| Source | Target | | Norjan viranomaiset katsovat, että veron rajaaminen rakennusten lämmitykseen on yleinen toimenpide, joka koskee kaikkia yrityksiä ja toimialoja. | Norra ametiasutused väidavad, et maksu piiramisel hoonete kütmisega on tegemist kõigile ettevõtjatele ja sektoritele suunatud üldise meetmega. |
| Kaikki maakaasua tai nestekaasua rakennusten lämmittämiseen käyttävät toimialat ja yritykset joutuvat maksamaan veroa kyseisestä kaasunkäytöstä; sen sijaan toimialat ja yritykset, jotka käyttävät maakaasua tai nestekaasua (myös) tuotantoprosessissaan tai mihin tahansa muuhun tarkoitukseen kuin rakennusten lämmittämiseen, eivät joudu maksamaan veroa kyseisiin muihin tarkoituksiin käytetystä kaasusta. | Kõik sektorid ja ettevõtjad, kes kasutavad hoonete kütmiseks maagaasi või veeldatud naftagaasi, on kohustatud selle kasutamise eest maksu maksma, samal ajal kui sektorid ja ettevõtjad, kes kasutavad maagaasi või veeldatud naftagaasi (ka) tootmisprotsessis või mis tahes muuks otstarbeks peale hoonete kütmise, ei pea nendeks muudeks otstarveteks kasutatava gaasi eest maksu maksma. |
| Maa- tai nestekaasua esimerkiksi myös hallintotilojensa lämmittämiseen käyttävän valmistajan olisi maksettava veroa kyseisestä käytöstä samoin kuin minkä tahansa muun yrityksen, mutta sen ei tarvitsi maksaa veroa tuotantoprosessissaan käyttämästään maa- tai nestekaasusta. | Tootja, kes kasutab maagaasi või veeldatud naftagaasi muu hulgas näiteks haldushoonete kütmiseks, maksaks selle kasutamise eest maksu samamoodi nagu teised ettevõtjad, kuid ta ei maksaks maksu tootmisprotsessis kasutatava maagaasi või veeldatud naftagaasi eest. |
| Kuten edellä jo mainittiin, Norjan viranomaiset ovat myös todenneet, että ilmoitetussa toimenpiteessä ei heidän mielestään ole kyse tiettyjen toimialojen vapauttamisesta kaasun käytölle määrätystä hiilidioksidiverosta vaan pikemminkin rakennusten lämmittämiseen käytettävään kaasuun rajatun veron käyttöönotosta; vero (joka kannetaan rakennusten lämmittämisestä) on siis rasite niille, joilta se kannetaan, eikä niinkään vapautus ja etu niille monille, jotka kuluttavat kaasua tavalla, joka ei kuulu veron soveltamisalaan. | Nagu eespool märgitud, on Norra ametiasutused ka väitnud, et nende arvates ei ole teatatud meede teatud sektorite vabastamine gaasi süsinikdioksiidimaksust, vaid see on pigem piiratud maksu kehtestamine gaasi kasutamisele hoonete kütmiseks, st et maks (hoonete kütmiselt) on pigem koorem nende jaoks, kellele see kehtestatakse, mitte maksuvabastus või eelis paljude jaoks, kes tarbivad gaasi viisil, mis ei ole maksustatud. |
| Norjan viranomaiset korostavat, että 94 prosenttia Norjassa kulutetusta kaasusta käytetään muihin tarkoituksiin kuin rakennusten lämmittämiseen eli veron piiriin kuuluisi vain 6 prosenttia kaasunkulutuksesta. | Norra ametiasutused rõhutavad, et 94 % Norras tarbitavast gaasist kasutatakse muuks otstarbeks kui hoonete kütmiseks, mis teisisõnu tähendab, et maksustatakse üksnes 6 % tarbitavast gaasist. |
| Valvontaviranomainen toteaa kuitenkin, että Norjan lainsäädännössä maakaasu ja nestekaasu on otettu uusina tuotteina kivennäistuotteista kannettavaa hiilidioksidiveroa koskevan talousarvioluvun 1 pykälään ja että muun kuin lämmittämiseen käytettävän kaasun vapauttaminen verosta on sisällytetty siihen talousarvioluvun pykälään, jossa käsitellään verovapautuksia. | Järelevalveamet märgib siiski, et maagaas ja veeldatud naftagaas on Norra põhiseaduse alusel lisatud uute toodetena mineraalsete maavarade süsinikdioksiidimaksu sätestava eelarve peatüki punkti 1 ning et maksuvabastus muude otstarvete puhul peale hoonete kütmise on lisatud maksuvabastusi käsitlevasse eelarve peatüki punkti. |
| Valvontaviranomainen muistuttaa lisäksi EFTAn tuomioistuimen tuomiosta Norjan sähköverosta vapauttamista koskevassa asiassa [16], jonka yhteydessä Norja katsoi, että vaikka lainsäädännössä viitattiin tiettyjen toimialojen (kaivostoiminta ja tehdasteollisuus) vapauttamiseen sähköverosta, todellisuudessa kuitenkin vain tietyt sähkön käyttötarkoitukset oli vapautettu verosta. | Samuti on järelevalveamet teadlik EFTA kohtu otsusest Norra elektrimaksust vabastuse kohtuasjas, [16]milles Norra Kuningriik väitis, et hoolimata õigusnormidest, mis osutasid teatud sektorite (kaevandamine ja tootmine) vabastamisele elektrimaksust, olid tegelikult vabastatud üksnes elektri teatud kasutusotstarbed. |
