| Source | Target | | Osuuskuntia koskevan komission tiedonannon 1.1 kohta. | Komisjoni teatis ühistute kohta, punkt 1.1. |
| Asia 173/73, Italia v. komissio (Kok., s. 709, 33 kohta); asia C-143/99, Adria-Wien Pipeline ja Wietersdorfer&Peggauer Zementwerke (Kok., s. I-8365, 42 kohta). | Kohtuasi 173/73, Itaalia vs. komisjon, EKL 1974, lk 709, punkt 33; kohtuasi C-143/99, Adria-Wien Pipeline and Wietersdorfer&Peggauer Zementwerke, EKL 2001, lk I-8365, punkt 42. |
| Em. asia E-6/98, Norja v. EFTAn valvontaviranomainen, 38 kohta; em. yhdistetyt asiat E-5/04, E-6/04 ja E-7/04, Fesil ja Finnfjord, PIL ym. ja Norja v. EFTAn valvontaviranomainen, 84–85 kohta; yhdistetyt asiat T-127/99, T-129/99 ja T-148/99, Territorio Histórico de Alava ym. v. komissio (Kok., s. II-1275, 163 kohta); asia C-143/99, Adria-Wien Pipeline (Kok., s. I-8365, 42 kohta); asia T-308/00, Salzgitter v. komissio (Kok., s. II-1933, 42 kohta) ja asia C-172/03, Wolfgang Heiser (Kok., s. I-1627, 43 kohta). | Kohtuasi E-6/98, Norra vs. EFTA järelevalveamet, tsiteeritud eespool, punkt 38; liidetud kohtuasjad E-5/04, E-6/04 ja E-7/04, Fesil ja Finnfjord, PIL ja teised ja Norra vs. EFTA järelevalveamet, tsiteeritud eespool, punktid 84–85; liidetud kohtuasjad T-127/99, T-129/99 ja T-148/99, Territorio Histórico de Alava ja teised vs. komisjon, EKL 2002, lk II-1275, punkt 163; kohtuasi C-143/99, Adria-Wien Pipeline, EKL 2001, lk I-8365, punkt 42; kohtuasi T-308/00, Salzgitter vs. komisjon, EKL 2004, lk II-1933, punkt 42; kohtuasi C-172/03, Wolfgang Heiser, EKL 2005, lk I-1627, punkt 43. |
| Asia C-159/01, Alankomaat v. komissio (Kok., s. I-4461, 43–47 kohta). | Kohtuasi C-159/01, Madalmaad vs. komisjon, EKL 2004, lk EKL I-4461, punktid 43–47. |
| Ks. edellä I-2.3 kohta. | Vt I jao punkt 2.3 eespool. |
| Asia C-241/94, Ranska v. komissio (Kok., s. I-4551, 21 kohta) ja asia C-342/96, Espanja v. komissio (Kok., s. I-2459, 23 kohta). | Kohtuasi C-241/94, Prantsusmaa vs. komisjon, EKL 1996, lk I-4551, punkt 21; kohtuasi C-342/96, Hispaania vs. komisjon, EKL 1999, lk I-2459, punkt 23. |
| Asia C-487/06 P, British Aggregates Association v. komissio, 92 kohta. | Kohtuasi C-487/06 P, British Aggregates Association vs. komisjon, punkt 92. |
| Tältä osin valvontaviranomainen viittaa Euroopan komission päätökseen Tanskan tukijärjestelmästä hiilidioksidiveron palauttamiseksi teollisuudelle, ks. asia C 41/2006 (ex N 318/2004), jota ei ole vielä julkaistu. | Sellega seoses viitab järelevalveamet Euroopa Komisjoni otsusele juhtumi kohta, mis käsitles CO2-maksu kompenseerimise skeemi Taanis, vt juhtumit C 41/2006 (ex N 318/2004), veel avaldamata. |
| Päätöksen 44 kohdassa komissio toteaa, että kyseinen tukiohjelma koskee vai tiettyjä siinä tosiasiallisessa tilanteessa olevista yrityksistä, jota ohjelmalla Tanskan viranomaisten mukaan yritetään korjata. | Otsuse punktis 44 märgib komisjon, et kõnealune skeem hõlmab üksnes osa neist ettevõtjatest, kes on sellises faktilises olukorras, mida Taani ametiasutuste sõnul püütakse parandada. |
| Komissio pitää tätä poikkeuksena siitä yleisestä logiikasta, jota Tanskan viranomaisten mukaan pitäisi soveltaa, ja toteaa, ettei ohjelma näin ollen ole kyseisen logiikan mukainen. | Komisjon näeb selles kõrvalekaldumist üldisest loogikast, millest Taani ametiasutused oma väidetes peaksid lähtuma, ja järeldab seetõttu, et skeem ei ole selle loogikaga kooskõlas. |
