| Source | Target | | Lainsäädännön valmisteluasiakirjoissa valtion rahoittamat varhaiseläkejärjestelmien tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset (mukaan lukien hallinnolliset kustannukset, joiden osuus on noin 5 prosenttia kokonaiskustannuksista) arvioitiin 911 miljoonaksi Norjan kruunuksi [46]. | Ettevalmistavates õigusaktides on riigi kantavate eelpensioni pakkumisega seotud kulude (sh halduskulud, mis moodustavad umbes 5 % kogukuludest) hinnanguliseks suuruseks 911 miljonit Norra krooni [46]. |
| Norjan viranomaiset ovat todenneet, että 470 työntekijää käytti hyväkseen tätä järjestelyä, ja 30 päivään kesäkuuta 2007 mennessä aiheutuneet kokonaiskustannukset olivat 691,9 miljoonaa Norjan kruunua (ilman hallinnollisia kustannuksia) [47]. | Norra ametiasutused selgitasid, et seda võimalust kasutas umbes 470 töötajat ja 30. juuniks 2007 ulatusid kogukulud 691,9 miljoni Norra kroonini (v.a halduskulud) [47]. |
| Muutot, työmatkat, palkan säilyttäminen ja konekannan saneeraus | Kolimine, töölesõit, töötasu säilitamine ja masinate uuendamine |
| Valtio maksoi nämä kustannukset [50]. | Kulud kattis riik [50]. |
| Muutot: aiheutuneet kustannukset tammikuussa 2006: 0,5 miljoonaa Norjan kruunua | Kolimine: 2006. aasta jaanuariks kogunenud kulud: 0,5 miljonit Norra krooni |
| Tähän kustannuserään sisältyvät kustannukset, joita aiheutui johto- tai hallintohenkilöstön muutoista heidän siirtyessään Mesta AS:n palvelukseen. | Kõnealune kuluartikkel hõlmab kulusid, mis on kantud seoses juhtkonna või haldustöötajate uude asukohta üleviimisega, et nad saaksid alustada tööd äriühingus Mesta AS. |
| Koska henkilöstö aloitti työskentelyn Mesta AS:n toimipisteissä, jotka sijaitsivat eri paikkakunnilla kuin missä henkilöstö oli aikaisemmin työskennellyt tietaitoksen palveluksessa, joidenkin työntekijöiden oli vaihdettava kotipaikkaa aloittaessaan uudessa toimessaan. | Kuna töötajate töökohad äriühingus Mesta AS asusid muudes kohtades kui nende varasemad töökohad Maanteeametis, pidid mõned töötajad uuel töökohal tööle asumiseks kolima. |
| Kustannuksia olivat esimerkiksi todelliset, vahvistetut muuttokustannukset (”faktiske, legitimerte kostnader ved boligkjøp”), palkallinen muuttovapaa (”flyttepermisjon”) ja uuden asunnon etsimiseen liittyvistä matkoista aiheutuvat kustannukset (”visningsreise”). | Kulude hulka kuuluvad näiteks tegelikud dokumenteeritud kolimiskulud (faktiske, legitimerte kostnader ved boligkjøp), kolimise tõttu töölt puudutud päevade eest makstavad tasud (flyttepermisjon) ja uue elukoha ülevaatamisega seotud sõidukulud (visningsreise). |
| Työmatkat: aiheutuneet kustannukset tammikuussa 2006: 6,7 miljoonaa Norjan kruunua | Töölesõit: 2006. aasta jaanuariks kogunenud kulud: 6,7 miljonit Norra krooni |
| Tämä kustannuserä kattaa myös kustannuksia, jotka katsottiin välttämättömiksi sen varmistamiseksi, että johto- tai hallintohenkilöstö siirtyy Mesta AS:n palvelukseen kauas kotipaikastaan. | Kõnealune kuluartikkel hõlmab kulusid, mida peetakse vajalikuks, et tagada juhtkonna või haldustöötajate tööleasumine Mesta ASi ruumides, mis jäävad töötajate elukohast kaugele eemale. |
