| Source | Target | | Mesta AS on saanut valtiolta rahoitusta kustannuksiin, jotka liittyvät aikaisemmasta työpaikastaan Mesta AS:ään siirretyille työntekijöille tarjottuihin kolmenlaisiin eläkepaketteihin. | Mesta AS sai riigilt toetust kulude katmiseks, mis olid seotud kolme liiki pensionipakettidega, mida pakuti riigi teenistusest Mesta ASi üle viidud töötajatele. |
| Rahoitus kattaa i) kustannukset, joita aiheutuu virkamiesten eläkemaksuja vastaavien eläkemaksujen maksamisesta 1 päivästä tammikuuta 2003 vuoden 2007 loppuun, ii) kustannukset, joita aiheutuu työntekijöiden erityisen (varhaisen) eläkeiän säilyttämisestä, ja iii) kustannukset, jotka liittyvät 1 päivästä tammikuuta 2003 vuoden 2005 loppuun asti tarjotuista varhaiseläkepaketeista. | Vahenditega kaeti i) riigiteenistujate pensionimaksetele vastavate pensionimaksete kulud ajavahemikul 1. jaanuarist 2003 kuni 2007. aasta lõpuni; ii) töötajate eripensioniea (varase pensionilemineku) õiguse säilitamisega seotud kulud ja iii) 1. jaanuarist 2003 kuni 2005. aasta lõpuni pakutud eelpensionipakettidega seotud kulud. |
| Valvontaviranomainen kommentoi ensin joitakin Norjan viranomaisten esittämiä väitteitä. | Sissejuhatuseks esitab järelevalveamet märkused Norra ametiasutuste esitatud teatud konkreetsete väidete kohta. |
| Ensinnäkin Norjan viranomaiset ovat väittäneet, että tuotanto-osaston potentiaalinen ostaja olisi vaatinut ostohinnan alentamista suhteessa rakenneuudistustoimenpiteisiin liittyviin haittoihin, minkä vuoksi viranomaisten näistä haitoista maksamat korvaukset eivät ole valtiontukea. | Esiteks väitsid Norra ametiasutused, et kuna tootmisosakonna võimalik ostja oleks nõudnud ostuhinna vähendamist proportsionaalselt ümberkorraldamismeetmetega, ei kujuta sellise halvemuse riigipoolne hüvitamine endast riigiabi. |
| Valvontaviranomainen toteaa, että kyseisessä toimenpiteessä on kyse rahoituksen myöntämisestä (sijoituksen yhteydessä), ei myynnistä, ja että sen arviointi, liittyykö toimenpiteeseen valtiontukea, riippuu sen vuoksi siitä, onko tästä rahoituksesta taloudellista etua Mesta AS:lle, eikä potentiaalisen ostajan käyttäytymisestä. | Järelevalveamet märgib, et käesolev tehing kujutab endast rahaliste vahendite andmist (seoses investeeringuga), mitte müüki ja seega sõltub riigiabi olemasolu sellest, kas selline rahastamine annab Mesta ASile majandusliku eelise, mitte potentsiaalse ostja käitumisest. |
| Norjan viranomaiset ovat myös väittäneet, että luontoissuorituksen arvon alentamisen sijasta viranomaiset päättivät korvata Mesta AS:lle kustannukset, jotka liittyvät rakenneuudistustoimenpiteiden muodostamaan haittaan. | Samuti väitsid Norra ametiasutused, et mitterahalise sissemakse vähendamise asemel eelistasid ametiasutused hüvitada Mesta ASile ümberkorraldamismeetmetest tuleneva halvemusega seotud kulud. |
| Koska omaisuuserien arvon alentaminen ei sisältäisi etua, ei myöskään kustannusten korvaamiseen sisälly etua. | Kuna varade väärtuse vähendamine ei oleks eelist andnud, siis ei andnud seda ka kulude hüvitamine. |
