| Source | Target | | Komissio totesi selvästi päätöksessään aloittaa menettely Destia-asiassa, että korotus on valtiontukea: ”Tieliikelaitokselle koituu tästä taloudellista etua, joka rahoitetaan valtion varoista: Tieliikelaitos saa valtiolta samasta palvelusta enemmän rahaa kuin tavanomainen markkinatoimija.” [127]Skanska on eri mieltä Norjan viranomaisten väitteestä, jonka mukaan Mesta AS:n perustamisajankohtana ei ollut olemassa markkinahintaa. | [127].Skanska ei ole nõus Norra ametiasutuste väitega, et Mesta ASi asutamise ajal puudus turuhind. |
| Markkinahinta oli jo olemassa pilottisopimusten kautta, ja Veidekke ASA:n analyysi, johon viitataan menettelyn aloittamispäätöksessä, osoittaa selvästi eron sopimusten siirtohintojen ja samojen sopimusten myöhemmästä kilpailuttamisesta saatujen hintojen välillä. | Turuhind oli juba olemas tänu katselepingutele ja Veidekke ASA analüüs, millele viidatakse menetluse algatamise otsuses, näitab selgelt, et lepingute üleandmise hinnad ja hiljem samade lepingute sõlmimiseks korraldatud pakkumismenetluste tulemusel saadud hinnad olid erinevad. |
| Myöhempiä hinnan laskuja koskevat odotukset eivät merkitse sitä, että hintoihin, joilla sopimukset siirrettiin Mesta AS:lle, ei sisältynyt taloudellista etua. | Hilisema hindade alandamise ootused ei tähenda, et hinnad, millega lepingud Mesta ASile üle anti, ei andnud majanduslikku eelist. |
| Viranomaiset yrittävät perustella hinnoittelupolitiikkaa väittämällä, että markkinat eivät olleet täysin avoinna kilpailulle vuosina 2003–2006. | Ametiasutused püüavad hinnakujunduspoliitikat õigustada väitega, et 2003.–2006. aastal ei olnud turg veel täielikult konkurentsile avatud. |
| Mesta AS kuitenkin hyötyi ylihinnoitelluista sopimuksista, jotka olivat vielä voimassa markkinoiden avaamisvaiheessa. | Mesta AS sai siiski kasu ülehinnatud lepingutest, mis turu avamise ajal veel kehtisid. |
| Mesta AS:n keskimääräinen hintataso on noussut siirtymäkauden aikana, kun taas Skanskan keskimääräinen hintataso on pysynyt vakaana. | Tegelikult on Mesta ASi keskmine hinnatase üleminekuajal tõusnud, samas kui Skanska keskmine hinnatase on jäänud samaks. |
| Tämä osoittaa, että Mesta AS:lle siirrettyihin sopimuksiin sisältyi taloudellista etua, joka on valtiontukea. | See näitab, et Mesta ASile üle antud lepingud andsid majandusliku eelise riigiabi kujul. |
| RAKENNEUUDISTUS- JA UUDELLEENJÄRJESTELYTOIMENPITEET | ÜMBERKORRALDAMISMEETMED |
| Norjan viranomaiset ovat todenneet, että rakenneuudistustoimenpiteisiin myönnettyyn valtion rahoitukseen ei sisälly valtiontukea. | Norra ametiasutused väidavad, et ümberkorraldamismeetmete riigipoolne rahastamine ei kujutanud endast riigiabi. |
| Tältä osin Norjan viranomaiset ovat todenneet, että Mesta AS:n perustamiseen 1 päivänä tammikuuta 2003 liittyi useita haittatekijöitä, jotka johtuivat siitä, että tuotanto-osasto oli osa valtion hallintoa ja työntekijöillä oli virkamiesasema. | Sellega seoses väidavad Norra ametiasutused, et Mesta AS asutati 1. jaanuaril 2003. aastal ja sellega kaasnesid mitmed ebasoodsad asjaolud, mis tulenesid sellest, et tootmisosakond oli osa riigiasutusest ja töötajad olid riigiteenistuja staatuses. |
| Haittatekijöihin sisältyi liian suuren työntekijämäärän (1700) siirtäminen Mesta AS:lle ja se, että työntekijöiden virkamieseläkeoikeudet (tai vaihtoehtoiset oikeudet) säilytettiin siirtymäkauden ajan. | Üheks ebasoodsaks asjaoluks oli see, et Mesta ASi viidi üle ülemäärane hulk töötajaid (1700), kelle riigiteenistuja pensioniõigused (või alternatiivsed õigused) tuli üleminekuperioodil säilitada. |
