| Source | Target | | Toiseksi, diskontatun kassavirran analyysista ilmenee, että loppuarvo oli 900 miljoonaa Norjan kruunua, mutta sitä tarkistettiin alaspäin, koska vuosien 2003–2012 kassavirtojen arvioitiin olevan – 300 miljoonaa. Thommessen väittää, että Mesta AS:n perustamiseen ja toimintatulokseen liittyviä epävarmuustekijöitä liioiteltiin tarkoituksena tarkistaa omaisuuserien käypää arvoa alaspäin. | Teiseks ilmneb diskonteeritud rahavoogude analüüsist, et jääkväärtuseks oli 900 miljonit Norra krooni, kuid seda summat vähendati, sest prognoositi, et 2003.–2012. aastal vähenevad rahavood 300 miljoni Norra krooni võrra. Thommessen väidab, et Mesta ASi asutamise ja tulemuslikkusega seotud ebakindlus oli liialdatud ja selle eesmärgiks oli varade õiglase väärtuse vähendamine. |
| Kolmanneksi, ulkopuolinen arvio 18 kalustoryhmän arvosta oli 424 miljoonaa Norjan kruunua. | Kolmandaks määras välishindaja 18 masinarühma väärtuseks 424 miljonit Norra krooni. |
| Tämä on huomattavasti enemmän kuin 148 miljoonaa Norjan kruunua, joka saatiin 37 koneryhmän arvonmäärityksestä. | See on oluliselt suurem kui 148 miljonit Norra krooni, mis saadi isegi suurema hulga masinarühmade, st 37 masinarühma väärtuse hindamisel. |
| Thommessenin mukaan on käsittämätöntä, kuinka Mesta AS:n kaluston, jonka määrä ylittää Veidekke ASA:n kaluston määrän, markkina-arvo on määritetty Veidekke ASA:n kaluston arvoa pienemmäksi. | Thommessen väidab, et on arusaamatu, kuidas saab Veidekke ASA masinapargist suurema Mesta ASi masinapargi turuhind olla Veidekke ASA masinapargi turuhinnast väiksem. |
| Valvontaviranomaisen olisi tutkittava tätä. | Järelevalveamet peaks seda uurima. |
| Lopuksi Thommessen toteaa, että on epätavallista, että toimivan yrityksen käypään arvoon ei sisälly goodwill-arvoa. | Lisaks on Thommesseni väitel ebatavaline, et jätkuvuseelduslik õiglane väärtus ei hõlma firmaväärtust. |
| Tämän lisäksi Thommessen toteaa, että kaluston arvon tarkistaminen alaspäin 200 miljoonalla Norjan kruunulla ja kiinteistöjen arvon 50 miljoonalla Norjan kruunulla (ero 331 miljoonaan Norjan kruunuun ja 281 miljoonaan Norjan kruunuun) merkitsee etua, koska omaisuuserien alhaisempi arvo tarkoittaa sitä,että poistot ovat pienempiä ja siten liikevoitto suurempi. | Peale selle väidab Thommessen, et masinate väärtuse vähendamine 200 miljoni Norra krooni võrra ja kinnisvara väärtuse vähendamine 50 miljoni Norra krooni võrra (st vahe 331 miljoni ja 281 miljoni Norra krooni vahel) annab eelise, sest varade väiksem väärtus tähendab, et kulum on väiksem ja põhitegevustulu seega suurem. |
| Tämä ylimääräinen liikevoitto on valtiontukea. | Täiendav põhitegevustulu on riigiabi. |
| Mitä suuremmaksi omaisuuserien arvo määritetään, sitä suurempi vaaditun tuottoasteen olisi oltava. | Mida suurem on varade väärtus, seda suurem peaks olema ka nõutav tootlus. |
| Näin ollen alhaisempi arvonmääritys merkitsee sitä, että Norjan viranomaisten vuositulos on liian alhainen, ja ero oikeaan arvonmääritykseen perustuvaan voittoon on valtiontukea. | Seega tähendab väärtuse vähendamine, et Norra ametiasutuste aastakasum on liiga väike ning sellise kasumi ja õigel hinnangul põhineva kasumi vahe kujutab endast riigiabi. |
