| Source | Target | | Kokonaispääoma | Kogukapital |
| Avaava tase | Algbilanss |
| Päättävä tase | Lõppbilanss |
| Keskiarvo | Keskmine |
| Mestan kokonaisliikevaihto | Mesta ASi kogukäive |
| Ylläpidon ja hoidon kokonaisliikevaihto | Käitus- ja hooldustööde kogukäive |
| Ylläpidon ja hoidon liikevaihdon osuus suhteessa kokonaisliikevaihtoon | Käitus- ja hooldustööde käibe osakaal kogukäibest |
| Ylläpitoon ja hoitoon kohdennettu pääoma | Käitus- ja hooldustöödeks eraldatud kapital |
| Siirtymäsopimuksiin kohdennetun ylläpito- ja hoitopääoman osuus (%) | Üleminekulepingutele eraldatud käitus- ja hooldustöödeks ette nähtud kapitali osakaal (%) |
| Siirtymäsopimuksiin kohdennetun ylläpito- ja hoitopääoman osuus (NOK) | Üleminekulepingutele eraldatud käitus- ja hooldustöödeks ette nähtud kapital (Norra kroonides) |
| Mesta AS: Teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevien siirtymäsopimusten tulot, kustannukset ja tuottoaste | Mesta AS: käitamise ja hooldamise üleminekulepingutega seotud tulud, kulud ja tootlus |
| Tulot | Tulud |
| Voitto ennen veroja [105] | Maksueelne kasum [105] |
| Voitto verojen jälkeen | Maksujärgne kasum |
| Voittomarginaali | Kasumimarginaal |
| Siirtymäsopimuksiin kohdennettu pääoma | Üleminekulepingutele eraldatud kapital |
| Todellinen pääoman tuottoaste | Kapitali tegelik tootlus |
| Norjan viranomaiset ovat todenneet, että keskimääräinen tuottoaste teiden ylläpito- ja hoitomarkkinoilla eli ns. ”viitetuottoaste”, on painotettu keskimääräinen pääomakustannus (WACC) verojen jälkeen, eli 8,42 prosenttia [106]. | Norra ametiasutused selgitasid, et käitamise ja hooldamise turul on keskmine tootlus, st „võrdlustootlus”, kapitali kaalutud keskmine hind (WACC) pärast 8,42 % suuruse maksu tasumist [106]. |
| Seuraavassa taulukossa esitetään, kuinka viitetuottoaste muodostuu. | Järgmises tabelis esitatakse ülevaade elementidest, mis moodustavad võrdlustootluse. |
| Viitetuottoasteen muodostuminen | Võrdlustootluse elemendid |
| Painotettu keskimääräinen pääomakustannus (WACC) | Kapitali kaalutud keskmine hind (WACC) |
| Riskitön korko [107]ennen veroja | Maksueelne riskivaba intress [107] |
| Markkinaehtoinen riskipreemio [108] | Tururiski preemia [108] |
| Kokonaispääoman beeta | Kogukapitali beeta |
| Nettovelka / oma pääoma | Netovõlg/omakapital |
| Oman pääoman beeta | Omakapitali beeta |
| Oman pääoman kustannus verojen jälkeen | Omakapitali maksujärgne hind |
| Vieraan pääoman kustannus | Võõrkapitali hind |
| Riskitön korko ennen veroja | Maksueelne riskivaba intress |
| Lainapreemio | Laenu hinnalisand |
| Vieraan pääoman kustannus ennen veroja | Võõrkapitali maksueelne hind |
| Vieraan pääoman kustannus verojen jälkeen | Võõrkapitali maksujärgne hind |
| Oman pääoman kustannus | Omakapitali hind |
| Oman pääoman osuus | Omakapitali osakaal |
| Oman pääoman painotettu kustannus verojen jälkeen | Omakapitali kaalutud maksujärgne hind |
| Vieraan pääoman osuus | Võõrkapitali osakaal |