| EFTAn tuomioistuin viittasi vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön, jonka mukaan ratkaisevaa on tuen vaikutus eikä sen muoto, ja totesi (tuomionsa 79 kohdassa) myös seuraavaa: | EFTA kohus viitas väljakujunenud kohtupraktikale, mille kohaselt on otsustav on abi mõju, mitte vorm, ning tegi ka (oma otsuse punktis 79) järgmise järelduse: „Esiteks kehtestati määrusega erand üldreeglist, et elektritarbimise eest tuleb maksta maksu. Selle mõistmine viisil, nagu seda mõistavad taotlejad, nimelt et määrusega kehtestatakse maksukohustus üksnes elektri teatud kasutusotstarbe puhul, oleks vastuolus kõnealuse maksusüsteemi ülesehitusega ning muudaks vastupidiseks reegli ja erandi tavapärast suhte, mida kinnitab sõna „erand” selgesõnaline kasutamine määruses. |
| Valvontaviranomainen panee lisäksi merkille periaatteen, jonka Euroopan yhteisöjen tuomioistuin äskettäin vahvisti uudelleen British Aggregates -asiassa antamassaan tuomiossa [17]. | Peale selle on järelevalveamet teadlik põhimõttest, mida Euroopa Kohtu kinnitas taas oma otsuses kohtuasjas British Aggregates [17]. |
| Tuomioistuin (joka kumosi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomion tältä osin) vahvisti, että EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan sovellettavuutta arvioitaessa ei voida ottaa huomioon tietyn toimenpiteen tarkoitusta tai tavoitetta vaan valikoivuuden arvioinnissa ainoana perusteena on se, missä määrin toimenpide muodostaa edun eräille yrityksille verrattuna muihin yrityksiin, jotka ovat tosiasiallisesti ja oikeudellisesti niihin rinnastettavassa tilanteessa. | Euroopa Kohus (lükates sellega seoses kõrvale Esimese Astme Kohtu otsuse) kinnitas, et EÜ lepingu artikli 87 lõike 1 kohaldatavuse hindamisel ei saa võtta arvesse konkreetse meetme otstarvet või eesmärki ning et valikulisuse hindamisel on ainus kriteerium see, millises ulatuses kujutab meede endast eelist teatud ettevõtjatele võrreldes teiste võrreldavas õiguslikus ja faktilises olukorras olevate ettevõtjatega. |
| Myös julkisasiamies Mengozzi kyseenalaisti asiaa koskevassa ratkaisuehdotuksessaan [18]sen, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin oli keskittynyt tarkastelemaan esillä olevan toimenpiteen muodollisia piirteitä, ja totesi seuraavaa: ”Kilpailuvaikutusten näkökulmasta se, että kannetaan yleistä veroa, johon liittyy tiettyjä edunsaajia hyödyttävä vapautus, ei kuitenkaan eroa merkittävästi siitä, että veroa kannetaan vain tietyiltä verovelvollisilta eikä kaikilta niiltä, jotka ovat vastaavassa tilanteessa.” [19]. | Oma ettepanekus [18]kõnealuses kohtuasjas asetas kohtujurist Mengozzi kahtluse alla ka Esimese Astme Kohtu keskendumise hinnatava meetme formaalsele aspektile, öeldes: „Konkurentsimõju seisukohast ei ole siiski olulist erinevust ühtse maksu, millest tehakse kindlaksmääratud isikutele erand, ja kindlaksmääratud isikute suhtes kehtestatud maksukohustuse vahel, millest tehakse teiste võrreldavas olukorras olevate isikute suhtes erand” [19]. |
| Arvioidessaan, onko toimenpide valikoiva vai Norjan viranomaisten näkemyksen mukainen yleinen toimenpide, valvontaviranomaisen on määritettävä viitejärjestelmä eli sen on verrattava vapautuksesta koituvan edun saaneiden yritysten asemaa niiden yritysten asemaan, jotka ovat samankaltaisessa tosiasiallisessa tai oikeudellisessa tilanteessa eivätkä saa kyseistä etua [20]. | Hinnates seda, kas meede on valikuline või kujutab endast üldist meedet, nagu väidavad Norra ametiasutused, peab järelevalveamet tegema kindlaks võrdlussüsteemi, st ta peab võrdlema maksuvabastusest kasu saavate ettevõtjate seisundit teiste ettevõtjate seisundiga, kes on sarnases õiguslikus ja faktilises olukorras ja kes kõnealust kasu ei saa [20]. |
| Valvontaviranomainen määrittää tästä syystä viitejärjestelmäksi kaikki hiilidioksidiveron soveltamisalaan kuuluvat toimialat ja yritykset eli ne toimialat ja yritykset, jotka kuluttavat tai tuottavat kivennäisöljyä, bensiiniä, nestekaasua tai maakaasua. | Järelevalveamet teeb seega võrdlussüsteemina kindlaks kõik süsinikdioksiidimaksuga maksustatavad sektorid ja ettevõtjad, st need, kes tarbivad või toodavad mineraalõli, bensiini, veeldatud naftagaasi või maagaasi. |
| Koska vapautus koskee vain nestekaasun ja maakaasun käyttöä (ja lisäksi vain nestekaasun ja maakaasun tiettyjä käyttötarkoituksia), valvontaviranomainen katsoo, että toimenpide on valikoiva, sillä se suosii vain tiettyjä yrityksiä ja tuotannonaloja. | Kuna maksuvabastust kohaldatakse üksnes veeldatud naftagaasi ja maagaasi kasutamisele (ja lisaks sellele üksnes veeldatud naftagaasi ja maagaasi teatud kasutusotstarvetele), leiab järelevalveamet, et meede on valikuline, kuna soodustab üksnes teatud ettevõtjaid ja teatud kaupade tootmist. |