| Siirtymäsopimusten osalta Thommessen panee tyytyväisenä merkille, että Norjan viranomaiset myöntävät markkinahinnan (joka on saatu julkisista tarjouskilpailuista) ja sen hinnan, jolla teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevat siirtymäsopimukset siirrettiin, välisen eron; tämä ero on noin 2 miljardia Norjan kruunua [119]. | Seoses üleminekulepingutega on Thommessen rahul asjaoluga, et Norra ametiasutused möönavad, et turuhind (saadud avalike pakkumiste tulemusel) ning hind, millega käitamise jahoolduse üleminekulepingud üle anti, on erinevad; vahe on umbes 2 miljardit Norra krooni [119]. |
| Thommesen toteaa Norjan viranomaisten väitteestä, jonka mukaan sopimuksista saatavat arvioidut bruttotulot ovat osa avaavaa tasetta eikä sopimusten markkina-arvoa ole tarpeen arvioida, että diskontatun kassavirran analyysissa oletetaan virheellisesti, että sopimukset on siirretty markkinahintaan [120]. | Seoses Norra ametiasutuste väitega, et lepingute hinnanguline brutotulu moodustab algbilansi osa ja nende turuväärtust ei ole vaja hinnata, väidab Thommessen, et diskonteeritud rahavoogude analüüsis eeldatakse ekslikult, et lepingud anti üle turuväärtusega [120]. |
| Mitä tulee väitteeseen, että 1 päivänä tammikuuta 2003 ei ollut markkinahintaa tai luotettavia markkinahinnan indikaattoreita, Norjan viranomaiset jättävät huomioimatta pilottiurakoista saadut hinnat, markkinahinnan samanlaisilla markkinoilla muissa Pohjoismaissa ja vuonna 2003 ja sen jälkeen järjestetyistä julkisista tarjouskilpailuista saadut hinnat. | Seoses väitega, et 1. jaanuaril 2003. aastal puudusid turuhinnad või muud usaldusväärsed turuhinna näitajad, eiravad Norra ametiasutused katseprojektide hindu, teiste Põhjamaade sarnaste turgude hindu ja alates 2003. aastast korraldatud pakkumismenetluste tulemusel saadud turuhindu. |
| Mesta AS sai korvausta rakenteellisista haitoista 993,6 miljoonan Norjan kruunun suuruisella rakenneuudistusrahoituksella, 1600 miljoonan kruunun suuruisella käteispääomalla ja sille siirrettyjen siirtymäsopimusten ylihinnoittelun kautta. | Seega hüvitati Mesta ASile struktuuriline halvemus 993,6 miljoni Norra krooni suuruse ümberkorraldamistoetusega, 1,6 miljardi Norra krooni suuruse rahasüstiga ja Mesta ASile üle antud üleminekulepingute ülemääraste hindadega. |
| Mesta AS on saanut kahdesti korvausta samoista rakenneuudistuskustannuksista. | Mesta ASile hüvitati ümberkorraldamiskulud topelt. |
| Norjan viranomaiset olivat tietoisia siitä, että markkinahinta oli 25–30 prosenttia alhaisempi kuin tuotanto-osaston ja tielaitoksen välinen sisäinen hinnoittelu – tämä oli nimenomaan syy markkinoiden vapauttamiseen. | Norra ametiasutused olid teadlikud, et turuhind oli tootmisosakonna ja Maanteeameti asutusesisestest hindadest 25–30 % madalam ja just see oligi turu liberaliseerimise põhjus. |
| Tässä yhteydessä viitataan tielaitoksen joulukuussa 2000 laatimaan raporttiin, jonka mukaan tuotanto-osaston kustannukset olivat paljon suuremmat kuin yksityisten yrittäjien kustannukset samanlaisissa urakoissa. | Viidatakse Maanteeameti 2000. aasta detsembri aruandele, kus leiti, et tootmisosakonna hinnad olid palju kõrgemad kui eraettevõtjatega sõlmitud sarnaste lepingute hinnad. |
| Thommessenin mukaan markkinahinnasta oli hyvät todisteet. | Seetõttu väidab Thommessen, et turuhind oli täpselt dokumenteeritud. |
