| Source | Target | | Hiilidioksidivero sisältyy kivennäistuotteista kannettavia ympäristöveroja koskevaan talousarvion lukuun nimeltä ”Om miljøavgifter på mineralske produkter mv.”. | Süsinikdioksiidimaks sisaldub mineraalsetele maavaradele kehtestatud keskkonnamaksu käsitlevas eelarve peatükis pealkirja all „Om miljøavgifter på mineralske produkter mv”. |
| A jakson 1 pykälässä määrätään kivennäisöljyn ja bensiinin verotuksesta seuraavaa [9]: | See on sõnastatud järgmiselt [9]: |
| ”Fra 1. januar 2007 skal det i henhold til lov 19 mai 1933 nr. 11 om særavgifter betales CO2-avgift til statskassen på følgendende mineralske produkter etter følgende satser: … | „Fra 1. januar 2007 skal det i henhold til lov 19 mai 1933 nr. 11 om særavgifter betales CO2-avgift til statskassen på følgendende mineralske produkter etter følgende satser:[…] |
| Bensin: kr 0,80 per liter,”; | Bensin: kr 0,80 per liter,”, |
| Eli: | mille ingliskeelne tõlge on järgmine: |
| ”Erityisveroista 19 päivänä toukokuuta 1933 annetun lain N:o 11 mukaan seuraavista kivennäistuotteista on 1 päivästä tammikuuta 2007 lukien maksettava hiilidioksidiveroa valtiolle seuraavien verokantojen mukaisesti … | „From 1 January 2007, according to Act of 19 May 1933 No 11 regarding special duties, CO2 tax shall be paid to the Exchequer on the following mineral products at the following rates… a) Mineral oil: NOK 0,47 per litre. […]b) Petrol: NOK 0,80 per litre.” [Eestikeelne tõlge: „1. jaanuarist 2007 makstakse kooskõlas 19. mai 1933. aasta seadusega nr 11 erimaksude kohta riigikassale süsinikdioksiidimaksu järgmistelt mineraalsetelt maavaradelt järgmiste maksumäärade järgi […] |
| Bensiini: 0,80 NOK/litra.”; | bensiin: 0,80 Norra krooni liitri kohta.”] |
| A jakson 2 pykälässä esitetään tuotteen käytön perusteella myönnettävät verovapautukset. | Punkt A2 sisaldab maksuvabastusi olenevalt toote kasutusotstarbest. |
| A jakson 2 pykälän 1 momentissa esitetään eri toimintamuodoille, erityisesti kivennäisöljyn käytölle tuotantoprosessin raaka-aineena, myönnettävät yleiset vapautukset (A jakson 2 pykälän 1 momentin c alakohta). | Punktis A2.1 on sätestatud üldine maksuvabastus eri tegevuste puhul, eelkõige mineraalõli toorainena kasutamisel tootmisprotsessi (punkti A2.1 alapunkt c). |
| A jakson 2 pykälän 2 ja 3 momenttiin sisältyy lisää kivennäisöljyn ja bensiinin käyttöön liittyviä vapautuksia. | Punktides A2.2 ja A2.3 on sätestatud täiendavad maksuvabastused seoses mineraalõli ja bensiini kasutamisega. |
| Vuoden 2007 talousarvioehdotuksessaan Norjan hallitus esitti talousarvion asianomaiseen lukuun muutosta, jonka parlamentti hyväksyi. | aasta eelarve ettepanekus tegi Norra valitsus ettepaneku asjaomase eelarve peatüki muutmise kohta, mille parlament heaks kiitis. |
| Muutosehdotus sisältyi lakiesitykseen St.prp.nr.1 (2006–2007), jonka II osan A ja B jakso kuuluvat seuraavasti: | Ettepanek esitati seaduseelnõus St.prp. nr 1 (2006–2007), mille II osa rubriigid A ja B on sõnastatud järgmiselt: |
| Gass til annen bruk en oppvarming mv. i boliger og næringsbygg.” | Gass til annen bruk en oppvarming mv. i boliger og næringsbygg.” |
| Maakaasu: 0,47 NOK/standardikuutiometri. | Gas: NOK 0,47 per standard cubic metre |
| Nestekaasu: 0,60 NOK/kilogramma. | LPG: NOK 0,60 per kilogram |
| Seuraava uusi 4 kohta lisätään 2 pykälän ensimmäiseen momenttiin: | Section 2, first paragraph, new number 4 shall read: Gas used for purposes other than heating of houses and commercial buildings.” [Eestikeelne tõlge: „A Alates 1. juulist 2007 kohaldatakse järgmisi muudatusi. Punkti 1 esimesse lõiku lisatakse järgmised alapunktid c ja d: c) gaas: 0,47 Norra krooni standardse kuupmeetri kohta; d) veeldatud naftagaas: 0,60 Norra krooni kilogrammi kohta. B Punkti 2 esimesse lõiku lisatakse järgmine alapunkt 4: |