| Yhdistetyt asiat T-92/00 ja T-103/00, Territorio Histórico de Álava – Diputación Foral de Álava ym. v. komissio (Kok., s. II-1385, 58 kohta). | Liidetud kohtuasjad T-92/00 ja T-103/00, Territorio Histórico de Álava – Diputación Foral de Álava ja teised vs. komisjon, EKL 2002, lk II-1385, punkt 58. |
| Asia C-222/04, Cassa di Risparmio di Firenze (Kok., s. I-289, 134–138 kohta); asia C-148/04, Unicredito Italiano (Kok., s. I-11137, 48–49 kohta). | Kohtuasi C-222/04, Cassa di Risparmio di Firenze, EKL 2006, lk I-289, punkt 134–138; kohtuasi C-148/04, Unicredito Italiano, EKL 2005, lk I-11137, punktid 48–49. |
| Väitteensä tueksi Norjan viranomaiset viittaavat julkisasiamies Fennellyn asiassa C-251/97, Ranska v. komissio, esittämään ratkaisuehdotukseen. | Norra ametivõimud viitavad oma väite põhjenduses kohtujurist Fennelly arvamusele kohtuasjas 251/97 Prantuse Vabariik vs. komisjon. |
| Ranskan viranomaisten kyseisessä asiassa esittämien perustelujen mukaan silloin, kun valtio hankkii yleisen edun nimissä tavaroita tai palveluja tai muita vähemmän konkreettisia etuja markkinahinnoin, voidaan väittää joko, ettei kyseessä ole mikään tekijöistä, joita pidettäisiin tukena, tai että tuki on ainakin mahdollisesti yhteismarkkinoille soveltuva (ks. ratkaisuehdotuksen 20 kohta). | Prantsuse ametiasutuste argumentatsioon kõnealuse juhtumi puhul võimaldab tegelikult väita, et kui riik ostab avalikes huvides turuhinnaga kaupu või teenuseid võirohkem mittemateriaalset kasu, puuduvad sellises tegevuses täielikult abi elemendid või siis on tegemist abiga, mis vähemalt potentsiaalselt on kokkusobiv, vt arvamuse punkt 20. |
| Julkisasiamies ei kuitenkaan tässä tapauksessa hyväksynyt Ranskan viranomaisten perusteluja. | Kõnealuse juhtumi puhul ei lähtunud kohtujurist siiski Prantsuse ametiasutuste argumentidest. |
| Osuuskuntia koskevan komission tiedonannon 2.1.1 kohta. | Komisjoni teatis ühistute kohta, punkt 2.1.1. |
| Asia T-157/01, Danske Busvognmænd v. komissio (Kok., s. II-917). | Kohtuasi T-157/01, Danske Busvognmænd vs. komisjon, EKL 2004, lk II-917. |
| Asia 30/59, Gezamenlijke Steenkolenmijnen (Kok., s. 3, 29–30 kohta); asia C-173/73, Italia v. komissio (Kok., s. 709, 12–13 kohta); asia C-241/94, Ranska v. komissio (Kok., s. I-4551, 25 ja 35 kohta); asia C-251/97, Ranska v. komissio (Kok., s. I-6639, 41 ja 46–47 kohta) ja komission tukipäätös asiassa C 2/2006, OTE, 92 kohta. | Kohtuasi 30/59, Gezamenlijke Steenkolenmijnen, EKL 1961, punkt 3, 29–30; kohtuasi C-173/73, Itaalia vs. komisjon, EKL 1974, lk 709, punkt 12–13; kohtuasi C-241/94, Prantsusmaa vs. komisjon, EKP 1996, lk I-4551, punktid 25 ja 35; kohtuasi C-251/97, Prantsusmaa vs. komisjon, EKL 1999, lk I-6639, punktid 41, 46–47; ning komisjoni otsus juhtumi C 2/2006 OTE puhul, punkt 92. |
| Asia C-372/97, Italia v. komissio (Kok., s. I-3679, 44 kohta); asia C-66/02, Italia v. komissio, 111 kohta ja asia C-148/04, Unicredito Italiano (Kok., s. I-11137, 54 kohta). | Kohtuasi C-372/97, Itaalia vs. komisjon, EKP 2004, lk I-3679, punkt 44; kohtuasi C-66/02, Itaalia vs. komisjon, punkt 111; ning kohtuasi C-148/04, Unicredito Italiano, EKL 2005, lk I-11137, punkt 54. |