| Valvontaviranomainen panee tässä yhteydessä lisäksi merkille, että yhteisöjen tuomioistuin piti Adria Wien Pipeline GmbH -tuomiossaan [21]energiaverovapautusta (jota sovellettiin vain pääasiallisesti aineellisia hyödykkeitä valmistaviin yrityksiin) valikoivana todeten, että ”valtion aloitetta ei voida pitää yleisenä talouspoliittisena toimenpiteenä siitä hyötyvien yritysten suuren lukumäärän perusteella, eikä sillä perusteella, että nämä yritykset toimivat useilla erilaisilla ja merkittävillä aloilla”. | Samuti viitab järelevalveamet sellega seoses Euroopa Kohtu otsusele kohtuasjas Adria Wien Pipeline GmbH, [21]milles kohus leidis, et vabastus energiamaksust (mida kohaldati üksnes peamiselt kaupade tootmisega tegelevate ettevõtjate suhtes) oli valikuline, märkides, et „ei abikõlblike ettevõtjatesuur arv ega sektorite mitmekesisus ja suurus, millesse need ettevõtjad kuuluvad, anna põhjust järeldada, et riigi algatus on üldine majanduspoliitiline meede”. |
| Koska toimenpide on valikoiva, valvontaviranomaisen on arvioitava, voidaanko tätä valikoivuutta perustella verojärjestelmän luonteella tai yleisellä rakenteella. | Kuna meede on valikuline, peab järelevalveamet seega hindama, kas valikulisus on õigustatud maksusüsteemi olemuse ja üldise ülesehitusega. |
| Tätä varten valvontaviranomaisen on ensinnäkin tarkasteltava kyseessä olevan veron tavoitetta ja ratkaistava sitten, onko vapautus sopusoinnussa tavoitteen kanssa. | Selleks peab järelevalveamet kõigepealt hindama kõnealuse maksu eesmärki ja seejärel otsustama, kas maksuvabastus on selle loogikaga kooskõlas. |
| Hiilidioksidiveron tavoitteena on hiilipäästöjen vähentäminen. | Süsinikdioksiidimaksu eesmärk on vähendada süsiniku heitkoguseid. |
| Tässä tapauksessa kuhunkin kivennäistuotteeseen (kivennäisöljy, bensiini, maakaasu ja nestekaasu) sovelletaan samaa säännöstä, jolla otetaan käyttöön vero ympäristösyistä. | Käesoleval juhul kuuluvad kõik mineraalsed maavarad (mineraalõli, bensiin, maagaas ja veeldatud naftagaas) sama õigusnormi kohaldamisalasse, millega kehtestatakse keskkonnakaitse eesmärgil maksustamine. |
| Valvontaviranomaiselle ei ole käynyt selväksi, miten hiilipäästöjen vaikutusten hinnoitteluun perustuva ympäristönsuojelun logiikka voi toimia järjestelmässä, jossa maa- tai nestekaasua käyttäviä toimialoja vapautetaan verosta, vaikka ne ehkä pystyisivät vähentämään hiilidioksidipäästöjään joko rajoittamalla kaasunkäyttöä tai siirtymällä ympäristöystävällisempiin tuotteisiin. | Järelevalveametile ei ole selge, kuidas süsiniku heitkoguste mõjule hinna määramise keskkonnakaitsel põhinevat loogikat saab sobitada süsteemiga, mis jätab maksustamise alt välja maagaasi või veeldatud naftagaasi tarbivad sektorid, kui need sektorid võiksid olla suutelised vähendama süsinikdioksiidi heitkoguseid, piirates gaasi kasutamist või asendades selle keskkonnasäästlikumate toodetega. |
| Jos ETA-valtio on ottanut käyttöön tällaisen erottelun, sen on pystyttävä perustelemaan ratkaisunsa kyseessä olevan järjestelmän luonteella tai yleisellä rakenteella [22]. | Sellise diferentseerimise kehtestatud EMP liikmesriik peab näitama, et seda õigustab asjaomase süsteemi olemus või üldine ülesehitus [22]. |
| Kilpailun vääristyminen ja vaikutus sopimuspuolten väliseen kauppaan | Konkurentsi kahjustamine ja mõju lepinguosaliste vahelisele kaubandusele |
| Tukitoimenpiteen on uhattava vääristää kilpailua ja vaikutettava sopimuspuolten väliseen kauppaan. | Abimeede peab ähvardama kahjustada konkurentsi ja mõjutama lepinguosaliste vahelist kaubandust. |
| Yritysten maksettaviksi tulevien verojen alennukset vahvistavat niiden taloudellista asemaa suhteessa kilpailijoihin. | Ettevõtjate maksumäärade vähendamine tugevdab nende majanduslikku seisundit võrreldes konkurentidega. |
| Kyseessä olevaa tukijärjestelmää sovelletaan kaikkiin toimialoihin, ja mahdollisia tuensaajia toimii lukuisilla markkinoilla, joilla käydään kauppaa ETA-alueella. | Abikava kohaldatakse kõigi sektorite suhtes ning võimalikud abisaajad tegutsevad paljudel turgudel, kus toimub EMP-sisene kaubandus. |
| Tukea saisivat esimerkiksi Hydro ja StatoilHydro, jotka molemmat toimivat kansainvälisillä markkinoilla. | Näiteks kaks abisaajat on Hydro ja StatoilHydro, kes on rahvusvahelisel tasandil tegutsevad ettevõtjad. |
