| Source | Target | | Valvontaviranomainen sai huomautuksia neljältä asianomaiselta 29 päivänä tammikuuta sekä 4, 21 ja 27 päivänä helmikuuta 2008 (tapahtumat nro 461463, 463234, 466015 ja 467170). | Järelevalveamet sai märkused neljalt huvitatud isikult 29. jaanuaril, 4., 21. ja 27. veebruaril 2008. aastal (toimingud nr 461463, 463234, 466015 ja 467170). |
| Lisähuomautuksia saatiin 4 päivänä huhtikuuta 2008 (tapahtuma nro 472381). | aprillil 2008. aastal saadi täiendavad märkused (toiming nr 472381). |
| Valvontaviranomainen toimitti nämä huomautukset 21 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä huhtikuuta 2008 päivätyillä kirjeillä (tapahtumat nro 463245 ja 472529) Norjan viranomaisille kommentoitavaksi. | 21. veebruari ja 7. aprilli 2008. aasta kirjadega (toimingud nr 463245 ja 472529) edastas järelevalveamet need märkused Norra ametiasutustele, kellele anti võimalus märkustele vastata. |
| Norjan viranomaiset esittivät huomautuksia 23 päivänä toukokuuta 2008 lähetetyllä kirjeellä (tapahtuma nro 478082). | Norra ametiasutused esitasid oma märkused 23. mai 2008. aasta kirjaga (toiming nr 478082). |
| Valvontaviranomainen ja Norjan viranomaiset kävivät epävirallisia puhelin- ja sähköpostikeskusteluja asiasta syksyllä 2008 ja keväällä 2009. | aasta sügisel ja 2009. aasta kevadel suhtlesid järelevalveamet ja Norra ametiasutused juhtumiga seoses mitteametlikult telefoni ja elektronposti teel. |
| Norjan viranomaiset vahvistivat valvontaviranomaiselle tuolloin annetut tiedot valtionhallinnosta ja sen uudistamisesta vastaavan ministeriön 6 päivänä heinäkuuta 2009 sähköisesti lähettämällä kirjeellä (tapahtuma nro 523766) [11]. | Norra ametiasutused kinnitasid järelevalveametile suhtluse käigus edastatud teavet Norra riigihalduse ja reformiministeeriumi 6. juuli 2009. aasta elektronkirjaga (toiming nr 523766) [11]. |
| VÄITETYN TUEN OLEMASSAOLOA KOSKEVIA TAUSTATIETOJA | VÄIDETAVA ABI OLEMASOLU TAUST |
| KANTELU VALTIONTUEN OLEMASSAOLOSTA | KAEBUS RIIGIABI ANDMISE KOHTA |
| Norjan tielaitos vastaa maanteiden ja katujen sekä siltojen ja tunneleiden rakentamisesta ja kunnossapidosta valtakunnallisella ja maakuntatasolla. | Norra Maanteeamet vastutab riiklike ja kohalike omavalitsuste teede, sildade ja tunnelite ehitamise ja hooldamise eest. |
| Ennen tammikuun 1 päivää 2003 Norjan tielaitoksella oli piiritoimistojen kautta omat sisäiset tuotanto-osastonsa, jäljempänä ’tuotanto-osasto’. Ne vastasivat rakennustöistä tielaitoksen puolesta. | Enne 1. jaanuari 2003 kuulusid Norra Maanteeameti koosseisu tootmisosakonnad (edaspidi koos „tootmisosakond”), mis tegid piirkondlike esinduste kaudu Maanteeameti nimel ehitustöid. |
| Vuosina 2001–2002 Norjan viranomaiset kuitenkin päättivät toteuttaa sisäisten tuotantotoimintojensa rakenneuudistuksen. | Ajavahemikus 2001–2002 otsustasid Norra ametiasutused asutusesisese tootmistegevuse tervikuna ümber korraldada. |
| Hallitus ehdotti, että parlamentin olisi erotettava tuotantotoiminnot tielaitoksesta ja siirrettävä ne valtion omistamalle osakeyhtiölle [12]. | Sellega seoses tegi valitsus parlamendile ettepaneku eraldada tootmistegevus Maanteeametist ja anda see üle riigi omanduses olevale piiratud vastutusega äriühingule [12]. |
