| Source | Target | | Tarkasteltavana olevassa asiassa valvontaviranomainen toteaa, että Mesta AS:ää ei ole valittu julkisia hankintoja koskevassa menettelyssä. | Käesoleva juhtumi kohta märgib järelevalveamet, et Mesta ASi ei valitud riigihankemenetluse teel. |
| Norjan viranomaiset eivät myöskään ole väittäneet (tai toimittaneet valvontaviranomaiselle tietoja, joiden nojalla se voisi varmistaa), että Mesta AS:lle aiheutuneet kustannukset vastaavat hyvin johdetun ja riittävästi varustetun keskiveroyrityksen kustannuksia. | Lisaks ei ole Norra ametiasutused väitnud, et (ega esitanud järelevalveametile teavet, mille alusel saaks kontrollida, kas) Mesta ASi kantud kulud vastavad keskmise, hästi juhitud ja nõuetekohaselt varustatud ettevõtja kuludele. |
| Sen vuoksi Mesta AS:n tapauksessa julkisen palvelun velvoite ei täytä Altmark-tuomiossa vahvistetun neljännen kriteerin kustannustehokkuusvaatimusta. | Seega ei täitnud Mesta AS avaliku teenindamise kohustust vajaliku kulutasuvusega, mis on sätestatud Altmarki kohtuotsuse neljandas tingimuses. |
| Jo tästäsyystä valtiontuen olemassaoloa ei voida sulkea pois Altmark-tuomion perusteella. | Ainuüksi sel põhjusel ei saa Altmarki kohtuotsusele viidates välistada riigiabi olemasolu. |
| Valvontaviranomainen toteaa, että kaikki teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevat sopimukset siirrettiin Mesta AS:lle 1 päivänä tammikuuta 2003 hinnoilla, jotka oli vahvistettu tuotanto-osaston kustannusten perusteella. | Järelevalveamet märgib, et kõik käitus- ja hoolduslepingud anti 1. jaanuaril 2003. aastal Mesta ASile üle tootmisosakonna kulude alusel määratud hindadega. |
| Sen vuoksi hintoja ei ollut saatu julkisista tarjouskilpailuista eivätkä ne perustuneet asiantuntija-arvioihin. | Seega ei tulenenud hinnad avalikest pakkumismenetlustest ega põhinenud eksperdihinnangutel. |
| Norjan viranomaiset ja Mesta AS ovat väittäneet, että perustamalla Mesta AS:n 1 päivänä tammikuuta 2003 ja myöntämällä Mesta AS:lle kaikki teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevat sopimukset kansallisen tieverkoston osalta viranomaiset loivat käytännössä monopolin. | Norra ametiasutused ja Mesta AS väidavad, et asutades 1. jaanuaril 2003. aastal Mesta ASi ja andes talle üle kõik riikliku teedevõrgu käitus- ja hoolduslepingud, lõid ametiasutused tegelikult monopoli. |
| Sen vuoksi teiden ylläpidon ja hoidon markkinoita ei ollut vielä olemassa eikä myöskään markkinahintaa. | Seega puudus veel „käitus- ja hooldustööde” turg ja sellest tulenevalt ka turuhind. |
| Kyseiset markkinat avattiin kilpailulle vain asteittain kilpailuttamalla 25 prosenttia sopimusportfoliosta vuosittain. | Kõnealune turg avati järk-järgult, esitades igal aastal 25 % lepinguportfellist avalikule pakkumisele. |
| Koska markkinahintaa ei ollut olemassa, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin siirtää sopimukset kustannuksiin perustuviin hintoihin. | Kuna turuhind puudus, ei olnud muud võimalust, kui anda lepingud üle kulupõhiste hindadega. |
| Tämä väite perustuu siihen, että teiden ylläpidon ja hoidon markkinat eivät olleet avoinna kilpailulle 1 päivänä tammikuuta 2003. | See väide põhineb väitel, et teede käitamise ja hooldamise turg ei olnud 1. jaanuaril 2003 konkurentsile avatud. |