| Muihin tarkoituksiin kuin asuin- ja liikerakennusten lämmittämiseen käytettävä kaasu.”. | Muuks otstarbeks kui elu- ja ärihoonete kütmiseks kasutatav gaas.”] |
| Uusien c ja d alakohtien lisääminen 1 pykälään (A jakso) laajentaa hiilidioksidiveron soveltamisalaa maakaasuun ja nestekaasuun. | Uute alapunktide c ja d lisamisega punkti 1 (rubriigis A) laiendatakse süsinikdioksiidimaksu maagaasileja veeldatud naftagaasile. |
| B jaksossa tarkoitetulla uudella säännöksellä vapautetaan verosta kaikkiin muihin tarkoituksiin kuin asuin- ja liikerakennusten lämmittämiseen käytettävä maakaasu ja nestekaasu. | Rubriigile B lisatava uue sättega kehtestatakse maksuvabastus maagaasi ja veeldatud naftagaasi kasutamisele mis tahes muuks otstarbeks kui elu- ja ärihoonete kütmiseks. |
| Norjan viranomaiset toteavat, että veron muuttamisen tarkoituksena on edistää vihreiden vaihtoehtojen käyttöä rakennusten lämmittämiseen maakaasun ja nestekaasun sijasta. | Norra ametiasutused väidavad, et maksu muutmisega püütakse soodustada maagaasi ja veeldatud naftagaasi keskkonnasäästlike alternatiivide kasutamist hoonete kütmiseks. |
| Heidän mukaansa maakaasua ja nestekaasua koskeva hiilidioksidivero on vain teknisistä syistä muodoltaan yleinen vero eikä kyseistä tarkoitusta varten määrätty erityisvero. Syynä on se, että yleinen vero antaa viranomaisille paremmat valvontamahdollisuudet. | Nad märgivad, et maagaasile ja veeldatud naftagaasile süsinikdioksiidimaksu kehtestamine üldise ja mitte erimaksuna tuleneb üksnes tehnilistest põhjustest; nimelt suureneb ametiasutuste kontrollitoimingute ulatus üldise maksu kehtestamisega. |
| Norjan viranomaiset toteavat, että vain yleisenä verona käyttöön otettu toimenpide edellyttää, että kaikki verollisten tavaroiden tuottajat rekisteröityvät virallisesti verovelvolliseksi ja pitävät kirjaa myynnistään. | Norra ametiasutused märgivad, et üksnes juhul, kui meedet rakendatakse üldise maksuna, on kõik maksustatava kauba tootjad kohustatud end ametiasutustes maksukohustuslasena registreerima ja oma müügi üle arvet pidama. |
| Norjan viranomaisten mukaan rakennusten lämmitykseen rajattu erityisvero olisi johtanut siihen, että kauppiaiden, jotka myyvät maakaasua tai nestekaasua muihin tarkoituksiin kuin rakennusten lämmittämiseen, ei olisi tarvinnut rekisteröityä eikä pitää kirjanpitoa. | Norra ametiasutuste ütluste kohaselt ei oleks hoonete kütmisele piiratuma maksu kehtestamise korral maagaasi ja veeldatud naftagaasi muuks otstarbeks kui hoonete kütmiseks müüvatel ettevõtjatel olnud kohustust end registreerida ega müügi üle arvet pidada. |
| Veron tavoite | Maksu eesmärk |
| Hiilidioksidiveron tavoitteena on hiilipäästöjen vähentäminen. Norjan viranomaisten mukaan tarkoituksena on: ”vahvistaa hinta verotettujen tuotteiden käytön aiheuttamille ympäristötuhoille ja rohkaista ympäristölle vähemmän haitallisten tuotteiden käyttöä. Verolla pyritään varmistamaan luonnonvarojen entistä tehokkaampi käyttö, minkä odotetaan johtavan myönteisiin ympäristövaikutuksiin. Vero on laaja-alainen ja yleinen.” | Süsinikdioksiidimaksu eesmärk on vähendada süsiniku heitkoguseid – Norra ametiasutuste väitel on eesmärk „määrata hind maksustatavate toodete kasutamisest põhjustatud keskkonnakahjule ja soodustada vähem keskkonnakahjulike toodete kasutamist. Maksu rakendatakse ressursside tõhusama kasutamise tagamiseks ja seega avaldab see positiivset keskkonnamõju. Maks on üldine.” |