| Verovapautusta on tästä syystä pidettävä toimenpiteenä, joka vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan ja saattaa vääristää kilpailua [23]. | Seepärast tuleb maksuvabastust käsitada meetmena, mis mõjutab lepinguosaliste vahelist kaubandust ja võib kahjustada konkurentsi [23].2. |
| Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaan ”EFTAn valvontaviranomaiselle on ilmoitettava tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa (…). Asianomainen valtio ei saa panna ehdottamiaan toimenpiteitä täytäntöön ennen kuin menettelyn tuloksena on saatu aikaan lopullinen päätös.” | Vastavalt protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikele 3 „[tuleb]EFTA järelevalveametit […]piisava ajavaruga teavitada igasugusest abi andmisest või abi muutmise kavast, et järelevalveametil oleks võimalik esitada märkusi. Asjaomane EFTA riik ei tohi kavandatavat meedet rakendada enne lõpliku otsuse langetamist”. |
| Norjan viranomaiset ilmoittivat kaasusta kannettavaa hiilidioksidiveroa koskevasta vapautuksesta 9 päivänä maaliskuuta 2007 päivätyllä Norjan valtionhallinnosta ja sen uudistamisesta vastaavan ministeriön kirjeellä, joten ne ovat noudattaneet ilmoitusvelvollisuutta. | Teatades Norra riigihalduse- ja reformiministeeriumi 9. märtsi 2007. aasta kirjas gaasile kehtestatud süsinikdioksiidimaksust vabastamisest, on Norra ametiasutused täitnud teatamisnõude. |
| Norjan viranomaiset ovat lisäksi vahvistaneet, että veroa ja verovapautusta ei ole vielä otettu käyttöön. | Samuti on Norra ametiasutused kinnitanud, et maksu ja maksuvabastust veel ei rakendata. |
| Valvontaviranomainen toteaa sen vuoksi, että Norjan viranomaiset ovat noudattaneet valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan. | Järelevalveamet võib seega järeldada, et Norra ametiasutused on täitnud enda järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikest 3 tulenevad kohustused. |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaiset tukitoimenpiteet eivät yleensä sovellu ETA-sopimuksen toimintaan, elleivät ne kuulu ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen poikkeusten soveltamisalaan. | Toetusmeetmed EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses on üldiselt EMP lepingu toimimisega kokkusobimatud, kui need ei vasta EMP lepingu artikli 61 lõikes 2 või 3 sätestatud erandi tingimustele. |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätään, että valtiontukea voidaan pitää ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvana, jos sillä edistetään tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehitystä ja jos se ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. | EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktis c on sätestatud, et riigiabi võib pidada EMP lepingu toimimisega kokkusobivaks, kui see soodustab teatud majandustegevuse või teatud majanduspiirkondade arengut ega kahjusta kaubandustingimusi määral, mis oleks vastuolus ühiste huvidega. |
| Valvontaviranomainen on toimenpidettä koskevan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen jälkeen antanut 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella uudet suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle [24]. | Pärast meetme suhtes ametliku uurimismenetluse algatamise otsuse tegemist on järelevalveamet artikli 61 lõike 3 punkti c alusel vastu võtnud keskkonnakaitseks antavat riigiabi käsitlevad uued suunised [24]. |
| Suuntaviivojen 204 kohdan mukaan valvontaviranomainen soveltaa uusia suuntaviivoja kaikkiin ilmoitettuihin tukitoimenpiteisiin, joita se käsittelee sen jälkeen, kun suuntaviivat on hyväksytty, vaikka kyseisistä hankkeista olisi ilmoitettu sille jo ennen suuntaviivojen julkaisemista.Ympäristönsuojelutukea koskevien suuntaviivojen mukaan tuki, jota myönnetään alennuksina tai vapautuksina ympäristöveroista, voidaan katsoa ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi edellyttäen, että kyseiset veronalennukset tai verovapautukset i) vaikuttavat ainakin välillisesti ympäristönsuojelun tason parantumiseen, ii) eivät haittaa asetetun yleisen tavoitteen saavuttamista, ja iii) noudattavat asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön periaatteita ja erityisesti siinä säädettyjä rajoituksia ja edellytyksiä, kun kyse on Euroopan yhteisössä erityisesti energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevalla direktiivillä 2003/96/EY (jäljempänä ’energiaverodirektiivi’) [25]yhdenmukaistetuista veroista [26]. | Vastavalt suuniste punktile 204 kohaldab järelevalveamet uusi suuniseid kõikide teatatud abimeetmete suhtes, mille kohta ta peab tegema otsuse pärast seda, kui suunised on vastu võetud, isegi kui projektidest on teatatud enne suuniste avaldamist.Vastavalt keskkonnakaitseks antavat riigiabi käsitlevatele suunistele võib keskkonnamaksu vähendamise või sellest vabastamise vormis antavat abi käsitada EMP lepingu toimimisega kokkusobivana tingimusel,et maksuvähendus või -vabastus: i) aitab vähemalt kaudselt kaasa keskkonnakaitse paranemisele, ii) ei õõnesta taotletavat üldist eesmärki ja iii) on Euroopa Ühenduses, eelkõige direktiivi 2003/96/EÜ (energiatoodete ja elektrienergia maksustamise kohta, edaspidi „energiamaksu direktiiv”) [25]kaudu ühtlustatud maksude puhul kooskõlas asjakohaste ühenduse õigusaktide põhimõtetega ning vastavad neis sätestatud piirangutele ja tingimustele [26]. |
| Haittaako veronalennus/verovapautus veron yleisen tavoitteen saavuttamista? | Kas maksuvähendus või -vabastus õõnestab maksu üldist eesmärki? |
| Vaikka ei olekaan itsestään selvää, miten energiaveron alennus voisi parantaa ympäristönsuojelun tasoa tai olla sopusoinnussa veron yleisen tavoitteen kanssa, ympäristönsuojelutukea koskevissa suuntaviivoissa todetaan, että jos ympäristöveroista voidaan myöntää poikkeuksia tietyille toimialoille tai yritysryhmille, tämä saattaa antaa kansallisille viranomaisille mahdollisuuden säilyttää ympäristöverojen taso kokonaisuutena katsoen korkeampana. | Kuigi see, kuidas energiamaksu vähendus võib keskkonnakaitset parandada või maksu üldise eesmärgiga kooskõlas olla, ei ole ilmselge, on keskkonnakaitseks antavat riigiabi käsitlevates suunistes märgitud, et võimalus teatud keskkonnamaksudest teatud sektorite või ettevõtjate rühmade puhul kõrvale kalduda võib anda riiklikele ametiasutustele võimaluse säilitada keskkonnamaksu kõrgem üldine määr. |
| Tämä voisi edistää ympäristövahinkojen kustannusten sisällyttämistä hintoihin ja luoda lisäkannustimia ympäristönsuojelun parantamiseksi [27]. | Seega võib see aidata rohkem kaasa keskkonnakulu kajastamisele kuludes ning luua täiendavaid stiimuleid keskkonnakaitse parandamiseks [27]. |
| Valvontaviranomainen epäilee kuitenkin, että täysi vapautus energiaverosta ei ehkä täytä tätä kriteeriä, vaikka se saattaakin mahdollistaa muiden energialähteiden ankaramman verotuksen. | Järelevalveamet on siiski mures, et täielik vabastus energiamaksust ei pruugi olla asjakohase kriteeriumiga kooskõlas, hoolimata sellest, et see võib võimaldada kehtestada kõrgema maksumäära muudele energiaallikatele. |
| Valvontaviranomainen katsoo tämän vuoksi, että vastaukset näihin kysymyksiin riippuvat tietyssä määrin siitä, noudatetaanko tässä yhteydessä energiaverodirektiiviin sisältyviä periaatteita [28].iii) Vastaako vero energiaverodirektiivillä yhdenmukaistettua veroa ja noudattaako se siinä tapauksessa kyseisen direktiivin periaatteita? | Seepärast leiab järelevalveamet, et vastused neile küsimustele sõltuvad teatud määral sellest, kas on järgitud energiamaksu direktiivi põhimõtteid [28].iii) Kas maks vastab energiamaksu direktiiviga ühtlustatud maksule ning kui jah, siis kas on järgitud direktiivi põhimõtteid? |
| Energiaverodirektiiviä ei ole otettu osaksi ETA-sopimusta, mutta kuten ympäristönsuojelutukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen 10 kohdassa todetaan, valvontaviranomainen pyrkii varmistamaan valtiontukisäännösten yhtenäisen soveltamisen ja tasavertaiset kilpailuedellytykset koko Euroopan talousalueella soveltamalla yleensä yhteisön suuntaviivoja vastaavia vertailuarvoja arvioidessaan ympäristötuen soveltuvuutta ETA-sopimuksen toimintaan [29].Ympäristönsuojelutukea koskevien (valvontaviranomaisen) suuntaviivojen 153 kohdan mukaan yhteisössä yhdenmukaistettuja ympäristöveroja vastaavista veroista myönnettävien veronalennusten ja verovapautusten muodossa myönnettävä valtiontuki on ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaa kymmenen vuoden ajan, jos tuensaajat maksavat vähintään sovellettavassa direktiivissä säädettyä yhteisön vähimmäisveroa vastaavan veron. | Järelevalveameti keskkonnakaitseks antavat riigiabi käsitlevate suuniste punktis 10 märgitakse, et kuigi energiamaksude direktiiv ei ole veel EMP lepingusse inkorporeeritud, kohaldab järelevalveamet selle hindamisel, kas keskkonnakaitseks antav riigiabi on EMP lepingu toimimisega kokkusobiv, üldiselt ühenduse suunistes sätestatutega sarnaseid kriteeriume, et tagadariigiabi eeskirjade ühtne kohaldamine ja võrdsed konkurentsitingimused kogu EMPs [29].Vastavalt (järelevalveameti) keskkonnakaitseks antavat riigiabi käsitlevate suuniste punktile 153 on abi, mis seisneb ühenduses ühtlustatud keskkonnamaksu määra alandamises või sellest vabastamises, EMP lepingu toimivusega kokkusobiv kümneaastase ajavahemiku jooksul, tingimusel et abisaajad maksavad vähemalt asjaomases kohaldatavas direktiivis sätestatud ühenduse madalaima maksumääraga võrdse summa. |