| Valvontaviranomainen toteaa kuitenkin, että alihankkijat suorittivat osan tielaitoksen teiden ylläpitoon ja hoitoon liittyvistä töistä ennen vuotta 2003 [183]ja lisäksi kunnat kilpailuttivat kunnallisia teitä koskevia ylläpito- ja hoitotöitä jo paljon ennen tammikuuta 2003 [184]. | Järelevalveamet märgib siiski, et enne 2003. aastat teostasid mõningaid käitus- ja hooldustöid Maanteeameti alltöövõtjad [183]ja ka kohalikud omavalitsused korraldasid kohalike teede käitus- ja hoolduslepingute sõlmimiseks avalikke pakkumismenetlusi tükk aega enne 2003. aasta jaanuari [184]. |
| Toisin sanoen teiden ylläpito ja hoito oli jo avoinna kilpailulle ennen vuoden 2003 tammikuuta eikä tilanne muuttunut Mesta AS:n perustamisen jälkeen. | Teisisõnu oli „teede käitamine ja hooldus” juba enne 1. jaanuari 2003 konkurentsile avatud ja Mesta ASi asutamine seda ei muutnud. |
| Päinvastoin Norjan viranomaiset toivat Mesta AS:n teiden ylläpidon ja hoidon markkinoille, ja se on perustamisestaan lähtien kilpaillut muiden yritysten kanssa ilman rajoituksia osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin tai ottaa vastaan teiden ylläpitoon ja hoitoon liittyviä tehtäviä muilta sopimusviranomaisilta kuin tielaitos [185]. | Otse vastupidi, Norra ametiasutused viisid Mesta ASi käitus- ja hooldustööde turule ning viimane on asutamisest saadik konkureerinud teiste ettevõtjatega ning teda ei ole takistatud osalemast avalikes pakkumismenetlustes või osutamast teede käitus- ja hooldusteenuseid muudele tellijatele peale Maanteeameti [185]. |
| Näin ollen teiden ylläpidon ja hoidon markkinat olivat 1 päivänä tammikuuta 2003 avoinna kilpailulle, ja tämän vuoksi ei voida todeta, ettei markkinahintaa ollut olemassa. | Seega oli 1. jaanuaril 2003 käitus- ja hooldusteenuste turg konkurentsile avatud ja seetõttu ei saa väita, et puudusid turuhinnad. |
| On totta, että teiden ylläpidon ja hoidon markkinoiden yksi osa, nimittäin kansallista tieverkostoa koskeva osa, on varattu tuotanto-osastolle, mutta tämä ei muuta teiden ylläpidon ja hoidon markkinoita koskevaa yleispäätelmää. | On tõsi, et turu ühe osaga seotud käitus- ja hooldustööd, st „riikliku teedevõrgu” käitus- ja hooldustööd olid antud tootmisosakonnale, kuid see ei muuda järeldust käitus- ja hooldustööde turu kohta üldiselt. |
| Lisäksi Akershusissa (ennen vuotta 2000) toteutettu hinta-analyysi osoitti, että teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevien sopimusten hintataso oli 20–25 prosenttia korkeampi kuin markkinatoimijoiden sopimusten hintataso. | Lisaks näitas Akershusis (enne 2000. aastat) tehtud analüüs, et käitus- ja hoolduslepingute hinnatase oli turul tegutsevate ettevõtjatega sõlmitud lepingute hinnatasemest umbes 20–25 % kõrgem. |
| Valvontaviranomainen toteaa, että koe-/pilottihankkeiden hinnat olivat todellakin julkisista tarjouskilpailuista saatuja hintoja, ja nämä tarjouskilpailut eivät pelkästään kattaneet kansallista tieverkostoa vaan niissä oli kyse samoista tieosuuksista kuin tuotanto-osaston ylläpito- ja hoitosopimuksissa [186]. | Järelevalveamet märgib, et katseprojektide puhul oli tõepoolest tegemist avalike pakkumismenetluste tulemusel saadud hindadega ja nende menetluste teel sõlmitud lepingud ei hõlmanud mitte ainult riiklikku teedevõrku, vaid ka samu teelõike, kus teostas käitus- ja hooldustöid tootmisosakond [186]. |