| Kustannuksia ovat esimerkiksi koti- ja työpaikan väliset matkakustannukset (”hjemreise”), kaksinkertaisesta vuokrasta aiheutuvat kustannukset (”Dekning av husleie”) [51], koti- ja työpaikan välinen ajoneuvokorvaus (”kjøregodtgjørelse”) ja ateriakorvaus (”kostgodtgjørelse”). | Kulude hulka kuuluvad näiteks kodust töökohta sõitmise kulud (hjemreise), teise elukoha üürikulud (Dekning av husleie), [51]isikliku sõidukiga kodu ja töökoha vahel sõitmise toetus (kjøregodtgjørelse) ja toiduraha (kostgodtgjørelse). |
| Toimistojen muutot: aiheutuneet kustannukset tammikuussa 2006: 7,8 miljoonaa Norjan kruunua | Büroode kolimine: 2006. aasta jaanuariks kogunenud kulud: 7,8 miljonit Norra krooni |
| Tähän kustannuserään sisältyvät kustannukset, joita aiheutuu muuttamisesta tielaitoksen toimistoista Mesta AS:n pääkonttoriin ja aluetoimistoihin. | Kõnealune kuluartikkel hõlmab kulusid, mis on seotud Maanteeameti büroode kolimisega Mesta ASi peakontorisse ja piirkondlikesse büroodesse. |
| Kustannuksia aiheutui esimerkiksi vanhojen toimistojen siivoamisesta (”Rydding og rengjøring av gamle kontorer”), toimistotarvikkeiden pakkaamisesta [52]ja kuljettamisesta uusiin tiloihin (”Pakking og transport”), Mesta AS:n uusien toimistojen valmistelusta, kalustamisesta ja parantamisesta (”Klargjøring, innredning og oppgradering av nye kontorer”) sekä muuttojen hallinnoinnista (”administrasjon av flyttning”). | Kulude hulka kuuluvad näiteks vanade bürooruumide tühjaks tegemise (Rydding og rengjøring av gamle kontorer), bürootarvete ja -seadmete pakkimise [52]ja uutesse büroodesse veo (Pakking og transport) kulud, Mesta ASi uute bürooruumide ettevalmistamise, sisustamise ja uuendamisega (Klargjøring, innredning og oppgradering av nye kontorer) ning kolimise korraldamisega (administrasjon av flyttning) seotud kulud. |
| Tukitoimintojen muutot: aiheutuneet kustannukset tammikuussa 2006: 40,2 miljoonaa Norjan kruunua | Hooldus- ja tugiüksuste kolimine: 2006. aasta jaanuariks kogunenud kulud: 40,2 miljonit Norra krooni |
| Tähän kustannuserään sisältyvät kustannukset, joita aiheutui vanhoista tiloista uusiin paikallisiin tukitoimintotiloihin muuttamiseen sekä vanhojen tukitoiminnoista vastaavien toimistojen uudelleenjärjestelystä Mesta AS:n uusiksi toimistoiksi. | Nimetatud kuluartikkel hõlmab kulusid, mis on seotud hooldus- ja tugiüksuste kolimisega vanast asukohast uude ja endiste hooldus- ja tugiüksuste ümberkorraldamine vastavalt Mesta AS vajadustele. |
| Siihen sisältyvät uuden ATK-järjestelmän luominen, mikä oli tarpeen siitä syystä, että tuotanto-osasto oli jakanut ATK-järjestelmän tielaitoksen muiden osastojen kanssa. | See hõlmab uue infotehnoloogiasüsteemi loomist, mis osutus vajalikuks seetõttu, et tootmisosakonnal oli teiste Maanteeameti osakondadega ühine infotehnoloogiasüsteem. |