| Em. asia C-66/02, Italia v. komissio, 115 ja 117 kohta ja em. asia C-148/04, Unicredito Italiano, 56 ja 58 kohta. | Eespool viidatud kohtuasi C-66/02, Itaalia vs. komisjon, punktid 115 ja 117; ning eespool viidatud kohtuasi C-148/04, Unicredito Italiano, punktid 56 ja 58. |
| Asia T-288/97, Regione Autonoma Friuli Venezia Giulia v. komissio (Kok., s. II-1169, 72 kohta). | Kohtuasi T-288/97, Regione Autonoma Friuli Venezia Giulia vs. komisjon, EKL 2001, lk II-1169, punkt 72. |
| Asia C-301/96, Saksa v. komissio (Kok., s. I-9919, 66 ja 105 kohta). | Kohtuasi C-301/96, Saksamaa vs. komisjon, EKL 2003, lk I-9919, punktid 66 ja 105. |
| Asia 730/79, Philip Morris v. komissio (Kok., s. I-2671). | Kohtuasi 730/79, Philip Morris vs. komisjon, EKL 1980, lk I-2671. |
| Ks. komission valtiontuen toimintasuunnitelma, 7.6.2005, KOM(2005) 107, 11 kohta. | Vt komisjoni 7. juuni 2005. aasta riigiabi tegevuskava KOM(2005) 107 punkti 11. |
| Ks. komission päätös C (2006) 6630, tehty 24.1.2007, asiassa N 270/06, 67 kohta. | Vt komisjoni 24. jaanuari 2007. aasta otsus C (2006) juhtumi N 270/06 kohta, punkt 67. |
| Osuuskuntia koskevan komission tiedonannon 2.1.1 kohta. | Komisjoni teatise ühistute kohta punkt 2.1.1. |
| Ks. edellä II-2.3.1 kohta. | II jao punkt 2.3.1 eespool. |
| Tätä ehtoa ei sovelleta muihin osuuskuntiin, eikä valvontaviranomaisella ole tietoa siitä, kuuluuko järjestelmän piiriin muilla aloilla toimivia muita kuin pääasiallisesti keskinäisiä osuuskuntia. | See tingimus ei ole kohaldatav muude ühistute suhtes ja järelevalveametil ei ole teavet selle kohta, kas mõnede muude sektorite mitteülekaalukalt vastastikused ühistud peaksid olema selle skeemiga hõlmatud. |
| JÄRJESTELMÄN TAVOITE | SKEEMI EESMÄRK |
| Ilmoituksen mukaan osuuskuntia on tuettava, koska on yleisen edun mukaista säilyttää demokratiaan, omatoimisuuteen, vastuunottoon, tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja yhteisvastuullisuuteen perustuvat yritykset vaihtoehtona osakeyhtiöille. | Teatise kohaselt tuleb ühistuid toetada seoses avaliku huviga säilitada ettevõtteid, mis on alternatiivina piiratud vastutusega äriühingutele rajatud sellistele põhimõtetele nagu demokraatia, eneseabi, vastutus, võrdõiguslikkus, võrdsed võimalused ja solidaarsus. |
| yksikään jäsenistä ei ole henkilökohtaisesti vastuussa osuuskunnan veloista kokonaisuudessaan tai kokonaisvelan muodostavista osista.” | mitte ükski liige ei ole isiklikult vastutav rühma võlgade eest ning see kehtib nii koguvõla kui ka seda moodustavate osavõlgade suhtes.” |
| Norjan viranomaiset kuitenkin katsovat, että norjalaisille osuuskunnille määrätyt rajoitukset ovat tarpeen.3. | Sellest hoolimata peavad Norra ametiasutused Norras ühistutele seatud piiranguid vajalikeks.3. |
| PERUSTEET MENETTELYN ALOITTAMISELLE | MENETLUSE ALGATAMISE PÕHJUSED |
| VALTION VAROJEN KÄYTTÖ | RIIGIVAHENDITE OLEMASOLU |
