| Source | Target | | Tämän perusteella kaluston reaaliarvon arvioitiin olevan 572 miljoonaa Norjan kruunua ja kaikkien omaisuuserien kokonaisarvon 1162 miljoonaa Norjan kruunua [69].Ernst&Young on myöhemmin todennut, että edellä mainitussa raportissa, jossa käytetään 747 miljoonan Norjan kruunun suuruista simuloidun jatkuvuuden mukaista kirjanpitoarvoa lähtökohtana 572 miljoonan Norjan kruunun suuruisen reaaliarvon määrittämiseksi, esitetyt laskelmat ovat harhaanjohtavia. | Selle põhjal määrati masinate tegelikuks väärtuseks 572 miljonit Norra krooni, samas kui varade koguväärtus hinnati 1162 miljardile Norra kroonile [69].Ernst&Young selgitas hiljem, et eelnimetatud aruandes esitatud arvutused, mille puhul on lähtutud simuleeritud tegevuse jätkuvuse 747 miljoni Norra krooni suurusest arvestuslikust väärtusest ja saadud tegelikuks väärtuseks 572 miljonit Norra krooni, on eksitavad. |
| Ernst&Youngin mukaan tällaiset laskelmat eivät olleet osa prosessia, jossa määritettiin Mesta AS:lle siirrettävän kaluston reaaliarvo. | Ernst&Young väidab, et Mesta ASile üle antavate masinate tegeliku väärtuse määramisel selliseid arvutusi ei kasutatud. |
| Kiinteistöt | Kinnisvara |
| Toukokuussa 2002 laaditussa avaavaa tasetta koskevassa raportissa valtion hallinnon 1 päivänä tammikuuta 2002 rekisteröimä kiinteistöjen kirjanpitoarvo oli 596 miljoonaa Norjan kruunua. | aasta mais avaldatud aruande „Algbilanss” kohaselt oli 1. jaanuari 2002. aasta seisuga riigiasutuse registreeritud kinnisvara arvestuslik väärtus 596 miljonit Norra krooni. |
| Sen jälkeen kun tästä poistettiin ne kiinteistöt, joita ei ollut tarkoitus siirtää Mesta AS:lle, ja arvoa tarkistettiin simuloidun jatkuvuuden periaatteen mukaisesti, arvioitu arvo oli 277 miljoonaa Norjan kruunua. | Pärast selle kinnisvara väljajätmist, mis ei pidanud üle minema Mesta ASi, ja pärast simuleeritud tegevuse jätkuvuse põhimõtte järgi tehtud korrigeerimisi saadi väärtuseks 277 miljonit Norra krooni. |
| Kun arviointiperiaate muuttui simuloidusta jatkuvuudesta reaaliarvoon, riippumaton kiinteistöalan asiantuntija OPAK arvioi kiinteistöjen arvon. | Pärast simuleeritud tegevuse jätkuvuse põhimõttelt tegeliku väärtuse põhimõttele üleminekut hindas kinnisvara väärtust sõltumatu kinnisvaraekspert OPAK. |
| Norjan viranomaiset ovat toimittaneet 28 päivänä elokuuta 2002 päivätyn asiantuntija-arvion, jossa OPAK arvioi 375 kiinteistön arvon olevan noin 336 miljoonaa Norjan kruunua [70]. | Norra ametiasutused esitasid 28. augustil 2002. aastal eksperdihinnangu, milles OPAK hindab 375 kinnisvaraobjekti väärtuse umbes 336 miljonile Norra kroonile [70]. |
| OPAK:n laatimassa, 31 päivänä lokakuuta 2002 päivätyssä seurantaraportissa todettiin, että muun muassa 16 kiinteistön lisäyksen seurauksena kiinteistöjen arvioitu arvo oli 395 miljoonaa Norjan kruunua. | Oma 31. oktoobri 2002. aasta järelaruandes leidis OPAK, et pärast muu hulgas ka 16 kinnisvaraobjekti lisamist oli kinnisvara umbkaudseks väärtuseks 395 miljonit Norra krooni. |