| Norjan parlamentti (Stortinget) on hyväksynyt maakaasun ja nestekaasun ottamisen hiilidioksidiveron soveltamisalaan. | Süsinikdioksiidimaksu laiendamise maagaasile ja veeldatud naftagaasile on heaks kiitnud Norra Stortinget (parlament). |
| Hallituksen ehdotus St.prp. nr. 1 (2006–2007) Skatte-, avgifts- og tollvedtak hyväksyttiin parlamentissa 28 päivänä marraskuuta 2006. | Valitsuse ettepanek esitati eelnõus St.prp. nr 1 (2006–2007) Skatte-, avgifts- og tollvedtak ja parlament võttis selle vastu 28. novembril 2006. |
| Lisäksi on tarkoitus muuttaa valmisteveroista annettua asetusta (Forskrift om endring av Forskrift om særavgifter). | Lisaks parlamendis vastu võetud õigusnormidele on kavas muuta ka aktsiisimakse käsitlevat määrust (Forskrift om endring av Forskrift om særavgifter). |
| Asetuksen uudessa 3-6-5 pykälässä säädetään muihin tarkoituksiin kuin rakennusten lämmittämiseen käytettävän maakaasun ja nestekaasun vapauttamisesta hiilidioksidiverosta. | Määruse uue punktiga 3-6-5 nähakse ette muuks otstarbeks kui hoonete kütmiseks kasutatava maagaasi ja veeldatud naftagaasi vabastus süsinikdioksiidimaksust. |
| Kyseisen pykälän 1 momentissa todetaan, että muihin tarkoituksiin kuin liike-, asuin- ja muiden rakennusten lämmittämiseen käytettävä maakaasu ja nestekaasu vapautetaan verosta. | Punkti 3-6-5 alapunktis 1 on sätestatud, et muuks otstarbeks kui hoonete, ärihoonete ja muude eluruumide kütmiseks kasutatav maagaas ja veeldatud naftagaas on maksust vabastatud. |
| Vapautus ei koske mitään suoraa tai epäsuoraa lämmitystapaa [11]. | Maksuvabastus ei hõlma otsest ega kaudset kütmist [11]. |
| Jos kaasua käytetään alle 20 kg:n yksikköinä, se on vapautettu verosta asetuksen 3-6-5 pykälän 2 momentin mukaisesti. | Määruse punkti 3-6-5 alapunkti 2 kohaselt on maksust vabastatud gaas, mida kasutatakse väiksemates kogustes kui 20 kg. |
| Norjan viranomaiset toteavat, että 94 prosenttia maakaasusta ja nestekaasusta käytetään muihin kuin lämmitystarkoituksiin. | Norra ametiasutused märgivad, et 94 % tarbitavast maagaasist ja veeldatud naftagaasist kasutatakse muuks otstarbeks kui hoonete kütmiseks. |
| Vain pieni prosenttiosuus Norjan kotimaisesta kulutuksesta liittyy rakennusten lämmittämiseen, koska maakaasun pääasiallisia kuluttajia ovat eri tuotannonalat ja erityisesti tehdasteollisuus. | Vaid väike osa (Norra) sisetarbimisest on seotud hoonete kütmisega, kuna maagaasi kasutatakse peamiselt tööstuslikul eesmärgil, millest valdava osa moodustab tootmissektor. |
| Norjan tilastokeskuksen mukaan noin 80 prosenttia kaasun kotimaisesta nettokulutuksesta liittyy tehdastuotantoon, kaivostoimintaan ja louhintaan. | Norra Statistikaameti andmetel seondub ligikaudu 80 % gaasi sisetarbimisest tootmise ja maavarade kaevandamisega. |
| Norjan viranomaiset toteavat lisäksi, että puolet tehdasteollisuuden kuluttamasta kaasusta käytetään StatoilHydron metanolitehtaalla Tjeldbergoddenissa. | Lisaks sellele märgivad Norra ametiasutused, et poole tootmises kasutatavast gaasist tarbib StatoilHydro Tjeldbergoddenis asuv metanoolitehas. |
| Toinen suuri kuluttaja on Hydro, joka käyttää kaasua alumiinin tuotannossa. | Teine suurtarbija on Hydro, kes kasutab gaasi alumiiniumi tootmisel. |
| Talousarvio ja kesto | Eelarve ja kestus |
| Norjan viranomaiset eivät ole toimittaneet valvontaviranomaiselle tietoja verovapautuksen kestosta tai sitä koskevasta talousarviosta. | Norra ametiasutused ei ole teatanud järelevalveametile maksuvabastuse konkreetset kestust ega eelarvet. |
| Valvontaviranomainen suhtautui epäillen siihen, voitiinko vapautusta pitää yleisenä toimenpiteenä, kuten Norjan viranomaiset olivat vakuuttaneet. | Järelevalveamet väljendas kahtlust, kas maksuvabastus on üldine meede, nagu Norra ametiasutused on väitnud. |
