| Source | Target | | Tältä osin muistutetaan siitä, että valtion tarkoituksena sen rahoittaessa palkan korvauksen omalla pääomalla oli yksinkertaisesti pienentää kokonaiskustannuksia saamalla yrityksen käyttämään vaihtoehtoisia halvempia työvoiman vähentämiskeinoja. | Sellega seoses tuletatakse meelde, et riik rahastas töötasu hüvitamist omakapitali vormis üksnes eesmärgiga vähendada äriühingu üldkulusid, mõjutades äriühingut kasutama odavamaid alternatiivseid tööjõu vähendamise meetodeid. |
| Mitä tulee siihen, muodostaako valtion rahoitus palkan korvauksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen taloudellisen edun, valvontaviranomainen muistuttaa, että kuten edellä todetaan, työlainsäädännöstä yrityksille aiheutuvat kustannukset ovat osa yritysten budjettia. | Seoses küsimusega, kas töötasu eest hüvitise pakkumisega seotud kulude rahastamine riigi poolt andis majandusliku eelise, tuletab järelevalveamet meelde, et nagu eespool on öeldud, moodustavad tööõigusest tulenevad ettevõtja kulud osa ettevõtja eelarvest. |
| Koska palkan korvaukseen liittyvät taloudelliset velvoitteet on asetettu Mesta AS:lle Mesta-laissa [166], kustannukset ovat yrityksen ”tavanomaisia kustannuksia”. | Kuna töötasu hüvitamisest tulenevad finantskohustused on pandud Mesta ASile Mesta seadusega, [166]on need äriühingu „tavakulud”. |
| Mesta AS on sen vuoksi saanut taloudellisen edun palkan korvaukseen liittyvien kustannusten kattamiseen myönnettyjen varojen muodossa. | Seega sai Mesta AS töötasu hüvitamisega seotud kulude katteks antud vahendite näol majandusliku eelise. |
| Liikarahoitus | Ülemäärane rahastamine |
| Norjan viranomaiset ovat vaatineet Mesta AS:ää maksamaan takaisin kaiken rahoituksen, joka ylittää rakenneuudistuskustannukset. | Norra ametiasutused nõudsid, et Mesta AS maksaks tagasi ümberkorraldamiskulud ületanud summad. |
| Näin ollen menettelyn aloittamispäätöksessä esitetty liikarahoituksen käyttöä koskeva kysymys ei ole enää merkityksellinen. | Seega ei ole menetluse algatamise otsuses tõstatatud küsimused ülemäärase toetuse kulutamise kohta enam asjakohased. |
| Omaisuuserien sijoittaminen | Varaline sissemakse |
| Mesta AS voidaan luokitella avoimuusdirektiivissä [167]tarkoitetuksi julkiseksi yritykseksi. | Mesta AS on riigi osalusega äriühing läbipaistvusdirektiivi tähenduses [167]. |
| Määrittäessään sitä, sisältyykö julkisen yrityksen omistajan taloudelliseen toimenpiteeseen taloudellista etua, valvontaviranomainen soveltaa ”markkinataloussijoittajaperiaatetta”, jonka yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut useita kertoja [168]. | Et teha kindlaks, kas riigi osalusega äriühingu omaniku finantstehing annab majandusliku eelise, kohaldab järelevalveamet „turutingimustes tegutseva investori põhimõtet”, mida on korduvalt kinnitanud Euroopa Kohus [168]. |
| Jos julkiset viranomaiset sijoittavat pääomaa tai luontoissuorituksia (esim. omaisuuseriä) yritykselleen ehdoilla, jotka yksityinen markkinasijoittaja voisi hyväksyä, siihen ei tämän periaatteen mukaan liity taloudellista etua [169]. | Kõnealune põhimõte tähendab seda, et kui riigi ametiasutused teevad enda omandis olevale äriühingule rahalise või mitterahalise (st varalise) sissemakse tingimustel, mis oleksid vastuvõetavad turutingimustes tegutsevale erainvestorile, ei ole tegu majandusliku eelisega [169]. |