| Hallinnolliset tehtävät, joihin sisältyvät tulevien rakennusurakoiden suunnittelu ja julkisten tarjouskilpailujen järjestäminen, säilyivät valtion hallinnossa.Tielaitoksen tuotanto-osaston tuotantotoiminnot erotettiin 1 päivänä tammikuuta 2003 valtiosta ja siirrettiin uuteen yhtiöön, Mesta AS:ään. | Riigiasutusele jäid haldusfunktsioonid – tulevase ehitustegevuse planeerimine, sh avalike pakkumiste korraldamine.Selle tulemusel eraldati Maanteeameti tootmisosakonna tootmistegevus 1. jaanuaril 2003 riigi alluvusest ja anti üle uuele äriühingule Mesta AS. |
| Kaikki tuotanto-osaston varat, oikeudet ja velvollisuudet siirrettiin Mesta AS:lle luontoissuorituksina [13]. | Kõik tootmisosakonna varad, õigused ja kohustused anti mitterahalise sissemaksena üle äriühingule Mesta AS [13]. |
| Varoihin sisältyivät koneet ja laitteet sekä tuotanto-osaston ja tielaitoksen väliset palvelusopimukset. | Varade hulka kuulusid masinad ja seadmed ning tootmisosakonna ja Maanteeameti vahel sõlmitud teenuselepingud. |
| Vastineeksi valtio sai uuden yhtiön osakkeita. | Riik sai vastutasuks uue äriühingu aktsiad. |
| Tällä hetkellä Mesta AS tekee rakennus- ja kunnossapitotöitä kilpaillen muiden markkinoilla toimivien yritysten kanssa.Kantelijan mukaan Mesta AS saanut ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan vastaista valtiontukea neljän seikan vuoksi: i) valtio on rahoittanut rakenneuudistuksen kustannukset; ii) Mesta AS:lle siirretty kiinteä omaisuus arvostettiin alle markkina-arvon avaavassa taseessa; iii) Mesta AS on saanut ristikkäistukea seurauksena siitä, että tuotanto-osaston aikaisemmat sopimukset siirtyivät sille; ja iv) Mesta AS ei ole maksanut asiakirja- ja rekisteröintimaksuja, jotka tavallisesti on maksettava, kun kiinteistö siirtyy toisen omistukseen. | Praegu teostab Mesta AS ehitus- ja hooldustöid, konkureerides teiste asjaomasel turul tegutsevate ettevõtjatega.Kaebuse esitaja väidab, et Mesta AS on saanud EMP lepingu artikli 61 lõikega 1 vastuolus olevat riigiabi neljal juhul: i) riik kandis ümberkorraldamisega seotud kulud; ii) äriühingule Mesta AS üle antud põhivara väärtus hinnati algbilansis turuväärtusest madalamaks; iii) äriühingule Mesta AS anti ristsubsiidiume, kuna ta võttis üle tootmisosakonna lepinguportfelli; ja iv) Mesta AS ei ole maksnud dokumentide vormistamise ja registreerimise tasu, mida kinnisvara omandiõiguse üleandmisel tuleb tavaliselt maksta. |
| Seuraavassa kuvaillaan seikkoja, joilla on merkitystä arvioitaessa, sisältyykö näihin väitettyihin toimenpiteisiin valtiontukea. | Järgnevalt kirjeldatakse asjaolusid, mille alusel hinnatakse, kas eespool nimetatud meetmed kujutavad endast riigiabi. |
| RAKENNEUUDISTUS- JA MUUT UUDELLEENJÄRJESTELYTOIMENPITEET | ÜMBERKORRALDAMINE JA MUUD SELLEGA SEOTUD MEETMED |