| Valvontaviranomainen toteaa, että tällaisen valinnan tekeminen ei välttämättä merkitse sitä, että Mesta AS ei saanut taloudellista etua saamastaan rahoituksesta. | Järelevalveamet märgib, et selline otsus ei tähenda tingimata, et Mesta AS ei saanud tänu rahaliste vahenditele majanduslikku eelist. |
| Norjan viranomaiset kiistävät sen, että yhteenkään edellä mainituista toimenpiteistä sisältyisi taloudellista etua. | Seoses sisulise poolega vaidlustavad Norra ametiasutused väite, et eespool nimetatud meetmed andsid majandusliku eelise. |
| Ne väittävät sen sijaan, että toimenpiteet toteutettiin Mesta AS:lle siirtyneen rakenteellisen haitan hyvittämiseksi ja ne hyvittivät virkamiesasemasta seurauksena olleet kalliit työehdot. | Nad väidavad, et meetmed rakendati Mesta ASi struktuurilise halvemuse ja riigiteenistuja staatusest tulenevate kulukate tööhõivetingimuste hüvitamiseks. |
| Kustannusten, joita aiheutuu lisämaksuista virkamiehille myönnettyjen eläkeoikeuksien korvaamiseksi (tilapäisesti), olisi katsottava olevan valtion velvoite, koska ne olivat suoraan seurausta työntekijöiden olemisesta valtion palveluksessa virkamiehinä. | Täiendavate summade maksmist (piiratud ajavahemiku jooksul) riigiteenistujate pensioniõiguste säilitamisega seotud kulude hüvitamiseks, tuleks käsitada riigi kohustusena, sest see oli otseselt töötajate riigiteenistuja staatusest tingitud. |
| Koska valtion rahoitus tällaisille lisäkustannuksille rajoittuu tavallisesta eläkejärjestelmästä aiheutuvien kustannusten ja virkamieseläkejärjestelmästä (tai vaihtoehtoisesta toimenpiteestä) aiheutuvien kustannusten väliseen eroon, valtio maksaa ainoastaan lisäkustannukset, jotka ovat seurausta aikaisemmasta työsuhteesta. | Kuna selliste täiendavate summade riigipoolne rahastamine piirdus tavalise pensioniskeemi kulude ja riigiteenistuja pensioniskeemi (või alternatiivse meetme) kulude vahega, maksab riik kinni ainult eelmisest töösuhtest tulenevad täiendavad kulud. Norra ametiasutused väidavad Combuse kohtuotsusele viidates, et kui asjaomaseid kulusid käsitada riigi kohustusena, ei annaks nimetatud kulude katmiseks eraldatud riigipoolne toetus majanduslikku eelist. |
| Norjan viranomaiset ovat Combus-tuomion perusteella väittäneet, että jos kyseisten kustannusten katsotaan olevan valtion velvoite, valtion rahoitus tällaisten kustannusten kattamiseen ei todennäköisesti muodostaisi taloudellista etua. | Combuse kohtuotsuses sedastas Euroopa Kohus, et asjaomase meetme „eesmärk oli asendada Combuses töötavate ametnike privilegeeritud ja kulukas staatus teiste Combusega konkureerivate bussiveoettevõtjate töötajate staatusega võrreldava lepingulise töötaja staatusega. Seega oli eesmärgiks vabastada Combus võrreldes tema erakapitalil põhinevate konkurentidega struktuuriliselt ebasoodsamast olukorrast.” |
| Valvontaviranomainen katsoo, että merkittävä ero valtiontukea koskevan arvioinnin kannalta on se, että Combus-asiassa korvaus maksettiin suoraan työntekijöille, kun taas tässä asiassa Norjan valtio maksaa suoraan Mesta AS:lle. | Lisaks maksti Combuse juhtumis töötajatele hüvitist privilegeeritud staatusest loobumise eest uude äriühingusse üleviimisel. |
