| Source | Target | | Rahoituksen ansiosta Mesta AS pystyy muun muassa tarjoamaan alhaisempia hintoja voittaakseen rakennusurakoita kilpailijoiltaan.Tämän perusteella valvontaviranomainen katsoo, että taloudellinen tuki Mesta AS:lle (joko avustuksina, palvelujen ylihinnoitteluna tai vapautuksena maksun suorittamisesta) vääristää kilpailua ja vaikuttaa kauppaan. | Rahastamine võimaldab Mesta ASil muu hulgas pakkuda madalamaid hindu, et võita konkurentidega konkureerides endale ehituslepinguid.Seetõttu leiab järelevalveamet, et Mesta ASile rahalise toetuse andmine (toetustena, teenuste ülehindamisega või tasudest vabastamisega) moonutab konkurentsi ja mõjutab kaubandust. |
| PÄÄTELMÄT | KOKKUVÕTE |
| Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen päättelee, että ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen olemassaolon edellytykset täyttyvät kaikkiin työvoiman vähentämistoimenpiteisiin (varhaiseläkkeet, virkamiesten eläkeoikeuksien ja erityisen eläkeiän tilapäinen säilyttäminen sekä palkan korvaus tai vaihtoehtoiset toimenpiteet) myönnetyn valtion rahoituksen osalta. Valtiontuen olemassaolon edellytykset täyttyvät myös sen valtion rahoituksen osalta, jolla katetaan kustannukset, joita on aiheutunut i) muutoista ja työmatkoista, ii) toimistojen/tukitoimintojen muutoista ja arkistojen siirrosta 1 päivän tammikuuta 2003 jälkeen ja iii) Mesta AS:n vapauttamisesta asiakirja- ja rekisteröintimaksun maksamisesta. Valvontaviranomainen katsoo, että riippumatta siitä, antoivatko siirtymäsopimukset Mesta AS:lle taloudellista etua, sopimukset muodostavat ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun julkisen palvelun velvoitteen. | Eespool esitatud asjaoludele tuginedes leiab järelevalveamet, et riigiabi olemasolu tingimused EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses on täidetud kõikide tööjõu vähendamise meetmete (st eelpension, riigiteenistuja pensioniõiguste ajutine säilitamine ja eripensioniiga ning töötasu hüvitamine (või alternatiivsed meetmed)) riigipoolse rahastamise puhul. Samuti on riigiabi olemasolu tingimused täidetud i) kolimis- ja sõidukulude riigipoolse rahastamise, ii) pärast 1. jaanuari 2003 tekkinud büroode / tugi- ja hooldusüksuste kolimise ja arhiivide üleandmise kulude riigipoolse rahastamise ja iii) Mesta ASi dokumentide vormistamise tasust ja registreerimistasust vabastamise puhul. Järelevalveamet leiab, et olenemata sellest, kas üleminekulepingud andsid Mesta ASile majandusliku eelise või mitte, on nimetatud lepingute puhul tegemist avaliku teenindamise kohustusega EMP lepingu artikli 59 lõike 2 tähenduses. |
| MENETTELYÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET | MENETLUSNÕUDED |
| Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaan ”EFTAn valvontaviranomaiselle on ilmoitettava tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. […]. Asianomainen valtio ei saa panna ehdottamiaan toimenpiteitä täytäntöön ennen kuin menettelyn tuloksena on saatu aikaan lopullinen päätös.” | Järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikes 3 on sätestatud: „EFTA järelevalveametit tuleb teavitada kõikidest plaanidest abi määramise või muutmise kohta piisavalt aegsasti, et ta võiks avaldada oma arvamuse. […]. |
| Norjan viranomaiset eivät ole tehneet valvontaviranomaiselle ilmoitusta ennen tuotanto-osaston toimintojen siirtämiseen Mesta AS:lle liittyvien toimenpiteiden toteutusta. | Asjaomane riik ei tohi oma kavandatud meedet jõustada enne lõpliku otsuse tegemist”. Norra ametiasutused ei teatanud järelevalveametile tootmisosakonna tegevuse Mesta ASile üleandmisega seoses võetud meetmetest. |
| Norjan viranomaiset eivät sen vuoksi ole noudattaneet valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusvelvollisuuttaan. | Seega ei täitnud Norra ametiasutused järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikes 3 sätestatud teatamiskohustust. |