| Kustannuksia aiheutui esimerkiksi vanhojen tukitoiminnoista vastanneiden toimistojen siivoamisesta (”rydding og rengjøring av gamle driftsstøttepunkt”), toimistotarvikkeiden pakkaamisesta ja kuljettamisesta uusiin tiloihin (”pakking og transport”), uusien toimistojen valmistelusta, kalustamisesta ja parantamisesta (”klargjøring, innredning og oppgradering av nye kontorer”) sekä muuttojen hallinnoinnista (”administrasjon av flyttning”). | Konkreetseteks kuludeks olid näiteks vanade hooldus- ja tugiüksuste ruumide tühjaks tegemise (rydding og rengjøring av gamle driftsstøttepunkt), bürootarvete pakkimise ja uude asukohta veo (pakking og transport) kulud, hooldus- ja tugiüksuste jaoks uute ruumide ettevalmistamise, sisustamise ja uuendamise (Klargjøring, innredning og oppgradering av driftsstøttepunkt) ja kolimise korraldamisega (administrasjon av flytting) seotud kulud. |
| Arkistojen siirtäminen: aiheutuneet kustannukset tammikuussa 2006: 7,2 miljoonaa Norjan kruunua | Arhiivide üleviimine: 2006. aasta jaanuariks kogunenud kulud: 7,2 miljonit Norra krooni |
| Tähän kustannuserään sisältyvät kustannukset, joita aiheutui sähköisten ja fyysisten arkistojen perustamisesta Mesta AS:ssä. | Nimetatud kuluartikkel hõlmab kulusid, mis on seotud elektrooniliste ja füüsiliste arhiivide üleviimisega Mesta ASi. |
| Se kattaa kustannukset, joita aiheutui siitä, että merkitykselliset tielaitoksen arkistot erotettiin merkityksettömistä, ja Mesta AS:n uusien arkistojen perustamisesta. | Kõnealused kulud hõlmavad kulusid, mis on seotud asjaomaste arhiivide eraldamisega muudest Maanteeameti arhiividest ja uute arhiivide loomisega Mesta ASis. |
| Kustannuksia aiheutui esimerkiksi kunkin arkiston tarvitsemien resurssien arvioinnista (”Ressursbehov pr. arkiv”), kopioinnista (”kopiering”), kuljetuksesta (”frakt”), valmistelutöistä (”klargjøring”) ja laadunvarmistus- ja turvallisuustoimista (”kvalitetssikring og sikkerhetsarbeid”). | Kulude alla kuuluvad näiteks iga arhiivi jaoks vajalike ressursside hindamise (Ressursbehov pr. arkiv), valguskoopiate tegemise (kopiering), veo- (frakt), ettevalmistus- (klargjøring) ja kvaliteedi tagamise (kvalitetssikring og sikkerhetsarbei) kulud. |
| Konekannan saneeraus: aiheutuneet kustannukset tammikuussa 2006: 20 miljoonaa Norjan kruunua | Masinate uuendamine: 2006. aasta jaanuariks kogunenud kulud: 20 miljonit Norra krooni |
| Tämän kustannuserän voitaisiin olettaa kattavan kustannukset, jotka liittyvät koneiden korjaamiseen ja uudistamiseen, mutta niin ei kuitenkaan ole. | Kuigi kõnealuse kuluartikli nimetus viitab masinate remondi või uuendamise kuludele, ei ole see siiski nii. |
| Palkan korvauksen (”ventelønn”) muodostama kustannuserä ei ole osa Norjan viranomaisten rakenneuudistuskustannuksiksi kutsumia kustannuksia. | Teise osa töödest teostas Mesta AS ise tunnihindade alusel (kasumimarginaalita), mis seetõttu olid sarnaste tööde eest sellel ajal makstud turuhindadest madalamad [55]. |
| Sitä tarkasteltaessa olisi otettava huomioon tarve vähentää työvoiman määrää. | Sellele vaatamata moodustas töötasu hüvitamine osa meetmetest, millega motiveeriti töötajaid Mesta ASi üle minema. |
| Mesta-laki koskee osaa näistä oikeuksista [57]. | Mõnda neist õigustest reguleerib Mesta seadus [57]. |