| Valvontaviranomaisen mielestä koe-/pilottihankkeet määrittivät sen vuoksi ennen 1 päivää tammikuuta 2003 markkinahinnan vastaaville sopimuksille. | Järelevalveameti arvates oli turuhinna tase seega kindlaks määratud võrreldavate katselepingute sõlmimiseks korraldatud pakkumismenetluste alusel enne 1. jaanuari 2003. |
| Mitä tulee Norjan viranomaisten väitteeseen, että koe-/pilottisopimusten tarjouskilpailuista saadut hinnat eivät olleet luotettavia korkeimpien ja alhaisimpien tarjousten suuren eron vuoksi, valvontaviranomainen huomauttaa, että tarjouskilpailussa markkinahintaa edustaa voittava tarjous, eivät kaikki tarjoukset. | Seoses Norra ametiasutuste väitega, et katselepingute pakkumismenetluste tulemusel saadud hinnad ei olnud kõrgeimate ja madalaimate pakkumuste suure erinevuse tõttu usaldusväärsed, märgib järelevalveamet, et avalikus pakkumismenetluses esindab turuhinda menetluse võitnud pakkumus, mitte pakkumuste ulatus. |
| Jos näin olisi, ei koskaan voitaisi määrittää markkinahintaa julkisten tarjouskilpailujen kautta. | Vastasel juhul ei saaks turuhinda avaliku pakkumismenetlusega kunagi kindlaks määrata. |
| Väittämällä, että koe-/pilottisopimukset (jotka perustuvat julkisiin tarjouskilpailuihin) eivät osoita markkina-arvoa, väitettäisiin myös, että julkiset tarjouskilpailut eivät johda markkinahintoihin. | Tõepoolest, väita, et (avalikel pakkumismenetlustel põhinevad) katselepingud ei näita turuväärtust, tähendaks väita, et avalike pakkumismenetlustega ei saa turuhinda määrata. |
| Toisin kuin Norjan viranomaiset ovat väittäneet, se, että koe-/pilottitarjouskilpailujen käynnistämisen tarkoituksena ei ollut saada tietoja markkinahinnasta (vaan ”kouluttaa” tielaitosta sopimusviranomaisena), tai se, että tarjouskilpailut edustivat vain pientä osaa kansallisesta tieverkostosta, ei merkitse sitä, että saadut tarjouskilpailuhinnat eivät edustaisi markkinahintoja. | Vastupidi Norra ametiasutuste väitele ei tähenda asjaolu, et katselepingute pakkumismenetlusi ei algatatud teabe kogumiseks turuhinna kohta (st et need algatati Maanteeameti kui tellija „harimiseks”) või et pakkumismenetlused hõlmasid ainult väikest osa riiklikust teedevõrgust, et menetluste tulemusel saadud hinnad ei kajasta turuhindu. |
| Tässä yhteydessä valvontaviranomainen muistuttaa, että komissio on äskettäin todennut julkisista tarjouskilpailuista teiden ylläpidon ja hoidon markkinoilla saatujen hintojen edustavan markkinahintoja [187].Valvontaviranomainen muistuttaa myös siitä, että Norjan viranomaiset ovat väittäneet, että julkisen tarjouskilpailun kohteena olleisiin koe-/pilottisopimuksiin tuli myöhemmin lisätöitä. | Sellega seoses tuletab järelevalveamet meelde, et komisjon viitas hiljuti teede käitus- ja hoolduslepingute avalike pakkumismenetluste tulemusel saadud hindadele kui hindadele, mis vastavad turuhindadele [187].Järelevalveamet tuletab ka meelde, et Norra ametiasutused väitsid, et avalike pakkumismenetluste tulemusel sõlmitud katselepingutele lisandusid hiljem täiendavad tööd. |