| Sitä vastoin jos rahaa tai muita omaisuuseriä annetaan julkisille yrityksille ehdoilla, joita yksityinen markkinasijoittaja ei voi hyväksyä, siihen sisältyy taloudellista etua [170]. | Kui aga raha või muud varad antakse riigi osalusega äriühingule tingimustel, mis ei ole turutingimustes tegutsevale erainvestorile vastuvõetavad, on tegemist majandusliku eelisega [170]. |
| Näin on yleensä, kun yrityksen rakenteen ja tulevaisuuden näkymien perusteella ei kohtuullisessa ajassa voida odottaa tavanomaista tuottoa (osingon jaon tai pääoman arvonnousun muodossa) suhteessa vertailukelpoiseen yksityiseen yritykseen [171]. | Tavaliselt on see nii, kui äriühingu struktuur ja tulevikuväljavaatedon sellised, mis ei võimalda äriühingult mõistliku aja jooksul eeldada eraettevõttega võrreldavat tavapärast tootlust (dividendina või kapitali suurenemist) mõistliku aja jooksul [171]. |
| Ensiksi voidaan todeta, että oikeuskäytännön mukaan valvontaviranomaisen velvollisuus näyttää toteen asian tosiseikat ulottuu tarvittaessa velvollisuuteen tarkastella asiantuntijalausuntoja niiden todistusarvon määrittämiseksi [172]. | Sissejuhatuseks võib kohtupraktika põhjal järeldada, et järelevalveameti kohustus teha kindlaks juhtumi asjaolud hõlmab vajaduse korral kohustust kontrollida eksperdihinnanguid, et teha kindlaks nende tõenduslik väärtus [172]. |
| Oikeuskäytännön mukaan epävarmoissa tapauksissa valvontaviranomaisella on oikeus, muttei velvollisuutta, käyttää ulkopuolisia konsultteja asiaan liittyvien tosiseikkojen määrittämisessä [173]. | Samuti ilmneb kõnealusest kohtupraktikast, et kahtluste korral on järelevalveametil õigus, kuid mitte kohustus, kaasata juhtumi asjaolude kindlaksmääramisse välisnõustajaid [173]. |
| Tilintarkastuskertomusten perusteella valvontaviranomainen totesi menettelyn aloittamispäätöksessään, että omaisuuserien arvonmääritykseen ja arvostusmenetelmien soveltamiseen liittyi epävarmuutta. | Audiitori aruannetele tuginedes leidis järelevalveamet menetluse algatamise otsuses, et varade hindamise ja hindamismeetodite kohaldamise osas valitseb ebaselgus. |
| Menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen Norjan viranomaiset ovat toimittaneet Ernst&Youngin antamia selvennyksiä. | Pärast menetluse algatamise otsuse vastuvõtmist esitasid Norra ametiasutused audiitorfirma Ernst&Young selgitused. |
| Valvontaviranomaisen mielestä nämä selvennykset ovat poistaneet epävarmuuden seuraavien menettelyn aloittamispäätöksessä havaittujen seikkojen osalta: | Järelevalveameti arvates selgitati järgmisi, esmalt menetluse algatamise otsuses kindlaks tehtud ebaselgusi: |
| Ensinnäkin Ernst&Young selvensi, että lokakuun 2002 alusta alkaen omaisuuserien arvostuksessa on käytetty ”reaaliarvoon” perustuvaa periaatetta ja siten kirjanpitoarvoon tai simuloituun kirjanpitoarvoon perustuvat alkuperäiset arvostukset eivät olleet enää merkityksellisiä. | Esiteks selgitas Ernst&Young, et alates 2002. aasta oktoobrist kohaldati varade väärtuse hindamisel „tegeliku väärtuse” põhimõtet ja seega ei olnud esialgsed hinnangud, mis põhinesid arvestuslikul väärtusel või tuletatud arvestuslikul väärtusel, enam asjakohased. |
| Toiseksi omaisuuserien reaaliarvon määritys perustui i) yrityksen kokonaisarvon arvioinnin (ts. diskontatun kassavirran menetelmä) ja ii) yksittäisten omaisuuserien (tai niiden ryhmien) erillisen arvioinnin tulosten yhdistelmään. | Teiseks põhines varade tegeliku väärtuse kindlakstegemine i) ettevõtte koguväärtuse hindamise (st diskonteeritud rahavoogude meetodi) ja ii) üksikute varade (või vararühmade) eraldi hindamise tulemustel. |