| Lainsäädännön valmisteluasiakirjojen mukaan noin 4750 työntekijää kaikista työntekijöistä (yhteensä noin 5000), jotka aikaisemmin olivat tuotanto-osaston palveluksessa, oli tarkoitus siirtää uuteen yhtiöön, Mesta AS:ään [14]. | Ettevalmistavatest õigusaktidest ilmneb, et kõigist tootmisosakonnas varem töötanud töötajatest (kokku umbes 5000 töötajat) plaaniti loodavasse äriühingusse Mesta AS üle viia umbes 4750 töötajat [14]. |
| Mesta AS:ään siirron seurauksena työntekijät menettäisivät virkamiesasemansa. | Pärast Mesta ASi üleviimist kaotaksid töötajad oma riigiteenistuja staatuse. |
| Koska työntekijöillä oli oikeus kieltäytyä tällaisesta siirrosta, työntekijöille oli tarjottava kannustimia, jotka houkuttelivat hyväksymään siirron [15]. | Kuna töötajatel oli õigus üleviimisest keelduda, tuli neid motiveerida, et julgustada neid üleviimisega nõustuma [15]. |
| Kaupallisesti elinvoimaisen yhtiön luomiseksi oli lisäksi tarpeen vähentää työvoimaa noin 1700 työntekijällä noin 3050 työntekijään [16].Lainsäädännön valmisteluasiakirjoissa esitetään Norjan viranomaisten suunnittelemat rakenneuudistustoimenpiteet. | Peale selle tuli selleks, et tagada elujõulise äriühingu loomine, vähendada töötajate arvu umbes 1700 võrra kuni 3050 töötajani [16].Ettevalmistavates õigusaktides on sätestatud erinevad Norra ametiasutuste poolt ette nähtud „ümberkorraldamismeetmed”. |
| Toimenpiteet olivat seuraavat: i) virkamieseläkeoikeuksien tilapäinen säilyttäminen [17]; ii) erityistä eläkeikää koskevan oikeuden säilyttäminen [18]; iii) varhaiseläkepaketit; ja muut toimenpiteet, jotka liittyivät iv) muuttoihin, työmatkoihin, palkan säilyttämiseen ja konekannan saneeraamiseen [19]. | Neli neist on järgmised: i) riigiteenistuja pensioniõiguste ajutine säilitamine; [17]ii) eripensioniea õiguse säilitamine; [18]iii) eelpensionipaketid; ja mitmesugused muud meetmed, mis hõlmavad iv) kolimise ja töölesõidukulude hüvitamist, töötasu säilitamist ja masinate uuendamist [19]. |
| Näitä nimitetään rakenneuudistustoimenpiteiksi, ja ne rahoitetaan suorilla avustuksilla. | Kõnealuseid meetmeid nimetatakse „ümberkorraldamismeetmeteks” ja neid rahastatakse otsetoetustest. |
| Alun perin tarkoituksena oli rahoittaa v) palkan korvausten muodostama kustannuserä suoralla rahoituksella [20]. | Algselt oli ette nähtud täiendava kuluartikli, s.o v) töötasu hüvitamise rahastamine otsetoetustest [20]. |
| Juuri ennen Mesta AS:n avaavan taseen vahvistamista Norjan viranomaiset kuitenkin päättivät, että kyseiset kustannukset olisi sen sijaan katettava Mesta AS:lle annettavalla oman pääoman ehtoisella rahoituksella.Neljän rakenneuudistustoimenpiteen suoralla avustuksella rahoitettavat kokonaiskustannukset arvioitiin alun perin 1468 miljoonaksi Norjan kruunuksi (diskontattu nykyarvoon), ja valtion oli tarkoitus maksaa ne Mesta AS:lle erissä kolmen vuoden aikana vuosina 2003–2005 [21]. | Vahetult enne Mesta AS algbilansi kinnitamist otsustasid Norra ametiasutused siiski, et asjaomased kulud tuleks katta hoopis kapitali sissemaksust Mesta ASi omakapitali kujul.Nelja otsetoetustest rahastatava ümberkorraldamismeetme hinnanguline kogumaksumus oli algselt 1468 miljardit Norra krooni (diskonteeritud nüüdisväärtuseni) ning riik pidi selle äriühingule Mesta AS hüvitama osamaksetena ajavahemikul 2003.–2005 [21]. |