| Sen vuoksi valtiontuki, joka liittyy tuotanto-osaston toimintoja Mesta AS:lle siirrettäessä toteutettuihin toimenpiteisiin, on valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1 artiklan f alakohdassa tarkoitettua sääntöjenvastaista tukea. | Seetõttu on tootmisosakonna tegevuse Mesta ASile üleandmisega seoses võetud meetmete rakendamiseks antud riigiabi „ebaseaduslik abi” järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 II osa artikli 1 punkti f tähenduses. |
| Niihin rakenneuudistus- ja uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin, jotka olivat välttämättömiä Mesta AS:n perustamiseksi toimivana yrityksenä, nimittäin varhaiseläkkeet, virkamiesten eläkeoikeuksien ja erityisen eläkeiän tilapäinen säilyttäminen sekä palkan korvaus (tai vaihtoehtoiset toimenpiteet), voidaan soveltaa ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrättyä poikkeusta, jonka mukaan ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen. | Seoses ümberkorraldamismeetmetega, mis olid vajalikud Mesta ASi asutamiseks jätkuvuseeldusliku äriühinguna, st eelpensioni, riigiteenistuja pensioniõiguste ja eripensioniea ajutise säilitamise ja töötasu hüvitamisega (või alternatiivsete meetmetega) on asjakohane EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktis c sätestatud erand, mille kohaselt võib riigiabi ühisturuga kokkusobivaks pidada, kui see soodustab teatud majandustegevuse või piirkondade arengut. |
| Komissio on päätöksentekokäytännössään johdonmukaisesti katsonut, että sellaisista taloudellisista rasitteista vapauttaminen, jotka ovat seurausta aikaisemmasta valtionyhtiön asemasta yritykselle aiheutuneista rakenteellisista haitoista, mukaan lukien eläkeoikeudet ja työvoiman vähentämiseen liittyvät toimenpiteet, voidaan katsoa ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi, kun kyseiset kustannukset syntyvät alan vapauttamisen ja kilpailulle avaamisen yhteydessä [196]. | Komisjon on otsuste tegemisel järjepidevalt leidnud, et finantskoormuse vähendamist, mida äriühing kannab struktuurilise halvemuse tõttu, mis tuleneb tema varasemast riigiettevõtte seisundist, sh pensioniõigused ja tööjõu vähendamisega seotud meetmed, saab tunnistada kokkusobivaks, kui kõnealused kulud kanti seoses sektori liberaliseerimise ja konkurentsile avamisega [196]. |
| Komission päätelmät perustuvat tältä osin siihen, että valtion rahoitus rakenneuudistus- ja uudelleenjärjestelytoimiin on liittynyt markkinoille pääsyn esteiden poistamiseen ja synnynnäisten rakenteellisten haittojen aiheuttama taloudellinen rasite vaikuttaisi yrityksen kilpailukykyyn markkinoiden avauduttua kilpailulle.Valvontaviranomainen panee merkille, että tarkasteltavana olevassa asiassa aikaisemmin valtionyhtiönä toimineen tuotanto-osaston uudistaminen ja muuttaminen tehokkaaksi yritykseksi merkitsi sitä, että sen henkilöstön siirtäminen uuteen yritykseen muodosti olennaisen osan kansallisten tiemarkkinoiden vapauttamista. | Komisjon tugines sellisele järeldusele jõudes asjaolule, et ümberkorraldamismeetmete rahastamine oli seotud turule minemise takistuste kõrvaldamisega ja et struktuurilise halvemusega kaasnev finantskoormus mõjutaks äriühingu konkurentsivõimet pärast turu avamist konkurentsile.Järelevalveamet märgib, et käesolevas juhtumis tähendas endise riigiettevõtte tootmisosakonna reformimine ja tõhusaks äriühinguks ümberkorraldamine, et personali üleviimine uude äriühingusse oli riiklike teede turu liberaliseerimise sisuline külg. |
| Itse asiassa vapauttaminen ei olisi toteutunut ilman riittävän henkilöstön omaavaa yritystä. | Tegelikult ei oleks ilma piisava arvu pädevate töötajatega äriühinguta liberaliseerimist toimunud. |
| Tarkasteltavana olevat toimenpiteet ovat luonteeltaan tilapäisiä, ja ne on toteutettu osittain työntekijöiden kannustamiseksi siirtymään Mesta AS:ään ja luopumaan virkamiesasemastaan ja osittain työvoiman vähentämisen helpottamiseksi, jota elinkelpoisen kaupallisen yrityksen luominen edellytti. | Kõnealused meetmed on üleminekumeetmed ja need võeti osaliselt selleks, et julgustada töötajaid Mesta ASi üle minema ja loobuma oma riigiteenistuja staatusest, ning osaliselt selleks, et aidata kaasa tööjõu vähendamisele, mis oli vajalik äriühingu elujõulisuse tagamiseks. |