| Ernst&Young on todennut, että tämän jälkeen niiden kiinteistöjen pois jättäminen, joita ei ollut tarkoitus siirtää Mesta AS:ään, ja vuokrakiinteistöjä [71]koskevat oikaisut pudottivat kiinteistöjen arvon 331 miljoonaan Norjan Kruunuun [72]. | Ernst&Young selgitas seda pärast nii, et nende kinnisvaraobjektide väljajätmine, mida Mesta ASile üle ei anta, ja summa korrigeerimine seoses üüritud kinnisvaraga [71]vähendas kinnisvara väärtust 331 miljoni Norra kroonini [72]. |
| Joulukuussa 2002 laadittu raportti ”Avaavan taseen liite: omaisuuserien arvostus” osoittaa, että vaikka simuloidun jatkuvuuden periaatteeseen perustuva kiinteistöjen arvo oli 596 miljoonaa Norjan kruunua, reaaliarvoon perustuvan periaatteen soveltaminen johti 331 miljoonan Norjan kruunun arvoon. | aasta detsembri aruanne „Algbilansi lisa: varade väärtuse hindamine” näitab, et kui simuleeritud tegevuse jätkuvuse põhimõtte järgi arvutatud kinnisvara väärtus oli 596 miljonit Norra krooni, saadi tegeliku väärtuse põhimõtte kohaldamisel tulemuseks 331 miljonit Norra krooni. |
| Diskontattuun kassavirtaan perustuva arvostus | Diskonteeritud rahavoogude meetodil põhinev väärtuse hindamine |
| Samanaikaisesti omaisuuserien yksittäisen arvostuksen kanssa mutta siitä erillään arvioitiin koko liiketoiminnan käypä arvo toimivana yrityksenä käyttäen diskontatun kassavirran menetelmää, joka on kuvailtu Ernst&Youngin 20 päivänä lokakuuta 2002 päivätyssä arvonmääritystä koskevassa raportissa [73]. | Samaaegselt üksikute varade hindamisega, kuid sellest eraldi, hinnati diskonteeritud rahavoogude meetodil ettevõtte kui terviku jätkuvuseelduslikku õiglast väärtust ja hindamise kokkuvõte on esitatud 2002. aasta aruandes „Väärtuse hindamine”, mille koostas Ernst&Young [73]. |
| Raportissa päätellään, että diskontatun kassavirran menetelmää soveltamalla toimintapääoma [74]on noin 600 miljoonaa Norjan kruunua (+/– 25 %). Analyysi perustui vuosien 2003–2012 kassavirtojen arviointiin. | Aruandes leitakse, et diskonteeritud rahavoogude meetodi rakendamise tulemusel on käibekapitali [74]suurus umbes 600 miljonit Norra krooni (+/– 25 %). |
| Kyseisinä vuosina nykyarvon arvioitiin olevan negatiivinen 300 miljoonalla Norjan kruunulla ja loppuarvon 900 miljoonaa Norjan kruunua [75]. | Analüüs põhines 2003.–2012. aasta rahavoogude hinnangul, mille tulemusel saadi hinnanguliseks negatiivseks ajaldatud väärtuseks 300 miljonit Norra krooni ning jääkväärtuseks pluss 900 miljonit Norra krooni [75]. |
| Tuottoasteeksi vahvistettiin 6,7 prosentin nimellistuotto verojen jälkeen [76].Ernst&Youngin mukaan toimintapääoma (600 miljoonaa Norjan kruunua) muodostuu kokonaisvarallisuudesta, josta on vähennetty lyhytaikaiset velat. | Omakapitali tootlus fikseeriti 6,7 % suuruse nominaalse maksujärgse tootlusena koguvaradelt [76].Ernst&Young selgitas, et käibekapital (600 miljonit Norra krooni) koosneb koguvaradest, millest on maha arvatud lühiajalised võlad. |