| EFTAn tuomioistuimen ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan erityistä verotustoimenpidettä, jonka tarkoituksena on vapauttaa tietyllä toimialalla toimivat yritykset kokonaan tai osittain yleisesti sovellettavan järjestelmän mukaisista maksuista, voidaan tietyin edellytyksin perustella verojärjestelmän sisäisellä logiikalla, jos toimenpide noudattaa tätä logiikkaa [37]. Valvontaviranomaisen on näin ollen tutkittava se mahdollisuus, että toimenpide, joka johtaa erilaiseen kohteluun tiettyjen osuuskuntien ja muiden yritysten välillä, ei olekaan valikoiva, koska kyseinen erottelu johtuu sen maksujärjestelmän luonteesta tai rakenteesta, jonka osa toimenpide on. | Vastavalt EFTA kohtu ja ühenduse kohtute praktikale saab erilist maksumeedet, mille eesmärk on teatavas sektoris tegutseva ettevõtja osaline või täielik vabastamine maksudest, mis tulenevad üldkasutatava süsteemi tavapärasest kohaldamisest, maksusüsteemi sisemise loogikaga põhjendada ainult juhul, kui kõnealune meede vastab süsteemi loogikale [37].Seega peab järelevalveamet kindlaks tegema, kas teatavate ühistute muudest ettevõtjatest erinev kohtlemine ei tulene siiski selektiivsusest, mis on tingitud maksusüsteemi olemusest või üldskeemist. |
| On toisin sanoen selvitettävä, perustuuko poikkeus suoraan kyseisen jäsenvaltion verojärjestelmän perus- tai pääperiaatteisiin [38]. Oikeuskäytännöstä ilmenee, että ETA-valtion, joka on säätänyt, että yrityksiä kohdellaan eri tavoin, on osoitettava, että tällainen erottelu on todellakin perusteltu kyseisen järjestelmän luonteella ja rakenteella [39]. | Järelikult on küsimus selles, kas ettevõtjate erineva kohtlemise aluseks on otseselt kõnealuse maksusüsteemi aluspõhimõtted või suunised [38].Vastavalt kohtupraktikale peab ettevõtjate erinevat kohtlemist kohaldav EMP riik tõestama, et see samm on õigustatud kõnealuse süsteemi olemuse või üldskeemi tõttu [39]. |
| Vaikka kyseessä olevien verotuksellisten toimenpiteiden soveltamisala on vahvistettu objektiivisten kriteerien perusteella, ne voivat silti olla valikoivia [45]. Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen katsoo, että tiettyihin osuuskuntiin sovellettava verovähennys poikkeaa tavanomaista yhtiöverojärjestelmästä, että sitä ei ilmeisesti voida perustella järjestelmän luonteella tai yleisellä rakenteella ja että sitä on näin ollen pidettävä valikoivana [46]. | Isegi kui kõnealuse maksumeetme kohaldamisala on määratletud objektiivsete kriteeriumide alusel, ei muuda see tõsiasja, et meede ise on oma olemuselt selektiivne [45].Seetõttu leiab järelevalveamet, et kuna teatavate ühistute õigus maksuvähendusele on erand tavapärasest ettevõtete tulumaksustamise korrast ning selle andmist ei ole võimalik põhjendada süsteemi olemuse või üldskeemiga, tuleb seda pidada selektiivseks [46]. |
| Valvontaviranomainen ei siten näe, että kyseistä periaatetta voitaisiin tässä tapauksessa soveltaa. | Seega ei pea järelevalveamet turuinvestori põhimõtte kohaldamist võimalikuks. |
| Norjan viranomaiset ovat myös väittäneet, ettei järjestelmässä makseta liikaa korvauksiaja ettei myönnetty tuki ylitä osuuskuntamuodon turvaamisesta saatavaa yleistä etua. | Ühtlasi on Norra ametiasutused väitnud, et skeem ei sisalda ülekompenseerimist ning antav abi ei ületa kasu, mida ühiskond ühistute kaitsmisest saab. |
| muihin tarkoituksiin kuin rakennusten lämmittämiseen käytettävään maakaasuun ja nestekaasuun Norjassa sovellettavasta hiilidioksidiverosta vapauttamisesta (Norja) | seoses muuks otstarbeks kui hoonete kütmiseks kasutatava gaasi ja veeldatud naftagaasi vabastamisega süsinikdioksiidimaksust Norras (Norra) |
| EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN [1], joka OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen [2]ja erityisesti sen 61–63 artiklan ja pöytäkirjan 26, | EFTA JÄRELEVALVEAMET [1], VÕTTES ARVESSE Euroopa Majanduspiirkonna lepingut, [2]eriti selle artikleid 61–63 ja protokolli nr 26, |
| OTTAA HUOMIOON EFTAn jäsenvaltioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta [3]ja erityisesti sen 24 artiklan, | VÕTTES ARVESSE EFTA riikide vahelist järelevalveameti ja kohtu asutamist käsitlevat lepingut, [3]eriti selle artiklit 24, |
| OTTAA HUOMIOON valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 [4]olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan sekä II osan 4 artiklan 4 kohdan, 6 artiklan ja 7 artiklan 5 kohdan, | VÕTTES ARVESSE järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 [4]I osa artikli 1 lõiget 2 ning II osa artikli 4 lõiget 4, artiklit 6 ja artikli 7 lõiget 5, |
| OTTAA HUOMIOON valvontaviranomaisen suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan soveltamista ja tulkitsemista varten [5]ja erityisesti niiden luvun tuesta ympäristönsuojelulle ja luvun valtiontukisääntöjen soveltamisesta yritysten välittömään verotukseen, | VÕTTES ARVESSE järelevalveameti suuniseid EMP lepingu artiklite 61 ja 62 kohaldamise ja tõlgendamise kohta [5]ning eriti peatükke, mis käsitlevad keskkonnakaitseks antavat abi ja riigiabi eeskirjade kohaldamist äriühingute otsese maksustamisega seotud meetmete suhtes, |
| OTTAA HUOMIOON pöytäkirjassa 3 olevan II osan 27 artiklassa tarkoitetuista täytäntöönpanosäännöksistä 14 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyn valvontaviranomaisen päätöksen [6], | VÕTTES ARVESSE järelevalveameti 14. juuli 2004. aasta otsust protokolli nr 3 II osa artiklis 27 osutatud rakendussätete kohta [6], |
| ON MAINITTUJEN ARTIKLOJEN MUKAISESTI KEHOTTANUT asianomaisia esittämään huomautuksensa, | OLLES KUTSUNUD huvitatud isikuid esitama märkusi vastavalt nimetatud sätetele |
| sekä katsoo seuraavaa: | Ning arvestades järgmist: |
| Menettely Norjan viranomaiset ilmoittivat valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti suunnitelmastaan muuttaa kivennäistuotteista kannettavaa hiilidioksidiveroa. | Menetlus |
| Asiasta ilmoitettiin Norjan valtionhallinnosta ja sen uudistamisesta vastaavan ministeriön (Fornyings- og administrasjonsdepartementet) 9 päivänä maaliskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (jolla toimitettiin eteenpäin valtiovarainministeriön 8 päivänä maaliskuuta 2007 päivätty kirje), jotka molemmat valvontaviranomainen vastaanotti ja kirjasi saapuneeksi 9 päivänä maaliskuuta 2007 (asia nro 412984). | Norra riigihalduse- ja reformiministeeriumi 9. märtsi 2007. aasta kirjas Euroopa Liidule (millega edastati rahandusministeeriumi 8. märtsi 2007. aasta kiri), mille järelevalveamet sai kätte ja registreeris 9. märtsil 2007 (toiming nr 412984), teatasid Norra ametiasutused vastavalt järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikele 3 mineraalsetele maavaradele kehtestatud süsinikdioksiidimaksu kavandatavast muutmisest. |
| Norjan viranomaisten tarkoituksena on muuttaa hiilidioksidiveroa siten, että verotuksen piiriin lisätään maakaasu ja nestekaasu, joista ei tällä hetkellä kanneta hiilidioksidiveroa. | Norra ametiasutused kavatsevad muuta süsinikdioksiidimaksu selliselt, et sellega maksustataks ka maagaas ja veeldatud naftagaas, millele praegu ei ole süsinikdioksiidimaksu kehtestatud. |