| Lisäksi Combus-asiassa maksu suoritettiin työntekijöille vastineeksi siitä, että he luopuivat etuoikeutetusta asemastaan siirtyessään uuteen yritykseen. | Seega ei mõjutanud töötajate varasem staatus alates üleviimisest töötajate ja äriühingu vahelisi töösuhteid. |
| Tämän vuoksi valvontaviranomainen katsoo, että yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen Combus-asiassa antama tuomio liittyy erilaiseen tilanteeseen kuin tämä asia [155].Yhteisöjen tuomioistuin puolestaan on johdonmukaisesti todennut tuomioissaan, että tuen olemassaoloa on arvioitava sen vaikutusten perusteella eikä valtion toimenpiteen taustalla olevien syiden tai tavoitteiden perusteella [156]. | Seetõttu leiab järelevalveamet, et Esimese Astme Kohtu otsus kohtuasjas Combus on seotud teistsuguse olukorraga kui käesolev juhtum [155].Euroopa Kohus on omakorda jätkuvalt leidnud, et riigiabi olemasolu tuleb hinnata seoses selle mõjuga, mitte riigi sekkumise põhjuste või eesmärkidega [156]. |
| Kuten jo on kuvailtu, toimenpiteet oli toteutettava i) työntekijöiden kannustamiseksi siirtymään uuteen yhtiöön ja ii) työvoiman vähentämiseksi. | Nagu juba selgitatud, olid meetmed vajalikud, et i) julgustada töötajaid uude ettevõttesse üle minema ja ii) vähendada töötajate arvu. |
| Tarkasteltavana olevassa asiassa Mesta AS:ää käytännössä vaadittiin hankkimaan SPK:n jäsenyys, jotta se pystyisi säilyttämään (tilapäisesti) virkamiesten eläkeoikeudet ja erityistä eläkeikää koskevat oikeudet. | Käesoleval juhul pidi Mesta AS tegelikult astuma SPK liikmeks, et säilitada (ajutiselt) riigiteenistuja pensioni ja eripensionieaga seotud õigused. |
| SPK:n jäsenyyden seurauksena Mesta AS:n oikeudellisena velvoitteena oli maksaa SPK:hon eläkemaksuja siirretyistä työntekijöistä. | SPK liikmelisusest tulenevalt tekkis Mesta ASil seaduslik kohustus tasuda üleviidud töötajate pensionimaksed SPKsse. |
| Mesta AS oli valmis hyväksymään tämän velvoitteen, koska valtio korvaisi sille tästä aiheutuvat kustannukset. | Mesta AS oli valmis endale selle kohustuse võtma, sest riik oleks hüvitanud talle sellega seotud kulud. |
| Näin ollen SPK:n jäsenyyteen liittyvät eläkeoikeuksista aiheutuvat kustannukset (virkamiesten eläkeoikeuksien ja erityisen eläkeiän tilapäinen säilyttäminen) käytännössä määrättiin Mesta AS:lle [158]. | Järelikult pandi kohustus kanda SPK liikmelisusega seotud pensioniõiguste (riigiteenistuja pensioniõiguste ja eripensioniea ajutise säilitamise) kulud tegelikult Mesta ASile [158]. |
| Lisäksi valvontaviranomainen panee merkille, että lainsäädännön valmisteluasiakirjoissa (hallituksen esityksessä suurkäräjille) tehtiin selväksi, että rahoitus kyseessä oleville eläketoimenpiteille myönnettäisiin sen sopimuksen perusteella, että Mesta AS maksaisi kyseiset kustannukset työntekijöiden osalta [159]. | Lisaks märgib järelevalveamet, et ettevalmistavates õigusaktides (st valitsuse ettepanekus parlamendile) selgitati, et kõnealuseid pensionimeetmeid rahastatakse kokkuleppe alusel, mille kohaselt tasub Mesta AS asjaomased töötajatega seotud kulud [159]. |