| Mesta AS maksoi tällaisten oikeuksien säilyttämisestä aiheutuvat lisäkustannukset siirtymäkauden aikana [128]. | Mesta AS tasus kõnealuste õiguste üleminekuperioodil säilitamise täiendavad kulud [128]. |
| Mesta AS:lle rakenneuudistustoimenpiteisiin myönnetyn rahoituksen tarkoituksena oli korvata Mesta AS:lle se, että se perustettiin kaupallisiin toimintoihin kuulumattomien kustannusten kanssa, kuten virkamiesten ylimääräiset eläkekustannukset, joita kilpailijoilla ei ole. | Mesta ASi ümberkorraldamismeetmete rahastamise eesmärk oli hüvitada Mesta ASile talle asutamisel kaasa tulnud kulud, nagu riigiteenistujate pensionitega seotud täiendavad kulud, mis ei ole äritegevuses kohased ja mida tema konkurendid kandma ei pea. |
| Norjan viranomaisten mielestä tällaiset (korvattavat) kustannukset johtuvat velvoitteista, jotka ovat seurausta siitä, että tuotanto-osasto oli osa valtion hallintoa, ja ne kuuluvat sen vuoksi valtion vastuulle. | Norra ametiasutused leiavad, et sellised kulud (mida ei hüvitata) tulenevad kohustustest, mis lasusid tootmisosakonnal seetõttu, et ta oli osa riigiasutusest, ja olid järelikult riigi kohustused. |
| Sen vuoksi korvaus tällaisten kustannusten kattamiseen ei muodosta taloudellista etua Mesta AS:lle. | Seega ei andnud selliste kulude hüvitamineMesta ASile majanduslikku eelist. |
| Lisäksi Norjan viranomaiset ovat todenneet, että se olisi voinut saavuttaa samantuloksen toteuttamalla kyseiset rakenneuudistustoimenpiteet ennen tuotanto-osaston muuntamista Mesta AS:ksi. | Lisaks väidavad Norra ametiasutused, et sama tulemus oleks saavutatud ka siis, kui asjaomaseid ümberkorraldamismeetmeid oleks rakendatud enne tootmisosakonna ümberkorraldamist Mesta ASiks. |
| Tämä olisi kuitenkin vienyt aikaa ja ollut vähemmän kustannustehokas vaihtoehto ja sen seurauksena viivyttänyt markkinoiden vapauttamista. | See oleks siiski olnud aeganõudev ja vähem kulutasuvam ning mille tagajärjel oleks liberaliseerimine edasi lükkunud. |
| Tässä yhteydessä Norjan viranomaiset huomauttavat, että jos rakenneuudistustoimenpiteet olisi toteutettu ennen muuntamista, siihen ei olisi sisältynyt tukea, ja nettovaikutus Mesta AS:n kannalta on sama riippumatta siitä, toteutetaanko toimenpiteet etu- vai jälkikäteen. | Sellega seoses märgivad Norra ametiasutused, et kui ümberkorraldamismeetmeid oleks rakendatud enne ümberkorraldamist, ei oleks tegemist olnud riigiabiga ja lõpptulemus on Mesta ASi jaoks sama, olenemata sellest, kas meetmed rakendati enne või pärast ümberkorraldamist. |
| Norjan viranomaisten mielestä se, että vaihtoehtoinen lähestymistapa ei aiheuttaisi valtiontukiongelmia, osoittaa, että rakenneuudistuskustannusten korvaamiseen ei sisälly taloudellista etua Mesta AS:lle. | Norra ametiasutuste arvates näitab asjaolu, et teistsuguse lähenemisviisi korral ei oleks riigiabi küsimust tõstatunud, et ümberkorraldamiskulude hüvitamine ei andnud Mesta ASile majanduslikku eelist. |
| Väitteidensä tueksi Norjan viranomaiset viittaavat Combus-asiaan, jossa yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi, että korvaus toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on hyvittää rakenteellinen haitta, ei ole valtiontukea [129]. | Toetamaks oma väiteid viitavad Norra ametiasutused Combuse kohtuasjale, kus Esimese Astme Kohus leidis, et struktuurilise halvemuse tasakaalustamiseks rakendatud meetmete hüvitamine ei kujuta endast riigiabi [129]. |