| Lopuksi Thommessen toteaa, että jos markkinahinta täytyy määrittää Mesta AS:n kustannusten perusteella, silloin merkitykselliset Mesta AS:n kustannukset ovat rakenneuudistustoimenpiteiden maksamisen jälkeiset kustannukset, eli ”kilpailukykyisen” Mesta AS:n kustannukset, eivätkä sen Mesta AS:n kustannukset, jolla on rakenneuudistuskustannuksia, jotka on korvattu (tai korvataan). | Lõpetuseks väidab Thommessen, et kui turuhind määratakse Mesta ASi kulude alusel, on Mesta ASi asjaomane kulubaas pärast ümberkorraldamismeetmete toetuse väljamaksmist eksisteerinud kulubaas, st „konkurentsivõimelise” Mesta ASi kulubaas, mitte hüvitatud (või hüvitatavaid) ümberkorraldamiskulusid kandma pidanud Mesta ASi kulubaas. |
| Jos huomioon otetaan kilpailukykyisen Mesta AS:n kustannukset, Thommessenin mukaan Mesta AS on saanut noin 181 miljoonaa Norjan kruunua liikaa korvauksia (sopimusten siirtymähintojen ja myöhemmistä tarjouskilpailuista saatujen hintojen välinen ero). | Kui arvesse võetakse konkurentsivõimelise Mesta ASi kulubaasi, on Thommesseni sõnul Mesta ASile makstud ülemäärase hüvitise suurus umbes 181 miljonit Norra krooni (lepingute üleandmise hindade ja hilisematest pakkumismenetlustest tulenevate hindade vahe). |
| Asianajotoimisto Schjødt, joka toimitti huomautuksia nimettömän kantelijan puolesta, totesi rakenneuudistustoimenpiteistä, että rahoitus virkamiesasemasta johtuvien etujen säilyttämiseksi ei ole valtiontukea, jos rahoitus myönnetään yksittäisille henkilöille objektiivisten perusteiden mukaan eikä siitä aiheudu etua tietyille yrityksille. | Seoses ümberkorraldamismeetmetega juhib advokaadibüroo Schjødt, kes esitas märkused anonüümse kaebaja nimel, tähelepanu asjaolule, et riigiteenistuja staatusest tulenevate eeliste säilitamise rahastamine ei kujuta endast riigiabi, kui toetust antakse üksikisikutele objektiivsete kriteeriumide alusel ja sellest ei saa kasu teatavad äriühingud. |
| Sitä vastoin rahoitus työntekijöiden sellaisten etuuksien kattamiseen, jotka kuuluvat yritysten tavanomaisiin rasitteisiin, on valtiontukea. | Kui aga rahastatakse töötajate eeliseid, mis on äriühingute tavapärase finantskoormuse osaks, siis on tegemist riigiabiga. |
| Näin ollen on kysyttävä, minkä voidaan katsoa kuuluvan yritysten tavanomaisiin taloudellisiin rasitteisiin. | Seega on küsimus selles, mida saab pidada äriühingute tavapäraseks finantskoormuseks. |
| Schjødt toteaa, että kyse on valtiontuesta ainoastaan silloin, jos etuus ylittää sen, mitä työmarkkinoilta palkatuille työntekijöille tarjottaisiin. | Schjødt väidab, et riigiabiga on tegemist ainult juhul, kui eelised on suuremad kui need, mida töötajatele turul töölevärbamisel pakutakse. |
| Combus-asiassa annettu tuomio (jota vastaan ei ole haettu muutosta) osoitti, että suorat maksut työntekijöille vastineeksi virkamiesasemasta luopumisesta eivät sisällä tukea yritykselle [121]. | Combuse kohtuotsus (mida ei ole edasi kaevatud) näitas, et töötajatele riigiteenistuja staatusest loobumise eest tehtud otsemaksed ei ole äriühingule antud abi [121]. |