| Hiilidioksidivero on tuotteiden käytöstä kannettava vero, joka on, ainakin osittain, yhdenmukaistettu yhteisössä energiaverodirektiivillä. | Süsinikdioksiidimaks on toodete kasutamisele kehtestatud maks, mille suhtes kehtib vähemalt osaliselt energiamaksu direktiiviga ette nähtud ühendust hõlmav ühtlustamine. |
| Energiaverodirektiivin 17 artiklan 1 kohdan mukaan energian käytöstä kannettavia veroja voidaan tietyissä tapauksissa alentaa direktiivissä säädetyille vähimmäistasoille. | Vastavalt energiamaksu direktiivi artikli 17 lõikele 1 võib teatud juhtudel vähendada energiatoodete tarbimise maksu kuni direktiivis sätestatud miinimummäärani. |
| Nämä vähimmäistasot ovat tällä hetkellä nestekaasun osalta 41 euroa 1000 kilolta ja maakaasun osalta 0,3 euroa gigajoulelta (teollisuus- ja ammattikäyttö). | Veeldatud naftagaasi puhul on miinimummäär praegu 41 eurot 1000 kg kohta ja maagaasi puhul 0,3 eurot gigadžauli kohta (tööstuslik või äriline kasutus). |
| Tässä tapauksessa maa- ja nestekaasun käytöstä muihin tarkoituksiin kuin rakennusten lämmittämiseen ei makseta lainkaan veroa, joten yhteisön energiaverotuksen vähimmäistasoja ei noudateta [30]. | Käesoleval juhul ei maksta maagaasi ja veeldatud naftagaasi kasutamisel muuks otstarbeks kui hoonete kütmiseks üldse maksu ning selle tulemusel ei järgita ühenduse energiamaksu miinimummäärasid [30]. |
| Ainoastaan energiaverodirektiivin 17 artiklan 2 kohdassa viitataan mahdollisuuteen alentaa vero nollaan. | Maksumäära vähendamist nullini võimaldab üksnes energiamaksu direktiivi artikli 17 lõige 2. |
| Tätä säännöstä sovelletaan pelkästään energiaintensiivisille yrityksille [31]myönnettäviin verovapautuksiin (direktiivin 17 artiklan 4 kohdassa vahvistetuin edellytyksin). Ilmoitettua vapautusta ei ole rajattu kyseisiin käyttäjiin. | Nimetatud artiklit kohaldatakse vaid energiamahukatele ettevõtetele [31]tehtavate maksuvabastuste suhtes (vastavalt artikli 17 lõike 4 tingimustele). Teatatud maksuvabastus ei ole piiratud selliste kasutajatega. |
| Näistä syistä valvontaviranomainen katsoo, että kyseessä oleva verovapautus ei ole energiaverodirektiivissä esitettyjen verovapautuksia koskevien vertailuarvojen mukainen, eikä sen voida tästä syystä katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan ympäristönsuojelutukea koskevien suuntaviivojen 153 kohdan perusteella. | Eespool esitatud põhjustel leiab järelevalveamet, et maksuvabastus ei ole kooskõlas energiamaksu direktiivis sätestatud maksuvabastuse kriteeriumidega ning seda ei saa seega pidada keskkonnakaitseks antavat riigiabi käsitlevate suuniste punkti 153 alusel EMP lepinguga kokkusobivaks. |
| Ympäristönsuojelutukea koskevien suuntaviivojen 154 kohdan mukaan tuki, jota myönnetään muina ympäristöverojen alennuksina tai niistä vapautuksina kuin 153 kohdassa tarkoitetut veronalennukset ja verovapautukset (tämän tapauksen kannalta merkittäviä ovat vapautukset, joiden yhteydessä alitetaan yhteisön vähimmäisverotaso, sekä soveltuvin osin yhteisön lainsäädännön soveltamisalaan kuulumattomat verot), katsotaan ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi kymmenen vuoden ajan, jos suuntaviivojen 155–159 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät. | Vastavalt keskkonnakaitseks antavat riigiabi käsitlevate suuniste punktile 154 võib abi, mis seisneb keskkonnamaksu määra alandamises või keskkonnamaksust vabastamises, välja arvatud punktis 153 loetletud maksude puhul (käesoleval juhul on asjakohased maksuvabastused, mis jäävad ühenduse minimaalsest maksumäärast allapoole, ning kohaldatavas ulatuses maksud, mida ühenduse õigusaktidega ei reguleerita), lugeda EMP lepingu toimimisega kokkusobivaks kümneaastase ajavahemiku jooksul, eeldusel et suuniste punktides 155–159 sätestatud tingimused on täidetud. |
