Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Näin ollen osuuskuntia koskevassa komission tiedonannossa määritelty yhteisen edun mukainen tavoite säilyttää osuuskunnat voidaan parhaiten saavuttaa myöntämällä tukea niille osuuskunnille, jotka ovat aidosti keskinäisiä.Seetõttu on komisjoni teatises määratletud ühist huvi pakkuvat eesmärki, milleks on ühistute säilitamine, kõige paremini võimalik saavutada täielikult vastastikustele ühistutele abi andmisega.
Keskinäisten osuuskuntien käsitteen osalta valvontaviranomainen epäilee sitä, voidaanko osuuskuntaa pitää komission tiedonannossa tarkoitettuna keskinäisenä osuuskuntana pelkästään sillä perusteella, että osuuskunta käy kauppaa pääasiassa omien jäsentensä kanssa.Vastastikuste ühistute mõiste puhul kahtleb järelevalveamet, kas ühistu määratlemisel vastastikuse ühistuna komisjoni ühistuid käsitleva teatise tähenduses piisab sellest, kui nimetatud ühistu teeb tehinguid peamiselt oma liikmetega.
Valvontaviranomaisen kanta on, että osuuskunnan pitäminen aidosti keskinäisenä riippuu myös lukuisista muista tekijöistä, kuten osuuskunnan ja sen jäsenten välisen yhteydenpidon tiiviydestä, jäsenten aktiivisesta osallistumisesta osuuskunnan toimintaan, jäsenten aktiivisesta osallistumisesta osuuskunnan johtamiseen ja päätöksentekoon, siitä, ettei osuuskunnan jäsenyys ole automaattinen vaan edellyttää aktiivista hakeutumista ja vanhojen jäsenten hyväksyntää, jäsenille maksettavien bonusten suuresta osuudesta suhteessa voittoihin, jäsenille varattujen etujen suuresta osuudesta verrattuna sellaisille asiakkaille tarjottaviin etuihin, jotka eivät ole jäseniä. Valvontaviranomaisen mukaan arvioitaessa sitä, onko osuuskunta aidosti keskinäinen, olisi otettava huomioon nämä ja muita vastaavia perusteita.Järelevalveamet on arvamusel, et ühistu liigitamine täielikult vastastikuseks ühistuks sõltub veel mitmetest muudest teguritest, näiteks ühistu ja selle liikmete vahelise suhtlemise tihedus; liikmete aktiivne osalemine ühistu tegevuses, juhtimises ja otsuste langetamises; automaatse liikmeks vastuvõtmise vältimine ja olemasolevate liikmete aktiivne osalemine uute liikmete heakskiitmises ja vastuvõtmises; suure kasumiosa liikmetele preemiatena väljamaksmine; liikmesoodustuste suur osakaal võrreldes mitteliikmete kliendisoodustustega jne. Järelevalveameti arvates tuleks tõeliselt vastastikuste ühistute hindamisel neid ja muid samalaadseid kriteeriume arvesse võtta.
Valvontaviranomainen huomauttaa, että jotkin järjestelmän piiriin kuuluvat osuuskunnat ovat puhtaasti keskinäisiä osuuskuntia, kun taas toiset ovat pääasiallisesti keskinäisiä osuuskuntia.Järelevalveamet märgib, et osa käesoleva skeemiga hõlmatud ühistutest on täielikult vastastikused ühistud, osa aga ülekaalukalt vastastikused ühistud.
Kuluttajaosuuskuntien osalta verolakiesityksen 10-50 §:ssä todetaan, että järjestelmä kattaa vain pääasiallisesti keskinäiset kuluttajaosuuskunnat [60].Tarbijaühistute kohta on maksuseaduse eelnõu paragrahvis 10-50 aga sätestatud, et skeemiga hõlmatakse vaid ülekaalukalt vastastikuseid ühistuid [60].
Näin ollen nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa vaikuttaa siltä, että joidenkin ilmoitetun järjestelmän piiriin kuuluvien osuuskuntien puhtaasti keskinäinen luonne on kyseenalainen.Seega on käesoleva juhtumi puhul küsitav, kas teatavad skeemiga hõlmatud ühistud ikka on oma olemuselt täielikult vastastikused ühistud või mitte.