| Vieraan pääoman painotettu kustannus verojen jälkeen | Võõrkapitali kaalutud maksujärgne hind |
| Kokonaispääoman WACC verojen jälkeen | Kogukapitali kaalutud keskmine maksujärgne hind |
| 8,42 prosentin viitetuottoaste perustuu beetaan, joka on 1. Beeta on vahvistettu ottaen huomioon | 8,42 % suurune võrdlustootlus põhineb beetaväärtusel 1, mis määrati järgmiselt: |
| 15 vastaavan yrityksen (kuten Veidekke ASA, Skanska AB-B SHS, PEAB AB) beeta-arvot 40 kuukauden aikana on huomioitu [109] | 40 kuu pikkuse ajavahemiku jooksul (2002–2007) jälgiti 15 võrreldava äriühingu (nagu Veidekke ASA, Skanska AB-B SHS, PEAB AB) beetaväärtust [109]; |
| tuottoaste on korreloitu Morgan Stanleyn ”All Country World Index” -indeksin mukaan [110] | tootlust korreleeriti vastavalt Morgan Stanley All Country World Index’ile [110]; |
| oman pääoman osuuden katsotaan noudattavan alan keskimääräistä tasoa (15 vastaavan yrityksen perusteella) [111]. | omakapitali osakaal on kooskõlas asjaomase sektori keskmisega (15 võrreldava äriühingu andmetele tuginedes) [111]. |
| Seuraavassa taulukossa esitetään viitetuottoprosentin ja Mesta AS:n teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevien sopimusten perusteella kyseisinä vuosina saaman todellisen tuoton välinen ero. | Lisaks on järgmises tabelis näidatud võrdlustootluse ja Mesta ASi käitus- ja hoolduslepingute tegeliku tootluse erinevus asjaomastel aastatel. |
| Tuottoaste | Tootlus |
| Mesta: tuottoaste | Mesta AS: tootlus |
| Viitetuottoaste | Võrdlustootlus |
| Tuoton ylijäämä | Tootluse ülejääk protsentides |
| Tuoton ylijäämä (miljoonaa Norjan kruunua) | Tootluse ülejääk (miljonites Norra kroonides) |
| ASIAKIRJA- JA REKISTERÖINTIMAKSUT | DOKUMENTIDE VORMISTAMISE JA REGISTREERIMISTASU |
| Mesta-lain mukaan tuotanto-osastolta Mesta AS:lle siirretyt kiinteistöt rekisteröitäisiin Norjan kiinteistörekisterissä ”nimenmuutoksena” [112]. | Mesta seaduse kohaselt tuli tootmisosakonnalt Mesta ASile üleantav kinnisvara registreerida Norra kinnisvararegistris kui „nimemuutus” [112]. |
| Tämä merkitsi sitä, että Mesta AS voisi rekisteröidä kiinteistönsä kiinteistörekisteriin ilman asiakirja- ja rekisteröintimaksuja, jotka tavallisesti on maksettava kiinteistön omistusoikeuden siirtyessä Norjassa [113].Norjassa hallinnollinen käytäntö, josta käytetään nimitystä ”jatkuvuusperiaate”, mahdollistaa poikkeuksen asiakirja- ja rekisteröintimaksujen maksamisesta tapauksissa, joissa yrityksen katsotaan ”jatkuvan” jossakin muodossa. | See tähendab, et Mesta AS ei pidanud oma kinnisvara kinnisvararegistris registreerimisel maksma dokumentide vormistamise ja registreerimistasu, mida Norras tavaliselt kinnisvara omandiõiguse üleandmisel tuleb maksta [113].Norras on halduspraktika, mida nimetatakse „tegevuse jätkuvuse põhimõtteks”, millega nähakse ette vabastus dokumentide vormistamise ja registreerimistasust, kui ettevõtja „jätkab tegevust” mingil kujul. |
