| Source | Target | | Mesta AS:lle siirtyi 102 voimassa olevaa teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevaa sopimusta (”funksjonsavtaler”) [87]. | Mesta AS võttis üle 102 kehtivat käitus- ja hoolduslepingut (funksjonsavtaler) [87]. |
| Teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevien sopimusten voimassaolon päättyessä tielaitos aloitti noin 25 prosentista sopimuksia julkisen tarjouskilpailun kunkin vuoden syyskuun 1 päivänä seuraavalla tavalla: | Käitus- ja hoolduslepingute lõppemisel korraldas Maanteeamet iga aasta 1. septembril umbes 25 % lepingute sõlmimiseks avaliku pakkumise järgmiselt: |
| A-luokka 24 sopimusta, joiden voimassaolo päättyi syksyllä 2003 | A-kategooria 24 lepingut, mis lõppesid 2003. aasta sügisel; |
| B-luokka 25 sopimusta, joiden voimassaolo päättyi syksyllä 2004 | B-kategooria 25 lepingut, mis lõppesid 2004. aasta sügisel; |
| C-luokka 27 sopimusta, joiden voimassaolo päättyi syksyllä 2005 | C-kategooria 27 lepingut, mis lõppesid 2005. aasta sügisel; |
| D-luokka 26 sopimusta, joiden voimassaolo päättyi syksyllä 2006. | D-kategooria D 26 lepingut, mis lõppesid 2006. aasta sügisel. |
| Kuhunkin luokkaan kuuluu sopimuksia, jotka kattavat maantieteellisiä alueita tasaisesti joka puolella Norjaa (palvelun tarjoamisen vakauden varmistamiseksi jatkossa), ja luokat jakautuvat myös toteutettavien töiden vaikeusasteen mukaan. | Kuigi igasse kategooriasse kuuluvad lepingud hõlmavad geograafilisi piirkondi, mis on jagunenud ühtlaselt üle kogu Norra (tagamaks teenuste osutamise stabiilsust), vastavad kategooriad ka tööde raskusastmele. |
| Luokkaan A kuuluvat yksinkertaisimmat työt pienillä alueilla (eli alueilla, joilla liikenne, sääolosuhteet ja tietyyppi aiheuttavat vähän haasteita), kun taas luokkaan D kuuluvat sekä tietyypin (esimerkiksi vuoristo- ja jyrkännetiet) että liikenteen ja sään puolesta vaikeimmat työt. | A-kategooriasse kuuluvad lihtsaimad tööd väikestes piirkondades (st piirkondades, kus liiklus ja ilmastikutingimused ning tee liik ei valmista erilisi raskusi), samas kui D-kategooriasse kuuluvad tööd, mis on keerukad nii tee liigi (näiteks mägedes ja kaljudel asuvad teed), liikluse kui ka ilmastiku seisukohast. |
| Luokkiin B ja C kuuluvat työt näiden ääripäiden välillä. | B- ja C-kategooria lepingutega hõlmatud ehitustööd jäävad kahe äärmuse vahepeale. |
| Norjan viranomaiset ovat todenneet, että tuotanto-osaston teiden ylläpidosta ja hoidosta tekemien sopimusten nojalla tarjottujen palvelujen hinnat eivät muuttuneet siirrettäessä sopimukset Mesta AS:lle. | Norra ametiasutused selgitasid, et tootmisosakonna sõlmitud käitus- ja hoolduslepingute alusel osutatud teenuste hinnad jäid lepingute Mesta ASile üleandmisel samaks. |
| Arvo, jolla sopimukset siirrettiin | Lepingute väärtus üleandmisel |
| Hinnat, joilla sopimukset siirrettiin, ilmenevät Norjan viranomaisten lähettämästä Excel-taulukosta, joka on samankaltainen kuin Veidekke ASA:n aikaisemmin toimittama taulukko [88]. | Lepingute maksumusest üleandmisel saab ülevaate Norra ametiasutuste esitatud Exceli tabelist, mis sarnaneb Veidekke ASA poolt varem esitatud tabelile [88]. |
| Menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen Norjan viranomaiset ovat päivittäneet arviota kokonaishinnasta, jolla rakennussopimukset siirrettiin Mesta AS:lle, 2960 miljoonasta Norjan kruunusta 2942 miljoonaan Norjan kruunuun [89]. | Pärast menetluse algatamiseotsust vähendasid Norra ametiasutused lepingute hinnangulist kogumaksumust Mesta ASile üleandmisel 2960 miljardilt Norra kroonilt 2942 miljardi Norra kroonini [89]. |