Esimerkiksi suuri osa tiettyjen järjestelmän piiriin kuuluvien osuuskuntien, erityisesti kuluttajaosuuskuntien, liiketoiminnasta ei liity jäsenten kanssa käytävään kauppaan, vaan muiden asiakkaiden kanssa käytävään kauppaan.Näiteks ei ole suur osa teatavate skeemiga hõlmatud ühistute (eeskätt tarbijaühistute) äritegevusest seotud mitte liikmetega vaid klientidega kauplemisega.
Lisäksi joidenkin järjestelmän piiriin kuuluvien osuuskuntien koosta johtuen jäsenten aktiivinen osallistuminen osuuskunnan toiminnan harjoittamiseen ja johtamiseen on väistämättä rajallista.Pealegi on mõnede skeemiga hõlmatud ühistute suuruse tõttu piiratud nende liikmete aktiivne kaasamine ühistu äritegevusse ja juhtimisse.
Lisäksi jäsenyys näyttää paljolti olevan automaattinen, ainakin kuluttaja- ja asunto-osuuskunnissa.Ka ühistu liikmeks vastuvõtmine näib sageli toimuvat automaatselt, vähemalt tarbija- ja korteriühistutes.
Näin ollen valvontaviranomaisen näkemys on, ettei järjestelmää ole suunniteltu pelkästään kattamaan sellaisia osuuskuntia, joiden keskinäinen identiteetti on erityisen vahva.Seetõttu arvab järelevalveamet, et skeem ei ole kavandatud üksnes selliste ühistute jaoks, mida iseloomustab väga tugev vastastikune tegevus.
Arvioitaessa sitä, onko järjestelmä suunniteltu niin hyvin, että se mahdollistaa yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamisen, on lisäksi otettava huomioon, aiheutuuko kohteena olevasta toiminnasta sellaisia lisäkustannuksia, joita tuella korvataan.Lisaks sellele tuleb hindamisel, kas skeem on ühisest huvist lähtuva eesmärgi saavutamiseks piisavalt hästi kavandatud, arvesse võtta ka eesmärgiks oleva tegevusega kaasnevaid täiendavaid kulusid, mida hüvitatakse abist.
Valvontaviranomainen huomauttaa, etteivät Norjan viranomaiset ole toimittaneet mitään tietoja, joiden perusteella valvontaviranomainen voisi suoraan tai välillisesti määrittää kustannuksia, joita yritykselle aiheutuu osuuskuntamuodon valinnasta.Järelevalveamet märgib, et Norra ametiasutused ei ole esitanud andmeid, mille alusel saaks järelevalveamet ühistulise tegevusvormi hindamisel ettevõtja kulude suuruse kas otseselt või kaudselt kindlaks määrata.
Niinpä valvontaviranomaisella ei ole mahdollisuutta arvioida, onko tuki tarpeellinen ja oikeassa suhteessa siihen tavoitteeseen nähden, johon sillä pyritään.Seega ei ole järelevalveametil võimalik hinnata ka abi vajalikkust ega selle proportsionaalsust püstitatud eesmärgiga.
Toisaalta valvontaviranomainen panee myönteisenä seikkana merkille sen, että esitetty verovähennys myönnetään ilmoituksen mukaan vain jäsenten kanssa käydystä kaupasta ja vastaavasta kaupasta saaduista tuloista.Teisalt peab järelevalveamet positiivseks kavandatud maksusoodustuste kohaldamist üksnes selliste tulude suhtes, mis on saadud kas kauplemisest oma liikmetega või samaväärsest kauplemisest.
Lisäksi ilmoitettu järjestelmä edellyttää osuuskunnilta erillistä kirjanpitoa jäsenten kanssa käytyä kauppaa ja muiden kanssa käytyä kauppaa varten, jotta ne voisivat saada tukea järjestelmästä.Et ühistud saaksid skeemikohast abi, nõuab teatatud skeem neilt eraldi arvestuse pidamist oma liikmetega ja muude pooltega kauplemise üle.
Valvontaviranomaisella on kuitenkin edellä mainituista syistä epäilyksiä siitä, onko ilmoitettu järjestelmä suunniteltu niin hyvin, että se mahdollistaa yhteisen edun mukaisen tavoitteen – eli osuuskuntamuodon säilyttämisen – saavuttamisen, etenkin puhtaasti keskinäisten osuuskuntien osalta, helpottamalla niiden mahdollisuutta oman pääoman hankintaan.Eespool osutatud põhjustel kahtleb järelevalveamet siiski, kas teatatud skeemi ühisest huvist lähtuv eesmärk, milleks on ühistute, eriti täielikult vastastikuste ühistute, tegevusvormi säilitamine osakapitalile juurdepääsu lihtsustamise abil, on ikka hästi kavandatud.