| Tässä asiassa Tanskan hallitus maksoi virkamiehille 100 miljoonaa Tanskan kruunua vastineeksi luopumisesta virkamiesasemasta (ja siihen liittyvistä oikeuksista) Combusiin siirron yhteydessä. | Nimetatud kohtuasjas maksis Taani valitsus 100 miljonit Taani krooni riigiteenistujatele, kes loobusid riigiteenistuja staatusest (ja sellega seotud õigustest) seoses Combusesse üleviimisega. Norra ametiasutused märgivad ka, et Esimese Astme Kohus sedastas, et Taani valitsus oleks võinud jõuda samale tulemusele ametnikke Combusesse üle viimata: „[…]oleks Taani riik võinud saavutada sama tulemuse, määrates need ametnikud eraldi preemiat maksmata uuele teenistuskohale avalikus haldussüsteemis, mis oleks võimaldanud Combusil kohe tööle võtta töötajaid eraõiguslike lepingute alusel.” |
| Viranomaisten mukaan tämä lausunto oikeuttaa lähestymistapaan, jonka mukaan olisi erotettava toisistaan ”yrityksen toiminnasta aiheutuneet kustannukset ja kustannukset, jotka on määrätty yritykselle mutta jotka eivät kuulu yrityksen tavanomaiseen budjettiin”. | Ametiasutused leiavad, et viimatinimetatud kulude hüvitamine ei anna majanduslikku eelist, vaid lihtsalt kompenseerib struktuurilist halvemust, mis asjaomase äriühingu konkurentidel puudub. |
| Viranomaisten mielestä korvaus jälkimmäisistä kustannuksista ei ole taloudellinen etu vaan pelkästään hyvittää rakenteellisen haitan, jota yrityksen kilpailijoilla ei ole. | Peale selle väidavad Norra ametiasutused, et kui finantskohustus mitterahalise sissemakse „hulka arvata”, vähendab see ettevõtte üldist puhasväärtust ja seetõttu võib üleandja selliste finantskohustuste tasakaalustamiseks need hüvitada. |
| Tästä erillään Norjan viranomaiset ovat väittäneet, että jos taloudellinen velvoite ”sisältyy” luontoissuoritukseen, se pienentää yrityksen kokoisnettoarvoa, ja siirtäjä voi sen vuoksi maksaa korvausta tällaisista taloudellisista velvoitteista, jotta ne pysyisivät neutraaleina. | Mesta ASi tehtud mitterahaline sissemakse hõlmas mitmeid elemente, mis olid seotud äritegevuseks mittesobivate ebasoodsate asjaoludega. |
| Mesta AS:n luontoissuorituksiin sisältyi useita haittatekijöitä, joita ei liity kaupallisiin toimintoihin. | Mitterahalise sissemakse väärtuse vähendamise asemel säilitasid ametiasutused selle algse väärtuse ja hüvitasid ümberkorraldamismeetmetega seotud ebasoodsad asjaolud. |
| Tässä yhteydessä ne viittaavat Deloitte&Touchen 12 päivänä joulukuuta 2002 päivättyyn raporttiin [131], jossa todetaan seuraavaa: ”Rakenneuudistuskustannukset on arvioitu olemassa olevien työvoiman vähentämissuunnitelmien ja voimassa olevien palkkasopimusten perusteella. Yritykselle siirtyvät voimassa olevat työsopimukset ja sen on maksettava niistä aiheutuvat kustannukset, mutta valtiolle kuuluvista velvoitteista aiheutuvat kustannukset katetaan määrärahoilla vuosina 2003, 2004 ja 2005.” Lisäksi ”yrityksen rakenneuudistukseen sisältyy kustannuksia, jotka ovat seurausta menneisyydestä julkisena yhtiönä ja ovat sellaisina syntyneet jo ennen yrityksen perustamista. Yritykselle siirtyvät voimassa olevat työsopimukset ja sen on maksettava niistä aiheutuvat kustannukset, mutta hallitukselle kuuluvista velvoitteista aiheutuvat kustannukset katetaan määrärahoilla vuosina 2003, 2004 ja 2005.” Deloitte&Touche toteaa myös, että tästä syystä Mesta AS:lle myönnettiin rahoitusta, jolla katettiin rakenneuudistuskustannukset (jotka eivät sisältyneet avaavaan taseeseen) kolmen vuoden aikana. | Sellega seoses viidatakse Deloitte&Touche 12. detsembri 2002. aasta aruandele, [131]milles on öeldud, et „[ümberkorraldamis]kulud määrati töötajate ja kehtivate töölepingute arvu vähendamise kohta välja töötatud kavade alusel. Äriühing võtab üle kehtivad töölepingud ja peab kandma nendega seotud kulud, kuid kulud tulenevad riigi kohustustest ja seetõttu kaetakse need 2003., 2004. ja 2005. aasta eraldistest.” Ning „ettevõtte ümberkorraldamisega kaasnevad kulud, mis tulenevad äriühingu varasemast avalik-õiguslikust seisundist ja mis on äriühingu asutamise ajaks juba kantud. Äriühing võtab üle kehtivad töölepingud ja peab kandma nendega seotud kulud, kuid kulud tulenevad riigi kohustustest ja seetõttu kaetakse need 2003., 2004. ja 2005. aasta eraldistest.” Samuti väidab Deloitte&Touche, et see oli ka põhjuseks, miks Mesta ASile eraldati vahendid ümberkorraldamiskulude (mis ei kuulunud algbilanssi) kandmiseks kolme aasta jooksul. |
| Norjan viranomaiset väittävät, että omistajan täytyy pystyä tasoittamaan samat haitat, kuin mitä yksityinen ostaja olisi vaatinut, jos tuotanto-osasto olisi myyty ilman kaupan joutumista valtiontukisääntöjen soveltamisalaan: jos tuotanto-osasto olisi myyty, ostaja olisi havainnut rakenteen olevan soveltumaton kaupallisiin toimintoihin ja vaatinut i) ostohinnan alentamista haittojen suuruudella; tai ii) että myyjä (eli viranomaiset) kattaa kustannukset, joita yrityksen muuntaminen kaupallisiin toimintoihin soveltuvaksi edellyttää. | Norra ametiasutused väidavad, et omanik peab suutma kompenseerida samad ebasoodsad asjaolud, nagu oleks pidanud tegema eraõiguslik ostja, kui tootmisosakond oleks müüdud riigiabi eeskirju kohaldamata: kui tootmisosakond oleks müüdud, oleks ostja avastanud, et selle struktuur ei sobi äritegevuseks ja nõudnud i) ostuhinna vähendamist vastavalt ebasoodsatele asjaoludele või ii) et müüja (st ametiasutused) kataks kulud, mis on vajalikud, et muuta ettevõte tavapärase äritegevuse jaoks sobivaks. |
| Norjan viranomaisten mukaan on väärin väittää, että järjestely merkitsee sitä, että Mesta AS hyötyi näiden työntekijöiden tekemästä työstä maksamatta työsopimuksesta aiheutuvia täysiä kustannuksia. | Norra ametiasutuste sõnul ei ole õige väide, et selline korraldus tähendab, et Mesta AS sai kasu kõnealuste töötajate tööst, tasumata nende töötamisega seotud kulusid täies mahus. |
| Valtiolle olisi ollut kalliimpaa pitää työntekijät kuin siirtää heidät Mesta AS:ään ja korvata Mesta AS:lle varhaiseläkejärjestelyt [132]. Näin ollen korvaus varhaiseläkkeistä ei kuulu ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.Norjan viranomaiset väittävät, että korvaus virkamieseläkkeen säilyttämisestä johtuu suoraan työntekijöiden aikaisemmasta virkamiesasemasta ja sen olisi sen vuoksi katsottava kuuluvan Norjan viranomaisten vastuulle. Sama pätee järjestelyyn erityisen eläkeiän säilyttämiseksi (jota sovellettiin tiettyihin työntekijöihin tuotanto-osaston palveluksessa). Molemmissa tapauksissa korvaus on kattanut ainoastaan virkamiesten eläkkeistä tai erityisestä eläkeiästä aiheutuvien kustannusten ja tavallisista eläkejärjestelmistä aiheutuvien kustannusten välisen eron. | Riigi jaoks oleks läinud kallimaks, kui need töötajad oleks Mesta ASi üleviimise ja eelpensioni kulude hüvitamise asemel tööle jäetud [132]. |
| Toimistomuutot, tukitoimintojen muutot, arkistojen siirto ja henkilöstön muutot | Büroode ning tugi- ja hooldusüksuste kolimine, arhiivide üleviimine, kolimine |
| Toimistomuutoista aiheutuvat kustannukset eivät johtuneet Mesta AS:n toiminnoista vaan olivat seurausta tuotanto-osaston maantieteellisestä sijainnista. | Büroode kolimisega seotud kulud ei tulenenud Mesta ASi tegevusest, vaid tootmisosakonna geograafilisest asukohast. |
| Myös tukitoimintojen muutoista aiheutuneet kustannukset ovat seurausta toiminnoista ennen Mesta AS:n perustamista eikä niitä sen vuoksi voida pitää kustannuksina, jotka tavallisesti sisältyvät yrityksen budjettiin, vaan ne johtuvat ennemminkin valtion velvoitteista. | Tugi- ja hooldusüksuste kolimisega seotud kulud tulenesid samuti enne Mesta ASi asutamist toimunud tegevusest ja seega ei saa neid käsitada ettevõtja tavapäraste eelarvekuludena, vaid pigem riigi kohustustest tulenevate kuludena. |
| Sama koskee arkistojen siirtoon liittyviä kustannuksia. | Sama kehtib ka arhiivide üleviimise kohta. |
| Toisin kuin valvontaviranomainen toteaa menettelyn aloittamispäätöksessä, tämä pätee myös tuotanto-osaston henkilöstön muuttokustannuksiin, sillä henkilöstön oli vaihdettava kotipaikkaa aloittaessaan työskentelyn Mesta AS:n uusissa toimitiloissa. | Vastupidi järelevalveameti poolt menetluse algatamise otsuses esitatud väitele kehtib see ka Mesta ASis tööle asumise tõttu kolima pidanud tootmisosakonna töötajate kolimiskulude kohta. |
| Tältä osin Norjan viranomaiset ovat myös huomauttaneet, että oli välttämätöntä tarjota avainhenkilöstölle kannustimia irtisanoutumisriskin pienentämiseksi. | Sellega seoses on Norra ametiasutused ka täpsustanud, et olulisemate töötajate motiveerimine oli vajalik, et vähendada nende töölt lahkumise ohtu. |
| Avainhenkilöstölle tarjotut työmatkakustannukset kahden vuoden aikana (eli 1 päivään tammikuuta 2005 asti) olivat myös seurausta tuotanto-osaston toiminnoista tällaisen henkilöstön kannustamiseksi pysymään Mesta AS:n palveluksessa. | Samuti hüvitas tootmisosakond kahe aasta jooksul (st kuni 1. jaanuarini 2005) olulisemate töötajate töölesõidukulud selleks, et vältida nende lahkumist Mesta ASist. |
| Päätelmä ja soveltuvuutta koskevat väitteet | Järeldus ja väited kokkusobivuse kohta |
| Edellä esitetyn perusteella Norjan viranomaiset päättelevät, että yhteenkään niistä rakenneuudistustoimenpiteistä, joille on myönnetty rahoitusta, ei sisälly taloudellista etua Mesta AS:lle. | Eespool nimetatud asjaoludele tuginedes leiavad Norra ametiasutused, et ükski meede, millele anti ümberkorraldamistoetust, ei andnud Mesta ASile majanduslikku eelist. |
| Koska valtio on myöntänyt Mesta AS:lle ainoastaan 993,6 miljoonaa Norjan kruunua rakenneuudistuskustannusten kattamiseksi (vaikka rakenneuudistuskustannusten arvioitu kokonaismäärä on 1097,8 miljoonaa Norjan kruunua), Mesta AS saa korvauksia noin 104,2 miljoonaa Norjan kruunua liian vähän [133]. | Kuna riik andis Mesta ASile ümberkorraldamiskulude katteks ainult 993,6 miljonit Norra krooni (kuigi ümberkorraldamise hinnangulised kogukulud ulatuvad 1097,8 miljoni Norra kroonini), siis tegelikult sai Mesta AS hüvitist umbes 104,2 miljonit Norra krooni vajalikust vähem [133]. |
| Jos valvontaviranomainen kuitenkin päättelee, että rakenneuudistustoimenpiteisiin sisältyy valtiontukea, Norjan viranomaisten mukaan tuki soveltuu ETA-sopimuksen toimintaan 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla, koska i) toimenpiteillä on Euroopan yhteisen edun mukainen tavoite; ii) Mesta AS:n rakenneuudistus on välttämätön tämän tavoitteen saavuttamiseksi; ja iii) tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. | Kui järelevalveamet peaks sellele vaatamata jõudma järeldusele, et ümberkorraldamismeetmete puhul on tegu riigiabiga, väidavad Norra ametiasutused, et abi on EMP lepinguga kokkusobiv artikli 61 lõike 3 punkti c tähenduses, sest i) meetmed teenivad üleeuroopalist huvi pakkuvat eesmärki, ii) Mesta ASi ümberkorraldamine on vajalik nimetatud eesmärgi saavutamiseks ja iii) abi ei kahjusta kaubandustingimusi määral, mis oleks vastuolus ühiste huvidega. |
| Norjan viranomaisten mukaan markkinoiden avaaminen kilpailulle on Euroopan yhteisen edun mukainen tavoite [134]. | Seoses üleeuroopaliste huvidega väidavad Norra ametiasutused, et turgude avamine konkurentsile on ühenduse eesmärk, mille saavutamine on Euroopa ühistes huvides [134]. |
| Tarkasteltava olevassa asiassa valtion omistaman yrityksen perustaminen kilpailemaan tasavertaisin edellytyksin uusien markkinatulokkaiden kanssa oli välttämätöntä markkinoiden avaamiseksi. | Käesoleval juhul oli riigi omanduses oleva, uute turuletulijatega võrdsetel tingimustel konkureeriva äriühingu asutamine turu avamiseks vajalik samm. |
| Norjan viranomaiset muistuttavat, että kansalliset viranomaiset voivat vapaasti valita, kuinka markkinoiden avaamisen olisi tapahduttava. | Norra ametiasutused tuletavad meelde, et riiklikele ametiasutustele jääb vabadus otsustada, kuidas turu avamine peaks toimuma. |
| Viranomaiset huomauttavat myös, että teiden ylläpidon ja hoidon markkinoiden avaaminen kilpailulle on kilpailun kannalta parempi vaihtoehto kuin se, että valtio jatkaa kyseisiä toimintoja tai että markkinat avataan kilpailulle vain osittain.Kilpailuvaikutuksen osalta on otettava huomioon teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevien toimintojen rakenneuudistuksen taloudellinen kokonaisvaikutus: Mesta AS:llä oli perustamisestaan lähtien rakenteellinen haitta kilpailijoihin verrattuna. | Ametiasutused märgivad ka, et teede käitamise ja hoolduse teenuste turu avamine konkurentsile on konkurentsi jaoks parem kui riigi poolt teenuste osutamise jätkamine või turu osaline avamine konkurentsile.Konkurentsimõju vaadeldes tuleb arvesse võtta teede käitamise ja hooldusega seotud tegevuse ümberkorraldamise üldist majanduslikku mõju: Mesta AS oli asutades oma konkurentidega võrreldes ebasoodsamas olukorras. |
| Näin ollen taloudelliselta kannalta tarkasteltuna Mesta AS ei ollut samanlaisessa tilanteessa kuin kilpailijansa, sillä Mesta AS:n vastattavana oli rasite, joka siirtyi aikaisemmalta valtion tuotanto-osastolta. | Seega ei olnud Mesta ASi majanduslik olukord konkurentide omaga võrreldav, sest Mesta ASile langes koormus, mis tulenes endise tootmisosakonna riigiettevõtte staatusest. |
| Sen vuoksi kilpailuvaikutuksia analysoitaessa on otettava huomioon ETA-sopimuksen 125 artiklan neutraliteettiperiaate. | Seetõttu tuleb konkurentsimõju analüüsides arvesse võtta EMP lepingu artiklis 125 sätestatud neutraalsuse põhimõtet. |
| Norjan viranomaisten mielestä tämä merkitsee sitä, että on hyväksyttävää maksaa Mesta AS:lle korvausta rakenteellisista haitoista, jotta voidaan perustaa kaupallisesti suuntautunut yritys. | Norra ametiasutuste arvates tähendab see seda, et Mesta ASile struktuurilise halvemuse kompenseerimine majanduslikult elujõulise äriühingu loomise eesmärgil peab olema vastuvõetav. |
| Viranomaiset huomauttavat myös, että rakenneuudistustoimenpiteisiin myönnetty tuki rajoittui siihen määrään, joka oli välttämätön markkinoiden avaamiseksi kilpailulle. | Ametiasutused märgivad ka, et ümberkorraldamismeetmete rakendamiseks antud abi piirdus sellega, mis oli vajalik turu avamiseks konkurentsile. |
| Lisäksi tuki ei ole muuttanut kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. | Lõpetuseks ei ole kõnealune protsess kahjustanud kaubandustingimusi määral, mis oleks vastuolus ühiste huvidega. |
| SIIRTYMÄSOPIMUKSET | ÜLEMINEKULEPINGUD |
| Norjan viranomaiset huomauttavat, että hinnat, joilla rakennussopimukset ja teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevat sopimukset siirrettiin Mesta AS:lle, ovat samat kuin ne hinnat, joita käytettiin määritettäessä tuloja diskontatun kassavirran analyysissa. | Norra ametiasutused märgivad, et hinnad, millega nii ehituslepingud kui ka käitus- ja hoolduslepingud Mesta ASile üle anti, on samad, mida kasutati tulude arvutamisel diskonteeritud rahavoogude analüüsis. |
| Näin ollen sopimukset olivat omaisuuserinä mukana yrityksen kokonaisarvon määrityksessä, ja kokonaisarvo puolestaan oli osa luontoissuoritusta. | Seega moodustasid lepingud kui varad osa ettevõtte koguväärtusest, mis omakorda moodustas osa mitterahalisest sissemaksest. |
| Sen vuoksi sopimuksiin ei luontoissuorituksina sisälly ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. | Seega ei kujuta lepingud kui mitterahaline sissemakse endast riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Tämän seurauksena ei ole tarpeen arvioida, siirrettiinkö sopimukset Mesta AS:lle markkinahintaan. | Järelikult ei ole vaja kontrollida, kas lepingud anti Mesta ASile üle turuhinnaga. |
| Norjan viranomaiset huomauttavat kuitenkin rakennussopimuksista, että sisäisten ohjeiden noudattamisen johdosta hinnat, joilla rakennussopimukset siirrettiin, vastaavat julkisista tarjouskilpailuista saatua hintatasoa. | Igal juhul märgivad Norra ametiasutused seoses ehituslepingutega, et kuna järgiti sise-eeskirju, vastavad ehituslepingute üleandmise hinnad avalike pakkumismenetluste tulemusel saadud hindadele. |
| Teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevien sopimusten osalta 1 päivänä tammikuuta 2003 ei ollut markkinahintaa tai markkinahinnan osoittavaa luotettavaalähdettä, koska tuotanto-osasto tarjosi kaikki teiden ylläpito- ja hoitopalvelut [135]. | Käitus- ja hoolduslepingute kohta märgivad Norra ametiasutused, et 1. jaanuaril 2003. aastal puudusid nii turuhind kui ka muud usaldusväärsed allikad turuhinna kohta, sest kõiki käitus- ja hooldustöid teostas tootmisosakond [135]. |
| Norjan viranomaisten mielestä teiden ylläpito- ja hoitourakoiden markkinoita ei avattu kilpailulle 1 päivänä tammikuuta 2003 vaan vasta 1 päivänä syyskuuta 2003 (ja ainoastaan osittain) [136]. | Norra ametiasutuste arvates ei avatud käitus- ja hooldustööde turgu konkurentsile mitte 1. jaanuaril 2003. aastal, vaid alles 1. septembril 2003. aastal (ja sedagi vaid osaliselt) [136]. |
| Tielaitos oli 1 päivään tammikuuta 2003 asti vastannut kaikista julkiseen tieverkostoon liittyvistä teiden ylläpito- ja hoitourakoista. | Kuni 1. jaanuarini 2003 vastutas Maanteeamet sajaprotsendiliselt avalike teede käitus- ja hooldustööde eest. |
| Koska kyseisille palveluille ei sen vuoksi ollut markkinoita 1 päivänä tammikuuta 2003, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin siirtää siirtymäsopimukset tuotanto-osastossa aikaisemmin vahvistettuihin kustannuksiin perustuviin hintoihin. | Kuna seega asjaomaste teenuste turg 1. jaanuaril 2003. aastal puudus, polnud muud võimalust, kui anda üleminekulepingud üle tootmisosakonnas varem määratud kulupõhiste hindadega. |
| Kolmansien esittämät huomautukset eivät heikennä tätä näkemystä. | Seda seisukohta ei nõrgenda ükski kolmandate isikute märkus. |
