähtud liikmete ühiste huvide jaoks. Kuna liikmetevahelised isiklikud sidemed on põhimõtteliselt tugevad ja olulised, peavad uued liikmed saama ühistu liikmete heakskiidu, kusjuures hääleõigus ei pea tingimata olema osalusega proportsionaalne (põhimõte „üks liige, üks hääl”). Ühistust väljaastumisel on liikmel õigus oma osa tagasi saada, mille tagajärjel ühistu kapital väheneb”. |
| Tästä voidaan päätellä, että varsinaisille keskinäisille osuuskunnille on ominaista ensinnäkin niiden jäsenten erityinen keskinäinen suhde. Tämä tarkoittaa, että jäsenet osallistuvat aktiivisesti osuuskunnan liikkeenjohtoon ja että jäsenten välinen vuorovaikutus on tavanomaisessa liikesuhteessa totuttua laajempaa. | Seega iseloomustab tõeliselt vastastikust ühistut kõigepealt ühistu liikmete vaheline erisuhe, mis tähendab seda, et liikmed osalevad aktiivselt ühistu äritegevuses ning ühistu ja selle liikmete vaheline ulatuslik ja tihe vastastikune suhtlus ulatub puhtalt ärilistest suhetest kaugemale. Teiseks kuuluvad ühistu varad liikmetele ühiselt ja kasum jaotatakse üksnes ühistu liikmete vahel, sõltuvalt liikmete ja ühistu vahelisest äritegevusest. |
| Toiseksi osuuskunnan varat ovat jäsenten yhteisessä omistuksessa, ja se jakaa voittoa ainoastaan jäsenilleen sen mukaan, paljonko näillä on liiketoimintaa osuuskunnan kanssa. | Lähtudes eespool kirjeldatud põhimõtetest, ei välista järelevalveamet, et ettevõtte kasumi maksustamise eesmärki silmas pidades võidakse tõeliselt vastastikuste ühistute ja muude ettevõtjate faktilist ja õiguslikku olukorda pidada mittevõrreldavaks. |
| Edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti valvontaviranomainen ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että keskinäiset osuuskunnat eivät olekaan yhtiön voittojen verotukselle asetetun päämäärän kannalta samanlaisessa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa kuin muut yritykset. | Käesoleva juhtumi puhul on aga selgunud, et teatatud skeemiga hõlmatud teatavate ühistute tegevuse täielikult vastastikune iseloom on küsitav. |
| Valvontaviranomainen viittaa tältä osin verolain 10-50 §:ssä säädettyyn rajoitukseen, jonka mukaan ilmoitetusta järjestelmästä myönnetään tukea vain sellaisille kuluttajaosuuskunnille, joiden liikevaihdosta yli 50 prosenttia liittyy jäsenten kanssa käytävään kauppaan. | Seoses sellega viitab järelevalveamet maksuseaduse paragrahvis 10-50 sätestatud piirangule, millest tulenevalt on teatatud skeemi kohaste maksusoodustuste saamise õigus üksnes neil tarbijaühistuil, mille tavakäibest rohkem kui 50 % saadakse tehingutest oma liikmetega. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että tällaiset pääosin keskinäiset osuuskunnat poikkeavat merkittävästi osuuskuntia koskevassa komission tiedonannossa tarkoitetusta puhtaasti osuustoiminnallisesta muodosta. | Järelevalveameti arvamuse kohaselt erinevad sellised ülekaalukalt vastastikused ühistud oluliselt komisjoni teatises ühistute kohta kirjeldatud täieliku ühistegevuse mudelist. |
| Lisäksi järjestelmä koskee vain verolakiesityksen 10-15 §:ssä mainittuja osuuskuntia, nimittäin tiettyjä kuluttajaosuuskuntia, maa- ja metsätalouden ja kalastuksen alalla toimivia osuuskuntia ja asuntorahastoja. | Lisaks hõlmab skeem üksnes maksuseaduse eelnõu paragrahvis 10-50 määratletud ühistuid, nimelt teatavaid põllumajandus-, metsandus- ja kalandussektori ning tarbija- ja ehitusühistuid. |
| Vain näillä osuuskunnilla on oikeus vähennykseen, joka voi olla enintään 15 prosenttia tuloista, joita ne saavat jäsentensä kanssa käymästään kaupasta. | Üksnes neil ühistutel on õigus vähendada maksimaalselt 15 % oma tulude seda osa, mis on saadud kauplemisest oma liikmetega. |