| Kolmanneksi tiettyjen omaisuuserien arvoa oli alennettava, koska yrityksen kokonaisarvo (diskontatun kassavirran perusteella) oli pienempi kuin omaisuuserien kokonaisarvo (omaisuuserien yksittäisen arvioinnin perusteella) ja Norjan yhtiölainsäädännössä säädetään, että oma pääoma ei saa ylittää yrityksen kokonaisarvoa. | Kolmandaks, võttes arvesse asjaolu, et ettevõtte koguväärtus (mis saadi diskonteeritud rahavoogude meetodil) oli varade koguväärtusest (mis saadi varade eraldi hindamisel) väiksem ja et Norra äriühinguõiguses on sätestatud, et omakapital ei tohi olla suurem kui ettevõtte koguväärtus, tuli teatud varade väärtust vähendada. |
| Tämän perusteella omaisuuserien reaaliarvoa alennettiin 79 miljoonaa Norjan kruunua seuraavasti: i) kiinteistöjen arvoa alennettiin 54 miljoonaa Norjan kruunua 335 miljoonasta 281 miljoonaan Norjan kruunuun ja ii) kaluston arvoa alennettiin 25 miljoonaa Norjan kruunua 572 miljoonasta 547 miljoonaan Norjaan kruunuun [175]. | Seetõttu vähendati varade tegelikku väärtust 79 miljoni Norra krooni võrra, mis jagati i) kinnisvara (mille väärtust vähendati 54 miljoni Norra krooni võrra 335 miljonilt Norra kroonilt 281 miljoni Norra kroonini) ja ii) masinate (mille väärtust vähendati 25 miljoni Norra krooni võrra 572 miljonilt Norra kroonilt 547 miljoni Norra kroonini) vahel [175]. |
| Tämä merkitsee myös sitä, että kaluston arvoa ei tarkistettu alaspäin 200 miljoonalla Norjan kruunulla (747 miljoonasta 547 miljoonaan Norjan kruunuun), kuten kantelijat ovat väittäneet. | See tähendab ka, et masinate väärtust ei vähendatud 200 miljoni Norra krooni võrra (747 miljonilt Norra kroonilt 547 miljoni Norra kroonini), nagu väidavad kaebuse esitajad. |
| Alaspäin tarkistus ei perustunut 747 miljoonan Norjan kruunun arvoon, sillä kyseinen arvo perustui ”simuloidun jatkuvuuden” periaatteeseen, jota ei enää sovellettu [176]. | Vähendamisel ei võetud aluseks 747 miljoni Norra krooni suurust summat, sest nimetatud väärtus põhines „simuleeritud tegevuse jätkuvuse” põhimõttel, mida enam ei kohaldatud [176]. |
| Ernst&Young on vahvistanut, että varhaiset laskelmat, joilla selitettiin kaluston simuloituun jatkuvuuteen perustuvan arvon (747 miljoonaa Norjan kruunua) ja reaaliarvon (572 miljoonaa Norjan kruunua) välistä suhdetta, ovat harhaanjohtavia eikä niitä käytetty arvioitaessa omaisuuserien reaaliarvoa. | Ernst&Young kinnitas, et esialgsed arvutused, mis tehti, et selgitada, milline on masinate simuleeritud tegevuse jätkuvusel põhineva väärtuse (747 miljonit Norra krooni) ja tegeliku väärtuse (572 miljonit Norra krooni) suhe, on eksitavad ja neid ei kasutatud varade tegeliku väärtuse hindamisel. |
| Neljänneksi siirtymäsopimusten arvonmäärityksen osalta on selvennetty, että siirtymäsopimukset muodostivat osan diskontattua kassavirtaa (ja otettiin sen vuoksi huomioon arvioitaessa yrityksen kokonaisarvoa), mutta sopimusportfolion arvo oli kuitenkin liian pieni arvon määrittämiseksi sille, ja sen vuoksi sopimuksia ei otettu avaavaan taseeseen [177]. | Neljandaks selgitati seoses üleminekulepingute väärtuse määramisega, et kuigi üleminekulepingud moodustasid osa diskonteeritud rahavoogudest (ja neid võeti seetõttu arvesse ettevõtte koguväärtuse hindamisel), oli lepinguportfelli väärtus liiga väike, et sellele mingit väärtust määrata ja seetõttu ei kajastunud lepingud algbilansis [177]. |