| Tällaiset lisätyöt sisältyivät siirtymäsopimusten hintaan ja sen vuoksi nostivat niiden hintaa. | Täiendavate tööde hind lisati üleminekulepingute hindadele, mis tõstis üleminekulepingute hinda. |
| Valvontaviranomainen toteaa, että julkisten tarjouskilpailujen ja siten kilpailun kohteena oleviin urakoihin ei sisältynyt lisätöitä, ja sen vuoksi kyseisen urakan hinta edustaa markkinahintaa. | Järelevalveamet märgib, et igatahes tööd, mille teostamiseks korraldati avalik pakkumismenetlus ja mis olid seega konkurentsile avatud, ei hõlmanud täiendavaid töid ja seega kajastab nende tööde hind turuhinda. |
| Lisätyöt myönnetään julkisen tarjouskilpailun voittajalle ilman uutta tarjouskilpailua. | Täiendavad tööd antakse avaliku pakkumismenetluse võitjale uut pakkumisvooru korraldamata. |
| Vaikka lisätyöt ovat voineet olla osittain syynä Mesta AS:lle siirrettyjen sopimusten korkeampaan hintaan, tämä ei muuta arviointia siitä, onko hinta ilman lisätöitä markkinahinta. | Seega isegi kui Mesta ASile üle antud lepingute kõrgema hinna üks põhjusi oleks olnud täiendavad tööd, ei muuda see hinnangut selle kohta, kas hind, mis ei sisaldanud täiendavate tööde maksumust, kajastas turuhinda. |
| Kuten edellä todettiin, valvontaviranomainen katsoo, että koe-/pilottisopimusten tarjouskilpailuhinnat olivat määrittäneet vastaavien sopimusten markkinahinnan ennen 1 päivää tammikuuta 2003 ja että Norjan viranomaiset olivat tietoisia siitä, että markkinoiden mukainen hintataso oli alhaisempi kuin hinnat, joilla sopimukset siirrettiin. | Nagu eespool öeldud, leiab järelevalveamet, et turuhind määrati kindlaks enne 1. jaanuari 2003 võrreldavate katselepingute sõlmimiseks korraldatud pakkumismenetluste tulemusel saadud hindade põhjal ja Norra ametiasutused teadsid, et turuhind oli lepingute üleandmise hinnast madalam. |
| Vielä ensimmäisten julkisten tarjouskilpailujen jälkeenkin – jolloin viranomaisten on täytynyt tulla tietoisiksi hintaerosta [188]– viranomaiset eivät ryhtyneet neuvottelemaan siirtymäsopimuksia uudelleen. | Isegi pärast esimeste avalike pakkumismenetluste korraldamist, mil ametiasutused oleksid pidanud hinnavahest [188]teadlikuks saama, ei teinud ametiasutused midagi, et üleminekulepingud uuesti läbi rääkida. |
| Riippumatta siitä, antoivatko vai eivätkö siirtymäsopimukset antaneet Mesta AS:lle taloudellista etua, sopimukset muodostavat ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun julkisenpalvelun velvoitteen. | Sõltumata sellest, kas üleminekulepingud andsid Mesta ASile majandusliku eelise või mitte, kujutavad nimetatudlepingud endast avaliku teenindamise kohustust EMP lepingu artikli 59 lõike 2 tähenduses. |
| Palveluista maksettua korvausta on sen vuoksi arvioitu tämän määräyksen nojalla mahdollisen ylikorvauksen määrittämiseksi. | Seega hinnati teenuste hüvitamist nimetatud sätte alusel, et teha kindlaks, kas tegemist oli ülemäärase hüvitamisega. |
| Asiakirja- ja rekisteröintimaksu | Dokumentide vormistamise tasu ja registreerimistasu |
| Tämä voidaan toteuttaa pienentämällä verokantaa, pienentämällä veron määrää tai poistamalla vero taikka lykkäämällä tai peruuttamalla verovelan maksu tai jopa muuttamalla sen maksuaikataulua [189]. | Majanduslik eelis võidakse anda ettevõtja maksukoormust mitmesugusel viisil vähendades, sealhulgas maksubaasi vähendamise või maksusumma täieliku või osalise vähendamisega või maksuvõla edasilükkamise, tühistamise või isegi maksugraafiku muutmisega [189]. |