| Norjan viranomaiset ovat lisäksi päivittäneet arviota kokonaishinnasta, jolla teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevat sopimukset siirrettiin Mesta AS:lle, 5750 miljoonasta Norjan kruunusta 5866 miljoonaan Norjan kruunuun. | Norra ametiasutused ajakohastasid ka käitus- ja hoolduslepingute hinnangulist kogumaksumust Mesta ASile üleandmisel 5750 miljardilt Norra kroonilt 5866 miljardi Norra kroonini. |
| Katsauksessa ei ilmoiteta yksittäisten sopimusten hintaa. | Ülevaates ei ole üksikute lepingute maksumust näidatud. |
| Myöhemmistä tarjouskilpailuista seurauksena oleva hintataso | Hilisematest pakkumistest tulenev hinnatase |
| Yksi raportin päätelmistä oli se, että niiden siirtymäsopimusten, joista järjestettiin julkinen tarjouskilpailu vuoden 2003 aikana, kustannustaso näyttää olevan noin 32 prosenttia alhaisempi kuin vastaavien Mesta AS:lle siirrettyjen siirtymäsopimusten alkuperäinen kustannustaso. | Aruandes jõuti järeldusele, et 2003. aastal avaliku pakkumise teel sõlmitud üleminekulepingute hinnatase on umbes 32 % Mesta ASile üle antud võrreldavate üleminekulepingute esialgsest hinnatasemest madalam. |
| Norjan viranomaiset ovat todenneet sen olevan totta, että tielaitos ei aloittanut uudelleenneuvotteluja (jäljellä olevien) siirtymäsopimusten hintojen alentamiseksi. | Norra ametiasutused möönsid, et Maanteeamet ei pidanud (ülejäänud) üleminekulepingute maksumuse vähendamiseks uusi läbirääkimisi. |
| Veidekke ASA:n tekemän vertailun mukaan vuosina 2003–2006 tehdyissä sopimuksissa voittaneiden tarjousten hinnat olivat yleensä alhaisempia kuin hinnat, joilla sopimukset oli aiemmin siirretty Mesta AS:lle. | Veidekke ASA esitatud võrdlus näitab, et 2003.–2006. aastal korraldatud pakkumismenetluste teel sõlmitud lepingute puhul olid võitnud hinnad varem Mesta ASile üle antud lepingute hindadest üldiselt madalamad. |
| Vertailu osoittaa myös, että Mesta AS:n itse myöhemmissä tarjouskilpailuissa tarjoamat hinnat ovat alhaisempia kuin hinnat, joilla sopimukset on siirretty Mesta AS:lle [90]. | Lisaks näitab ülevaade, et Mesta ASi (enda) poolt hilisemates pakkumistes pakutud hinnad on Mesta ASile üle antud lepingute hindadest madalamad [90]: (miljonites Norra kroonides) |
| (miljoonaa Norjan kruunua) | (miljonites Norra kroonides) |
| Tarjouskilpailun vuosi | Võitnud hind |
| Summa, jolla sopimuksen siirtohinta ylittää MestaAS:n tarjoukset tarjouskilpailuissa | Summa, mille võrra lepingu üleandmise hind ületab Mesta ASi pakutud hinda |
| Vuonna 2006 Mesta AS voitti 21 sopimusta 30 sopimuksesta [91]. | aastal võitis Mesta AS 30 pakkumisest 21 [91]. |
| Tämä merkitsee sitä, että tarjolla olleista 108 sopimuksesta Mesta AS sai 68 sopimusta, eli noin 62,7 prosenttia. | See tähendab, et kõigist 108 pakkumisest võitis Mesta AS 68 ehk 62,7 %. |
| Aiemmat hintojen tarkastelut ja tielaitoksen kokemus | Maanteeameti varasemad hinnavaatlused ja kogemused |
| Norjan viranomaiset ovat todenneet, että ennen Mesta AS:n perustamista Norjan suurkäräjät tuki viittä koe-/pilottisopimusta, joista tielaitos aikoi järjestää tarjouskilpailun. | Norra ametiasutused selgitasid, et enne Mesta ASi asutamist andis Norra parlament heakskiidu viiele katselepingule, mille Maanteeamet kavatses sõlmida avaliku pakkumise teel. |
| Viranomaisten mukaan kilpailussa tarjottuja hintoja käytettiin tämäntyyppisten sopimusten sisäisessä arvioinnissa (Mesta AS:n perustamisesta vuonna 2001 tehtyä päätöstä edeltävällä ja sen jälkeisellä ajanjaksolla). | Ametiasutused selgitasid, et pakkumismenetluste tulemusel saadud hindu kasutati seda liiki lepingute maksumuse asutusesiseseks hindamiseks (nii enne kui ka pärast 2001. aastal vastu võetud otsust asutada Mesta AS). |