| Tuomio Combus-asiassa annettiin kuitenkin ajankohtana, jolloin oli paljon epävarmuutta rakenteellisista haitoista, ja joka tapauksessa ei ole selvää, ovatko tosiseikat Mesta AS:n tapauksessa samanlaiset kuin Combus-asiassa, ja voidaanko Combus-asiaa sen vuoksi pitää luotettava ennakkotapauksena tämän asian kannalta. | Combuse kohtuotsus tehti siiski ajal, mil struktuurilise halvemuse suhtes valitses suur ebakindlus ja igatahes ei ole selge, kas Mesta ASiga seotud asjaolud on sarnased kohtuasja Combus asjaoludega ja seega kas Combuse kohtuotsus on käesoleval juhul usaldusväärne pretsedent. |
| Schjødt toteaa, että muun muassa henkilöstön muuttoja, työmatkoja, toimistomuuttoja ja tukitoimintojen muuttoja koskevat korvaukset ovat valtiontukea, jota ei voida katsoa ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi. | Schjødt väidab, et töötajate kolimise, töölesõidu, büroode kolimise, tugi- ja hooldusüksuste kolimise jne hüvitamine kujutab endast riigiabi, mida ei saa pidada kokkusobivaks. |
| Lisäksi konekannan saneeraukseen liittyviä kustannuksia ei voida korvata ja samalla laskea negatiiviseksi omaisuuseräksi. | Samuti ei tohi hüvitada masinate uuendamise kulusid ja samal ajal käsitada neid negatiivse varana. |
| Schjødt ei hyväksy Mesta AS:n saaman rakenneuudistustuen katsomista ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi pelastamis- ja rakenneuudistustoimenpiteisiin myönnettävää valtiontukea koskevien suuntaviivojen perusteella. | Schjødt ei pea õigeks Mesta ASile antud ümberkorraldamisabi pidamist kokkusobivaks, viidates riigiabi suunistele äriühingute päästmise ja ümberkorraldamise kohta. |
| Mesta AS ja sen edeltäjä eivät olleet ja eivät ole vaikeuksissa suuntaviivoissa tarkoitetussa merkityksessä, eikä suuntaviivoja edes sovelleta uusiin yrityksiin, jotka syntyvät uudelleenjärjestelytoimista. | Mesta AS ja tema eelkäija ei olnud ega ole raskustes kõnealuste suuniste tähenduses, mis ei ole ümberkorraldamise tulemusel loodud uute ettevõtete suhtes nagunii kohaldatav. |
| Omaisuuserien arvostuksesta Schjødt huomauttaa, että riippumaton arvio voisi olla hyödyllinen arvioitaessa omaisuuserien väitettyä aliarvostusta. | Seoses varade hindamisega märgib Schjødt, et varade väidetava alahindamise uurimisel võib abiksolla sõltumatu hindamine. |
| Aliarvostus yhdessä 1600 miljoonan Norjan kruunun suuruisen käteissijoituksen kanssa voisi johtaa suurempaan omavaraisuusasteeseen kuin mikä olisi seurausta markkinataloussijoittajaperiaatteen oikeasta soveltamisesta. | Alahindamise ja 1,6 miljardi Norra suuruse rahasüsti tulemuseks võib olla omakapitali määr, mis on suurem sellest, mis saadakse turutingimustes tegutseva erainvestori põhimõtte nõuetekohase kohaldamise tulemusel. |
| Tässä yhteydessä olisi varmistettava myös, ovatko Norjan viranomaiset luopuneet asianmukaisesta tuotosta sijoituksilleen. | Seda uurides tuleks ka kontrollida, kas Norra ametiasutused on loobunud piisava kasumi saamisest oma investeeringutelt. |
| Siirtymäsopimuksista Schjødt huomauttaa, että Norjan viranomaisten väitteiden mukaan i) sopimukset olisi siirrettävä markkinahintaan, jotta kyse ei olisi valtiontuesta, ja ii) viranomaisten toimia on arvioitava kyseisenä ajankohtana saatavilla olleiden tietojen perusteella, mikä merkitsee sitä, että myöhempiä todisteita (joiden mukaan siirtymäsopimusten hinnat ylittivät markkinahinnan) ei voida ottaa huomioon [122]. | Seoses üleminekulepingutega märgib Schjødt, et Norra ametiasutuste väidetes eeldatakse, et i) selleks et tegemist ei oleks riigiabiga, tuleb lepingud üle anda turuhindadega ja ii) nende meetmeid tuleb hinnata asjaomasel ajal olemas olnud teabe põhjal, mis tähendab, et hilisemaid tõendeid (mille kohaselt olid üleminekulepingute hinnad turuhindadest kõrgemad) ei saa arvesse võtta [122]. |