| Valvontaviranomainen epäili, että toimenpide suosii (ainakin välillisesti) tiettyjä talouden aloja toisten alojen kustannuksella. | Järelevalveamet tundis muret, et meede soodustab (vähemalt kaudselt) teatavaid majandussektoreid teiste kahjuks. |
| Koska vapautusta sovelletaan vain tiettyihin yrityksiin tai tuotannonaloihin, sen katsottiin vapauttavan yritykset maksuista, joista ne joutuisivat tavallisesti vastaamaan itse, mikä vääristäisi kilpailua ja vaikuttaisi kauppaan Euroopan talousalueella. | Kuna maksuvabastust kohaldatakse üksnes teatud ettevõtjate või teatud toodete tootmise suhtes, leidis järelevalveamet, et maksuvabastusega vabastati ettevõtjad konkurentsi kahjustaval ja EMP-sisest kaubandust mõjutaval viisil kuludest, mida nad oleksid muidu pidanud kandma. |
| Olettaen, että kyseinen verovapautus on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, valvontaviranomainen suhtautuu epäillen siihen, voitaisiinko täyttä vapautusta verosta pitää ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisena. | Eeldusel, et maksuvabastus kujutas endast riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses, väljendas järelevalveamet kahtlust, kas täielikku maksuvabastust võib pidada lepingu artikli 61 lõikega 2 või 3 kokkusobivaks. |
| Kolmansien osapuolten huomautukset | Kolmandate isikute märkused |
| Valvontaviranomainen sai kaksi huomautusta kolmansilta osapuolilta. | Järelevalveamet sai kolmandatelt isikutelt kaks märkust. |
| Norjan bioenergiayhdistys [12]yhtyi valvontaviranomaisen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esittämiin alustaviin päätelmiin, joiden mukaan toimenpide on 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, ja katsoi erityisesti, että toimenpide on valikoiva ja ristiriidassa verojärjestelmän luonteen ja yleisen rakenteen kanssa. | Norra Bioenergeetika Assotsiatsioon [12]nõustus järelevalveameti ametliku uurimismenetluse algatamise otsuses esitatud esialgsete järeldustega, et meede kujutab endast tõepoolest riigiabi artikli 61 lõike 1 tähenduses, väites eriti, et meede on valikuline ning ei ole kooskõlas maksusüsteemi olemuse ja üldise ülesehitusega. |
| Järjestö katsoi lisäksi yleisemmin, että Norjan hiilidioksidiverojärjestelmä kokonaisuudessaan on epälooginen, ja viittasi tässä yhteydessä ristiriitaisuuksiin, joita liittyy verotettaviin toimialoihin ja energialähteisiin (järjestö ihmettelee esimerkiksi sitä, miksi kuljetusala ja tehdasteollisuus on tosiasiassa vapautettu verosta) sekä kussakin tapauksessa sovellettaviin verokantoihin. | Kõnealune organisatsioon lisas üldisemalt, et nende arvates ei ole Norra süsinikdioksiidimaksu süsteem tervikuna loogiline, viidates järjekindluse puudumisele seoses maksustatavate sektorite ja energiaallikatega (küsides näiteks, miks transpordisektor ja töötlev tööstus on maksust tegelikult vabastatud) ning vastavate maksumääradega. |
| Valvontaviranomainen sai lisäksi kirjeen, johon oli liitetty yhteiset huomautukset seuraavilta kolmelta ympäristönsuojelujärjestöltä: Norges Naturvernforbund [13], Natur og Ungdom [14]ja Zero Emission Resource Organisation [15]. | Järelevalveamet sai ka kirja, mis sisaldas ühiseid märkusi kolmelt keskkonnakaitseorganisatsioonilt: Norges Naturvernforbund, [13]Natur og Ungdom [14]ja Zero Emission Resources Organisation [15]. |
| Nämä järjestöt katsovat, että hiilidioksidiveroa olisi kannettava kaikista hiilidioksidipäästöistä ja että myös kuljetusalan ja tehdasteollisuuden olisi kuuluttava veron soveltamisalaan. | Nimetatud organisatsioonid väidavad, et süsinikdioksiidimaks tuleks kehtestada kõigile süsinikdioksiidi heitkogustele ning leiavad, et maksustada tuleks ka transpordisektor ja töötlev tööstus. |