| Hintoja ei ole kuitenkaan käytetty perustana siirtymäsopimusten hintojen määrittämiselle. | Hindu ei kasutatud siiski üleminekulepingute hindade määramisel. |
| Valvontaviranomaisen tiedustellessa syytä tähän Norjan viranomaiset totesivat, että siirtymäsopimusten arvo oli päätetty määrittää sopimusten kustannuspohjan perusteella. | Kui Norra ametiasutustelt küsiti selle põhjust, selgitasid nad, et otsustati, et üleminekulepingute väärtus tuleks kindlaks määrata lepingute kulubaasi põhjal. |
| Viranomaisten mukaan voittaneet hinnat viidessä koe-/pilottisopimuksessa olivat seuraavat: | Ametiasutuste sõnul olid viie katselepingu sõlmimiseks korraldatud pakkumise võitnud hinnad järgmised: |
| Bærum (1998) viisi vuotta: 74940000 Norjan kruunua | Bærum (1998) viis aastat: 74940000 Norra krooni; |
| Nedre Romerike (1999) viisi vuotta: 56000000 Norjan kruunua | Nedre Romerike (1999) viis aastat: 56000000 Norra krooni; |
| Ibestad Dyrøy (1999) neljä vuotta: 30418400 Norjan kruunua | Ibestad Dyrøy (1999) neli aastat: 30418400 Norra krooni; |
| Lågendalen (2000) neljä vuotta: 45706323 Norjan kruunua | Lågendalen (2000) neli aastat: 45706323 Norra krooni; |
| Våler og Åsnes (2001) viisi vuotta: 39018023 Norjan kruunua. | Våler og Åsnes (2001) viis aastat: 39018023 Norra krooni. |
| Tielaitos laati joulukuussa 2000 raportin, jossa se tarkasteli tuotanto-osaston teiden ylläpito- ja hoitopalvelujen kilpailukykyä [92]. | aasta detsembris koostas Maanteeamet aruande, milles uuriti tootmisosakonna käitus- ja hooldusteenuste konkurentsivõimet [92]. |
| Raportti sisältää elokuun 2000 alustavat tulokset, ja kilpailukyky on laskettu määrittämällä sopimuksen laskettujen kustannusten ja sovitun hinnan välinen suhde. | Aruanne sisaldab 2000. aasta augusti esialgseid tulemusi ja konkurentsivõime arvutati lepingu arvutatud kulude ja kokkulepitud hinna suhte alusel. |
| Tuotanto-osaston sopimusten tapauksessa kustannukset muodostivat 94 prosenttia hinnasta, kun taas yksityisten yrittäjien tekemissä sopimuksissa kustannukset muodostivat 71 prosenttia hinnasta. | Tootmisosakonna lepingutega seotud kulud moodustasid 94 % hinnast, samas kui eraettevõtjatega sõlmitud lepingutega seotud kulud moodustasid 71 % hinnast. |
| Näyttää siltä, että koe-/pilottisopimukset toimivat tämän päätelmän perustana. | Ilmneb, et sellisele järeldusele jõuti katselepingute alusel. |
| Raportin sivulla 7 Bærumia koskeva sopimuksen keskimääräisen vuotuisen arvon todetaan olevan 15 miljoonaa Norjan kruunua julkisen tarjouskilpailun seurauksena. | Aruande 7. leheküljel on avaliku pakkumise tulemusel Bærumiga sõlmitud lepingu keskmine aastamaksumus 15 miljonit Norra krooni. |
| Tämä luku on saatu kertomalla kilometrikohtainen hinta ( 125000) tien pituudella (120 km), jonka tuloksena on 15 miljoonaa Norjan kruunua (tai 75 miljoonaa Norjan kruunua viiden vuoden aikana) [93]. | See summa saadi kilomeetrihinna korrutamisel tee pikkusega, s.o 125000 × 120 km, mille tulemusel saadi maksumuseks 15 miljonit Norra krooni (ehk 75 miljonit Norra krooni viie aasta jooksul) [93]. |
| Nedre Romerikea koskevan sopimuksen vuotuiseksi arvoksi ilmoitetaan 11,2 miljoonaa Norjan kruunua. | Nedre Romerikega sõlmitud lepingu aastamaksumuseks on aruandes 11,2 miljonit Norra krooni. |