| Mesta-lain 4 §:ssä määrätään, että kolmen vuoden ajan Mesta AS:n palvelukseen siirtymisestä 1 päivänä tammikuuta 2003 niillä työntekijöillä, jotka myöhemmin irtisanotaan ja jotka täyttävät tietyt edellytykset (esimerkiksi vähintään yhden vuoden työssäoloaika), on oikeus asianmukaiseen virkaan valtion hallinnossa (”fortrinnsrett til annen statlig stilling”) tai, jollei tällaista virkaa voida tarjota, oikeus saada palkan korvausta (”ventelønn”). | Mesta seaduse paragrahvis 4 on sätestatud, et äriühingus Mesta AS tööle asunud nendel töötajatel, kes vabastatakse teenistusest kolme aasta jooksul pärast nende tööleasumist kõnealuses äriühingus 1. jaanuaril 2003 ja kes vastavad teatavatele tingimustele (näiteks on töötanud vähemalt ühe aasta), on õigus uuele sobivale töökohale riigiasutuses (fortrinnsrett til annen statlig stilling) või kui sellist töökohta ei leidu, õigus töötasu hüvitamisele (ventelønn). |
| Palkan korvauksesta säädetään virkamieslaissa [58]. | Töötasu hüvitamist reguleerib riigiteenistujate seadus [58]. |
| Se on järjestely, jonka mukaan virkamiehet, jotka on sanottu irti ja joille ei ole tarjottu muuta soveltuvaa työtä (laissa säädetyt edellytykset ja aikarajat huomioon ottaen), ovat oikeutettuja 2/3:aan irtisanomispäivän palkasta.Alun perin palkan korvaukseen liittyvät kustannukset sisältyivät rakenneuudistuskustannuksiin, mutta työministeriö päätti myöhemmin, että arvioidut kustannukset olisi ennemminkin otettava huomioon määritettäessä Mesta AS:n oman pääoman suuruutta. | Selle kohaselt on koondamisteate saanud riigiteenistujatel, kellele ei pakuta uut sobivat tööd, õigus saada (seaduses sätestatud tingimustel ja ajavahemikul) hüvitist 2/3 ulatuses töötasust alates koondamisteate saamise kuupäevast.Kuigi töötasu hüvitamisega seotud kulud moodustasid algselt osa ümberkorraldamiskuludest, otsustas tööministeerium hiljem, et hinnangulisi kulusid tuleks pigem arvesse võtta Mesta ASi omakapitali suuruse kindlaksmääramisel. |
| Toisin sanoen valtio antaisi Mesta AS:lle varat kyseisten kustannusten rahoittamiseksi pääomasijoituksen muodossa [59]. | Teisisõnu annab riik äriühingule Mesta AS asjaomaste kulude katmiseks vahendid omakapitalina [59]. |
| Tämä lähestymistapa perustui siihen, että oman pääoman muodossa annetun rahoituksen seurauksena irtisanomisia käytettäisiin varovaisemmin rakenneuudistusvälineenä uudessa yrityksessä. | Selline lähenemisviis valiti seetõttu, et omakapitali kaudu rahastamise korral kasutaks uus äriühing töötajate koondamist ümberkorraldamise abivahendina ettevaatlikumalt. |
| Sen sijaan käytettäisiin enemmän muita (halvempia) rakenneuudistusvälineitä, kuten virkavapaita alennetulla palkalla ja eläkepaketteja jne. | Selle asemel tuleks rohkem kasutada teisi (odavamaid) ümberkorraldamisvahendeid, nagu töölepingu lõpetamine vähendatud palgaga ja pensionipaketid jne. |
| Alun perin suunniteltiin, että palkan korvausta koskevan ohjelman piiriin kuuluisi 450 työntekijää, ja sen kokonaiskustannukset olisivat noin 512 miljoonaa Norjan kruunua [60]. Tätä arvioita päivitettiin lokakuussa 2002, jolloin työntekijämäärä muutettiin 150 työntekijäksi ja kokonaiskustannukset noin 150 miljoonaksi Norjan kruunuksi [61]. Mesta AS:n omaa pääomaa määritettäessä otettiin huomioon viimeksi mainittu summa. | Kuigi esialgu pidi töötasu hüvitamise skeem hõlmama 450 töötajat ja sellega seotud kogukulud pidid olema umbes 512 miljonit Norra krooni, [60]ajakohastati seda plaani 2002. aasta oktoobris, misjärel hõlmas see skeem 150 töötajat kogukuludega umbes 150 miljonit Norra krooni [61]. |