| Vertailun vuoksi omaisuuserien yksittäisen arvostuksen mukainen arvio oli 1162 miljoonaa Norjan kruunua. | Võrdluseks võib öelda, et üksikute varade hindamisel saadi selle hinnanguliseks väärtuseks 1162 miljardit Norra krooni. |
| Jos 1162 miljoonasta Norjan kruunusta vähennetään lyhytaikaiset velat (464 miljoonaa Norjan kruunua), toimintapääomaksi [77]saadaan 698 miljoonaa Norjan kruunua. | Kui lahutada 1162 miljardist Norra kroonist lühiajalised võlad (464 miljonit Norra krooni), jääb käibekapitaliks [77]698 miljonit Norra krooni. |
| Tämä on enemmän kuin koko liiketoiminnan käypään arvoon perustustuvasta arvostuksesta (eli diskontatun kassavirran menetelmällä) saatu 600 miljoonaa Norjan kruunua. | See summa on suurem kui 600 miljoni krooni suurune käibekapital, mis saadi ettevõtte kui terviku õiglaseväärtuse alusel (st diskonteeritud rahavoogude meetodil). |
| Norjan osakeyhtiölain mukaan oma pääoma ei saa ylittää liiketoiminnan kokonaisarvoa, minkä vuoksi omaisuuserien arvoa oli pienennettävä [78]. | Norra piiratud vastutusega äriühingute seaduses on sätestatud, et omakapital ei tohi olla suurem kui ettevõtte koguväärtus ja seetõttu tuli varade väärtust vähendada [78]. |
| Näin ollen Ernst&Young pienensi omaisuuserien arvoa, jotta toimintapääoma laskisi 619 miljoonaan Norjan kruunuun. | Seega vähendas Ernst&Young varade väärtust, et vähendada käibekapitali 619 miljoni Norra kroonini. |
| Tämä esitetään seuraavassa [79]: | Sellest annab ülevaate järgmine tabel [79]: |
| Kiinteä omaisuus | Põhivarad |
| Käyttöpääoma | Käibevarad |
| Lyhytaikaiset velat | Lühiajalised võlad |
| Netto | Kokku |
| Tarkistus alaspäin – kalusto | Väärtuse vähendamine – masinad |
| Tarkistus alaspäin – kiinteistöt | Väärtuse vähendamine – kinnisvara |
| Tarkistus alaspäin yhteensä | Väärtuse vähendamine kokku |
| Arvo alaspäin tarkistuksen jälkeen | Väärtus pärast vähendamist |
| Velat (eläkkeet) | Võlad (pensionid) |
| Oma pääoma | Omakapital |
| Oma pääoma käteisen muodossa | Omakapitali rahaline väärtus |
| Oma pääoma yhteensä avaavassa taseessa | Algbilansis kajastuv omakapital kokku |
| Edeltävästä ilmenee, että omaisuuden arvoa tarkistettiin alaspäin 79 miljoonaa Norjan kruunua. | Nagu tabelist selgub, vähendati varade väärtust 79 miljoni Norra krooni võrra. |
| Koska kiinteistöjen ja kaluston arvosta oli paljon epävarmuutta, alaspäin tarkistus jaettiin niiden kesken seuraavasti: | Kinnisvara ja masinate väärtuse suure ebakindluse tõttu jaotati väärtuse vähendamine nende varade vahel järgmiselt: |
| Kaluston arvioitu reaaliarvo | Masinate hinnanguline tegelik väärtus |
| Hankinnat | Soetamine |
| Tarkistus alaspäin | Väärtuse vähendamine |
| Arvo avaavassa taseessa | Väärtus algbilansis |
| Kiinteistöjen arvioitu reaaliarvo | Kinnisvara hinnanguline tegelik väärtus |
| Laadun arviointi | Kvaliteedikontroll |
| Samanaikaisesti reaaliarvon määrittämisen kanssa Deloitte&Touche oli aloittanut (lokakuussa 2002) ensimmäisten arvonmääritysten (jotka perustuivat simuloituun jatkuvuuteen) vertaamisen tuloksiin, jotka saatiin diskontatun kassavirran menetelmällä. | Samaaegselt tegeliku väärtuse kindlaksmääramisega alustas Deloitte&Touche (2002. aasta oktoobris) varade esimese hindamise (mis põhines simuleeritud tegevuse jätkuvusel) tulemuste võrdlemist diskonteeritud rahavoogude meetodi abil saadud tulemustega. |