| Tämä merkitsee, että kyseinen veroetuus on myönnetty käyttäen arviointiperusteena yrityksen oikeudellista muotoa(joka tässä tapauksessa on osuuskunta) ja toimialoja, joilla se harjoittaa toimintaansa. | Järelikult sõltub kõnealuse maksusoodustuse andmine ettevõtjale tema õiguslikust vormist (milleks on ühistu) ja majandussektorist, kus ta tegutseb. |
| Näin ollen toimenpide on selvästi valikoiva verrattuna muihin vastaaviin taloudellisiin toimijoihin. | Seega on selge, et meetod on muude võrreldavate ettevõtjate suhtes selektiivne. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että Norjan verolain 10-50 §:llä, jossa osuuskuntien jäsentensä kanssa käymästään kaupasta saamiin voittoihin sovelletaan eri verokohtelua sen mukaan, millä toimialalla kyseiset osuuskunnat harjoittavat toimintaansa, aikaansaadaan erilaista kohtelua sellaisten taloudellisten toimijoiden välillä, jotka ovat kyseiselle yhtiöverojärjestelmälle asetetun päämäärän, toisin sanoen voittojen verotuksen, kannalta samanlaisessa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa. | Järelevalveamet leiab, et maksustades erinevalt teatavate ühistute tulusid, mis on saadud tehingutest oma liikmetega ja sõltuvalt nende ettevõtlussektorist, koheldakse Norra maksuseaduse paragrahvis 10-50 erinevalt ettevõtjad, kes on ettevõtte tulumaksu eesmärgist, milleks on kasumi maksustamine, lähtudes võrreldavas faktilises ja õiguslikus olukorras. |
| Perusteleminen järjestelmän luonteen ja logiikan perusteella | Põhjendamine süsteemi olemuse ja loogikaga |
| Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan valtiontuen käsite ei kuitenkaan kata valtion toimenpiteitä, joilla aikaansaadaan erilaista kohtelua yritysten välillä ja jotka täten ensi näkemältä ovat valikoivia, kun kyseinen erottelu johtuu sen järjestelmän luonteesta ja rakenteesta, jonka osa toimenpiteet ovat [36]. | Vastavalt väljakujunenud kohtupraktikale ei hõlma riigiabi mõiste riigi meetmeid, millega kehtestatakse ettevõtjate erinev kohtlemine ja mis on seetõttu esmapilgul selektiivsed, kui erinev kohtlemine tuleneb süsteemi üldisest olemusest või ülesehitusest [36]. |
| Norjan viranomaiset väittävät, että tiettyihin osuuskuntiin sovellettavaa verovähennystä voidaan perustella järjestelmän luonteella ja rakenteella, koska Norjassa käytössä oleva järjestelmä, jossa yhtiöt voivat korottaa osakepääomaansa vastaanottamalla verottomana osakesijoituksia, ulotetaan kyseisellä toimenpiteellä koskemaan myös osuuskuntia. | Norra ametiasutused väidavad, et maksusoodustusi teatavatele ühistutele on võimalik põhjendada Norra maksusüsteemi olemuse või üldskeemiga, sest ettevõtjate enesefinantseerimise süsteem, mille kaudu suunatakse mittemaksustatavaid vahendeid aktsia(osa)kapitali, on muudetud kättesaadavaks ka ühistutele. |
| Järjestelmän tarkoituksena on toisin sanoen poistaa osuuskuntien oikeudelliselle muodolle ominainen kilpailuhaitta. Valvontaviranomainen katsoo, että Norjan viranomaisten perustelua, jonka mukaan yhtiöveron vähennys on katsottava korvaukseksi kustannusten lisäyksestä, joka osuuskunnille aiheutuu siitä, että niiden on vaikea hankkia pääomaa, ei tässä tapauksessa voida pitää yhtiöverojärjestelmän sisäisen logiikan mukaisena. | Seega aitab skeem tasakaalustada ühistute õiguslikust vormist tulenevat halvemust.Järelevalveameti arvates ei saa kõnealuse juhtumi puhul ettevõtte tulumaksu süsteemi loogika järgimiseks lugeda Norra ametiasutuste antud põhjendusi, mille kohaselt tuleks ettevõtte tulumaksumäära vähendamist käsitleda hüvitisena lisakulude eest, mida ühistud on sunnitud tegema seoses raskendatud juurdepääsuga osakapitalile. |