Kilpailu ja kauppa ETA-alueella eivät vääristy siinä määrin, että se olisi yhteisen edun vastaistaÜhise huviga vastuolus olevate konkurentsi- ja kauplemismoonutuste vältimine EMP piires
Lopuksi on arvioitava, voiko tuki vääristää kilpailua ja kauppaa Euroopan talousalueella siinä määrin, että se on yhteisen edun vastaista.Lõpuks tuleb hinnata, kas konkurentsi ja kauplemise moonutamise võimalus Euroopa Majanduspiirkonnas on oma olemuselt vastuolus ühise huviga.
Kilpailun ja kaupan mahdollisen vääristymisen osalta valvontaviranomainen huomauttaa, että järjestelmä on luokiteltava toimintatueksi, koska se vapauttaa saajat kuluista, joita yritykset normaalisti liiketoimintansa tavanomaisen harjoittamisen yhteydessä maksavat – tässä yhteydessä yhteisöverosta.Konkurentsi ja kauplemise võimaliku mõjutamise kohta märgib järelevalveamet, et kõnealune skeem tuleb liigitada tegevusabiks, sest sellega vabastatakse abisaajad nende tavapärasest äritegevusest tulenevast tavalisest maksust, milleks antud juhul on tulumaks.
Toimintatukea voidaan vain poikkeustapauksissa pitää yhteensopivana ETA-sopimuksen kanssa, jos sillä pystytään edistämään sellaisen yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamista, jota ei muuten voitaisi saavuttaa.Tegevusabi võib üksnes erandkorras pidada EMP lepinguga kooskõlas olevaks, kui see toetab ühishuvi eesmärki, mida ei oleks muul viisil võimalik saavutada.
Valvontaviranomainen pitää kyseenalaisena sitä, eikö osuuskuntien yhtiömuodon säilyttämisen tavoitetta, johon Norjan viranomaiset pyrkivät helpottamalla osuuskuntien mahdollisuutta oman pääoman hankkimiseen, olisi voitu saavuttaa muilla toimilla, jotka ovat oikeammassa suhteessa tavoitteeseen nähden.Järelevalveamet kahtleb, kas Norra ametiasutuste püstitatud eesmärki, milleks on ühistulise tegevusvormi säilitamine, lihtsustades nende juurdepääsu osakapitalile, ei ole võimalik saavutada muude meetmetega, mis oleksid proportsionaalsemad.
Valvontaviranomainen korostaa erityisesti sitä, että osa järjestelmän piiriin kuuluvista osuuskunnista on suuria yrityksiä, jotka toimivat ETAn erittäin kilpailluilla markkinoilla.Eelkõige rõhutab järelevalveamet asjaolu, et teatavad skeemiga hõlmatud ühistud on suurettevõtjad, mis tegutsevad EMP ülimalt tihedale konkurentsile rajatud turgudel.
Kuten edellä on todettu, valvontaviranomainen katsoo, että järjestelmällä pyritään tarkasti määriteltyyn yhteisen edun mukaiseen tavoitteeseen, ainakin siltä osin kuin se kohdistuu puhtaasti keskinäisiin osuuskuntiin.Nagu eespool mainitud, leiab komisjon, et skeemi eesmärk peaks olema hästi määratletud ühisest huvist lähtuva eesmärgi saavutamine vähemalt selles ulatuses, milles see on suunatud täielikult vastastikustele ühistutele.
Valvontaviranomaisella ei myöskään ole mahdollisuutta arvioida, onko tuki tarpeellinen ja oikeassa suhteessa tavoitteeseen, johon sillä pyritään.Samuti ole järelevalveametil võimalik hinnata abi vajalikkust ega selle proportsionaalsust püstitatud eesmärgiga.
Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen katsoo, että vaikka järjestelmän tavoitteen voidaan katsoa olevan tarkasti määritelty yhteisen edun mukainen tavoite, Norjan viranomaiset eivät ole näyttäneet toteen, että tuen myönteiset vaikutukset ovat sen kielteisiä vaikutuksia suuremmat.Eespool öeldu põhjal leiab järelevalveamet, et kuigi skeemi eesmärki saab pidada hästi kavandatud ühishuvi eesmärgiks, ei ole Norra ametiasutused tõestanud, et abi positiivne mõju on selle negatiivsest mõjust suurem.