| Schjødt toteaa kuitenkin, että jälkikäteen saadut todisteet voidaan ottaa huomioon, jos ne ainoastaan vahvistavat kyseisenä ajankohtana jo saatavilla olleet tiedot. | Schjødt väidab siiski, et hiljem saadud tõendeid võib arvesse võtta ulatuses, milles need kinnitavad asjaomasel ajal olemas olnud teavet. |
| Norjan viranomaiset olivat tietoisia siitä, että Mesta AS:lle siirrettyjen sopimusten hinnat ylittävät kaikella todennäköisyydellä markkinahinnan. | Norra ametiasutused teadsid, et Mesta ASile üle antud lepingute hinnad olid tõenäoliselt turuhindadest kõrgemad. |
| Uudelleenjärjestelyn takana olivat nimenomaan tehokkuusedut ja ”enemmän arvoa vähemmällä rahalla” [123]. | Ümberkorraldamise eesmärgiks oli tõepoolest suurendada tõhusust ja tagada „vähema raha eest rohkem” [123]. |
| Statskonsultin vuonna 2001 laatimasta raportista ilmenee, että Oslon kaupunki on kilpailuttanut teiden ylläpitoon ja hoitoon liittyvät toimintonsa vuodesta 1996, ja se on johtanut teiden ylläpidon ja hoidon kustannusten vähenemiseen noin 20 prosenttia. | aastal avaldatud Statskonsulti aruandest nähtub, et alates 1996. aastast avas Oslo linnavalitsus teede käitamise ja hooldamisega seotud tegevuse konkurentsile, mille tulemusel vähenesid teede käitamise ja hooldamise kulud umbes 20 %. |
| Schjødt katsoo, että Norjan viranomaiset eivät voi sivuuttaa tällaisia tietoja. | Schjødt väidab, et Norra ametiasutused ei saa sellist teavet ignoreerida. |
| Viranomaiset olisivat helposti voineet soveltaa yleistä pienennysastetta sopimusportfolioon. | Ametiasutused oleksid saanud lepinguportfelli suhtes hõlpsasti kohaldada üldist vähendamismäära. |
| Schjødt katsoo lisäksi, että liian suurten hintojen hyväksyntää ei voida sallia, koska Mesta AS:lle on jo maksettu korvauksia rakenneuudistustoimenpiteistä, ja sopimushinnat eivät perustuneet julkisiin tarjouskilpailuihin eikä niihin sisältynyt tarkistusmekanismia. | Lisaks väidab Schjødt, et ülemäärase hinna heakskiitmist ei saa lubada, sest ümberkorraldamismeetmed on Mesta ASile juba hüvitatud ja lepingute hinnad ei põhinenud avalikel pakkumistel ning samuti ei hõlmanud need korrigeerimismehhanismi. |
| Sen vuoksi Mesta AS:n tapaus eroaa täysin Destiasta [124].Norjan viranomaiset ovat toistuvasti todenneet, että teiden ylläpidon ja hoidon markkinoilla ei ollut yksityisiä toiminnanharjoittajia, vaikka asiakirjasta St. prp. nr.1 (2001–2002) ilmenee, että 30 prosenttia teiden ylläpito- ja hoitotöistä kilpailutetaan markkinatoimijoiden kesken. | Seega on Mesta ASi juhtum Destia omast täiesti erinev [124].Norra ametiasutused on korduvalt väitnud, et käitus- ja hooldusteenuste turul puudusid eraettevõtjad, kuigi dokumendist St.prp. nr. 1 (2001–2002) nähtub, et 30 % käitus- ja hooldustöödest tegid turul konkureerivad ettevõtjad. |
| Lisäksi edellä mainitussa Statskonsultin raportissa todetaan, että tielaitos toteuttaa suurimman osan teiden ylläpitoon ja hoitoon liittyvistä töistä, mutta 28 prosenttia töistä oli kuitenkin pantu markkinoille. | Lisaks on eespool nimetatud Statskonsulti aruandes öeldud, et kuigi 2000. aastal tegi enamiku käitus- ja hooldustöödest Maanteeamet, teostasid 28 % töödest turul tegutsevad ettevõtjad. |