| Kiinteistöjen siirto tuotanto-osastolta Mesta AS:lle rekisteröitiin ”nimenmuutoksena”, mikä merkitsee sitä, että Mesta AS saa kiinteistörekisteriin kirjaamisen tuoman suojan muttei joudu maksamaan asiakirja- ja rekisteröintimaksuja, jotka tavallisesti on maksettava omistusoikeuden siirtyessä. | Kinnisvara tootmisosakonnalt Mesta ASile üleandmine registreeriti kui „nimemuutus”, mis tähendab, et Mesta AS sai kasutada kaitset, mida pakub kinnisvararegistris registreerimine, olles samas vabastatud dokumentide vormistamise tasust ja registreerimistasust, mida tavaliselt kinnisvara omandiõiguse üleandmisel tuleb maksta. |
| Valvontaviranomainen katsoo sen vuoksi, että Mesta AS sai taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisessa liiketoiminnassaan. | Seetõttu leiab järelevalveamet, et Mesta AS sai majandusliku eelise, mida ta ei oleks saanud tavapärase äritegevuse käigus. |
| Tältä osin valvontaviranomainen toteaa, että se, että ilman maksusta vapautusta Norjan viranomaiset olisivat nostaneet alkuperäistä käteissijoitustaan (maksun suuruudella), ei muuta arviointia siitä, antaako vapautuksen myöntäminen taloudellista etua Mesta AS:lle. | Sellega seoses märgib järelevalveamet, et see asjaolu, et kui tasu maksmisest ei oleks vabastatud, siis oleks Norra ametiasutused suurendanud esialgset rahalist sissemakset (tasudega võrdses summas), ei muuda hinnangut selle kohta, kas tasust vabastamine andis Mesta ASile majandusliku eelise. |
| Rakenneuudistus ja muut uudelleenjärjestelytoimet | Ümberkorraldamismeetmed |
| Valtion varojen käyttöä koskeva edellytys täyttyy, koska rakenneuudistuksen arvioidut 1468 miljoonan Norjan kruunun kokonaiskustannukset on tarkoitus kattaa Norjan valtion vuosina 2003–2005 myöntämillä avustuksilla (joista Mesta AS on saanut 993,6 miljoonaa Norjan kruunua). | Riigi vahendite olemasolu tingimus on täidetud, sest hinnangulised ümberkorraldamiskulud kogusummas 1468 miljardit Norra krooni kavatseti 2003.–2005. aastal katta Norra riigi toetustest (millest Mesta AS on saanud 993,6 miljonit Norra krooni). |
| Lisäksi Norjan viranomaisten Mesta AS:lle oman pääoman muodossa myöntämä pääoma tilapäisten palkkakustannusten kattamiseksi on valtion myöntämiä varoja. | Lisaks on riigi vahendid ka summad, mis Norra ametiasutused maksid Mesta ASi omakapitali ajutiste palgakulude katteks. |
| Pääoman ja omaisuuserien sijoittaminen | Kapitali sissemakse ja mitterahaline sissemakse (st masinad, kinnisvara ja lepingud) |
| Avoimuusdirektiivin [191]ja julkisten viranomaisten osakkuuksia koskevien valtiontukisuuntaviivojen mukaan julkisille yrityksille annettavassa pääomassa on kyse valtion varoista. | Läbipaistvusdirektiivi [191]ja riigi osalusega äriühinguid käsitlevate riigiabi suuniste kohaselt tähendab kapitali sissemakse riigi osalusega äriühingusseriigi vahendite kasutamist. |