| Nämä rakenneuudistuskustannukset eivät sisältyneet Mesta AS:n avaavaan taseeseen, sillä tarkoituksena oli, että valtio rahoittaa rakenneuudistuskustannukset valtion talousarviosta vuosina 2003, 2004 ja 2005 [22]. | Kõnealused ümberkorraldamiskulud Mesta AS algbilansis ei kajastunud, sest ümberkorraldamiskulud pidi katma riik kolme aasta (2003., 2004. ja 2005. aasta) eelarvest [22]. |
| Valtion vuoden 2006 talousarviosta ilmenee, että Mesta AS on saanut valtiolta yhteensä 993,6 miljoonaa Norjan kruunua rakenneuudistuskustannusten kattamiseen [23]. | aasta riigieelarvest nähtub, et Mesta AS sai ümberkorraldamiskulude katteks riigilt kokku 993,6 miljonit Norra krooni [23]. |
| Mesta AS oli käyttänyt tästä summasta 879,6 miljoonaa Norjan kruunua 30 päivään kesäkuuta 2008 mennessä. Rakenneuudistuksen kokonaiskustannukset arvioitiin 1097,8 miljoonaksi Norjan kruunuksi (vuoden 2013 loppuun asti) [24]. | 30. juuniks 2008 oli Mesta AS kulutanud nimetatud summast 879,6 miljonit Norra krooni, samas kui ümberkorraldamise hinnangulised kogukulud (kuni 2013. aastani) ulatusid 1097,8 miljoni Norra kroonini [24]. |
| Norjan viranomaiset ovat selittäneet, että vaikka alun perin oli tarkoituksena, että valtio kattaisi kaikki rakenneuudistuskustannukset (mikä merkitsi sitä, että valtio myöntäisi lisävaroja, jos alkuperäinen rakenneuudistuskustannusten arvio (1468 miljoonaa Norjan kruunua) olisi riittämätön), valtion talousarvioissa vuosille 2007 ja 2008 tehdään selväksi, että Mesta AS:lle ei myönnetä enää lisää rakenneuudistusvaroja sen jo saaman 993,6 miljoonan Norjan kruunun lisäksi [25].Norjan viranomaiset ovat todenneet, että jos rakenneuudistuskustannukset osoittautuvat jakson lopussa Mesta AS:n saamaa summaa pienemmiksi, mikä on erittäin epätodennäköistä, ylijäämä on maksettava takaisin valtiolle. Sääntelyn osalta Norjan viranomaiset antoivat lain tielaitoksen tuotantotoimintojen siirtämisestä valtion omistamaan osakeyhtiöön. | Norra ametiasutused selgitasid, et kuigi algselt pidi riik katma kõik ümberkorraldamiskulud (mis tähendab, et kui algselt ümberkorraldamiskulude katteks ette nähtud 1468 miljardist Norra kroonist ei oleks piisanud, oleks riik eraldanud täiendavaid vahendeid), selgus 2007. ja 2008. aasta riigieelarvest, et Mesta ASile ei eraldata ümberkorraldamiseks rohkem, kui juba saadud 993,6 miljonit Norra krooni [25].Norra ametiasutused selgitasid, et kui nimetatud ajavahemiku lõpus ilmneks, et ümberkorraldamiskuludon olnud väiksemad kui Mesta ASile eraldatud summa (kuigi see on väga ebatõenäoline), tuleks ülejäänud summa riigile tagasi maksta. |
| Laissa säännellään joitakin tielaitokselta Mesta AS:ään siirrettyjen työntekijöiden oikeuksia (jäljempänä ’Mesta-laki’) [26].2.2.1 Yleistä | Seoses õigusliku reguleerimisega võtsid Norra ametiasutused vastu seaduse Maanteeameti tootmistegevuse riigi omanduses olevale piiratud vastutusega äriühingule üleandmise kohta, millega reguleeritakse teatavaid Maanteeameti alluvusest Mesta ASi alluvusse üle viidavate töötajate õigusi (edaspidi „Mesta seadus”) [26].2.2.1. |