| Järjestöt ehdottavat lisäksi lainsäädännössä vahvistetuista verokannoista poikkeavia verokantoja. | Samuti teevad nad ettepaneku kehtestada õigusaktides sätestatutest erinevad maksumäärad. |
| Norjan viranomaiset lähettivät muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen valvontaviranomaiselle kaksi kirjettä, joissa ne toistivat ensinnäkin kantansa siitä, että toimenpide on käytännössä (vaikkakaan ei muodoltaan) rakennusten lämmityksestä kannettava erityisvero eikä maakaasuun ja nestekaasuun kohdistuva yleinen vero, josta tietyt käyttötarkoitukset on vapautettu. Ne katsoivat lisäksi, että toimenpide ei ole valikoiva, koska rakennusten lämmityksestä kannettavan veron piiriin kuuluvat kaikki kaasua käyttävät toimialat ja yritykset. | Kahes kirjas, mis saadeti järelevalveametile pärast ametliku uurimismenetluse algatamist, kordasid Norra ametiasutused oma seisukohti, et meede on tegelikult (kui ka mitte ametlikult) hoonete kütmisele kehtestatud erimaks, mitte maagaasile ja veeldatud naftagaasile kehtestatud üldine maks, millest on mõned kasutusotstarbed vabastatud, ning et kõnealune meede ei ole valikuline, kuna hoonete kütmisele kehtestatud maksu maksavad kõik gaasi tarbivad sektorid ja ettevõtjad. |
| Käytettiinkö toimenpiteeseen valtion varoja? | Riigi ressursside olemasolu |
| Tuen on oltava valtion myöntämää tai valtion varoista myönnettyä. | Abimeede peab olema antud riigi poolt või riigi ressursside kaudu. |
| Verovapautuksen myöntäminen johtaa verotulojen menetykseen, mikä vastaa valtion varoista myönnettyä tukea (ks. yritysten verotusta koskevien valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen 3 kohdan 3 alakohta). | Maksuvabastuse andmine tähendab maksutulu kaotust, mis on võrdväärne riigi ressursside andmisega (vt järelevalveameti äriühingute maksustamist käsitlevate riigiabi suuniste punkti 3 alapunkt 3). |
| Tiettyjen yritysten tai tuotannonalojen suosiminen | Teatud ettevõtjate või teatud kaupade tootmise soodustamine |
| Tuensaajien on ensinnäkin saatava tukitoimenpiteestä etuja, jotka vapauttavat ne tavanomaisista budjettiin sisällytettävistä maksuista. | Esiteks peab abimeede andma abisaajatele eelised, mis vabastavad nad kuludest, mida nad peaksid oma eelarvest tavaliselt kandma. |
| Vero on tällainen maksu, ja siitä vapauttamisesta koituu etua tuensaajille. | Maksustamine on selline kulu ning vabastamine sellest annab abisaajatele eelise. |
| Toiseksi toimenpiteen on oltava valikoiva siten, että se suosii ”tiettyjä yrityksiä tai tuotannonaloja”. | Teiseks peab abimeede olema valikuline, soodustades „teatud ettevõtjaid või teatud kaupade tootmist”. |
| Ympäristöverot eivät ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, jos ne ovat yleisiä toimenpiteitä, joilla ei suosita tiettyjä yrityksiä tai tuotannonaloja. | Keskkonnamaks ei ole riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses, kui tegemist on üldise meetmega, mis ei soodusta konkreetseid ettevõtjaid või tööstusharusid. |
| Yleisestä verosta myönnettävät poikkeukset kuuluvat kuitenkin 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, jos ne on suunnattu tietyille yrityksille tai toimialoille ja niitä ei voida perustella verojärjestelmän luonteella tai yleisellä rakenteella. | Üldisest maksust tehtavad erandid kuuluvad siiski artikli 61 lõike 1 kohaldamisalasse, kui need on suunatud teatud ettevõtjatele või sektoritele ja kui neid erandeid ei saa õigustada maksusüsteemi olemuse või üldise ülesehitusega. |