| Kuten menettelystä selvästi ilmenee, valvontaviranomainen on tutkinut tarkasti tilintarkastuskertomuksissa esitetyt tiedot ja pyytänyt lisäaineistoa, jonka perusteella alun perin esitetyt epäilyt ja epävarmuus ovat selventyneet. | Nagu protsessist nähtub, on järelevalveamet audiitori aruannetes esitatud materjale põhjalikult uurinud, esitades päringuid ja nõudes lisateavet, ja selgitanud nende põhjal esialgseid kahtlusi ja ebaselgusi. |
| Koska edellä esitetyn perusteella tällaiset epäilyt ja epävarmuus ovat poistuneet ja koska arvonmääritys on tapahtunut yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien mukaisesti, valvontaviranomainen ei ole löytänyt syytä epäillä tilintarkastuskertomusten todistusarvoa suhteessa Mesta AS:n lopullisessa avaavassa taseessa esitettyyn kiinteiden omaisuuserien arvonmääritykseen. | Kuna kahtlused on hajutatud ja ebaselgused lahendatud, nagu nähtub eespool esitatud asjaoludest, ja võttes arvesse, et hindamine toimus üldtunnustatud hindamismeetodite abil, ei ole järelevalveametil põhjust kahelda audiitori aruannete tõenduslikus väärtuses seoses Mesta ASi lõplikus algbilansis kajastuva põhivara hindamisega. |
| Sen vuoksi ei pidetty tarpeellisena hankkia toista asiantuntijalausuntoa. | Seetõttu ei peetud vajalikuks täiendava eksperdiarvamuse tellimist. |
| Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen katsoo, ettei ole syytä epäillä omaisuuserien arvostusta Mesta AS:n lopullisessa avaavassa taseessa. | Eespool nimetatud asjaoludele tuginedes leiab järelevalveamet, et pole põhjust kahelda Mesta ASi lõplikus algbilansis esitatud varade hinnangus. |
| Siirtymäsopimusten siirtäminen | Üleminekulepingute üleandmine |
| Esimerkki markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltamisesta on se, että valtion myydessä maata ja rakennuksia markkinahintaan, siihen ei katsota sisältyvän valtiontukea, koska valtio on toiminut yksityisen markkinasijoittajan tavoin [178]. | Üheks turutingimustes tegutseva erainvestori põhimõtte kohaldamise näiteks on asjaolu, et kui riik müüb maad ja hooneid turuhinnaga, ei ole tegemist riigiabiga, sest riik käitub turutingimustes tegutseva erainvestorina [178]. |
| Markkinataloussijoittajaperiaatetta sovelletaan kuitenkin samalla tavoin silloin, kun valtio ostaa tavaroita ja palveluja [179]. | Turutingimustes tegutseva erainvestori põhimõte kehtib siiski ka siis, kui riik ostab kaupu ja teenuseid [179]. |
| Jos valtio tekee sopimuksen palvelujen hankinnasta markkinatoimijalta, siihen ei sisälly valtiontukea, jos valtio toimii yksityisen markkinasijoittajan tavoin ja maksaa markkinahinnan. Sitä vastoin jos hinta on markkinahintaa korkeampi, sopimukseen voi sisältyä taloudellista etua palveluntarjoajalle. | Seega, kui riik sõlmib ettevõtjaga lepingu teenuste ostmiseks, ei ole tegemist riigiabiga, kui riik käitub turutingimustes tegutseva erainvestorina, makstes turuhinda. |
| Tämä etu vastaa vastaavien palvelujen tarjoamisesta perittävän markkinahinnan ja sen hinnan välistä eroa, jolla palvelut tarjotaan sopimuksen nojalla [180]. | Kui aga lepingu hind on turuhinnast kõrgem, võib leping anda teenuseosutajale majandusliku eelise, mille väärtus võrdub sarnase teenuse osutamise turuhinna ja lepingu alusel teenuse osutamise hinna vahega [180]. |
| Yksi tapa, jolla valtio voi saada osoituksen markkinahinnasta, on syrjimättömän julkisen tarjouskilpailun käynnistäminen. | Riigi jaoks on üks võimalus turuhinna teadasaamiseks algatada mittediskrimineeriv avalik pakkumismenetlus. |