| Pitääkseen kustannukset pieninä Mesta AS käytti seuraavia (halvempia) vaihtoehtoisia työvoiman vähentämiskeinoja [62]. | Seega võeti Mesta ASi omakapitali suuruse määramisel arvesse viimast summat.Selleks et vähendada kulusid, rakendas Mesta AS järgmisi (odavamaid) tööjõu vähendamise meetmeid [62]. |
| Norjan viranomaiset ovat kuitenkin todenneet, että tällaisten toimenpiteiden ja palkan korvauksen kokonaiskustannukset ovat 359 miljoonaa Norjan kruunua (josta 255,1 miljoonaa Norjan kruunua oli käytetty 21 päivään joulukuuta 2008 mennessä), ja ne ylittävät sen vuoksi selvästi tällaisten kustannusten kattamiseksi annetun summan: | Norra ametiasutused selgitasid siiski, et kõnealuste meetmete ja töötasu hüvitamise kogukulud ulatuvad 359 miljoni Norra kroonini (millest 255,1 miljonit Norra krooni oli 21. detsembriks 2008 ära kulutatud) ja see summa on seega nimetatud kulude katteks eraldatud summast märksa suurem: |
| Irtisanomispaketit on järjestely, jonka mukaan työntekijöiden työsuhde päättyy ilman palkan korvausta, minkä vastineeksi työntekijät saavat enintään vuoden palkan sekä taloudellista apua toisen työpaikan etsimiseksi. | Töölepingu lõpetamise paketid meede, mille kohaselt töötaja lõpetab töölepingu ilma töötasu eest hüvitist saamata ja saab vastutasuks kuni ühe aasta töötasu ning rahalist abi uue töökoha leidmiseks. |
| Eläkepaketit on järjestely, jonka mukaan 62-vuotiaat työntekijät jäävät töistä ja saavat vastineeksi 66 prosenttia palkasta 67 vuoden eläkeikään asti ja oikeuden hankkia tavanomaisia eläkeoikeuksia tämän ajanjakson ajan. | Pensionipaketid meede, mille kohaselt töötaja lõpetab töölepingu 62aastaselt ja vastutasuks tagatakse talle 66 % töötasust kuni pensioniea (67 aastat) saabumiseni ning õigus tavapäraste pensioniõiguste väljateenimiseks nimetatud aja jooksul. |
| Virkavapaa alennetulla palkalla on järjestely, jolla houkutellaan työntekijöitä, jotka saisivat oikeuden varhaiseläkkeeseen (60-vuotiaina) vuosien 2003 ja 2005 välillä, jäämään töistä aikaisemmin tarjoamalla vastineeksi 66:tta prosenttia palkasta siihen ajankohtaan asti, jolloin he olisivat saaneet oikeuden varhaiseläkkeeseen. | Töölepingu lõpetamine vähendatud palgaga meede, mille eesmärk on motiveerida töötajaid, kellel tekib aastatel 2003–2005 (s.o 60aastaselt) eelpensionile mineku õigus, lõpetama töölepingu varem, s.o kohe, pakkudes neile vastutasuks 66 % töötasust kuni ajani, mil neil tekib õigus eelpensionile. |
| KONEIDEN JA LAITTEIDEN (”KALUSTO”) SEKÄ KIINTEISTÖJEN JA RAKENNUSTEN (”KIINTEISTÖT”) ARVO AVAAVASSA TASEESSA | MASINATE JA SEADMETE (EDASPIDI „MASINAD”) NING KINNISVARA JA HOONETE (EDASPIDI „KINNISVARA”) VÄÄRTUS ALGBILANSIS |
| Seuraavassa tarkastellaan sitä, kuinka kiinteän omaisuuden arvo määritettiin Mesta AS:n lopullisessa avaavassa taseessa. | Järgnevalt esitatakse ülevaade põhivara väärtuse määramise protsessist Mesta ASi lõplikus algbilansis. |