| Norjan viranomaiset päättivät siirtää työvoiman Mesta AS:lle ja jättää Mesta AS:n (eikä tielaitoksen) vastuulle toimenpiteet, jotka liittyvät työvoiman siirtämiseen ja vähentämiseen. | Norra ametiasutused otsustasid viia töötajad üle Mesta ASi ning töötajate üleviimise ja nende arvu vähendamisega seotud meetmete rakendamise eest pidi vastutama Mesta AS (mitte Maanteeamet). |
| Nämä toimenpiteet muodostivat osan kansallista tieverkostoa koskevien markkinoiden vapauttamista ja avaamista ja olivat ennakkoedellytys sille. | Nimetatud küsimused ja nende lahendamine moodustasid osa riikliku teedevõrgu turu liberaliseerimisest ja avamisest, olles ühtlasi vajalikuks eeltingimuseks. |
| Norjan valtio ei olisi avannut näitä markkinoita, jollei se olisi pystynyt luomaan uutta yhtiötä, jolla on riittävästi henkilöstöä. | Norra ei oleks kõnealust turgu avanud, kui ta ei oleks saanud luua uut, piisava arvu töötajatega äriühingut. |
| Norjan viranomaiset ovat todenneet, että tämä muodosti taustan valtion ammattiyhdistysten kanssa käymille neuvotteluille työntekijöiden siirtämisestä tuotanto-osastosta Mesta AS:ään. | Norra ametiasutused selgitasid, et sellel rajanesid riigi ja ametiühingute vahelised läbirääkimised töötajate Maanteeametist Mesta ASi üleviimise üle. |
| Neuvottelut johtivat 4 päivänä kesäkuuta 2002 osapuolten ”sopimukseen” tiettyjen virkamiesoikeuksien tilapäisestä jatkamisesta ja mahdollisuudesta tarjota varhaiseläkkeen kaltaisia toimenpiteitä työvoiman vähentämiseksi [27]. | Läbirääkimiste tulemusel leppisid pooled 4. juunil 2002. aastal kokku, et ajutiselt säilitatakse teatavad riigiteenistuja õigused ja pakutakse meetmeid, nagu eelpension, töötajate arvu vähendamiseks [27]. |
| Tämän sopimuksen erityispiirteitä kuvaillaan jäljempänä [28]. | Kokkuleppe konkreetsed punktid on esitatud järgmistes alapunktides [28]. |
| Ennen tammikuun 1 päivää 2003 Mesta AS:llä oli väliaikainen hallitus, joka edusti tulevaa yhtiötä. | Enne 1. jaanuari 2003 loodi tulevase äriühingu esindamiseks Mesta ASi ajutine juhatus (edaspidi „ajutine juhatus”). |
| Norjan viranomaiset ovat todenneet, että väliaikainen hallitus ei osallistunut työntekijöitä koskeviin neuvotteluihin. | Norra ametiasutused selgitasid, et ajutine juhatus ei osalenud ühelgi töötajatega seoses peetud läbirääkimistel. |
| Oikeus palkan korvaukseen sisällytettiin kuitenkin Mesta-lakiin [29]. | Mesta seadusesse lisati siiski töötasu hüvitamise õigus [29]. |
| Sitä vastoin millään lailla tai muulla säädöksellä ei säännelty muita virkamiesoikeuksia.Ennen sopimuksen sisältämien ehtojen kuvailua on hyödyllistä tarkastella lyhyesti tuotanto-osaston työntekijöiden asemaa ennen siirtoa Mesta AS:ään. Norjan viranomaiset ovat todenneet, että tuotanto-osaston työntekijät olivat valtion palveluksessa. | Seevastu puudusid seadused või muud õigusaktid, mis oleksid reguleerinud muid riigiteenistuja õigusi.Enne kokkuleppe tingimuste kirjeldamist tuleks lühidalt selgitada tootmisosakonna töötajate staatust enne nende üleviimist MestaASi: Norra ametiasutused selgitasid, et tootmisosakonna töötajad olid riigi teenistuses. |