| Kilometrihinta 50000 kerrottuna 198 kilometrillä tietä antaa tulokseksi 9,9 miljoonaa Norjan kruunua (tai 49,5 miljoonaa Norjan kruunua viiden vuoden aikana) [94]. | Kilomeetrihinna ja tee pikkuse korrutamisel, s.o 50000 × 198 km, saadi maksumuseks 9,9 miljonit Norra krooni (ehk 49,5 miljonit Norra krooni viie aasta jooksul) [94]. |
| Suurkäräjien liikennekomitean liikenneministeriölle vuosina 1999–2000 tielaitoksen tilanteesta esittämistä kysymyksistä ilmenee lisäksi, että Akerhusissa oli suoritettu analyysi, joka osoitti teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevien sopimusten hintatason olleen 20–25 prosenttia korkeampi kuin yksityisten sopimusten hinnat [95]. | Lisaks nähtub 1999.–2000. aastal parlamendis transpordikomisjoni poolt transpordiministeeriumile esitatud Maanteeameti olukorda käsitlevatest küsimustest, et Akershusis tehtud analüüs näitas, et käitus- ja hoolduslepingute hinnatase oli eralepingute hinnatasemest 20–25 % kõrgem [95]. |
| Lisäksi 17 päivänä huhtikuuta 2001 päivätyssä lehdistötiedotteessa tielaitos viittaa siihen, että niiden neljän sopimuksen, joiden nojalla yksityiset toimijat tarjosivat teiden ylläpito- ja hoitopalveluja, ja niiden sopimusten, joiden nojalla tuotanto-osasto tarjosi vastaavia palveluja, välinen vertailu osoitti, että yksityisten toimijoiden tarjoama alhaisin hinta oli noin 15–20 prosenttia alhaisempi kuin tuotanto-osaston hinta. | Lisaks viitab Maanteeamet 17. aprilli 2001. aasta pressiteates asjaolule, et nelja lepingu, mille alusel eraettevõtjad osutasid käitus- ja hooldusteenuseid, võrdlus lepingutega, mille alusel osutas asjaomaseid teenuseid tootmisosakond, näitas, et eraettevõtjate pakutud madalaim hind oli tootmisosakonna hinnast umbes 15–20 % madalam. |
| Siirtymäsopimukset ja avaava tase | Üleminekulepingud ja algbilanss |
| Norjan viranomaiset ovat todenneet, että siirtymäsopimukset olivat omaisuuseriä, jotka muodostivat osan diskontatusta kassavirrasta ja otettiin sen vuoksi huomioon arvioitaessa Mesta AS:n kokonaisarvoa. | Norra ametiasutused selgitasid, et üleminekulepingud kujutasid endast vara, mis moodustas osa diskonteeritud rahavoogudest ja mida seetõttu võeti arvesse Mesta ASi koguväärtuse määramisel. |
| Tilapäinen julkisen palvelun velvoite | Ajutine avaliku teenindamise kohustus |
| Norjan viranomaiset ovat todenneet, että Norjan viranomaiset asettivat ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaisesti Mesta AS:lle julkisen palvelun velvoitteen tarjota 1 päivästä tammikuuta 2003 alkaen teiden ylläpito- ja hoitopalveluja kansalliselle maantieverkostolle. | Norra ametiasutused selgitasid, et kooskõlas EMP lepingu artikli 59 lõikega 2 panid Norra ametiasutused Mesta ASile kohustuse osutada alates 1. jaanuarist 2003 avalikku teenust siseriikliku teedevõrgu käitus- ja hooldusteenuste näol. |
| Raportissa esitetään perusvaatimukset sen varmistamiselle, että teiden ylläpito- ja hoitopalvelujen taso on riittävä tieturvallisuuden säilyttämiseksi, asettamalla tunneleita, ojitusta, tiepäällystystä, siltoja, laitureita ja jalkakäytäviä koskevat konkreettiset standardit tai toimet ( ”standardisointiraportti”) [99]. | Aruandes on sätestatud põhinõuded, millega tagatakse vastavus käitus- ja hooldustööde normidele liiklusohutuse tagamiseks, st on sätestatud tunnelite, dreenimise, teekatete, sildade, kaide ja kõnniteede suhtes kohaldatavad konkreetsed normid või meetmed (edaspidi „standardimisaruanne”) [99]. |
| Standardisointiraportissa vahvistetaan myös erityiset standardit teiden luotettavalla kunnossapidolle talvella tieturvallisuuden säilyttämiseksi. | Standardimisaruandes on sätestatud ka tõhusate talviste hooldustööde erinormid liiklusohutuse tagamiseks. |