| Kaksi tilintarkastusyhtiötä palkattiin arvonmääritystä varten: tielaitos palkkasi uutta yhtiötä perustettaessa Ernst&Youngin, ja liikenne- ja viestintäministeriö palkkasi Deloitte&Touchen suorittamaan laadunarvioinnin omaisuuden arvostuksesta ja ehdotetusta avaavasta taseesta sekä varmistamaan prosessin ja sen yhteydessä sovelletut menetelmät ja periaatteet. | Väärtuse määrasid kaks audiitorfirmat: Ernst&Young, kelle palkas Maanteeamet uue äriühingu asutamiseks, ja Deloitte&Touche, kelle palkas transpordi- ja sideministeerium, et kontrollida varade väärtuse hindamise ja algbilansi ettepaneku kvaliteeti ning sel eesmärgil kohaldatud menetlusi, meetodeid ja põhimõtteid. |
| Myöhemmin Ernst&Youngista tuli Mesta AS:n tilintarkastaja. | Seejärel sai Ernst&Young äriühingu Mesta AS audiitoriks. |
| Lyhyesti voidaan todeta, että toukokuussa 2002 tilintarkastajat aloittivat omaisuuden arvostuksen simuloidun jatkuvuusperiaatteen (eli rekonstruoidun kirjanpitoarvon) perusteella, mutta he muuttivat arvostusperiaatteen ”reaaliarvoiseksi” elokuussa 2002. | Lühidalt öeldes alustasid audiitorid 2002. aasta mais varade hindamist simuleeritud tegevuse jätkuvuse põhimõtte (st taastatud arvestusliku väärtuse) alusel, kuid võtsid 2002. aasta augustis hindamisel aluseks „tegeliku väärtuse” põhimõtte. |
| Sekä kalustoa että kiinteistöjä arvioitiin yksittäin (tai ryhminä) (tarkempia tietoja jäljempänä 2.3.1 jaksossa). | Nii masinaid kui ka kinnisvara hinnati üksikult või rühmadena (üksikasjalik kirjeldus on esitatud punktis 2.3.1). |
| Lokakuussa 2002 tilintarkastajat arvioivat Mesta AS:n koko liiketoiminnan käyvän arvon toimivana yrityksenä diskontatun kassavirran menetelmän perusteella (tarkempia tietoja jäljempänä 2.3.2 jaksossa). | aasta oktoobris hindasid audiitorid Mesta ASi kui tegevust jätkava äriühingu õiglast koguväärtust diskonteeritud rahavoo meetodi alusel (üksikasjalik kirjeldus on esitatud punktis 2.3.2). |
| Diskontattu kassavirta osoitti, että liiketoiminnan kokonaisarvo (eli toimintapääoma) oli yksittäisten omaisuuserien arvostuksesta saatua arvoa pienempi. | Diskonteeritud rahavoogude meetod näitas, et ettevõtte koguväärtus (st käibekapital) oli väiksem kui üksikute varade hindamisel saadud väärtus. |
| Koska Norjan osakeyhtiölain mukaan oman pääoman määrä ei saa ylittää liiketoiminnan kokonaisarvoa, yksittäisten omaisuuserien (tai niiden ryhmien) arvoa alennettiin. | Kuna Norra piiratud vastutusega äriühingute seaduses on sätestatud, et omakapital ei tohi olla suurem kui ettevõtte koguväärtus, vähendati üksikute varade (või vararühmade) väärtust. |
| Omaisuuserien arvostaminen erikseen | Varade väärtuse eraldi hindamine |
| Kalusto | Masinad |
| Omaisuuserien arvostusta varten tielaitos, Arthur Andersen&Co AS, Norjan hallituksen lakimies, ViaNova ja Skagerak Forsikringsmegling AS laativat raportin, joka on päivätty 10 päivänä toukokuuta 2002 ja jonka nimi on Avaava tase [63]. | Varade väärtuse hindamiseks koostasid Maanteeamet, Arthur Andersen&Co AS, Norra valitsuse jurist, ViaNova ja Skagerak Forsikringsmegling AS 10. MAIL 2002. |
| Arvostus perustui periaatteessa ”kirjanpitoarvoon”. | AASTAL ARUANDE PEALKIRJAGA „ALGBILANSS” [63]. Hindamisaruanne põhines peamiselt „arvestuslikul väärtusel”. |