| Näissä tapauksissa on arvioitava tuen välttämättömyyttä ja oikeasuhteisuutta. | Nende puhul tuleb täiendavalt analüüsida riigiabi vajalikkust ja proportsionaalsust. |
| Ympäristönsuojelutukea koskevien suuntaviivojen 158 kohdan mukaan valvontaviranomainen katsoo tuen olevan välttämätöntä, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät: 1) tuensaajat on valittava objektiivisten ja avointen kriteerien perusteella ja tukea on periaatteessa myönnettävä samalla tavoin kaikille samalla toimialalla / samoilla merkityksellisillä markkinoilla toimiville kilpailijoille, jos ne ovat samanlaisessa tilanteessa; 2) ympäristöveron on ilman alennusta johdettava tuotantokustannusten merkittävään nousuun; ja 3) tätä tuotantokustannusten nousua ei ole mahdollista siirtää asiakkaille ilman myynnin merkittävää pienentymistä sen seurauksena. | Vastavalt keskkonnakaitseks antavat riigiabi käsitlevate suuniste punktile 158 käsitab järelevalveamet abi vajalikuna juhul, kui täidetud on kõik järgmised tingimused: 1) abisaaja valik peab põhinema objektiivsetel ja läbipaistvatel kriteeriumidel ja abi tuleb põhimõtteliselt anda ühtemoodi kõikidele konkurentidele, kes tegutsevad ühes sektoris/ühel asjaomasel turul, kui konkurentide faktiline olukord on sarnane, 2) alandamata keskkonnamaksumäär peab kaasa tooma tootmiskulude olulise suurenemise ning 3) suuremaid tootmiskulusid ei tohi kanda üle tarbijatele, ilma et müük selle tagajärjel märkimisväärselt väheneks. |
| Kun otetaan huomioon Norjan viranomaisten esittämä kanta, jonka mukaan vero ulotettaisiin koskemaan maakaasua ja nestekaasua, jotta lämmitystä voitaisiin verottaa ja sen myötä edistää ympäristöystävällisempien vaihtoehtojen käyttöä, valvontaviranomainen ei ole tässä tapauksessa varma siitä, että tuensaajat (eli maakaasua ja nestekaasua muuhun kuin lämmitykseen käyttävät yritykset) on todella valittu objektiivisten ja avoimien kriteerien perusteella. | Võttes arvesse Norra ametiasutuste väljendatud seisukohta, mille kohaselt maksu laiendamisega maagaasile ja veeldatud naftagaasile püüti kehtestada maks kütmisele, et soodustada keskkonnasäästlikumaid alternatiive, tunneb järelevalveamet käesoleval juhul muret, kas abisaajad (st ettevõtjad, kes kasutavad maagaasi ja veeldatud naftagaasi muuks otstarbeks kui kütmiseks) valiti tõepoolest objektiivsete ja läbipaistvate kriteeriumide alusel. |
| Valvontaviranomaiselle ei sitä paitsi ole toimitettu mitään tietoja siitä, missä määrin hiilidioksidivero johtaa sellaiseen kustannusten merkittävään nousuun, jota ei ole mahdollista siirtää asiakkaille. Tästä syystä valvontaviranomainen epäilee tuen välttämättömyyttä. | Igal juhul ei ole järelevalveametile esitatud teavet selle kohta, millisel määral tooks süsinikdioksiidimaks kaasa tootmiskulude olulise suurenemise, mida ei tohi kanda üle tarbijatele, ning kahtleb seetõttu abi vajalikkuses. |
| Näin ollen valvontaviranomaisella ei ole mitään sellaista näyttöä (esimerkiksi ennusteita liikevaihdon tai markkinaosuuksien todennäköisestä laskusta), jonka perusteella se voisi päätellä, että kyseinen vapautus on välttämätön, koska veronkorotusta ei olisi mahdollista siirtää asiakkaille ilman myynnin merkittävää pienentymistä sen seurauksena. | Järelevalveametil ei ole seega tõendeid (näiteks prognoose käibe või turuosa võimaliku vähenemise kohta), mis võimaldaksid teha järeldust, et maksuvabastus on vajalik, kuna maksutõusu ei saa kanda üle tarbijatele, ilma et müük selle tagajärjel märkimisväärselt väheneks. |
| Arvioitaessa tuen oikeasuhteisuutta kunkin tuensaajan on (ympäristönsuojelutukea koskevien suuntaviivojen 159 kohdan mukaan) täytettävä jokin seuraavista kriteereistä: 1) sen on maksettava kansallisesta verosta osuus, joka vastaa suurin piirtein kunkin yksittäisen tuensaajan ympäristövaikutusta verrattuna Euroopan talousalueen parhaan tekniikan vaikutukseen (tuensaajat voivat saada enintään veronalennuksen, joka vastaa suuruudeltaan parasta tekniikkaa käytettäessä aiheutuvaa kustannusten nousua, jota ei voida siirtää asiakkaille); 2) sen on maksettava vähintään 20 prosenttia kansallisesta verosta, jollei alhaisempaa veroastetta voida perustella; tai 3) sen on tehtävä EFTA-valtion kanssa sopimuksia, joilla se sitoutuu saavuttamaan ympäristönsuojelutavoitteet, joilla on sama vaikutus kuin 1 tai 2 kohdan taikka yhteisön vähimmäisveron soveltamisella. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa valvontaviranomaisella ei ole tietoa parhaasta tekniikasta, mutta on selvää, että sitä ei vaadita kyseessä olevan verotoimenpiteen yhteydessä. | Abi proportsionaalsusega seoses peaks iga abisaaja (vastavalt keskkonnakaitseks antava riigiabi suuniste punktile 159) vastama ühele järgmistest kriteeriumidest: 1) ta peab maksma sellise osa riiklikust maksust, mis üldjoontes vastab iga üksiku abisaaja tegevuse keskkonnamõjule võrreldes tegevusega, mille puhul kasutatakse EMPs parimaid tulemusi saavutanud tehnikat (abisaajad saavad kõige rohkem kasu maksuvähendusest, mis vastab parimaid tulemusi saavutanud tehnikat kasutades maksust tulenenud tootmiskulude suurenemisele ja mida ei tohi tarbijatele üle kanda), 2) ta peab maksma vähemalt 20 % riiklikust maksust, välja arvatud juhul, kui madalam määr on õigustatud, või 3) ta peab sõlmima EFTA liikmesriigiga lepingud, milles ta kohustub saavutama keskkonnakaitse eesmärke, millel on võrdne mõju olukorraga, kus kohaldatakse punkte 1 või 2 või ühenduse madalaimat maksumäära. |
| Edellytyksellä, jonka mukaan tuensaajan on maksettava vähintään 20 prosenttia kansallisesta verosta, ei ole merkitystä, koska kyseinen määrä olisi joka tapauksessa huomattavasti suurempi kuin energiaverodirektiivissä vahvistetut vähimmäistasot. Valvontaviranomaisen tiedossa ei myöskään ole, että Norjan viranomaisten kanssa olisi tehty sopimuksia, joilla voidaan saavuttaa vastaavat ympäristönsuojelutavoitteet. | Käesoleval juhul ei ole järelevalveametil teavet parimaid tulemusi saavutanud tehnika kohta, kuigi on selge, et see ei ole maksumeetme nõue; riiklikust maksust 20 % maksmise tingimus ei ole asjakohane, kuna see tähendaks igal juhul energiamaksu direktiivi kohasest miinimummäärast oluliselt suuremat summat; järelevalveametil ei ole teavet selliste Norra ametiasutustega sõlmitud lepingute olemasolu kohta, millega võiks saavutada samu keskkonnakaitse eesmärke. |
| Tämän vuoksi valvontaviranomainen ei pidä kyseessä olevaa vapautusta oikeasuhteisena. | Järelevalveamet ei leia seepärast, et maksuvabastus on proportsionaalne. |
| Valvontaviranomainen toteaa tämän vuoksi, että kyseessä olevan vapautuksen ei ole osoitettu olevan välttämätön tai oikeasuhteinen ja että se ei ole ympäristönsuojelutukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen mukainen. | Järelevalveamet otsustab seega, et maksuvabastuse vajalikkus või proportsionaalsus ei ole tõestatud ning see ei ole kooskõlas järelevalveameti keskkonnakaitseks antavat riigiabi käsitlevate suunistega. |
| Valvontaviranomainen ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että suppeampia vapautuksia verosta voitaisiin tietyissä olosuhteissa pitää ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvina. | Järelevalveamet ei välista siiski, et teatud olukorras võib rohkem piiratud maksuvabastust lugeda EMP lepinguga kokkusobivaks. |
| Esimerkiksi pelkästään sellaisiin yrityksiin kohdistetut vapautukset, joille aiheutuu nettokustannuksia Norjan päästökauppajärjestelmään osallistumisesta, voitaisiin joissakin tapauksissa katsoa välttämättömiksi ja oikeasuhteisiksi, jos vapautus rajattaisiin kyseisten kustannusten kattamiseen [32]. Myös energiaverodirektiivin mukaiset vapautukset, joiden kesto on enintään kymmenen vuotta ja joiden yhteydessä tuensaajat maksavat vähintään yhteisön vähimmäisveroa vastaavan veron, voitaisiin panna täytäntöön osaksi ETA-sopimusta otetun, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti 6 päivänä elokuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) [33]25 artiklan mukaisesti.Norjan viranomaisten ehdotuksiin ei kuitenkaan sisälly tällaisia rajoituksia, joten valvontaviranomainen ei ole arvioinut näitä mahdollisuuksia tarkemmin. | Näiteks võiks teatud juhul käsitada maksuvabastust,mis piirdub ettevõtjatega, kes kannavad Norra heitkogustega kauplemise süsteemis osalemise tõttu netokahju, selle kahju katmisega piiratud ulatuses vajaliku ja proportsionaalsena [32].Lisaks sellele saaks energiamaksu direktiiviga kooskõlas olevaid erandeid, mis on piiratud kümneaastase ajavahemikuga ja mille puhul abisaajad maksavad vähemalt ühenduse madalaimat maksumäära, rakendada vastavalt EMP lepingusse inkorporeeritud komisjoni 6. augusti 2008. aasta määruse (EÜ) nr 800/2008 (EÜ asutamislepingu artiklite 87 ja 88 kohaldamise kohta, millega teatavat liiki abi tunnistatakse ühisturuga kokkusobivaks) [33]artiklile 25.Norra ametiasutuste ettepanekud ei sisalda siiski selliseid piiranguid ning seepärast ei ole järelevalveamet neid võimalusi põhjalikumalt hinnanud. |