| Virkamieseläkeoikeuksien tilapäinen säilyttäminen | Riigiteenistuja pensioniõiguste ajutine säilitamine |
| Kuten edellä on kuvailtu, tielaitoksen työntekijöillä oli virkamiesasema, jonka he menettivät Mesta AS:ään siirron jälkeen. | Nagu eespool kirjeldatud, olid Maanteeameti töötajad riigiteenistuja staatuses, kuid kaotasid selle staatuse Mesta ASi üleviimisel. |
| Edellä mainitun ammattiyhdistysten ja valtion välisen sopimuksen perusteella virkamieseläkeoikeudet kuitenkin säilyivät työntekijöillä viiden vuoden pituisen siirtymäkauden ajan (1 päivästä tammikuuta 2003 vuoden 2007 loppuun). | Eespool nimetatud ametiühingute ja riigi vahelise kokkuleppe alusel säilitasid töötajad siiski riigiteenistuja pensioniõigused viieaastase üleminekuperioodi jooksul (st 1. jaanuarist 2003 kuni 2007. aasta lõpuni). |
| Mesta AS:lle myönnetyn valtion rahoituksen tarkoituksena on kattaa ylimääräiset kustannukset, joita aiheutuu sen varmistamisesta, että työntekijöille taataan kyseisen ajanjakson aikana samansuuruiset eläkemaksut kuin virkamiehille [37]. | Äriühingule Mesta AS eraldatud riiklikud vahendid olid ette nähtud täiendavate kulude katteks, et tagada asjaomase ajavahemiku jooksul töötajate pensionimaksed võrdselt riigiteenistujatega [37]. |
| Kuten edellä todettiin, SPK:n jäsenyys takaa virkamiesten eläkeoikeudet, ja näihin oikeuksiin liittyvät kustannukset maksetaan SPK:hon. | Nagu eespool öeldud, tagab SPKs osalemine riigiteenistujate pensioniõigused ja nimetatud õigustega seotud kulud makstakse SPKsse. |
| Sen vuoksi viisivuotisen siirtymäkauden varmistamiseksi työntekijöiden jäsenyys SPK:ssa säilytettiin. | Seetõttu säilitati viieaastase üleminekuperioodi tagamiseks töötajate osalus SPKs. |
| Jotta Mesta AS pystyisi maksamaan työntekijöitään koskevat maksut, se haki SPK:n jäsenyyttä, joka sille myös myönnettiin [38].Valtion rahoitus Mesta AS:lle rajoittuu tavallisen yksityisen eläkejärjestelmän keskimääräisten kustannusten ja SPK:n jäsenyyden säilyttämisestä aiheutuvien (korkeampien) kustannusten väliseen eroon. | Lisaks taotles Mesta AS oma töötajate pensionimaksete tasumiseks SPK liikmelisust, mis talle ka anti [38].Riigi rahaline toetus äriühingule Mesta AS piirdub tavapärase erapensioniskeemiga seotud keskmiste kulude ja SPK osaluse säilitamisega seotud (suuremate) kulude vahe katmisega. |
| Alun perin kustannusten arvioitiin olevan noin 395 miljoonaa Norjan kruunua [39], mutta Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että 30 päivään kesäkuuta 2007 mennessä aiheutuneet kustannukset olivat 277,3 miljoonaa Norjan kruunua (ilman hallinnollisia kustannuksia) [40]. | Kuigi esialgsed hinnangulised kulud olid umbes 395 miljonit Norra krooni, [39]teatasid Norra ametiasutused, et 30. juuniks 2007 ulatusid kulud 277,3 miljoni Norra kroonini (v.a halduskulud) [40]. |
| Erityistä eläkeikää koskevan oikeuden säilyttäminen | Eripensioniea õiguse säilitamine |
| Kuten edellä todettiin, joillakin Mesta AS:ään siirretyistä virkamiehistä oli oikeus jäädä eläkkeelle tavanomaista 67 vuoden eläkeikää aikaisemmin (65-vuotiaana). | Nagu eespool märgitud, oli teatavatel Mesta ASi üle viidud riigiteenistujatel õigus minna pensionile tavapärasest pensionieast (67aastaselt) varem (st 65aastaselt). |