Siksi järjestelmän ei voida katsoa olevan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen.Seepärast ei saa skeemi pidada kokkusobivaks EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktiga c.
Edellä esitetyn arvioinnin perusteella valvontaviranomainen katsoo, että ilmoitettu tietyille osuuskunnille myönnettävä verovapaus on ETA-sopimuksen valtiontukisääntöjen kanssa yhteensoveltumatonta valtiontukea.Eespool kirjeldatud hindamise tulemusel leiab järelevalveamet, et kavandatud maksusoodustuse andmine teatavatele ühistutele on riigiabi, mis on kokkusobimatu EMP lepingus sätestatud riigiabi reeglitega.
Valvontaviranomainen haluaa korostaa, että tämä päätös, kuten edellä II-1 kohdassa on todettu, ei koske maatalouden ja kalastuksen alalla toimivia osuuskuntia siltä osin kuin näiden osuuskuntien toiminta ei kuulu ETA-sopimuksen valtiontukisääntöjen soveltamisalaan,Järelevalveamet soovib rõhutada, et käesolevat otsust, nagu see on esitatud II jao punktis 1, ei kohaldata põllumajandus- ja kalandussektoris tegutsevate ühistute tegevuse suhtes, mis jääb EMP lepingu riigiabi käsitlevate reeglite kohaldamisalast välja,
Suunniteltu järjestelmä, joka koskee tietyille osuuskunnille myönnettäviä verovapautuksia, on ETA-sopimuksen 61 artiklassa tarkoitettua ETA-sopimuksen toimintaan soveltumatonta valtiontukea.Kavandatav skeem, mille kohaselt antakse maksusoodustusi teatavatele ühistutele, kujutab endast riigiabi, mis ei ole kokkusobiv EMP lepingu tingimustega EMP lepingu artikli 61 tähenduses.
Ilmoitettua järjestelmää ei saa panna täytäntöön.Teatatud skeemi ei tohi rakendada.
Tehty Brysselissä 23 päivänä heinäkuuta 2009.Brüssel, 23. juuli 2009
Päätös N:o 195/04/KOL, tehty 14 päivänä heinäkuuta 2004 (EUVL L 139, 25.5.2006, s. 37, ja ETA-täydennysosa N:o 26, 25.5.2006, s. 1, sellaisena kuin se on muutettuna.14. juuli 2004. aasta otsus 195/04/COL, mille viimati muudetud versioon on avaldatud väljaandes ELT L 139, 25.5.2006, lk 37, ja EMP kaasandes nr 26, 25.5.2006, lk 1.
Valtiontuen suuntaviivojen päivitetty versio on julkaistu valvontaviranomaisen verkkosivuilla: http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/Riigiabi suuniste ajakohastatud versioon on avaldatud järelevalveameti veebisaidil: http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/.
EUVL C 96, 17.4.2008, s. 27, ja ETA-täydennysosa N:o 20, 17.4.2008, s. 44.Avaldatud väljaandes ELT C 96, 17.4.2008, lk 27, ning EMP kaasandes nr 20, 17.4.2008, lk 44.
Lisätietoja valvontaviranomaisen ja Norjan viranomaisten välisestä kirjeenvaihdosta, ks. valvontaviranomaisen päätös N:o 719/07/KOL muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta (EUVL C 96, 17.4.2008, s. 27, ja ETA-täydennysosa N:o 20, 17.4.2008, s. 44).Järelevalveameti ja Norra ametiasutuste kirjavahetuse kohta üksikasjalikuma teabe saamiseks vt järelevalveameti otsus ametliku uurimismenetluse algatamise kohta, otsus nr 719/07/COL, avaldatud väljaandes ELT C 96, 17.4.2008, lk 27, ning EMP kaasandes nr 20, 17.4.2008, lk 44.
EYVL-viittauksesta ks. alaviite 8.Vt joonealuse märkuse 8 viidet ELT-le.
Ks. jäljempänä I-5 kohta.I jao punkt 5 allpool.
Norjan hallituksen 29 päivänä syyskuuta 2006 antaman esityksen (Ot.prp. nr. 1 (2006-2007) Skatte- og avgiftsopplegget 2007 - lovendringer) 12.2 kohta.Norra valitsuse 29. septembri 2006. aasta ettepaneku punkt 12.2 (Ot.prp. nr. 1 (2006-2007) Skatte- og avgiftsopplegget 2007 - lovendringer).