| Komission päätöksentekokäytännön mukaisesti myös valvontaviranomainen katsoo,että valtion luontoissuorituksena (kuten kalusto, kiinteistöt ja sopimukset) tekemässä sijoituksessa on kyse valtion varojen siirrosta [192].iii) Siirtymäsopimusten siirtäminen | Kooskõlas komisjoni otsuste tegemise tavadega leiab järelevalveamet, et ka riigipoolne mitterahaline sissemakse (näiteks masinad, kinnisvara ja lepingud) tähendab riigi vahendite üleandmist [192].iii) Üleminekulepingute üleandmine |
| Jos julkiset viranomaiset siirtävät sopimuksen, jonka mukaan valtiollinen yhtiö tarjoaa palveluja valtiolta saamaansa korvausta vastaan, yritykselle, jolle siirtyy palveluntarjoajan rooli, siihen sisältyy valtion varoja valtion palvelujen tarjoamisesta suorittamien maksujen muodossa. | Kui riigiasutus annab lepingu, mis hõlmab riigiga seotud üksuse poolt riigilt saadava tasu eest teenuste osutamist, üle ettevõtjale, kes võtab üle teenuseosutaja ülesanded, tähendab see riigi vahendite kasutamist. |
| Verotulojen menetys vastaa valtion varojen käyttöä verotustukiin. | Maksutulud vähenevad niivõrd, kuivõrd riigi vahendeid kasutatakse maksustamiskuludeks. |
| Tällaista valtiontukea voidaan myöntää niin lainsäädännön sisältämien verosääntöjen nojalla kuin veroviranomaisten noudattamien käytäntöjen nojalla. | Riik võib sellist toetust anda nii maksualaste õigusnormide kui ka maksuameti tegevuse kaudu. |
| Koska Mesta AS vapautettiin asiakirja- ja rekisteröintimaksun maksamisesta, se on voinut pitää kyseistä maksua vastaavan summan, joka muussa tapauksessa olisi pitänyt maksaa Norjan viranomaisille. | Olles vabastatud dokumentide vormistamise tasust ja registreerimistasust, säästis Mesta AS asjaomaste tasude suuruse summa, mille ta muidu oleks pidanud Norra ametiasutustele maksma. |
| Valtio menettää tämän vuoksi tuloja, minkä vuoksi vapautuksessa on kyse valtion varojen siirrosta. | Kuna riik jäi seetõttu tulust ilma, kujutab tasust vabastamine endast riigi vahendite üleandmist. |
| Tämä kanta noudattaa valvontaviranomaisen päätelmiä Entra-asiassa 14 päivänä joulukuuta 2005 tehdyssä päätöksessä [193]. | See on kooskõlas järelevalveameti 14. detsembri 2005. aasta otsusega Entra juhtumis [193]. |
| TIETTYJEN YRITYSTEN TAI TUOTANNONALOJEN SUOSIMINEN | TEATUD ÄRIÜHINGUTE VÕI TEATUD KAUPADE TOOTMISE SOODUSTAMINE |
| Valtion myöntämät varat rakenneuudistuskustannusten rahoittamiseen ja valtion markkina-arvon alittavaan hintaan siirtämät omaisuuserät, sopimukset mukaan luettuina, suosivat ainoastaan yhtä yritystä, Mesta AS:ää. | Riigi vahendite eraldamisega ümberkorraldamismeetmete rahastamiseks ja riigi varade, sh lepingute, üleandmisega turuhinnast madalama hinnaga soodustatakse ainult ühte äriühingut, nimelt Mesta ASi. |
| Sen vuoksi toimenpiteet ovat luonteeltaan valikoivia. | Seega on meetmed oma laadilt valikulised. |
| Asiakirja- ja rekisteröintimaksun osalta valvontaviranomainen katsoo, että oikeusministeriön ohjeet vahvistavat sen, että Mesta AS:n perustamispäivänä (1 päivänä tammikuuta 2003) ainoastaan sulautumat pystyivät hyötymään ”jatkuvuusperiaatteena” tunnetusta hallinnollisesta käytännöstä, jolla myönnettiin vapautus asiakirja- ja rekisteröintimaksun maksamisesta. | Seoses dokumentide vormistamise tasu ja registreerimistasuga leiab järelevalveamet, et justiitsministeeriumi ringkirjad kinnitavad, et Mesta ASi asutamise ajal (1. jaanuaril 2003) võis „tegevuse jätkuvuse põhimõttel” põhinevat haldustava, millega nähti ette vabastus dokumentide vormistamise tasust ja registreerimistasust, kohaldada ainult ühinemiste suhtes. |