| Ammattiyhdistysten ja valtion välisen sopimuksen mukaan niille tuotanto-osaston työntekijöille, joilla oli Mesta AS:n perustamisen aikaan enintään kymmenen vuotta eläkeikään (eli jotka olivat vähintään 55-vuotiaita), myönnettiin oikeus säilyttää 65 vuoden erityinen eläkeikä [41]. | Vastavalt ametiühingute ja riigi vahelisele kokkuleppele tagati tootmisosakonna töötajatele, kellel oli Mesta ASi asutamise ajal (st 1. jaanuaril 2003) jäänud pensionini kümme aastat või vähem (st neil, kes olid 55aastased või vanemad), õigus minna pensionile varem, s.o 65aastaselt) [41]. |
| Tämän järjestelyn mahdollisti se, että työntekijät olivat edelleen SPK:n jäseniä, kuten edellä kuvaillaan. | See oli võimalik seetõttu, et töötajad säilitasid oma SPK liikmelisuse, nagu on kirjeldatud eespool. |
| Valtion rahoitus Mesta AS:lle kattaa tavanomaisesta eläkejärjestelmästä aiheutuvien keskimääräisten kustannusten ja erityisen eläkeiän säilyttämisestä aiheutuvien kustannusten välisen eron. | Riigi poolt Mesta ASile eraldatud vahenditest kaetakse tavapärase pensionisüsteemiga seotud keskmiste kulude ja eripensioniea säilitamisega seotud kulude vahe. |
| Alkuperäinen kustannusarvio oli noin 85 miljoonaa Norjan kruunua [42](mukaan lukien hallinnolliset kustannukset, joiden osuus on noin 5 prosenttia kokonaismäärästä), mutta 30 päivään kesäkuuta 2007 mennessä aiheutuneet kokonaiskustannukset olivat 26,5 miljoonaa Norjan kruunua (ilman hallinnollisia kustannuksia) [43]. | Kuigi esialgsete hinnangute kohaselt olid kulud umbes 85 miljonit Norra krooni [42](sh halduskulud, mis moodustavad umbes 5 % kogukuludest), oli 30. juuniks 2007 kogukulud kasvanud 26,5 miljoni Norra kroonini (v.a halduskulud) [43]. |
| Varhaiseläkepaketit | Eelpensionipaketid |
| Ammattiyhdistysten ja valtion välisessä sopimuksessa todetaan myös, että kolmen vuoden aikana (1 päivästä tammikuuta 2003 vuoden 2005 loppuun) Mesta AS voisi tarjota tuotanto-osastosta siirretyille työntekijöille järjestelyä, jonka mukaan he voisivat jäädä eläkkeelle 60-vuotiaina tavanomaisen 67 vuoden eläkeiän sijasta [44]. | Ametiühingute ja riigi vahel sõlmitud kokkuleppe kohaselt võis Mesta AS pakkuda kolme aasta jooksul (alates 1. jaanuarist 2003 kuni 2005. aasta lõpuni) tootmisosakonnast üleviidud töötajatele ka võimalust minna pensionile juba 60aastaselt, mis on varasem kui tavapärane pensioniiga (67 aastat) [44]. |
| Yhtiö voisi tarjota varhaiseläkettä harkintansa mukaisesti työntekijäkohtaisen arvioinnin perusteella [45]. | Eelpensioni võimalust võis äriühing pakkuda oma äranägemisel igale töötajale eraldi antud hinnangu alusel [45]. |
| Valtionrahoitus Mesta AS:lle kattaa tavanomaisesta yksityisestä eläkejärjestelmästä aiheutuvien keskimääräisten kustannusten ja varhaiseläkkeen tarjoamisesta aiheutuvien kustannusten välisen eron. | Riigi poolt Mesta ASile eraldatud vahenditest kaetakse tavapärase erapensioniskeemiga seotud keskmiste kulude ja eelpensioni pakkumisega seotud kulude vahe. |