| Käytyään Norjan viranomaisten kanssa kirjeenvaihtoa [7]valvontaviranomainen ilmoitti 23 päivänä marraskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä Norjan viranomaisille, että se oli päättänyt aloittaa kyseisen toimenpiteen osalta pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn. | Pärast kirjavahetust [7]teatas järelevalveamet 23. novembri 2007. aasta kirjas Norra ametiasutustele, et on otsustanud seoses kõnealuste sätetega algatada protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikes 2 sätestatud menetluse. |
| Tutkintamenettelyn aloittamisesta tehty valvontaviranomaisen päätös N:o 597/07/KOL julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen ETA-täydennysosassa [8]. | Järelevalveameti otsus nr 597/07/COL ametliku uurimismenetluse algatamise kohta avaldati Euroopa Liidu Teatajas ning EMP kaasandes [8]. |
| Valvontaviranomainen kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa asiasta.Valvontaviranomainen sai asianomaisilta kaksi huomautusta, ensimmäisen Norjan bioenergiayhdistykseltä (Norsk Bioenergiforening) 11 päivänä heinäkuuta 2008 (asia nro 485500) ja toisen 16 päivänä heinäkuuta 2008 (asia nro 486001) Norjan luonnonsuojeluliitolta (Norges Naturvernforbund), päästöttömiä energiavaihtoehtoja edistävältä Zero Emission Resource Organisation -järjestöltä ja nuorten ympäristönsuojelujärjestöltä (Natur og Ungdom). | Järelevalveamet kutsus huvitatud isikuid esitama selle kohta märkusi.Järelevalveamet sai huvitatud isikutelt kaks märkust: esimese Norsk Bioenergiforening’ilt (Norra Bioenergeetika Assotsiatsioon) 11. juulil 2008 (toiming nr 485500) ning teise organisatsioonidelt Norger Naturvernforbund, Zero Emission Resource Organisation ja Natur og Ungdom 16. juulil 2008 (toiming nr 486001). |
| Norjan viranomaiset toimittivat lisää huomautuksia 20 päivänä joulukuuta 2007 (asia nro 458478) ja 13 päivänä maaliskuuta 2008 (asia nro 512262) ja ovat tämän jälkeen käyneet myös epävirallisia keskusteluja valvontaviranomaisen kanssa. | Norra ametiasutused esitasid samuti täiendavaid märkusi 20. detsembril 2007 (toiming nr 458478) ja 13. märtsil 2008 (toiming nr 512262) ning on hiljem osalenud ka mitteametlikes aruteludes järelevalveametiga. |
| Yleiskatsaus | Ülevaade |
| Norjan valtio kantaa tiettyjen kivennäistuotteiden käytöstä hiilidioksidipäästöihin perustuvaa veroa. | Norra riik kehtestab süsinikdioksiidi heitkogustele maksu, mida võetakse teatud mineraalsete maavarade kasutamiselt. |
| Tällä hetkellä hiilidioksidiveroja kannetaan Norjassa vain kivennäisöljyn ja bensiinin käytöstä. | Praegu on Norras kehtestatud süsinikdioksiidimaks üksnes mineraalõli ja bensiini kasutamisele. |
| Ehdotuksen mukaan vero ulotettaisiin koskemaan myös maakaasua ja nestekaasua mutta vain silloin, kun niitä käytetään rakennusten lämmittämiseen. | Ettepaneku kohaselt laiendatakse kõnealune maks maagaasi ja veeldatud naftagaasi kasutamisele, kuid üksnes juhul, kui gaasi kasutatakse hoonete kütmiseks. |
| Hiilidioksidiveroa kannetaan Norjan verosäännöksissä mainittujen tuotteiden käytöstä. | Süsinikdioksiidimaks on kehtestatud Norra maksupeatükis nimetatud toodetele. |
| Veron soveltamisalaan kuuluvat sekä tuontituotteet että kotimaiset tuotteet. | Maksustatud on nii imporditud kui ka kodumaised tooted. |