| Norjan valtion hyväksymä kokonaispaketti (eli ehdotus ja suurkäräjien hyväksyntä sille) perustui siihen oletukseen, että Mesta AS maksaa eläkekustannukset. | Seega põhines Norra riigi poolt vastu võetud üldraamistik (st ettepanek ja selle heakskiitmine parlamendis) eeldusel, et Mesta AS tasub pensionikulud. |
| Näiden olosuhteiden vuoksi voitaisiin katsoa, että Mesta AS:llä oli oikeudellinen velvoite kattaa kyseiset eläkekustannukset ja sen vuoksi niiden voitaisiin katsoa sisältyvän tavallisesti yrityksen budjettiin. | Need asjaolud näitavad, et asjaomaste pensionikulude katmine oli Mesta ASi kohustus ja seega ettevõtja eelarve tavapärane osa. |
| Lisäksi yrityksen oli tarkoitus soveltaa varhaiseläketoimenpidettä oman harkintansa mukaan liiallisen työvoiman vähentämiseksi. | Seoses varase pensionilemineku õigusega pidi äriühing kasutama kõnealust meedet oma äranägemisel ülemäärase personali vähendamiseks. |
| Työntekijöiden vaihtoehtoinen vähentämiskeino kuitenkin myös varmisti työntekijöiden suojan irtisanomistapauksissa. | Alternatiivne töötajate vähendamise meede tagas siiski ka töötajate kaitse koondamise puhul. |
| Kustannukset, jotka aiheutuvat toimenpiteistä työvoiman vähentämiseksi tai yrityksen uudelleenorganisoimiseksi, olisi katsottava tavanomaisiksi kustannuksiksi, vaikka valitut toimenpiteet olisivat kalliimpia kuin mihin yritys on velvoitettu sovellettavan työlainsäädännön tai työehtosopimuksen perusteella [160]. | Töötajate arvu vähendamiseks või äriühingu ümberkorraldamiseks võetud meetmete kulusid tuleks käsitada tavapäraste kuludena isegi juhul, kui valitud meetmed on kohaldatavas tööseaduses või kollektiivlepingus ette nähtud äriühingu kohustustest kulukamad [160]. |
| Se, että Mesta AS käyttää ainoastaan kalliimpia toimenpiteitä, koska niille on luvattu valtion rahoitus, ei muuta kustannusten luonnetta. | Asjaolu, et Mesta AS kasutab ainult kõige kulukamaid meetmeid, sest talle on tagatud riigi vahendid, ei muuda kulude laadi. |
| Näin ollen vapauttaminen tällaisista velvoitteista katsotaan yleensä valtiontueksi [161].Yrityksen työvoimakustannukset eivät muodostu ainoastaan palkasta vaan myös korvauksesta laajemmassa merkityksessä, ja ne kattavat eläkekustannukset ja muut yrityksen työvoimaan liittyvät kustannukset, kuten työttömyyskorvaukset [162]. | Seega käsitatakse sellisest kohustusest vabastamist tavaliselt riigiabina [161].Äriühingu tööjõukulud ei koosne üksnes palgakuludest, vaid ka tasudest üldisemas mõttes ja hõlmavad pensionikulusid ning muid äriühingu tööjõuga seotud kulusid, nagu töötushüvitisi [162]. |
| Vaikka Mesta AS:n kaupallisten etujen mukaista ei ehkä ollut ottaa tuotanto-osaston koko henkilöstöä, oli erittäin tärkeää, että yrityksellä oli riittävästi henkilöstöä, avainhenkilöstö mukaan luettuna, tehokkaan liiketoiminnan varmistamiseksi alusta alkaen. | Kuigi kogu tootmisosakonna personali ülevõtmine ei olnud ilmselt Mesta ASi otsestes ärihuvides, on piisava arvu töötajate, sh võtmetöötajate olemasolu äriühingu jaoks esmatähtis, et tagada algusest peale ettevõtte tõhus toimimine. |
| Valtion rahoitus varmisti tämän tavoitteen täyttymisen. | Riigi toetus tagas kõnealuse eesmärgi saavutamise. |