| Oikeusministeriö on antanut kahdet ohjeet jatkuvuusperiaatteen soveltamisesta. | Justiitsministeerium on välja andnud kaks ringkirja tegevuse jätkuvuse põhimõtte kohaldamise kohta. |
| Tammikuun 1 päivänä 2003 sovellettiin ensimmäisiä ohjeita, joiden mukaan ainoastaan osakeyhtiöiden sulautumat voivat hyötyä jatkuvuusperiaatteesta [114]. | Vastavalt esimesele ringkirjale, mida kohaldatakse alates 1. jaanuarist 2003, võib tegevuse jätkuvuse põhimõtet kohaldada üksnes piiratud vastutusega äriühingute ühinemise puhul [114]. |
| Valvontaviranomainen teki 18 päivänä heinäkuuta 2007 päätöksen muodollisen tutkimuksen aloittamisesta sen alustavan havainnon vuoksi, että Mesta AS:n yhteydessä perustettuihin toimenpiteisiin voisi sisältyä valtiontukea, johon ei voitaisi soveltaa yhtäkään ETA-sopimuksessa määrätyistä poikkeuksista [116]. | 18. juulil 2007. aastal võttis järelevalveamet vastu otsuse algatada ametlik uurimismenetlus, tuginedes esialgsetele andmetele, mille kohaselt võivad seoses Mesta ASi asutamisega võetud meetmed kujutada endast riigiabi, mis ei vasta ühelegi EMP lepingus sätestatud erandile [116]. |
| Valvontaviranomainen epäili tämän vuoksi toimenpiteiden soveltuvuutta ETA-sopimuksen toimintaan. | Seetõttu kahtles järelevalveamet, kas asjaomaseid meetmeid saab käsitada EMP lepinguga kokkusobivana. |
| Merkityksellisissä toimenpiteissä on kyse rakenneuudistustoimenpiteistä, omaisuuserien arvostuksesta, Mesta AS:lle siirretyistä siirtymäsopimuksista sekä asiakirja- ja rekisteröintimaksuista vapauttamisesta.3. | Asjaomased meetmed on ümberkorraldamismeetmed, varade väärtuse hindamine, Mesta ASile üle antud üleminekulepingud ja dokumentide vormistamise ja registreerimistasust vabastamine.3. |
| Neljä asianomaista lähetti huomautuksia menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen. Valvontaviranomainen ja asianomaiset ovat sen jälkeen käyneet kattavaa vuoropuhelua näistä kysymyksistä. | Pärast menetluse algatamise otsust esitasid oma märkused neli huvitatud isikut ning järelevalveamet ja mitmesugused huvitatud isikud on pidanud asjaomastes küsimustes laiaulatuslikku dialoogi. |
| Asianajotoimisto Arntzen de Besche, jäljempänä ’Arntzen’, on toimittanut huomautuksia Mesta AS:n puolesta. | Mesta ASi nimel esitas märkused advokaadibüroo Arntzen de Besche (edaspidi „Arntzen”). |
| Rakenneuudistustoimenpiteisiin saadusta valtion korvauksesta Arntzen toteaa, että avainkysymyksenä on se, kuuluvatko kustannukset valtion vastuulle. | Seoses ümberkorraldamismeetmete riigipoolse hüvitamisega väidab Arntzen, et põhiküsimuseks on, kas asjaomaste kulude katmine on riigi kohustus. |
| Ainoastaan silloin kun näin ei ole, rakenneuudistuskustannusten voidaan katsoa olevan Mesta AS:n vastattavaksi tavallisesti kuuluvia kustannuksia ja tällaisten kustannusten korvaamisen muodostavan taloudellisen edun. | Ainult juhul kui see nii ei ole, võib ümberkorraldamiskulusid käsitada Mesta ASi tavapärase eelarve osana ja selliste kulude hüvitamine kujutab endast majanduslikku eelist. |