| Yhtiöveroa kannetaan tuloista, joita yhtiö saa tavanomaisesta liiketoiminnasta, kun taas osakesijoituksia ja muita pääomasijoituksia ei Norjan verolainsäädännössä luokitella verotettavaksi tuloksi [40]. | Ettevõtte tulumaksu kogutakse ettevõtja tavapärasest äritegevusest saadud tulult, kuid vahendite suunamist aktsia(osa)kapitali laiendamisse ei käsitleta Norra maksuseaduses tuluna [40]. |
| Vaikka Norjan viranomaisten tavoite on hyväksyttävä, se ei näytä olevan suora seuraus sen järjestelmän perus- tai pääperiaatteista, johon kyseinen toimenpide kuuluu ja joka tässä tapauksessa on verojärjestelmä. | Seega, isegi kui Norra ametiasutuste püstitatud eesmärk on kiiduväärne, ei näi see tulenevat otseselt meetme aluseks oleva süsteemi ehk maksusüsteemi aluspõhimõtetest ja suunistest. |
| Valvontaviranomainen muistuttaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan valtion toimenpiteitä ei voida jättää katsomatta ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi tueksi yksinomaan näiden toimenpiteiden tavoitteiden perusteella [41]. Valvontaviranomainen huomauttaa vielä, ettei ilmoitettua järjestelmää ole tarkoitus soveltaa kaikkiin osuuskuntiin, vaikka periaatteessa niillä kaikilla pitäisi olla sama rakenteellinen haitta, johon Norjan viranomaiset viittaavat. | Järelevalveamet tuletab meelde, et vastavalt väljakujunenud kohtupraktikale ei ole riigipoolsete sekkumistega taotletav eesmärk piisav alus, et täielikult välistada nende meetmete kvalifitseerumine riigiabiks EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses [41].Käesoleva juhtumi puhul märgib järelevalveamet veel seda, et teatatud skeemi ei kavatseta kohaldada kõikide ühistute suhtes, kuigi põhimõtteliselt peaksid kõik ühistud olema ühesuguses struktuurses halvemuses, millele on viidanud ka Norra ametiasutused. |
| Järjestelmä koskee ainoastaan niitä osuuskuntia, jotka toimivat verolakiesityksen 10-50 §:ssä nimenomaisesti mainituilla toimialoilla. | Vastupidi, skeem hõlmab vaid maksuseaduse eelnõu paragrahvis 10-50 sõnaselgelt osutatud majandussektorites tegutsevaid ühistuid. |
| Norjan viranomaiset eivät ole esittäneet mitään sellaisia tietoja, jotka osoittaisivat, että järjestelmän rajaaminen pelkästään näihin osuuskuntiin olisi verojärjestelmän luonteen ja rakenteen mukaista. | Norra ametiasutused ei ole esitanud argumente, mis tõestaksid, et skeemi kohaldamine üksnes nimetatud ühistute suhtes on kooskõlas maksusüsteemi olemuse ja üldskeemiga. |
| Verolain 10-50 §:ää koskevissa valmisteluasiakirjoissa mainitaan ainoastaan, että järjestelmän soveltamisalaan kuuluvat osuuskunnat edustavat perinteisiä osuustoiminta-aloja [42], eikä tällä näkökohdalla ole merkitystä yhtiöverotuksen kannalta. Lisäksi rajoitus perustuu Norjan viranomaisten mukaan siihen olettamukseen, että järjestelmän soveltamisalaan kuuluvat osuuskunnat tarvitsevat enemmän tukea kuin muilla aloilla toimivat osuuskunnat. | Maksuseaduse paragrahvi 10-50 ettevalmistavates dokumentides viidatakse vaid skeemiga hõlmatud ühistutele kui traditsiooniliste ühistuliste sektorite esindajatele, [42]kuid ettevõtte tulumaksu raamistikus ei ole see kaalutlus asjakohane. |
| Norjan viranomaiset eivät kuitenkaan ole toimittaneet tämän olettamuksensa tueksi mitään objektiivisia tietoja eivätkä esittäneet osuuskuntien erottelulle mitään muitakaan objektiivisia ja konkreettisia perusteluja. | Lisaks väidavad Norra ametiasutused, et piirangu kehtestamisel lähtuti oletusest, et skeemiga hõlmatud ühistud vajavad abi rohkem kui muude sektorite ühistud. |