| Lisäksi valvontaviranomainen pitää todennäköisenä, että valtion rahoitus erityisten eläkeoikeuksien kattamiseen merkitsi sitä, että Mesta AS vapautettiin muunlaisten lisäeläkkeiden kustannuksista. | Järelevalveameti arvates on tõenäoline, et kuna riik rahastas konkreetseid pensioniõigusi, vabanes Mesta AS muud liiki lisapensionidega seotud kuludest. |
| Tämä johtuu siitä, että ainakin osa aikaisemmista työntekijöistä olisi mahdollisesti saanut neuvoteltua tavallista yksityistä eläkejärjestelmää suotuisammat lisäeläkejärjestelyt. | Seda seetõttu, et vähemalt teatud arv endisi töötajaid oleks ilmselt saanud nõuda endale muud täiendavat, tavalisest erapensioniskeemist soodsamat pensionikorraldust. |
| Koska kyseessä olevista eläketoimenpiteistä hyötyneet työntekijät olivat osa Mesta AS:n henkilöstöäajankohtana, jolloin kustannukset syntyivät, valvontaviranomainen katsoo, että kiistanalaiset toimenpiteet lievensivät Mesta AS:n tavanomaista budjettitaakkaa. | Kuna töötajad, kes said kasu asjaomastest pensionimeetmetest, kuulusid kulude tekkimise ajal Mesta ASi tööjõu hulka, leiab järelevalveamet, et vaidlustatud meetmete tagajärjel vähenes Mesta ASi tavapärane eelarvekoormus. |
| Sen vuoksi valvontaviranomainen katsoo, että valtion rahoitukseen edellä mainittuihin toimenpiteisiin sisältyi tekijöitä, jotka merkitsivät taloudellista etua Mesta AS:lle. | Seetõttu leiab järelevalveamet, et eespool nimetatud meetmete rahastamine riigi vahenditest andis Mesta ASile majandusliku eelise. |
| Valvontaviranomainen toteaa rahoituksesta, jonka valtio myönsi Mesta AS:lle muutoista ja työmatkoista aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi, että velvoite kattaa tällaisia kustannuksia (kuten muutto- ja työmatkakustannukset, vuokra kahdesta asunnosta, matkakustannukset jne.) on seurausta kannustimista, joilla tuotanto-osaston aikaisempaa johto- ja hallintohenkilöstöä houkuteltiin siirtymään Mesta AS:n palvelukseen. | Seoses vahenditega, mis riik andis Mesta ASile „kolimise” ja „töölesõiduga” seotud kulude katteks, märgib järelevalveamet, et selliste kulude katmise kohustus tuleneb mitmetest soodustustest, mida pakuti Maanteeameti endistele juhtiv- ja haldustöötajatele (näiteks kolimise, töölesõidu, teise elukoha üürimise kulude, sõidukulude jne hüvitamine), et meelitada neid Mesta ASi tööle. |
| Kuten edellä todettiin, yrityksen tavanomaisiin taloudellisiin velvoitteisiin sisältyvät lähtökohtaisesti työvoimakustannukset, joita yritykselle aiheutuu työntekijöiden palkkaamisesta tai houkuttelemisesta. | Nagu eespool öeldud, kuuluvad ettevõtja tavaliste finantskohustuste hulka kõigepealt kõik tööjõukulud, mida äriühing kannab töötajate töölevõtmiseks või meelitamiseks. |
| Tavallisin työntekijöiden houkuttelukeino on palkka, mutta myös muut kannustimet, kuten työntekijöiden kotipaikkojen maantieteelliseen sijaintiin liittyvien haittojen korvaaminen (esim. muuttojen ja työmatkojen maksaminen), ovat keinoja, joilla yritykset houkuttelevat haluamiaan työntekijöitä. | Kuigi tavaliselt meelitatakse töötajaid ettevõttesse palgaga, kasutatavad äriühingud soovitud töötajate saamiseks rohkem või vähem muid soodustusi, nagu töötajate elukoha ebasoodsa geograafilise asukohaga seotud kulude hüvitamine (näiteks kolimise ja töölesõidu rahastamine). |