| Valvontaviranomainen muistuttaa, että kesäkuun 2005 loppuun asti sovellettujen ensimmäisten ohjeiden mukaan jatkuvuusperiaatteen soveltaminen rajoittui omistusoikeuden siirtymiseen osakeyhtiöiden sulautumien yhteydessä. | Sellega seoses tuletab järelevalveamet meelde, et kuni 2005. aasta juuni lõpuni nähti esimese ringkirjaga ette, et tegevuse jätkuvuse põhimõtet kohaldatakse ainult omandiõiguse üleminekulseoses piiratud vastutusega äriühingute ühinemisega. |
| Toisissa ohjeissa tämä käytäntö laajennettiin sulautumien purkamiseen ja konversioihin 1 päivästä heinäkuuta 2005 alkaen. Tämä merkitsee sitä, että tällaisiin liiketoimiin ei sovellettu mitään poikkeusta ennen tätä päivää. | Teise ringkirjaga laiendati seda tava alates 1. juulist 2005 eraldamistele ja ümberkorraldamistele; kaudselt tähendab see, et sellised tehingud ei olnud enne nimetatud kuupäeva tasude maksmisest vabastatud. |
| Koska Mesta AS perustettiin 1 päivänä tammikuuta 2003 eikä liiketoimea, jolla Mesta AS perustettiin, voida pitää sulautumana, kumpaakaan ohjeista ei voida soveltaa Mesta AS:ään. | Kuna Mesta AS asutati 1. jaanuaril 2003 ja seda ei saa käsitada ühinemisena, ei ole kummagi ringkirjaga kehtestatud vabastused Mesta ASi suhtes kohaldatavad. |
| Näin ollen Mesta AS:n vapauttaminen asiakirja- ja rekisteröintimaksun maksamisesta on valikoiva toimenpide, joka ei ole perusteltu järjestelmän luonteen tai logiikan perusteella. | Seega on Mesta ASi vabastamine dokumentide vormistamise tasust ja registreerimistasust valikuline meede ja süsteemi laad või toimimisloogika seda ei õigusta. |
| Tämä kanta noudattaa 14 päivänä joulukuuta 2005 Entra-asiassa tehtyä päätelmää [194]. | See on ka kooskõlas 14. detsembri 2005. aasta otsusega Entra juhtumis [194]. |
| Se, että norjalaisia yrityksiä harjoittaa toimintaa muissa ETA-maissa (esim. Veidekke ASA) ja muista ETA-maista kuin Norjasta peräisin olevia kansainvälisiä yrityksiä harjoittaa toimintaa Norjan markkinoilla (esim. Lemminkäinen Norge AS, Skanska Norge AS, NCC Construction AS), on osoitus teiden rakentamisen, ylläpidon ja hoidon markkinoiden kansainvälisestä luonteesta ETA-alueella. | Euroopa Majanduspiirkonna teede ehituse, käitamise ja hoolduse turgude rahvusvahelist iseloomu tõendab nii asjaolu, et Norra ettevõtjad (näiteks Veidekke ASA) tegutsevad teistes EMP riikides, samas kui teistes EMP riikides asuvad rahvusvahelised äriühingud (näiteks Lemminkäinen Norge AS, Skanska Norge AS, NCC Construction AS) tegutsevad Norra turul. |
| Tällaisissa olosuhteissa varojen myöntäminen yhdellä näillä markkinoilla toimivalle yritykselle eli Mesta AS:lle vahvistaa sen asemaa suhteessa muihin norjalaisiin tai toisten ETA-maiden yrityksiin, jotka kilpailevat teiden rakentamisen, ylläpidon ja hoidon markkinoilla [195]. | Sellises olukorras tugevdab ühele turul tegutsevale ettevõtjale, st Mesta ASile, vahendite eraldamine tema seisundit võrreldes teiste ettevõtjatega, kes asuvad Norras või teistes EMP riikides ja konkureerivad teede ehituse, käitamise ja hoolduse turul [195]. |