Valvontaviranomaisen epävirallinen käännös.Järelevalveameti mitteametlik tõlge.
Alkuperäinen norjankielinen kohta kuuluu seuraavasti: ”I tillegg kan det gis fradrag for avsetning til felleseid andelskapital med inntil 15 prosent av inntekten. Fradrag gis bare i inntekt av omsetning med medlemmene. Omsetning med medlemmene og likestilt omsetning må fremgå av regnskapet og kunne legitimeres.”Norrakeelne originaaltekst on järgmine: „[…]I tillegg kan det gis fradrag for avsetning til felleseid andelskapital med inntil 15 prosent av inntekten. Fradrag gis bare i inntekt av omsetning med medlemmene. Omsetning med medlemmene og likestilt omsetning må fremgå av regnskapet og kunne legitimeres.”
Osuuskuntalain 28 §.Ühistuseaduse paragrahv 28.
Norjan viranomaisten mukaan tämä säännös koskee vain osuuskuntia, joiden toiminta ei kuulu ETA-sopimuksen piiriin, vrt. Norjan viranomaisten 6 päivänä heinäkuuta 2009 päivätty kirje (tapahtuma N:o 523765), s. 3.Norra ametiasutused on teatanud, et kõnealune säte on asjakohane vaid ühistute puhul, mille tegevus jääb väljapoole EMP lepingu kohaldamisala, vt Norra ametiasutuste 6. juuli 2009. aasta kiri (toiming nr 523765), lk 3.
Tältä pohjalta valvontaviranomainen ei analysoi käsitettä ”muu siihen rinnastettava kauppa”.Seetõttu ei analüüsi järelevalveamet põhjalikumalt mõistet „võrdväärsed tehingud”.
Lov 29. juni 2007 No 8l Lov om samvirkeforetak (samvirkelova).Lov 29. juni 2007 No 8l Lov om samvirkeforetak (samvirkelova).
Käännös Norjan osuustoimintakeskuksen kotisivuilta: www.samvirke.org.Tõlge Norra ühistute keskuse veebisaidilt: www.samvirke.org.
Tämän kappaleen tiedot on pääosin poimittu Norjan osuustoimintakeskuksen kotisivuilta. Keskus tuottaa osuuskuntia koskevaa tietoa ja dokumentaatiota sekä antaa neuvontaa, ja sen omistavat Norjan tärkeimmät osuustoimintajärjestöt (www.samvirke.org).Käesolevas jaos esitatud teave tugineb suures osas Norra ühistute keskuse – ühistualase teabe, dokumentide ja nõuande keskus, mille omanikeks on Norra peamised ühistud – veebisaidile: www.samvirke.org.
Lov 14. desember 1951 No 3 om omsetning av råfisk (Råfiskloven), ks. erityisesti 3 §.Lov 14. desember 1951 No 3 om omsetning av råfisk (Råfiskloven), võrdle eriti 3. jaoga
Rt. 1917, s. 627 ja Rt. 1927, s. 869.Rt. 1917, lk 627, ja Rt. 1927, lk 869.
Neuvoston asetus (EY) N:o 1435/2003, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä (EUVL L 207, 18.8.2003, s. 1).Nõukogu 22. juuli 2003. aasta määrus (EÜ) nr 1435/2003 Euroopa ühistu (SCE) põhikirja kohta (ELT L 207, 18.8.2003, lk 1).
Norjan viranomaisten 20 päivänä helmikuuta 2008 päivätty kirje (tapahtuma N:o 465882), s. 2.Norra ametiasutuste 20. veebruari 2008. aasta kiri (toiming nr 465882), lk 2.
Euroopan komission päätös asiassa C 2/2006, OTE.Euroopa Komisjoni otsus juhtumi C 2/2006 OTE kohta.
Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle osuuskuntien edistämisestä Euroopassa, KOM(2004) 18, annettu 23 päivänä helmikuuta 2004, jäljempänä ’osuuskuntia koskeva komission tiedonanto’ tai ’komission tiedonanto’.Komisjoni 23. veebruari 2004. aasta teatis KOM(2004) 18 nõukogule, Euroopa Parlamendile, Euroopa Majandus- ja Sotsiaalkomiteele ning Regioonide Komiteele ühistute edendamise kohta Euroopas, edaspidi „komisjoni teatis ühistute kohta” või „komisjoni teatis”.