| Sen vuoksi valvontaviranomainen katsoo, että valtion Mesta AS:lle maksamat korvaukset kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet muutoista ja työmatkoista, muodostavat taloudellisen edun, jollaista Mesta AS ei olisi saavuttanut tavanomaisen liiketoimintansa yhteydessä. | Seetõttu on järelevalveamet seisukohal, et Mesta ASile „kolimise” ja „töölesõiduga” seotud kulude hüvitamine kujutab endast majanduslikku eelist, mida Mesta AS ei oleks saanud tavapärase äritegevuse käigus. |
| Mitä tulee Mesta AS:n saamaan valtion rahoitukseen niiden kustannusten kattamiseen, joita on aiheutunut toimistojen ja tukitoimintojen siirtämisestä tielaitokselta Mesta AS:n uusiin tiloihin sekä aikaisempien toimistojen uudelleenjärjestelystä ja vanhojen arkistojen selvittämisestä uusien arkistojen luomiseksi (yhteensä 50,2 miljoonaa Norjan kruunua), tällaisiin kustannuksiin eivät sisälly ainoastaan kustannukset, joita aiheutui tielaitoksen vanhojen toimistojen siivoamisesta, vaan myös kustannukset, joita aiheutui Mesta AS:n uusien toimistojen valmistelusta ja parantamisesta sekä sähköisten ja fyysisten arkistojen luomisesta Mesta AS:ssä. | Seoses riigi vahenditega, mis Mesta ASile anti büroode ning tugi- ja hooldusüksuste Maanteeametist Mesta ASi uude kohta kolimiseks ja endiste büroode ümberkorraldamiseks ning vanade arhiivide korrastamiseks ja uute arhiivide loomiseks (kokku summas 50,2 miljonit Norra krooni), siis nimetatud kulud ei hõlma mitte ainult Maanteeameti vanade bürooruumide tühjaks tegemist, vaid ka Mesta ASi uute büroode ettevalmistamist ja uuendamist ning elektrooniliste ja füüsiliste arhiivide sisseseadmist Mesta ASis. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että vaikka voidaankin hyväksyä, että tielaitoksen vanhojen toimistojen siivoamisesta aiheutuneet kustannukset liittyvät tielaitoksen aikaisempaan toimintaan, Mesta AS:n käyttöön tulevien toimistojen valmistelusta ja parantamisesta aiheutuvat kustannukset ovat luonteeltaan samanlaisia kuin kustannukset, joita aiheutuu perustettaessa uusi yritys. | Järelevalveamet leiab, et kuigi võib möönda, et Maanteeameti vanade bürooruumide tühjaks tegemise kulud on seotud Maanteeameti varasema tööga, on Mesta ASi uute bürooruumide ettevalmistamise ja uuendamise kulud sarnased uue äriühingu asutamise kuludega. |
| Uuden yrityksen olisi katettava tällaiset kustannukset. | Seega peaks viimatinimetatud kulud kandma uus äriühing. |
| Koska näihin kustannuseriin on sisältynyt sellaisia tehtäviä kuin tielaitoksen vanhojen toimistojen siivoaminen uuden yrityksen käyttöön ja tielaitoksen vanhojen arkistojen läpi käyminen sen selvittämiseksi, mitkä arkistot ovat merkityksellisiä uudelle yritykselle, tehtäviä on vaikea erottaa toisistaan. | Võttes aga arvesse, et kuluartiklid hõlmasid näiteks Maanteeameti vanade bürooruumide, mida hakkas kasutama uus äriühing, tühjaks tegemist ja Maanteeameti arhiivide korrastamist, et teha kindlaks, millised dokumendid on vajalikud uuele äriühingule, on kõnealuseid ülesandeid teineteisest raske eristada. |