| Toinen tapa on hankkia asiantuntija-arvio. | Teine võimalus on tellida eksperdihinnang. |
| Joka tapauksessa kaikki liiketoimeen liittyvät olosuhteet on otettava huomioon määritettäessä sitä, onko markkinahintaa sovellettu.Tarkasteltavana olevassa asiassa useita tielaitoksen ja tuotanto-osaston välisiä palvelusopimuksia, joiden nojalla tuotanto-osasto tarjosi palveluja tielaitokselle, siirrettiin tuotanto-osastolta Mesta AS:ään, joka korvasi tuotanto-osaston palveluntarjoajana. | Igal juhul tuleb arvesse võtta kõiki tehingu asjaolusid, et teha kindlaks, kas on kohaldatud turuhinda.Käesolevas juhtumis anti hulk Maanteeameti ja tootmisosakonna vahel sõlmitud lepinguid, mille alusel viimane osutas esimesele teenuseid, tootmisosakonnalt üle Mesta ASile, st Mesta ASist sai teenuseosutaja tootmisosakonna asemel. |
| Sen vuoksi valvontaviranomaisen on tarkasteltava sitä, vastaavatko tielaitoksen ja Mesta AS:n välisten sopimusten tekohinnat markkinahintaa. | Seetõttu peab järelevalveamet uurima, kas hinnad, millega lepingud Maanteeameti ja Mesta ASi vahel „sõlmiti”, kajastasid turuhindu. |
| On syytä huomauttaa, että se, että valvontaviranomainen on arvioinut tekijöitä, jotka ovat merkityksellisiä määritettäessä sitä, onko valtio toiminut yksityisen markkinasijoittajan tavoin siirtäessään siirtymäsopimukset kokonaan omistamalleen yritykselle, ei estä valvontaviranomaista arvioimasta valtiontuen sisältymistä muihin valtion [181]ja kyseisen yrityksen välisiin toimiin. | Terviklikkuse huvides tuleks märkida, et see, et järelevalveamet on kontrollinud asjaolusid, mille alusel saab kindlaks teha, kas riik tegutses täielikult riigi omanduses oleva äriühingu suhtes turutingimustes tegutseva erainvestorina (andes üle üleminekulepingud), ei vabasta järelevalveametit kohustusest hinnata riigiabi olemasolu teistes riigi [181]ja asjaomase äriühingu vahelistes tehingutes. |
| Päinvastoin tällainen arviointi on erityisen relevantti silloin, kun valtio on oman yrityksensä asiakas. | Otse vastupidi, selline hinnang on veelgi asjakohasem, kui riik on talle kuuluva äriühingu klient. |
| Kuten edellä todettiin, kun valtio hankkii palveluja yritykseltä (myös kokonaan omistamaltaan yritykseltä), sen on toimittava yksityisen markkinasijoittajan tavoin ja maksettava markkinahinta. | Nagu eespool selgitatud, kui riik ostab äriühingutelt (sh 100 % riigi omanduses olevatelt äriühingutelt) teenuseid, peab ta tegutsema „turutingimustes tegutseva erainvestorina” ja maksma turuhinda. |
| Menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen Norjan viranomaiset ovat selventäneet olosuhteita, joissa voimassa olleiden rakennussopimusten hinnat siirrettiin Mesta AS:lle. | Pärast menetluse algatamise otsuse vastuvõtmist selgitasid Norra ametiasutused olemasolevate ehituslepingute Mesta ASile üleandmise hindade asjaolusid. |
| Sopimukset siirrettiin Mesta AS:lle alun perin sopimuksille vahvistetuin hinnoin. | Lepingud anti Mesta ASile üle üksikutes lepingutes algselt sätestatud hindadega. |
| Valvontaviranomainen on ottanut huomioon kaikki toimitetut tiedot, erityisesti tielaitoksen sisäiset ohjeet sisäisten sopimusten hinnoittelusta. | Järelevalveamet võttis arvesse kogu esitatud teavet, eelkõige Maanteeameti-siseseid suuniseid asutusesiseste lepingute hindade määramise kohta. |