| Mitä tulee siihen, että tielaitoksen on hankittava taito kilpailuttaa urakoita, Schjødt huomauttaa, että tielaitos oli käyttänyt tällaista taitoa tuotanto-osaston kanssa tehdyn teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevan sopimuksen (”funksjonsavtale”) kautta, joten tämä taito olisi täytynyt olla hankittu jo vuoteen 2003 mennessä. | Seoses väitega, et Maanteeamet omandas asjaomased oskused töödega seotud pakkumismenetluste käigus, märgib Schjødt, et Maanteeamet kasutas nimetatud oskusi tootmisosakonnaga käitus- ja hoolduslepinguid (funksjonsavtale) sõlmides, nii et 2003. aastaks oleks oskused juba pidanud olemas olema. |
| Viranomaiset eivät ole selittäneet, kuinka taito kilpailuttaa urakoita markkinatoimijoille eroaa taidosta, jota se on käyttänyt tehdessään sopimuksia tuotanto-osaston kanssa. | Ametiasutused ei ole selgitanud, kuidas turul tegutsevatele ettevõtjatele pakkumismenetluste korraldamise oskus erineb tootmisosakonnaga lepingute sõlmimisel kasutatud oskustest. |
| Asiakirjamaksusta Schjødt toteaa, että vapautus siitä on taloudellinen etu Mesta AS:lle, eikä jatkuvuusperiaatetta voida soveltaa, koska todellista omistusoikeuden siirtoa ei tapahdu. | Seoses dokumentide vormistamise tasuga väidab Schjødt, et tasust vabastamine andis Mesta ASile majandusliku eelise ja tegevuse jätkuvuse põhimõte ei kehti, sest tegelikku omandiõiguse üleandmist ei toimunud. |
| Mesta AS:ää koskevat tosiseikat ovat samanlaiset kuin Entra-asiassa, ja sen vuoksi Mesta AS:lle myönnetyt edut ovat valtiontukea kuten Entra-asiassa. | Selles osas on Mesta ASi juhtumi asjaolud sarnased Entra juhtumi asjaoludega ja seega on Mesta ASile antud eeliste puhul tegemist riigiabiga, nagu ka Entra juhtumis. |
| Koska kiinteistöjen arvoa on tarkistettu alaspäin avaavassa taseessa, tuen määrää ei voida laskea sen perusteella vaan sitä on arvioitava siirrettyjen kiinteistöjen reaaliarvon perusteella. | Kuna algbilansis vähendati kinnisvara väärtust, ei saa abi summat selle põhjal arvutada, vaid aluseks tuleb võtta üleantud kinnisvara turuväärtus. |
| Asianajotoimisto Wiersholm toimitti huomautuksia Skanskan puolesta. | Skanska nimel esitas märkused advokaadibüroo Wiersholm. |
| Wiersholm toteaa, että markkinahinnan alapuolelle arvostettuihin omaisuuseriin perustuva tuottoaste ei noudata yksityistä markkinataloussijoittajaa koskevaa periaatetta. | Wiersholm väidab, et turuväärtusest odavamaks hinnatud varade alusel määratud tootlus ei ole kooskõlas turutingimustes tegutseva erainvestori põhimõttega. |
| Wiersholm huomauttaa, että kiinteän omaisuuden arvosta on suurta epävarmuutta, kuten valvontaviranomainen toteaa, eivätkä Norjan viranomaiset sen mielestä ole noudattaneet yksityistä markkinataloussijoittajaa koskevaa periaatetta. | Wiersholm märgib, et nagu järelevalveamet on öelnud, valitseb põhivara väärtuse suhtes märkimisväärne ebakindlus ja Wiersholm ei mõista, kuidas Norra ametiasutused on järginud turutingimustes tegutseva erainvestori põhimõtet. |
| Norjan viranomaiset eivät ole selittäneet, miksei kaikkien kalustoryhmien reaaliarvoa arvioitu ulkoisesti (vaan ainoastaan 18 ryhmän, kun ryhmiä on yhteensä 55) ja miksi arviointimenetelmät vaihtelivat eri ryhmissä. | Norra ametiasutused ei ole selgitanud, miks ei hinnanud kõikide masinarühmade tegelikku väärtust välisekspert (kes hindas ainult 18 masinarühma 55-st) ning miks eri rühmade väärtuse hindamisel kasutati eri meetodeid. |
| Wiersholmin mielestä riippumaton arviointi on välttämätön. | Wiersholmi väitel tuleb teha sõltumatu hindamine. |
| Ottaen huomioon tässä asiassa esitettyjen lukujen suuruuden, komission Destia-päätöksessään omaksumaa periaatetta, jonka mukaan omaisuuserien siirtäminen kirjanpitoarvoon ei ole tukea (eli kirjanpitoarvoperiaate), ei voida soveltaa suoraan [125]. | Võttes arvesse käesolevas juhtumis esitatud summade suurust, ei saa komisjoni poolt otsuses Destia vastu võetud põhimõtet, mille kohaselt varade üleandmine arvestusliku väärtusega ei kujuta endast riigiabi (st „arvestusliku väärtuse põhimõte”), otseselt kohaldada [125]. |
| Se viittaa valvontaviranomaisen päätökseen Arcus-asiassa [126], jossatuotantolaitoksia ja muita omaisuuseriä siirrettiin valtion monopolilta Arcus-yhtymälle. | Viidatakse järelevalveameti otsusele Arcuse juhtumis, [126]kus tootmisrajatised ja muud varad anti riigimonopolilt üle kontsernile Arcus Group. |
| Valvontaviranomainen totesi Arcus-asiassa, että siirretyt omaisuuserät oli arvostettu 264 miljoonaa Norjan kruunua alle markkina-arvon ja että valtion saama korvaus oli saman verran alakantissa. | Arcuse juhtumis leidis järelevalveamet, et üleantud varad hinnati nende turuväärtusest 264 miljoni Norra krooni võrra odavamaks ja riigile maksti sama summa võrra väiksem hüvitis. |
| Tämä merkitsi sitä, että Arcus-yhtymä sai tämän verran valtiontukea. | Kõnealune tehing tähendas, et Arcus Group sai samas summas riigiabi. |
| Päätös osoittaa, että omaisuuserien arvostuksen tarkastelu Mesta AS:ää koskevassa asiassa on tärkeää.Siirtymäsopimusten osalta Wiersholm viittaa valvontaviranomaisen menettelyn aloittamispäätöksessä esittämään toteamukseen, jonka mukaan markkinahinnan alittava sopimushinta sisältää taloudellisen edun palveluntarjoajalle. | Nimetatud otsus näitab, et Mesta ASi puhul on varade hindamise kontrollimine asjakohane.Seoses üleminekulepingutega viitab Wiersholm menetluse algatamise otsuses sisalduvale järelevalveameti väitele, millest ilmneb, et lepingute turuhinnast madalam hind annab teenuseosutajale majandusliku eelise. Wiersholmi sõnul on Norra ametiasutused seisukohal, et asjaolu, kas lepingud anti Mesta ASile üle turuhinnaga, pole nii oluline. |
| Wiersholmin mukaan Norjan viranomaisten kanta on se, ettei sillä ole merkitystä, siirrettiinkö sopimukset Mesta AS:lle markkinahintaan. | Peamine on, et lepingute brutotulu võeti arvesse rahavoogude analüüsis ja see kajastus Mesta ASi algbilansis mitterahalise sissemaksena. |
| Tärkein seikka on se, että sopimuksista saatavat bruttotulot sisältyvät kassavirta-analyysiin ja on otettu huomioon Mesta AS:n avaavassa taseessa luontoissuorituksena. | Norra ametiasutused on siiski ka väitnud, et üleminekulepingud moodustasid ainult väikese osa nimetatud väärtusest. Wiersholm väidab, et ametiasutused ei saa eirata vajadust võtta diskonteeritud rahavoogude analüüsis turuhinna kindlaksmääramisel arvesse brutotulu. |