| Näiden seikkojen vuoksi valvontaviranomainen katsoo, että toimistojen (tukitoiminnoista vastaavat toimistot mukaan lukien) muuttamisesta ja arkistojen siirtämisestä aiheutuvat kustannukset ovat kustannuksia, joista osa kuuluu valtion ja osa uuden yrityksen itsensä maksettavaksi. | Neile asjaoludele tuginedes on järelevalveamet seisukohal, et büroode (sh tugi- ja hooldusüksuste) kolimise ja arhiivide üleviimise kulud peaks osaliselt kandma riik ja osaliselt uus äriühing ise. |
| Koska uusi yritys Mesta AS perustettiin 1 päivänä tammikuuta 2003, valtion on katettava ennen tätä päivää aiheutuneet kustannukset ja Mesta AS:n sen jälkeen aiheutuneet kustannukset. | Kuna uus äriühing Mesta AS asutati 1. jaanuaril 2003. aastal, peab enne nimetatud kuupäeva tekkinud kulud kandma riik ja pärast nimetatud kuupäeva tekkinud kulud kandma Mesta AS. |
| Tämän perusteella eri kustannuserät jaetaan (valtion ja Mesta AS:n kesken) sen mukaan, milloin kustannukset ovat syntyneet. | Seega jaotatakse eri kuluartiklid (riigi ja Mesta ASi vahel) vastavalt sellele, millal kulud tekkisid. |
| Mitä tulee konekannan saneerausta koskevaan kustannuserään, Mesta AS:lle on maksettu korvauksia tuotanto-osaston aikaisempien työmaiden siivoamisesta. | Seoses masinate uuendamisega hüvitati Mesta ASile Maanteeameti endiste ehitusobjektide korrastamine. |
| Näin ollen Mesta AS on tarjonnut palvelun tielaitokselle [164]. | Seega osutas Mesta AS Maanteeametile teenust [164]. |
| Onkin tarkasteltava sitä, vastaako Mesta AS:n tielaitokselle tarjoaman palvelun hinta tällaisen palvelun markkinahintaa. | Seetõttu tuleb leida vastus küsimusele, kas Mesta ASi poolt Maanteeametile osutatud teenuse hind vastab sellise teenuse turuhinnale. |
| Valvontaviranomainen panee merkille, että töistä osan ovat suorittaneet aliurakoitsijat kaupallisin ehdoin ja osan Mesta AS itse tuntihinnalla [165]. | Järelevalveamet märgib, et osa töödest teostasid alltöövõtjad kaubanduslikel tingimustel ja osa Mesta AS ise tunnitasu alusel [165]. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että useiden aliurakoitsijoiden palkkaaminen kaupallisin ehdoin on todiste siitä, että käytetyt hinnat perustuivat markkinahintaan, eikä valtion Mesta AS:lle tältä osin maksama korvaus sen vuoksi muodosta taloudellista etua. | Järelevalveamet on seisukohal, et erinevate alltöövõtjate kasutamine kaubanduslikel tingimustel tõendab, et kohaldati turuhindu ja hüvitis, mis Mesta AS riigilt sai, ei andnud seega majanduslikku eelist. |
| Koska Mesta AS:n itse suorittamiin töihin sovellettiin kustannuksiin perustuvia hintoja ilman voittoa, valvontaviranomainen katsoo, ettei ole syytä epäillä Norjan viranomaisten lausuntoa, jonka mukaan hinnat ovat alle markkinahintojen. | Peale selle kuna Mesta AS ise teostas töid kulupõhiste hindadega, millele ei lisatud kasumit, on järelevalveamet seisukohal, et pole põhjust kahelda Norra ametiasutuste väites, et nimetatud hinnad olid turuhindadest madalamad. |