| Vakiintuneen oikeuskäytännön [43]mukaisesti valvontaviranomainen katsoo, että tarpeella tiettyjen vaatimusten (tässä tapauksessa osuuskuntien rakenteellisten erityispiirteiden) huomioon ottamisesta ei näiden vaatimusten legitiimiydestä riippumatta voida perustella valikoivien toimenpiteiden sulkemista ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle silloinkaan, kun ne ovat erityisiä toimenpiteitä. Kyseiset tavoitteet voidaan nimittäin joka tapauksessa ottaa tehokkaasti huomioon silloin, kun arvioidaan valtiontukitoimenpiteen yhteensopivuutta yhteismarkkinoiden kanssa ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. | Kuid Norra ametiasutused ei ole esitanud ei objektiivset teavet oma oletuse toetuseks ega muid objektiivseid ning tõendatud põhjendusi ühistute erineva kohtlemise kohta.Juhindudes väljakujunenud kohtupraktikast [43]leiab järelevalveamet, et teatavate nõuete arvessevõtmise vajadus (käesoleval juhul ühistute kui organisatsioonide eripära) võib olla legitiimne, kuid sellega ei saa põhjendada selektiivsete meetmete (isegi kui need on spetsiifilised) väljajätmist EMP lepingu artikli 61 lõike 1 kohaldamisalast, sest kavandatud eesmärke võib igal juhul tulemuslikult arvesse võtta selle hindamisel, kas riigiabi meede on kokkusobiv EMP lepingu artikli 61 lõikega 3.Lisaks viitab järelevalveamet Norra ühistute alalise komitee märkustele ja tähelepanekule, mille kohaselt maksusoodustuste andmist ühistutele võiks põhjendada topeltmaksustamist käsitlevate argumentidega, mis annaks põhjust järeldada, et maksusoodustused ühistutele on kooskõlas ettevõtte tulumaksu süsteemi olemuse ja loogikaga. |
| Toissijaisesti valvontaviranomainen viittaa NSCC:n lausuntoihin sekä huomautukseen, jonka mukaan osuuskunnille myönnettyä verovapautusta voitaisiin perustella kaksinkertaisen verotuksen välttämiseen liittyvillä syillä, jolloin se olisi yhtiöverojärjestelmän luonteen ja logiikan mukainen. Saatavilla olevien tietojen perusteella valvontaviranomainen ei kuitenkaan voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että voi tulla tilanteita, joissa pääomasta ei veroteta osuuskuntaa eikä liioin sen jäseniä. | Kuid järelevalveamet ei saa talle kättesaadava teabe põhjal välistada võimalust, et võivad tekkida olukorrad, kus kapitali ei maksustata ei siis, kui see on ühistute, ega ka siis, kui see on ühistuliikmete käsutuses. |
| Koska vastakkaiselle näkemykselle ei ole esitetty ainuttakaan vakuuttavaa perustelua, valvontaviranomaisen on tässä tapauksessa katsottava, että edullisen verokohtelun soveltamista ainoastaan tiettyihin osuuskuntiin esittämättä tälle erottelulle mitään objektiivisia perusteluja ei voida pitää verojärjestelmän logiikan mukaisena [44]. | Seoses käesoleva juhtumiga ja veenvate vastuväidete puudumise tõttu on järelevalveamet arvamusel, et maksusoodustuste pakkumist üksnes teatavatele ühistutele, ilma erineva kohtlemise kohta ühtegi objektiivset põhjendust esitamata, ei saa pidada maksusüsteemi loogikale vastavaks [44]. |
| Määrittääkseen, onko kyse taloudellisen edun myöntämisestä järjestelmän soveltamisalaan kuuluville osuuskunnille, valvontaviranomaisen on seuraavaksi arvioitava, vapauttaako toimenpide edunsaajat kuluista, jotka niiden olisi yleensä maksettava harjoittaessaan liiketoimintaa. | Teiseks peab järelevalveamet selleks, et otsustada, kas skeemiga hõlmatud ühistutele on antud majanduslik eelis, hindama, kas meede vabastab abisaajad kulutustest, mida nad oma äritegevuse käigus tavaliselt kannavad. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että kysymystä siitä, annetaanko järjestelmällä etua sen soveltamisalaan kuuluville osuuskunnille, on tarkasteltava yhtiöverojärjestelmän perusteella, ja yhtiöverojärjestelmää sovelletaan sekä kannattaviin yrityksiin että osuuskuntiin, myös niihin, jotka eivät kuulu järjestelmän piiriin. | Järelevalveamet arvab, et selle kaalumisel, kas skeem loob hõlmatud ühistutele eelise, tuleks lähtuda ettevõtte tulumaksu süsteemist, mida kohaldatakse nii tulutoovate ettevõtete kui ka ühistute, sealhulgas skeemiga hõlmamata ühistute suhtes. |