| Mesta AS:n Ernst&Youngin, ViaNova Planin ja Trafikk AS:n avustuksella laatimassa 1 päivänä tammikuuta 2003 päivätyssä lopullisessa avaavassa taseessa (liite A) ilmoitetaan kiinteän omaisuuden kokonaisarvoksi 977 miljoonaa Norjan kruunua [82]. | 1. jaanuari 2003. aasta lõpliku algbilansi kohaselt, mille koostas Mesta AS koostöös Ernst&Young’i, ViaNova Plan’i ja Trafikk ASiga (lisa A), on põhivara koguväärtus 977 miljonit Norra krooni [82]. |
| Lopullinen avaava tase vahvistaa, että joulukuun 2002 raportissa (”Avaavan taseen liite: omaisuuserien arvostus”) ilmoitettua koneiden 572 miljoonan Norjan kruunun arvoa tarkistettiin alaspäin 25 miljoonaa 547 miljoonaan Norjan kruunuun. | Lõplik algbilanss kinnitab, et 2002. aasta detsembri aruandes („Algbilansi lisa: varade väärtuse hindamine”) esitatud masinate 572 miljoni Norra krooni suurust väärtust vähendati 25 miljoni Norra krooni võrra 547 miljoni Norra kroonini. |
| Lisäsijoitusten ja joidenkin pienten oikaisujen huomioinnin jälkeen kaluston lopulliseksi arvoksi muodostui 594 miljoonaa Norjan kruunua. | Täiendavate investeeringute lisamise ja väiksemate paranduste tulemusel saadi masinate lõplikuks väärtuseks 594 miljonit Norra krooni. |
| Tehtyjen 4 miljoonan Norjan kruunun hankintojen jälkeen kiinteistöjen reaaliarvo oli 335 miljoonaa Norjan kruunua, ja 54 miljoonan Norjan kruunun suuruinen tarkistus alaspäin (joka oli tarpeen diskontatun kassavirtamenetelmän seurauksena) merkitsi sitä, että kiinteistöjen arvoksi tuli 281 miljoonaa Norjan kruunua. | Pärast mõnede kinnisvaraobjektide soetamist 4 miljoni Norra krooni väärtuses oli kinnisvara väärtuseks 335 miljonit Norra krooni ja pärast vähendamist 54 miljoni Norra krooni võrra (diskonteeritud rahavoogude meetodi kasutamise tõttu) saadi kinnisvara väärtuseks 281 miljonit Norra krooni. |
| SIIRTYMÄSOPIMUSTEN SIIRTÄMINEN JA NIIDEN ARVO AVAAVASSA TASEESSA | ÜLEMINEKULEPINGUTE ÜLEANDMINE JA NENDE VÄÄRTUS ALGBILANSIS |
| Rakennussopimukset | Ehituslepingud |
| Norjan viranomaisten mukaan 1 päivästä tammikuuta 2003 kaikista uusista rakennusurakoista (esimerkiksi teiden, tunneleiden, satama-alueiden ja siltojen rakentamisesta) järjestettiin julkinen hankintamenettely. | Norra ametiasutused selgitasid, et alates 1. jaanuarist 2003 tuli kõikide uute ehituslepingute (näiteks teede, tunnelite, dokkide ja sildade ehitamiseks) sõlmimiseks korraldada riigihankemenetlus. |
| Sen hetkiset rakennusurakat oli kuitenkin siirrettävä Mesta AS:lle, jotta keskeneräiset rakennusurakat voitaisiin saattaa päätökseen. | Pooleliolevad ehitusprojektid tuli projektide lõpetamiseks siiski Mesta ASile üle anda. |
| Sen hetkisten urakoiden monimutkaisuus ja kesto vaihtelivat, mutta ne kaikki umpeutuivat vuoden tai kahden vuoden sisällä Mesta AS:n perustamisesta. | Kehtivad lepingud olid erineva keerukuse ja kestusega, kuid kõik lõppesid ühe-kahe aasta jooksul pärast Mesta ASi asutamist. |