| Koska kirjanpitolaki [64]ei kuitenkaan koske valtion hallintoa, tuotanto-osaston tileissä esitetyt arvot oli muotoiltava uudelleen vastaamaan sitä, mitä ne olisivat olleet, jos tuotanto-osastoon olisi sovellettu yleistä kirjanpitolakia [65]. | Kuna raamatupidamise seadust [64]riigiasutuste suhtes ei kohaldata, tuli tootmisosakonna raamatupidamisarvestuses näidatud väärtused ümber arvestada sellisteks, nagu need oleksid olnud siis, kui tootmisosakonna suhtes oleks kehtinud üldine raamatupidamisseadus [65]. |
| Näin ollen arvostusperiaatteena oli ennemminkin ”kirjanpitoarvon määrittäminen jälkikäteen” tai yksinkertaisesti ”simuloitu jatkuvuus”. | Seega oli hindamispõhimõtteks pigem „arvestusliku väärtuse tagasiulatuv määramine” ehk lihtsalt „simuleeritud tegevuse jätkuvus”. |
| Tämän perusteella tuotanto-osaston tileissä kaluston arvoksi 1 päivänä tammikuuta 2002 ilmoitettu 1111 miljoonaa Norjan kruunua muutettiin 866 miljoonaksi Norjan kruunuksi. | Selle põhjal määrati tootmisosakonna raamatupidamises kajastatud masinate väärtuseks 1. jaanuari 2002. aasta seisuga 1111 miljardit Norra krooni, mida korrigeeriti 866 miljoni Norra kroonini. |
| Tämä arvo muutettiin 747 miljoonaksi Norjan kruunuksi 1 päivänä tammikuuta 2003. | jaanuaril 2003. aastal korrigeeriti väärtust veel 747 miljoni Norra kroonini. |
| Tielaitoksen, Ernst&Youngin, Via Novan ja Skagerak Forsikringsmegling AS:n myöhemmin laatimasta, elokuussa 2002 päivätystä raportista, jonka nimi on Avaava tase [66], ilmenee kuitenkin, että heinäkuussa 2002 päätettiin, että Mesta AS:lle siirrettävät tuotanto-osaston omaisuuserät olisi arvostettava ”reaaliarvon” eikä ”simuloidun jatkuvuuden” periaatteen perusteella, koska reaaliarvo on läpinäkyvämpi arvostusperiaate. | aasta augustis esitatud järgmisest aruandest pealkirjaga „Algbilanss”, [66]mille koostasid Maanteeamet, Ernst&Young, Via Nova ja Skagerak Forsikringsmegling AS, ilmneb, et 2002. aasta juulis otsustati, et Mesta ASile üleantavate tootmisosakonna varade hindamisel tuleks „simuleeritud tegevuse jätkuvuse” põhimõtte asemel kasutada „tegeliku väärtuse” põhimõtet, sest viimane on läbipaistvam hindamispõhimõte. |
| Tielaitoksen, Ernst&Youngin, Via Novan, OPAK:n ja Skagerak Forsikringsmegling AS:n laatimassa, 20 päivänä joulukuuta 2002 päivätyssä raportissa, jonka nimi on Avaavan taseen liite: omaisuuserien arvostus, esitetään kaluston arvo reaaliarvon perusteella [67]. | aasta detsembri aruandes „Algbilansi lisa: varade väärtuse hindamine”, mille koostasid Maanteeamet, Ernst&Young, Via Nova, OPAK ja Skagerak Forsikringsmegling AS, on masinate väärtus esitatud tegeliku väärtuse põhjal [67]. |
| Reaaliarvon määrittämisessä noudatettiin kahta lähestymistapaa: eräiden kalustoryhmien osalta lähtökohtana oli valtion hallinnossa kirjattu kirjanpitoarvo, jota tarkistettiin arvonlisäveron, poistoaikojen ja eräiden harkinnanvaraisten arvostusten huomioon ottamiseksi. | Tegeliku väärtuse määramisel kasutati kahte lähenemisviisi: teatud masinarühmade puhul võeti aluseks riigiasutustes registreeritud arvestuslik väärtus, mida kohandati vastavalt käibemaksule, amortisatsiooniperioodidele ja mõnele oma äranägemisel valitud parameetrile. |
| Toisten kalustoryhmien osalta arvot perustuivat ulkoisiin arvostuksiin ja hintoihin [68]. | Teiste masinarühmade väärtus määrati välishindamise ja hindade alusel [68]. |