| Tämän perusteella valvontaviranomainen katsoo, että Mesta AS ei ole saanut taloudellista etua tielaitoksen Mesta AS:n tarjoamista ”siivoamispalveluista” maksamien hintojen kautta. | Seetõttu leiab järelevalveamet, et Mesta AS ei saanud majanduslikku eelist seoses hindadega, mida Maanteeamet maksis Mesta ASi osutatud „korrastusteenuste” eest. |
| Muut rakenneuudistus- ja uudelleenjärjestelytoimenpiteet – palkan korvaus | Muud ümberkorraldamismeetmed – töötasu hüvitamine |
| Palkan korvauksen osalta valtio on rahoittanut kyseessä olevat kustannukset myöntämällä Mesta AS:lle oman pääoman ehtoista pääomaa. | Seoses töötasu hüvitamisega rahastas riik asjaomaseid kulusid sissemaksega Mesta ASi omakapitali. |
| Valvontaviranomainen toteaa ensimmäiseksi, että valtiontukisääntöjen soveltamisen kannalta kustannusten rahoitustavalla ei ole merkitystä. | Sissejuhatuseks märgib järelevalveamet, et kulude hüvitamise viis ei ole riigiabi eeskirjade kohaldamise seisukohast oluline. |
| Näin ollen sillä, että Norjan viranomaiset ovat päättäneet rahoittaa palkan korvauksista aiheutuneet kustannukset omalla pääomalla, ei ole vaikutusta arvioitaessa, onko valtion rahoitus kyseisten kustannusten kattamiseen valtiontukea. | Seega ei mõjuta asjaolu, et Norra ametiasutused otsustasid rahastada töötasu hüvitamise kulud omakapitali vormis, hindamist, kas asjaomaste kulude riigipoolne rahastamine võib kujutada endast riigiabi. |
| Norjan viranomaiset päättivät rahoittaa kustannukset omalla pääomalla (eikä avustuksilla) siitä syystä, että yritys käyttäisi varat vaihtoehtoisiin keinoihin työvoiman vähentämiseksi palkan korvausjärjestelyn sijasta. | Tuletame meelde, et Norra ametiasutused otsustasid rahastada nimetatud kulusid omakapitali kaudu (mitte toetustega) lihtsalt seetõttu, et mõjutada äriühingut kasutama tööjõu vähendamiseks töötasu hüvitamise asemel teisi meetodeid. |
| Mitä tulee siihen, että palkan korvauksiin tarkoitetut varat käytettiin vaihtoehtoisiin työvoiman vähentämistoimenpiteisiin, nimittäin irtisanomis- ja eläkepaketteihin sekä virkavapauspaketteihin, valvontaviranomainen katsoo, että tällaiset toimenpiteet ovat ainoastaan tunnustettuja vaihtoehtoja palkan korvaukselle. | Seoses asjaoluga, et töötasu hüvitamiseks ette nähtud vahendeid kasutati alternatiivsete tööjõu vähendamise meetmete rahastamiseks, st töölepingute lõpetamiseks, pensioniskeemide ja töölepingu vähendatud palgaga lõpetamise rahastamiseks, leiab järelevalveamet, et kõnealused meetmed on lihtsalt tunnustatud alternatiiviks töötasu hüvitamisele. |
| Valtion palkan korvaukseen osoittamien varojen käyttäminen vaihtoehtoisista työvoiman vähentämistoimenpiteistä, joilla pyritään saavuttamaan sama tavoite kuin palkan korvauksella, aiheutuvien kustannusten kattamiseen, ei muuta arviointia, joka koskee sitä, saiko yritys taloudellista etua palkan korvaukseen tarkoitetun rahoituksen kautta. | Kui töötasu hüvitamiseks ette nähtud riigi vahendeid kasutatakse alternatiivsete tööjõu vähendamise meetmete rahastamiseks, et saavutada sama eesmärk mis töötasu hüvitamise korral, ei muuda see hinnangut küsimusele, kas äriühing sai töötasu hüvitamise rahastamise kaudu majandusliku eelise. |