| Ohjeet osoittavat, että sopimusten hinnat vahvistettiin markkinahintojen perusteella (nimittäin julkisista tarjouskilpailuista saatujen hintojen perusteella) tai sellaisin perustein, joiden pitäisi varmistaa, että hinnat noudattavat markkinahintaa (toisin sanoen arviot, jotka on mukautettu markkinahintaan). | Suuniste kohaselt määrati lepingute hinnad otse turuhindade alusel (st avalike pakkumismenetluste tulemusel saadud hindade alusel) või eeldustel, mis pidid tagama, et hinnad on kindlalt vastavuses turuhindadega (näiteks hinnangud, mida kohandati vastavalt turuhindadele). |
| Lisäksi huomioon on otettu se, että tielaitoksen yleisenä ehtona sopimusten tekemiselle tuotanto-osaston kanssa oli se, että hinnat noudattavat markkinahintoja, ja että tätä tarkoitusta varten tuotanto-osasto oli hankkinut hintakokemusta julkisista tarjouskilpailuista tienrakennusmarkkinoilla, jotka olivat hyvin toimivat ja kehittyneet markkinat. | Samuti võeti arvesse asjaolu, et tootmisosakonnaga lepingute sõlmimisel oli Maanteeameti üldiseks tingimuseks, et hinnad peavad vastama turuhindadele, ja sel eesmärgil sai tootmisosakond hindadealaseid kogemusi avalikel pakkumismenetlustel, mis korraldati ehitusturul – hästi toimival ja väljakujunenud turul. |
| Norjan viranomaiset ovat lisäksi selventäneet, että jälkitarkistusmekanismia ei ollut eikä myöskään sääntelyvaatimuksia, jotka olisivat vaikuttaneet sopimusten siirtohintaan. | Lisaks selgitasid Norra ametiasutused, et puudusid järelkorrigeerimise mehhanism ja regulatiivsed nõuded, mis oleksid mõjutanud lepingute üleandmise hindu. |
| Kaikki olosuhteet huomioon ottaen valvontaviranomainen katsoo, että rakennussopimukset siirrettiin markkinahintaan. | Kõiki asjaolusid arvesse võttes on järelevalveamet arvamusel, et ehituslepingud anti üle turuhindadega. |
| Valvontaviranomainen toteaa, että tielaitoksella oli sisäisten ohjeidensa kautta käytössä sopimusten hinnoittelemiseksi järjestelmä, joka yhdessä tielaitoksen markkinatuntemuksen kanssa varmisti riittävässä määrin markkinahinnat. | Järelevalveamet leiab, et Maanteeametil oli asutusesiseste suuniste näol olemas lepingute hinnakujunduse süsteem, mis koos Maanteeameti teadmistega turu kohta tagas piisaval määral, et lähtuti turuhindadest. |
| Sen mahdollisuuden poissulkeminen, että yksittäisissä rakennussopimuksissa vahvistetut hinnat poikkesivat hieman markkinahinnoista, edellyttäisi kaikkien sopimusten perusteellista arviointia. | Selleks et välistada iga üksiku ehituslepingu puhul kahtlus, et selle hind erines mõnevõrra turuhinnast, tuleks kõiki lepinguid põhjalikult hinnata. |
| Sen vuoksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että Mesta AS on voinut saada vähän taloudellista etua (joidenkin) rakennussopimusten hintojen kautta. | Seega ei saa välistada, et Mesta AS võis saada mõne ehituslepingu hinna tõttu mõningase majandusliku eelise. |
| Kuten jäljempänä esitetyistä syistä ilmenee, tässä yhteydessä esiintyvä mahdollinen valtiontuki katsottaisiin kuitenkin ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi. | Nagu eespool esitatud põhjendustest nähtub, peetaks sellist võimalikku riigiabi kehtiva EMP lepinguga kokkusobivaks. |
| Ensimmäiseksi valvontaviranomainen muistuttaa, että Norjan viranomaiset ovat väittäneet, että Mesta AS:n hyväksi toteutetut toimenpiteet, jotka koskevat teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevia sopimuksia, ovat korvausta kustannuksista, jotka Mesta AS:n oli katettava sille määrätyn julkisen palvelun tehtävän vuoksi. | Kõigepealt tuletab järelevalveamet meelde, et Norra ametiasutused väitsid, et Mesta ASi suhtes seoses käitus- ja hoolduslepingutega rakendatud meetmed kujutasid endast kulude hüvitamist, mida Mesta AS pidi kandma talle pandud avaliku teenindamise kohustuse tõttu. |