| Norjan viranomaisten mukaan rakennussopimukset siirrettiin Mesta AS:lle sopimuksille alun perin vahvistetuin hinnoin. | Norra ametiasutused selgitasid, et ehituslepingud anti Mesta ASile üle lepingutes algselt määratud hindadega. |
| Norjan viranomaisten mukaan nämä hinnat vastaavat markkinahintoja. | Norra ametiasutuste arvates vastavad need hinnad turuhindadele. |
| Ennen 1 päivää tammikuuta 2003 suuri osa rakennusurakoista kilpailutettiin, minkä vuoksi tielaitos oli saanut kokemusta markkinoiden hintatasosta. | Enne 1. jaanuari 2003 sõlmiti suur osa ehituslepingutest pakkumise teel ja Maanteeametil olid seega mõningad teadmised turuhindade tasemest. |
| Lisäksi tielaitoksen ja tuotanto-osaston sisäiset rakennussopimukset oli hinnoiteltava sisäisten ohjeiden mukaisesti, jotka sisälsivät sisäisten sopimusten hinnoittelua koskevia sääntöjä [83]. | Lisaks tuli Maanteeameti ja tootmisosakonna vahel sõlmitud ehituslepingute hinnad määrata kooskõlas sise-eeskirjadega, kus oli sätestatud asutusesiseste lepingute hinnakujunduse kord [83]. |
| Sisäisten ohjeiden mukaan avointen tarjouskilpailujen yhteydessä hinnoista saadun kokemuksen on muodostettava perusta hintojen määrittämiselle sisäisissä sopimuksissa: julkisten tarjouskilpailujen hintoja olisi joko käytettävä suoraan tai sisäisten sopimusten hintojen olisi perustuttava arvioihin, joita on verrattu markkinahintoihin ja (tarvittaessa) laskettu markkinatasolle [84]. | Sise-eeskirjade kohaselt tuli asutusesiseste lepingute hinnad määrata avalike pakkumiste käigus saadud kogemustele tuginedes: kas kasutada otse avalike pakkumiste hindu või tugineda asutusesiseste lepingute maksumuse määramisel hinnangutele, mida tuli võrrelda turuhindadega ja vähendada (vajaduse korral) turuhinna tasemeni [84]. |
| Kummassakin tapauksessa tielaitoksen yleisenä ehtona oli, että sisäisten sopimusten hintojen olisi vastattava markkinoiden hintatasoa [85]. | Mõlemal juhul seadis Maanteeamet üldiseks tingimuseks, et asutusesisestes lepingutes määratud hinnad peavad olema vastavuses turuhindadega[85]. |
| Norjan viranomaiset ovat myös selventäneet lopuksi, että kaikkia palveluja koskevia veroja ja maksuja lukuun ottamatta verotukselliset ja muut sääntelyvaatimukset eivät vaikuttaneet hintaan, jolla sopimukset siirrettiin [86]. | Lisaks selgitasid Norra ametiasutused, et fiskaal- ja muud õigusaktide nõuded ei mõjutanud hinda, millega lepingud üle anti (välja arvatud kõikidelt teenustelt tasutavad maksud) [86]. |
| Hinnat, joilla rakennussopimukset siirrettiin Mesta AS:lle, olivat samat kuin ne hinnat, joita käytettiin urakoista saatavien tulojen määrittämisessä diskontatun kassavirran menetelmässä. | Hinnad, millega ehituslepingud Mesta ASile üle anti, olid samad, mida kasutati lepingute tootluse määramiseks diskonteeritud rahavoogude analüüsi teel. |
| Teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevat sopimukset | Käitus- ja hoolduslepingud |