| Tässä tehtävässä oli 1 päivään tammikuuta 2003 asti kyse pääasiassa yhden palveluntarjoajan eli tuotanto-osaston töiden valvonnasta. | Kuni 1. jaanuarini 2003 kontrolliti peamiselt ühe teenuseosutaja, st tootmisosakonna, töid. |
| Tämän päivämäärän jälkeen tehtävän laajuus kuitenkin muuttuisi, koska teiden kunnossapitotyöt kilpailutettaisiin ja sen vuoksi useat eri palveluntarjoajat tekisivät niitä. | Pärast nimetatud kuupäeva sai see kohustus aga uued mõõtmed, sest hooldustööde tegemiseks korraldati avalikud pakkumised ja seega osutasid teenust mitmed eri teenuseosutajad. |
| Lainsäädännön valmisteluasiakirjoista ilmenee tältä osin, että markkinoiden asteittaisen avaamisen tarkoituksena oli varmistaa, että tielaitos pystyisi edelleen valvomaan riittävässä määrin tiestandardeja ja varmistamaan, että turvallisuus pysyy tyydyttävällä tasolla [101].Norjan viranomaiset ovat lisäksi todenneet, että tämä on myös syy siihen, että kaikkein riskialteimmista ja vaativimmista urakoista järjestettiin tarjouskilpailu prosessin lopussa, kun taas yksinkertaisimmista ja pienimmistä urakoista järjestettiin tarjouskilpailu ensimmäisenä [102]. | Seoses sellega nähtub ettevalmistavatest õigusaktidest, et turg avati järk-järgult põhjusega tagada, et Maanteeamet jätkab nõuetekohast kontrollimist ja garanteerib teede seisukorra ja liiklusohutuse rahuldaval tasemel [101].Lisaks selgitasid Norra ametiasutused, et just seetõttu korraldati kõige riskantsemate ja suuri nõudmisi esitavate lepingute pakkumismenetlused kõige viimasena, samas kui lihtsaimate ja väikesemahulisimate lepingute pakkumismenetlused toimusid esimesena [102]. |
| Jättämällä vaativimmat urakat viimeiseksi tielaitos olisi jo saanut melko paljon kokemusta useiden palveluntarjoajien valvomisesta ensimmäisten tarjouskilpailukierrosten jälkeen. | Jättes kõige keerukamad lepingud viimaseks, oli Maanteeamet pärast pakkumismenetluste esimest vooru saanud juba üsna palju kogemusi mitme teenuseosutaja üle järelevalve teostamise ja nende kontrollimise alal. |
| Sen vuoksi tielaitoksella oli parhaat mahdolliset edellytykset jatkaa tieturvallisuuden valvontaa silloin, kun vaativammat urakat kilpailutettiin [103]. | Seega olid Maanteeametil ajaks, mil korraldati keerukamate lepingute pakkumismenetlused, parimad tingimused liiklusohutuse tagamise kontrollimiseks [103]. |
| Julkisista palveluista suoritetuista korvauksista Norjan viranomaiset ovat toimittaneet seuraavat taulukot, joissa esitetään Mesta AS:ntarjoamien palvelujen kustannukset, tulot ja tuottoaste teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevien siirtymäsopimusten mukaisesti [104]. | Seoses avalike teenuste osutamise hüvitamisega esitasid Norra ametiasutused järgmised tabelid, kus antakse ülevaade Mesta ASi poolt käitamise ja hooldamise üleminekulepingute alusel osutatud teenuste kuludest, tuludest ja tootlusest [104]. |
| Taulukko 1 osoittaa, että suhteessa Mesta AS:ään sijoitettuun kokonaispääomaan, pääomaa on osoitettu teiden ylläpitoa ja hoitoa koskeville siirtymäsopimuksille samassa suhteessa kuin mikä siirtymäsopimuksista saatujen tulojen osuus on kokonaistuloista. | Tabelist 1 nähtub, et seoses Mesta ASi investeeritud kogukapitaliga on käitamise ja hooldamise üleminekulepingutele eraldatud vahendite osakaal kogukapitalist proportsionaalne kõnealustelt üleminekulepingutelt teenitud tulu osakaaluga kogutuludest. |
| Mesta AS – pääoman kohdentaminen | Mesta AS – kapitalieraldised |