| Ilmoitetun järjestelmän mukaan tietyt osuuskunnat ovat oikeutettuja vähennykseen, joka voi olla enintään 15 prosenttia vuotuisista tuloista, joita ne saavat jäsentensä kanssa käymästään kaupasta. | Teatatud skeemi kohaselt on teatavatel ühistutel õigus vähendada maksimaalselt 15 % oma tulude seda osa, mis on saadud tehingutest oma liikmetega. |
| Toimenpide vapauttaa ne maksuista, jotka niiden olisi yleensä kustannettava talousarvioistaan. | Järelikult vabastab meede nad kuludest, mida nad oma tavapärase äritegevuse käigus peaksid kandma. |
| Norjan viranomaiset ja useat menettelyn aloittamisesta tehdystä päätöksestä huomautuksiaan esittäneet osapuolet katsovat, ettei ehdotetulla verovähennyksellä myönnetä etua osuuskunnille. | Norra ametiasutused ja mitmed kolmandad isikud, kes on esitanud märkusi menetluse algatamise otsuse kohta, väidavad, et kavandatud maksudest mahaarvamine ei anna ühistutele eelist. |
| Ensinnäkin järjestelmä on Norjan viranomaisten mukaan markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen, ja sitä olisi pidettävä osuuskunnille kuuluvana hyvityksenä yleisen edun mukaisen oikeudellisen muodon eli osuustoimintamuodon ylläpitämisestä. | Esiteks kinnitavad Norra ametiasutused, et skeem on kooskõlas turuinvestori põhimõttega ja seda tuleks käsitleda hüvitisena ühistutele selle eest, et nad säilitaksid avalikes huvides oma traditsioonilise õigusliku vormi. |
| Toiseksi verovähennyksellä korvataan kustannusten lisäys, joka osuuskunnille aiheutuu tietyistä niille asetetuista, etenkin pääoman saantiin vaikuttavista rajoituksista, eikä se johda kustannusten liialliseen korvaamiseen. | Teiseks hüvitatakse maksusoodustustega ühistutele lisakulud, mis tekivad neile seatud piirangute tõttu, eriti seoses ligipääsuga osakapitalile, ning tegemist ei ole ülekompenseerimisega. |
| Markkinataloussijoittajaperiaatteen osalta väitteet näyttävät perustuvan näkemykseen, jonka mukaan järjestelmästä myönnetty tuki ei ylitä yritykselle osuuskuntana toimimisesta aiheutuvaa kustannusten lisäystä (liian suurilla korvauksilla) eikä osuuskuntien turvaamisesta koituvaa yleistä etua. | Esimese väite puhul, mis käsitleb turuinvestori põhimõtet, näivad argumendid toetuvat arusaamale, et skeemi raames antav abi ei ületa ettevõtjate ühistuna tegutsemisega kaasnevaid lisakulusid ega ühistute kaitsmisest saadavat avalikku kasu. |
| Norjan viranomaisten mukaan markkinataloussijoittajaperiaatetta on sovellettava silloin, kun valtio hankkii yleisen edun nimissä aineetonta hyötyä markkinahinnoin, ja joka tapauksessa ainakin silloin, kun valtiolle koituva aineeton hyöty ei liity mitenkään kyseisen yrityksen intresseihin [47]. Valvontaviranomainen katsoo, että on olemassa useitakin syitä, miksi markkinataloussijoittajaperiaatetta ei tässä tapauksessa voida soveltaa. | Norra ametiasutused väidavad, et turuinvestori põhimõtet kohaldatakse seal, kus riik ostab turuhinnaga avaliku huvi rahuldamiseks mittemateriaalset kasu ja kus vähemalt riigi mittemateriaalne kasu jääb kõnealuse ettevõtja huvidest täielikult välja [47].Järelevalveamet arvab, et on mitmeid põhjuseid, miks turuinvestori põhimõtet käesoleva juhtumi suhtes kohaldada ei saa. |
| Valvontaviranomainen ei ensinnäkään ole samaa mieltä Norjan viranomaisten näkemyksestä, jonka mukaan osuuskuntana toimimisesta ei koituisi yritykselle mitään etua. | Kõigepealt ei nõustu järelevalveamet Norra ametiasutuste seisukohaga, et ühistuna tegutsemine ei anna ettevõtjale mingeid eeliseid. |