| Vaikka tämä väite on esitetty sen tukemiseksi, että toimenpiteiden voidaan katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan nojalla, perinpohjaisuuden vuoksi valvontaviranomainen on tarkastellut, johtaisiko julkisen palvelun velvoitteen olemassaolo valtiontuen puuttumiseen kokonaan Altmark-tuomiossa vahvistettujen kriteerien perusteella [182]. Altmark-tuomiossa yhteisöjen tuomioistuin totesi, että korvaus julkisen palvelun velvoitteesta ei ole valtiontukea, kun neljä kumulatiivista kriteeriä täyttyy. | Kuigi nimetatud väide esitati toetamaks väidet, et meetmeid võib pidada EMP lepingu artikli 59 lõike 2 alusel lepinguga kokkusobivaks, peab järelevalveamet terviklikkuse huvides Altmarki kohtuotsuses [182]sätestatud kriteeriumide alusel kaaluma, kas avaliku teenindamise kohustus välistab täielikult riigiabi olemasolu.Altmarki kohtuotsuses leidis Euroopa Kohus, et avaliku teenindamise kohustuse täitmise hüvitamine ei kujuta endast riigiabi, kui on täidetud neli kumulatiivset tingimust. |
| Ensinnäkin tuensaajayrityksen tehtäväksi on tosiasiassa annettava julkisen palvelun velvoitteiden täyttäminen ja nämä velvoitteet on määriteltävä selvästi. | Esiteks peab abi saav ettevõtja olema reaalselt vastutav avaliku teenindamise kohustuse täitmise eest ja see kohustus peab olema selgelt määratletud. |
| Toiseksi ne parametrit, joiden perusteella korvaus lasketaan, on vahvistettava etukäteen objektiivisesti ja läpinäkyvästi. | Teiseks peavad parameetrid, mille alusel see hüvitis arvutatakse, olema eelnevalt objektiivsel ja läbipaistval viisil kindlaks määratud. |
| Kolmanneksi korvaus ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen, jotta voidaan kattaa kaikki ne kustannukset tai osa niistä kustannuksista, joita julkisen palvelun velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa, kun otetaan huomioon kyseisestä toiminnasta saadut tulot ja kohtuullinen voitto. | Kolmandaks ei tohi hüvitis olla suurem, kui on vajalik avaliku teenindamise kohustuse täitmisest tulenevate kulude täielikuks või osaliseks katmiseks, võttes arvesse asjaomast tulu ja mõistlikku kasumit. |
| Neljänneksi, silloin kun julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä vastaavaa yritystä ei valita sellaisessa julkisia hankintoja koskevassa menettelyssä, jossa on mahdollista valita se tarjouksentekijä, joka kykenee tuottamaan kyseiset palvelut julkisyhteisön kannalta vähäisimmin kustannuksin, tarvittavan korvauksen taso on määritettävä tarkastelemalla sellaisia kustannuksia, joita hyvin johdetulle ja riittävästi varustetulle keskivertoyritykselle aiheutuisi kyseisten velvoitteiden täyttämisestä. | Viimaseks, kui avaliku teenindamise kohustust täitvat ettevõtjat ei valitud avalikus hankemenetluses, mis võimaldab välja valida pakkuja, kes suudab kõnealuseid teenuseid osutada kõige odavamalt, tuleb vajaliku hüvitise suurus kindlaks määrata nende kulude analüüsi alusel, mida keskmine, hästi juhitud ja nõuetekohaselt varustatud ettevõtja oleks kandnud. |
| Kun nämä neljä kriteeriä täyttyvät, valtion rahoitus ei anna yritykselle etua. | Kui neli nimetatud tingimust on täidetud, ei tähenda riigi toetus majandusliku eelise andmist ettevõtjale. |