Asia E-6/98, Norja v. EFTAn valvontaviranomainen (EFTAn oikeustapauskokoelma 1999, s. 76, 34 kohta); yhdistetyt asiat E-5/04, E-6/04 ja E-7/04, Fesil ja Finnfjord, PIL ym. ja Norja v. EFTAn valvontaviranomainen (EFTAn oikeustapauskokoelma 2005, s. 121, 76 kohta); asia 173/73, Italia v. komissio (Kok., s. 709, 13 kohta) ja asia C-241/94, Ranska v. komissio (Kok., s. I-4551, 20 kohta).Kohtuasi E-6/98, Norra vs. EFTA järelevalveamet, EFTA kohtu lahendid 1999, lk 76, punkt 34; liidetud kohtuasjad E-5/04, E-6/04 ja E-7/04, Fesil ja Finnfjord, PIL ja teised ning Norra vs. EFTA järelevalveamet, EFTA kohtu lahendid 2005, lk 121, punkt 76; kohtuasi C-173/73, Itaalia vs. komisjon, EKL 1974, lk 709, p 13; ning kohtuasi C-241/94, Prantsusmaa vs. komisjon, EKL 1996, lk I-4551, punkt 20.
Ks. erityisesti asia C-143/99, Adria-Wien Pipeline ja Wietersdorfer&Peggauer Zementwerke (Kok., s. I-8365, 38 kohta); asia C-501/00, Espanja v. komissio (Kok., s. I-6717, 90 kohta) ja asia C-66/02, Italia v. komissio (Kok., s. I-10901, 77 kohta).Vt eriti kohtuasi C-143/99, Adria-Wien Pipeline ja Wietersdorfer&Peggauer Zementwerke, EKL 2001, lk I-8365, punkt 38; kohtuasi C-501/00, Hispaania vs. komisjon, EKL 2004, lk I-6717, punkt 90; ning kohtuasi C-66/02, Itaalia vs. komisjon, EKL 2005, lk I-10901, punkt 77.
Ks. vastaavasti asia C-387/92, Banco Exterior de España, Kok., s. I-877, 14 kohta; ja asia C-222/04, Cassa di Risparmio di Firenze et al., Kok., s. I-289, 132 kohta.Vt kohtuasi C-387/92, Banco Exterior de España, EKL 1994, lk I-877, punkt 14; ning kohtuasi C-222/04, Cassa di Risparmio di Firenze ja teised, EKL 2006, lk I-289, punkt 132.
Asia C-222/04, Cassa di Risparmio di Firenze ym. (Kok., s. I-289, 107 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).Kohtuasi C-222/04, Cassa di Risparmio di Firenze ja teised, EKL 2006, lk I-289, punkt 107 ja järgnevad punktid ning teised kohtuasjad, millele seal viidatakse.
Asia C-487/06 P, British Aggregates Association v. komissio, 82 kohta ja sitä seuraavat kohdat; asia C-409/00, Espanja v. komissio, Kok., s. I-1487, 47 kohta); yhdistetyt asiat C-428/06–C-434/06, UGT-Rioja ym. (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa, 46 kohta).Kohtuasi C-487/06 P, British Aggregates Association vs. komisjon, punkt 82 ja järgnevad punktid; kohtuasi C-409/00, Hispaania vs. komisjon, EKL 2003, lk I-1487, punkt 47; liidetud kohtuasjad C-428/06–C-434/06, UGT-Rioja ja teised, veel avaldamata, punkt 46.
Asiat T-211/04 ja T-215/04, Government of Gibraltar v. komissio, tuomio 18.12.2008 (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa, 143 kohta).Kohtuasjad T-211/04 ja T-215/04, Gibraltari valitsus vs. komisjon, veel avaldamata, punkt 143.
Asia C-75/97, Belgia v. komissio, tuomio 17.6.1999 (Kok., s. I-3671, 28–31 kohta).Kohtuasi C-75/97, Belgia vs. komisjon, EKL 1999, lk I-3671, punktid 28–31.
Asiat T-211/04 ja T-215/04, Government of Gibraltar v. komissio (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa, 143 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).Kohtuasjad T-211/04 ja T-215/04, Gibraltari valitsus vs. komisjon, veel avaldamata, punkt 143 koos täiendavate viidetega.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership