| Source | Target | | Tässä yhteydessä Norjan viranomaiset ovat myös väittäneet, että syy siihen, ettei (kypsiä) markkinoita ollut olemassa, oli se, etteivät yksityiset toiminnanharjoittajat olleet 1 päivänä tammikuuta 2003 valmiita tarjoamaan merkityksellisiä palveluja tieturvallisuuden säilyttämiseksi [137]. | Sellega seoses väidavad Norra ametiasutused ka, et (väljakujunenud) turu puudumise põhjuseks oli asjaolu, et eraettevõtjad ei olnud 1. jaanuaril 2003. aastal valmis osutama asjaomaseid teenuseid liiklusohutuse tagamiseks [137]. |
| Sen vuoksi katsottiin olevan kaikkien edun mukaista avata teiden ylläpidon ja hoidon markkinat asteittain: asteittainen avaaminen varmistaisi sopimusten järkevän jakautumisen, koska toiminnanharjoittajien ei tarvitsisi tehdä tarjouksia koko sopimusportfoliosta yhtenä ja samana päivänä. | Seega peeti kõigi seisukohast parimaks lahenduseks avada käitus- ja hooldusteenuste turg järk-järgult: järkjärguline avamine pidi tagama lepingute otstarbekohase jaotuse, sest ettevõtjad ei pidanud esitama ühel ja samal päeval pakkumusi terve lepinguportfelli kohta. |
| Asteittainen avaaminen olisi myös yhdenmukaista sen kanssa, että toiminnanharjoittajien on tarpeen lisätä asteittain taitojaan palveluntarjoajina siirtymäkauden aikana, ja siten markkinoiden kypsymisen kanssa [138]. | Samuti on järkjärguline avamine kooskõlas ettevõtjate vajadusega täiustada üleminekuperioodi ja seega turu väljakujunemise jooksul järk-järgult oma oskusi teenuseosutajana [138]. |
| Asteittainen avaaminen olisi myös hallinnollisesti helpompi vaihtoehto ja sen ansiosta tielaitos pystyisi kehittämään taitoja merkityksellisten palvelujen ostajana [139]. | Pealegi on järkjärguline avamine halduslikult lihtsam ja võimaldab Maanteeametil arendada oma oskusi asjaomaste teenuste ostjana [139]. |
| Norjan viranomaisten mukaan lainsäädännön valmisteluasiakirjoissa vahvistetaan tämä lähestymistapa korostamalla, että nämä tekijät olivat syynä siihen, etteivät markkinat olleet vielä kypsät kilpailulle1 päivänä tammikuuta 2003 [140]. | Norra ametiasutuste sõnul kinnitavad ettevalmistavad õigusaktid sellise lähenemisviisi õigsust, juhtides tähelepanu sellele, et kõnealuste asjaolude tõttu ei olnud turg 1. jaanuariks 2003 veel konkurentsile avamiseks piisavalt välja kujunenud [140]. |
| Siinä tapauksessa että valvontaviranomainen katsoisi markkinatoimijoiden pystyneen tarjoamaan merkitykselliset palvelut, Norjan viranomaiset väittävät, että ei ollut luotettavia lähteitä, joiden mukaan hinnat olivat alhaisemmat kuin siirtymäsopimuksissa vahvistetut hinnat. | Juhul kui järelevalveamet peaks leidma, et turul tegutsevad ettevõtjad said asjaomaseid teenuseid osutada, väidavad Norra ametiasutused, et puudusid usaldusväärsed allikad, mis oleks viidanud hindadele, mis on üleminekulepingutes määratud hindadest madalamad. |
| Viittä pilottisopimusta ei olisi voitu käyttää viitehintoina, sillä ne olivat osa prosessia tielaitoksen ”ammattilaistamiseksi”. Tähän prosessiin sisältyi teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevan mallisopimuksen laatiminen. | Viie katselepingu hindu ei saadud võrdlushindadena kasutada, sest need moodustasid osa Maanteeameti „professionaalsuse tõstmise” protsessist. |
| Tätä mallisopimusta olisi testattava sisäisissä teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevissa sopimuksissa [141]ja viidessä pilottisopimuksessa [142], jotta tielaitos saisi kokemusta sopimusviranomaisen roolista. | Nimetatud protsessi käigus koostati käitus- ja hooldusteenuste näidislepingud, mille toimivust kontrolliti asutusesiseste käitus- ja hoolduslepingute [141]ja viie katselepingu [142]abil, mis võimaldasid Maanteeametil saada kogemusi „hankijana”. |
| Sen vuoksi pilottisopimusten tarkoituksena ei ollut markkinahinnan selvittäminen. | Seega ei olnud katselepingute eesmärk turuhindade katsetamine turul. |
| Lisäksi pilottisopimuksista esitetyt tarjoukset vaihtelivat selvästi (esimerkiksi Våler/Åsnes-sopimuksesta korkein tarjous oli 63 miljoonaa Norjan kruunua ja alhaisin 30,4 miljoonaa Norjan kruunua). | Lisaks olid katselepingute sõlmimiseks esitatud pakkumused väga erinevad (näiteks Våler/Åsnesi lepingu puhul oli kalleim pakkumus 63 miljonit Norra krooni ja odavaim 30,4 miljonit Norra krooni). |
| Tällainen ero osoittaa, että markkinat eivät olleet kypsät eivätkä hinnat sen vuoksi voineet osoittaa luotettavasti hintatasoa [143]. | Selline vahe viitab sellele, et turg ei olnud välja kujunenud ja seega ei olnud hinnad usaldusväärsed hinnataseme näitajad [143]. |
| Lisäksi pilottisopimukset kattavat alle 2 prosenttia koko tieverkostosta (1000 kilometriä yhteensä 54000 kilometristä) eli pienen maantieteellisen alueen. | Kuna katselepingud hõlmavad vähem kui 2 % kogu teedevõrgust (1000 kilomeetrit 54000 kilomeetrist), hõlmavad nad väga väikest geograafilist ala. |
| Pilottisopimusten mukaisiin tehtäviin sisältyi myös lisätöitä [144]. | Lisaks hõlmasid katselepingutega ette nähtud ülesanded täiendavaid töid [144]. |
| Hyvä esimerkki on Selmer ASA:n alkuperäisellä 74940323 Norjan kruunun sopimushinnalla voittama Bærum-sopimus. | Näiteks võib tuua Bærumi lepingu, mille võitis Selmer ASA esialgse hinnaga 74940323 Norra krooni. |
| Lisätöiden vuoksi hintaan oli lisättävä 18726793 Norjan kruunua, mikä nosti sopimushintaa 25 prosenttia. | Täiendavate tööde teostamise kohustus aga tähendas, et lisada tuli 18726793 Norra krooni, mis tõstis lepingu hinda 25 %. |
| Lisätöiden määrä pilottivaiheessa osoittaa, että tielaitos laski väärin teiden ylläpitoa ja hoitoa koskeviin sopimuksiin sisältyvän työmäärän. | Katseetapis ette nähtud täiendavate tööde maht näitab, et Maanteeamet hindas käitus- ja hoolduslepingute töömahtu valesti. |
| Tällaiset lisätyöt kuitenkin sisältyivät Mesta AS:lle siirrettyihin siirtymäsopimuksiin. | Mesta ASile üle antud üleminekulepingud aga hõlmasid ka täiendavaid töid. |
| Tältä osin viranomaiset kiinnittävät huomiota siihen, että raportissa 118 varoitetaan vertaamasta Bærum-sopimuksesta saatuja kokemuksia muihin sopimuksiin [145]. | Sellega seoses juhivad ametiasutused tähelepanu asjaolule, et aruandes nr 118 soovitatakse mitte võrrelda Bærumi lepingut muude lepingutega [145]. |
| Norjan viranomaisten mielestä pilottisopimusten hintoja ei sen vuoksi voitu pitää luotettavina markkinahinnan indikaattoreina.Tämän lisäksi Norjan viranomaiset vastustavat sitä menettelyn aloittamispäätöksessä esitettyä (ja Veidekke ASA:n toistamaa) väitettä, jonka mukaan teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevien sopimusten vuonna 2003 kilpailutetun ensimmäisen ryhmän hintatasoa voitaisiin käyttää pohjana määritettäessä jäljellä olevien teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevien siirtymäsopimusten hintataso. | Norra ametiasutuste arvates ei oleks nad seega saanud kasutada katselepingute hindu turuhindade usaldusväärse näitajana.Lisaks vaidlustavad Norra ametiasutused menetluse algatamise otsuses esitatud väite (mida kordas Veidekke ASA), et esimese rühma käitus- ja hoolduslepingute hinnataset, mille sõlmimiseks korraldati pakkumismenetlused 2003. aastal, oleks saadud kasutada ülejäänud käitus- ja hooldusteenuste üleminekulepingute hinnataseme määramisel. |
| Norjan viranomaisten mukaan tämä hintataso ei ole luotettava, koska teiden ylläpito- ja hoitopalvelujen markkinat eivät ole kypsät vielä nykyäänkään siinä mielessä, että on mahdotonta ennustaa julkisten hankintamenettelyjen tuloksia. | Norra ametiasutused väidavad, et nimetatud hinnatase ei ole usaldusväärne, sest käitus- ja hooldusteenuste turg ei ole siiani välja kujunenud, sest riigihankemenetluste tulemusi ei ole võimalik prognoosida. |
| Korkeimpien ja alhaisimpien tarjousten suuret erot sopimuksissa ovat osoitus tästä. | Seda näitab kõrgeima ja madalaima pakkumuse märkimisväärne erinevus. |
| Pienin ero oli 2 prosenttia ja suurin puolestaan 113 prosenttia. | Kõige väiksem erinevus oli 2 %, samal ajal kui suurim vahe oli 113 %. |
| Tämä ei ole riittävä peruste markkinahinnan määrittämiselle. | Sellest ei piisa turuhinna kindlakstegemiseks. |
| Norjan viranomaiset asettavat kyseenalaiseksi sen, voidaanko markkinahinta määrittää alhaisimman tarjouksen perusteella epäkypsillä markkinoilla. | Norra ametiasutused kahtlevad, kas turuhinda saab määrata väljakujunemata turu madalaima pakkumuse alusel. |
| Jos valvontaviranomainen kuitenkin päättelee, että Mesta AS:lle siirrettyjen sopimusten hintoihin sisältyy kaikesta huolimatta valtiontukea, Norjan viranomaisten mielestä tämä tuki soveltuu ETA-sopimuksen toimintaan 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan tai 59 artiklan 2 kohdan nojalla. | Kui järelevalveamet peaks siiski leidma, et Mesta ASile üle antud lepingute hinnad sisaldasid riigiabi, väidavad Norra ametiasutused, et selline abi on kokkusobiv kehtiva EMP lepinguga, viidates artikli 61 lõike 3 punktile c või artikli 59 lõikele 2. |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan osalta Norjan viranomaiset ovat väittäneet, että Mesta AS perustettiin monopolististen markkinoiden avaamiseksi täydelle kilpailulle ja kestävien markkinoiden luomiseksi neljän vuoden pituisen siirtymäkauden ajaksi [146]. | Seoses artikli 61 lõike 3 punktiga c väidavad Norra ametiasutused, et Mesta AS asutati monopoolse turu täielikuks avamiseks konkurentsile ja jätkusuutliku turu loomiseks nelja- aastase üleminekuperioodi jooksul [146]. |
| Asteittainen avaaminen oli välttämätöntä sen varmistamiseksi, että valtakunnallistenteiden turvallisuus säilyy. | Järkjärguline avamine oli vajalik, et tagada avalike teede ohutu käitamine ja hooldamine. |
| Kuten jo on todettu, lainsäädännön valmisteluasiakirjoissa vahvistetaan, että tielaitoksen (jolla oli vähän kokemusta palvelujen ostamisesta ja sopimusvelvoitteiden valvonnasta) taitoja oli parannettava [147]. | Nagu juba öeldud, kinnitavad ettevalmistavad õigusaktid, et Maanteeameti (kellel olid piiratud kogemused teenuste ostjana ja asjaomaste lepinguliste kohustuste täitmise kontrollijana) oskusi tuli täiustada [147]. |
| Lisäksi markkinatoimijat tarvitsivat sopeutumisaikaa pystyäkseen hoitamaan kyseiset tehtävät. | Ka ettevõtjad vajasid kohanemisaega, et nad suudaksid asjaomaseid ülesandeid täita. |
| Lisäämällä julkisia tarjouskilpailuja asteittain katsottiin, että yritykset pystyisivät lisäämään kykyjään ja tekemään investointeja riittäväntasoisten teiden ylläpito- ja hoitopalvelujen tarjoamiseksi. | Avalike pakkumiste arvu järkjärguline suurenemine võimaldab äriühingutel saada kogemusi ja teha investeeringuid, et teostada rahuldavalt käitus- ja hooldustöid. |
| Kuten edellä on todettu, markkinoiden asteittainen avaaminen varmistaa sopimusten järkevän jakautumisen verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki sopimukset olisi kilpailutettu samanaikaisesti [148]. | Nagu eespool öeldud, tagab turu järkjärguline avamine lepingute otstarbekohase sõlmimise, mis ei oleks võimalik, kui kõik lepingute sõlmimiseks korraldatavad pakkumismenetlused toimuksid samal ajal [148]. |
| Tieturvallisuuden säilyttämiseksi tarkoituksena oli kilpailuttaa ensin helpoimmat sopimukset ja vaativimmat (tiet ankarilla ilmastoalueilla ja muuttuvissa sääolosuhteissa) viimeiseksi. | Liiklusohutuse tagamiseks korraldati kõige lihtsamate lepingutega seotud pakkumismenetlused esimesena ja kõige keerukamate lepingutega seotud (mis hõlmasid karmi kliima ja muutuvate ilmastikuoludega piirkondades asuvaid teid) pakkumismenetlused viimasena. |
| Lopuksi Norjan viranomaiset väittävät, että oli perusteltua myöntää Mesta AS:lle rahoitusta siirtymäsopimuksista aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi. | Norra ametiasutused väidavad, et Mesta ASi üleminekulepingute rahastamine oli õigustatud. |
| Olisi kohtuutonta edellyttää, että Mesta AS tarjoaa siirtymäsopimusten mukaiset palvelut kattamatta kustannuksia, sillä Mesta AS:n kustannukset ovat suuremmat kuin sen kilpailijoilla [149].Kaikki siirtymäsopimusten kautta myönnetty tuki oli oikeasuhteista, koska niiden kesto oli rajattu enintään neljään vuoteen ja hinta oli kiinteä hinta, joka kannusti parantamaan tehokkuutta. | Poleks mõistlik panna Mesta ASile üleminekulepingutega teenuse osutamise kohustus ja jätta kulud katmata, sest Mesta ASi kulud on konkurentide omadest suuremad [149].Abi andmine üleminekulepingute kaudu oli proportsionaalne, sest see piirdus nelja aastaga ja lepingu hind oli kindlaks määratud, et motiveerida äriühingut oma tegevust tõhustama. |
| Lisäksi ensimmäisten kolmen vuoden aikana odotettua paljon paremman tuoton johdosta Norjan viranomaiset tekivät vuonna 2007 selväksi, että Mesta AS:lle ei myönnettäisi lisärahoitusta rakenneuudistustoimenpiteisiin. | Võttes arvesse, et esimese kolme tegevusaasta jooksul olid tulud oodatust palju suuremad, kinnitasid Norra ametiasutused 2007. aastal, et rohkem Mesta ASile ümberkorraldamismeetmete jaoks vahendeid ei anta. |
| Tämä osoittaa, että Mesta AS:n tulosta seurattiin liian suurten korvausten valvomiseksi. | See näitab, et Mesta ASi tegevust kontrolliti, et vältida ülemäärast hüvitamist. |
| Tämän perusteella viranomaisten mukaan teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevat siirtymäsopimukset olivat välttämättömiä ”markkinoiden onnistuneen avaamisen ja reilun kilpailun varmistamiseksi”. | Neile asjaoludele tuginedes väidavad ametiasutused, et käitamise ja hoolduse üleminekulepingud olid vajalikud „turu kindlaks avamiseks ja õiglase konkurentsi tagamiseks”. |
| Ne viittaavat komission Destia-asiassa tekemään päätökseen, jossa komissio totesi, että Suomen tiepalvelumarkkinoiden avaaminen kilpailulle osoittaa myönteistä kehitystä ja on tärkeä yhteisön poliittinen tavoite [150]. | Viidatakse komisjoni otsusele Destia juhtumis, kus komisjon leidis, et Soome teetööde turu avamine konkurentsile oli positiivne samm ja ühenduse oluline poliitiline eesmärk [150]. |
| Ottaen huomioon että Mesta AS:n uudelleenjärjestelyn tarkoitus on sama, Norjan viranomaisten mukaan Destia-asiassa huomioidut seikat pätevät myös tässä asiassa. | Norra ametiasutused väidavad, et võttes arvesse, et Mesta ASi ümberkorraldamine teenis sama eesmärki, kehtivad Destia juhtumi kaalutlused ka käesoleval juhul. |
| Siirtymäsopimukset eivät ole vahvistaneet Mesta AS:n asemaa kohtuuttomalla tavalla. | Üleminekulepingud ei ole Mesta ASi positsiooni ülemääraselt tugevdanud. |
| Sovellettu lähestymistapa oli välttämätön ja oikeasuhteinen markkinoiden avaamiseksi.ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan osalta Norjan viranomaiset toteavat, että teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevissa siirtymäsopimuksissa asetettiin Mesta AS:lle julkisen palvelun velvoite, joka määritettiin sopimuksissa (tarjottavien palvelujen luonteen, maantieteellisen kattavuuden, tiheyden ja keston osalta). | Kasutatud lähenemisviis oli turu avamiseks vajalik ja proportsionaalne.Seoses artikli 59 lõikega 2 väidavad Norra ametiasutused, et käitamise ja hoolduse üleminekulepingutega pandi Mesta ASile lepingutes sätestatud avaliku teenindamise kohustus (lepingutes sätestati osutatavate teenuste laad, nende osutamise geograafiline piirkond, sagedus ja kestus). |
| Julkisen palvelun velvoitteesta maksettavaa korvausta, valtion omistusosuutta yrityksissä ja tukea julkisille yrityksille koskevien valtiontukisuuntaviivojen (”julkisesta palvelusta maksettavaa korvasta koskevat valtiontukisuuntaviivat”) mukaisesti korvaus ei ylitä sitä, mikä oli välttämätöntä kustannusten kattamiseksi kohtuullinen voitto huomioon ottaen [151]. | Vastavalt riigiabi suunistele, mis käsitlevad avalike teenuste hüvitamist, riigi osalust ettevõtetes ja avalik-õiguslikele üksustele antavat abi (edaspidi „avalike teenuste hüvitamist käsitlevad riigiabi suunised”) ei tohi hüvitis ületada kulude katmiseks vajalikku summat, võttes arvesse mõistlikku kasumit [151]. |
| Julkisesta palvelusta maksettavaa korvausta koskevien valtiontukisuuntaviivojen 8 kohdan mukaan kansallisilla viranomaisilla on paljon harkinnanvaraa palvelujen luokittelussa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviksi palveluiksi. | Avalike teenuste hüvitamist käsitlevate riigiabi suuniste punktis 8 on sätestatud, et riigi ametiasutustel on ulatuslikud volitused, et otsustada, millist laadi teenused on üldist majandushuvi pakkuvad teenused. |
| Tämän perusteella Norjan viranomaiset väittävät, että teiden ylläpitoa ja hoitoa koskeviin siirtymäsopimuksiin sisältyi tehtäviä, joita markkinat eivät olisi kyseisenä ajankohtana pystyneet tarjoamaan tarpeeksi riittävän tieturvallisuuden varmistamiseksi, ja sen vuoksi ne määrättiin Mesta AS:lle. | Neile asjaoludele tuginedes väidavad Norra ametiasutused, et käitamise ja hoolduse üleminekulepingud hõlmasid teenuseid, mida sel ajal turul küllaldaselt ei pakutud, et tagada piisav liiklusohutus, ja seetõttu pandi nimetatud kohustused Mesta ASile. |
| Lainsäädännön valmisteluasiakirjojen mukaan tieturvallisuus oli varmistettava niin markkinoiden avaamisen aikaan kuin sen jälkeenkin. | Ettevalmistavates õigusaktides on sätestatud, et liiklusohutus tuleb tagada nii turu avamise ajal kui ka pärast seda. |
| Mesta AS oli paras keino varmistaa kansallisten viranomaisten vastuu tieturvallisuuden säilyttämisestä. | Mesta AS oli parim võimalus tagamaks, et ametiasutused täidavad oma kohustuse säilitada liiklusohutus. |
| Mesta AS ei pystynyt vastustamaan sitä, että viranomaiset asettivat sille tämän velvollisuuden, vaan sen oikeudellisena velvoitteena oli suorittaa siirtymäsopimuksissa määritellyt palvelut. | Mesta AS ei saanud nimetatud kohustusest keelduda, vaid oli seadusega kohustatud üleminekulepingutes sätestatud teenuseid osutama. |
| VAPAUTUS ASIAKIRJAMAKSUSTA | VABASTAMINE DOKUMENTIDE VORMISTAMISE TASUST |
| Norjan viranomaiset väittävät, että vapautus asiakirja- ja rekisteröintimaksusta ei muodosta taloudellista etua Mesta AS:lle, koska luontoissuorituksen arviointi (avaavassa taseessa) perustui siihen, että Mesta AS ei maksaisi tätä maksua. | Norra ametiasutused väidavad, et kuna mitterahalise sissemakse hindamine (algbilansis) põhines eeldusel, et Mesta AS ei maksa kõnealust tasu, ei andnud dokumentide vormistamise tasust ja registreerimistasust vabastamine Mesta ASile majanduslikku eelist. |
| Sen vuoksi vapautus ei vaikuttanut vakavaraisuuteen tai pääomarakenteeseen eikä myöskään Mesta AS:n kokonaisarvoon. | Seega ei mõjutanud tasust vabastamine äriühingu tugevust või kapitali struktuuri ega ka Mesta ASi üldist väärtust. |
| Jollei vapautusta olisi voitu myöntää, maksun maksaminen olisi korvattu samansuuruisella käteismaksulla Mesta AS:n omaan pääomaan. | Kui äriühingut ei oleks tasust vabastatud, oleks tasud hüvitatud vastava Mesta ASi omakapitali tehtud rahalise sissemaksega. |
| Tämä olisi johtanut samaan tulokseen kuin jos vapautus olisi myönnetty. | See oleks andnud sama tulemuse kui tasust vabastamine. |
| Viranomaiset ovat myös todenneet näyttävän siltä, että päätös N:o 318/05/KOL perustui siihen, ettei vapautuksen ja Entran oman pääoman määrän välillä ollut yhteyttä (ks. päätöksen 26 sivu) [152]. | Lisaks väidavad ametiasutused, et tundub, et otsus 318/05/COL põhines asjaolul, et Entra juhtumis puudus seos tasust vabastamise ja omakapitali suuruse vahel (vt otsuse lk 26) [152]. |
| Norjan viranomaiset väittävät, että näin ei ole tarkasteltavana olevassa asiassa, koska ei ollut epäilystäkään siitä, että ilman vapautusta maksu olisi hyvitetty samansuuruisella käteismaksulla. | Norra ametiasutused väidavad, et käesolev juhtum on erinev, sest pole kahtlust, et kui tasust ei oleks vabastatud, oleks see hüvitatud vastavas summas rahalise sissemaksega. |
| Valmisteluasiakirjojen mukaan oman pääoman määrä vahvistettiin ottaen huomioon Mesta AS:n lyhyen aikavälin likviditeettitilanne. | Ettevalmistavatest dokumentidest nähtub, et omakapitali suurus määrati Mesta ASi lühiajalise likviidsuse alusel. |
| Tämän lisäksi Norjan viranomaiset väittävät, että vapautus asiakirjamaksusta ei ole valikoiva, ja ne viittaavat jatkuvuusperiaatteeseen, jonka tarkoituksena on helpottaa yhteiskunnallis-taloudelliselta kannalta toivottavien toimenpiteiden toteuttamista. | Lisaks väidavad Norra ametiasutused, et dokumentide vormistamise tasust ei vabastata valikuliselt, viidates tegevuse jätkuvuse põhimõttele, mille eesmärk on hõlbustada vajalike sotsiaalmajanduslike meetmete rakendamist. |
| ETA-SOPIMUKSEN 61 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETTU VALTIONTUKI ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu tämän sopimuksen toimintaan, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.” | RIIGIABI EMP LEPINGU ARTIKLI 61 LÕIKE 1 TÄHENDUSES |
| Seuraavassa tarkastellaan, täyttyvätkö nämä neljä kriteeriä käsiteltävänä olevassa asiassa. | Järgnevalt vaadeldakse, kas käesoleva juhtumi puhul on kõnealused neli kumulatiivset kriteeriumi täidetud. |
| TALOUDELLINEN ETU | MAJANDUSLIK EELIS |
| Rakenneuudistus- ja uudelleenjärjestelytoimenpiteet | Ümberkorraldamismeetmed |