| Vaikka teiden ylläpidon ja hoidon markkinat ovat olleet avoinna kilpailulle (esimerkiksi kunnallisten teiden osalta), tuotanto-osasto ei toiminut markkinoilla, koska se tarjosi palveluja ainoastaan valtiolle kansallisen tieverkoston osalta. | Kuigi teede käitamise ja hoolduse turg oli konkurentsile avatud (näiteks seoses kohalike omavalitsuste teedega), ei tegutsenud tootmisosakond turul, sest ta osutas riigiametile riikliku teedevõrguga seotud asutusesiseseid teenuseid. |
| Tielaitoksen työntekijöiden erityisasema myönnettiin näin ollen olosuhteissa, joissa kilpailua ei ollut [197].Valvontaviranomainen katsoo, että valtion rahoitus kyseisille toimenpiteille on yhteisen edun mukaista. | Seega anti Maanteeameti töötajatele eristaatus olukorras, kus tegevus ei olnud konkurentsile avatud [197].Järelevalveamet leiab, et asjaomaste meetmete riigipoolne rahastamine on kooskõlas ühiste huvidega. |
| Tilapäisten toimenpiteiden ansiosta oli mahdollista avata kilpailulle tiepalvelumarkkinoiden valtiollinen osa. | Üleminekumeetmed võimaldasid avada konkurentsile teehoiuteenuste turu riikliku sektori. |
| Vapauttamalla Mesta AS lisäkustannuksista, joita sille aiheutui aikaisemmin valtiolle kuuluneen osaston siirtämisestä sille, Mesta AS pystyy toimimaan vapaasti teiden rakentamiseen, ylläpitoon ja hoitoon liittyvien palvelujen tarjonnan alalla ja sopeutumaan markkinoihin. | Olles vabastatud täiendavatest kuludest, mida äriühing peab kandma endise riigiameti osakonna ülesannete ülevõtmise tulemusel, saab Mesta AS vabalt tegutseda ja osutada teede ehituse, käitamise ja hoolduse teenuseid ning kohandada oma tegevust turu nõudmistele. |
| Näin ollen yritys vapautetaan markkinoille pääsyn esteestä. | Sellega kõrvaldatakse takistused äriühingu turuleminekul. |
| Kaiken kaikkiaan kansallisen tieverkoston palveluja aikaisemmin tarjonneen monopolin (eli tuotanto-osaston) muuntaminen yksityiseksi yritykseksi (Mesta AS), johon sovelletaan samoja oikeudellisia määräyksiä kuin muihin yksityisiin toiminnanharjoittajiin Norjassa, hyödyttää pitkällä aikavälillä loppukäyttäjiä. | Üldiselt saavad endise monopoolse riikliku teedevõrguga seotud teenuste osutaja (st tootmisosakonna) ümberkorraldamisest eraettevõtteks (Mesta AS), mille suhtes kehtib sama õigusraamistik, nagu ka teiste Norra eraettevõtjate suhtes, pikema aja jooksul kasu lõpptarbijad. |
| Norjan viranomaisten toimittamien tietojen mukaan kilpailu on lisääntynyt merkityksellisillä markkinoilla ja se on johtanut sekä teiden ylläpidon että hoidon hintojen alentumiseen, josta on hyötyä veronmaksajille ja koko taloudelle. | Norra ametiasutuste esitatud teave näitab, et konkurents asjaomasel turul on suurenenud ja järelikult on alanenud nii teede käitamise kui ka hoolduse hinnad ja seega saavad sellest kasu nii maksumaksjad kui ka majandus tervikuna. |
| Valvontaviranomainen katsoo myös, että valtiontuki on asianmukainen väline. | Järelevalveamet on ka seisukohal, et riigiabi on sobiv vahend. |
| Koska tuotanto-osaston ei koskaan ollut tarkoitus olla kaupallinen yhtiö, joka toimii avoimilla markkinoilla, se pystyi kantamaan virkamiehiin liittyvät korkeammat eläkekustannukset kärsimättä merkittävää taloudellista haittaa. | Kuna tootmisosakonna eesmärgiks ei olnud kunagi olla avatud turul tegutsev äriüksus, suutis ta olulise majanduskahjuta kanda riigiteenistujate kõrgemaid pensionikulusid. |
| Kun markkinat avattiin palveluntarjoajille kansallisen tieverkoston osalta ja siinä yhteydessä muunnettiin aikaisemmin valtiolle kuulunut osasto kaupalliseksi yritykseksi, sen työvoimakustannukset oli yhdenmukaistettava kilpailijoiden kustannusten kanssa. | Kui turg avati riikliku teedevõrguga seotud teenuste osutajatele ja sellega seoses korraldati endine riigiameti osakond ümber äriühinguks, tuli tööjõukulud viia kooskõlla konkurentide omadega. |
| Tätä taustaa vasten valtiontuki on asianmukainen väline kaupallisen yrityksen vapauttamiseksi niistä kustannuksista, jotka aiheutuivat aikaisemman valtion osaston uudelleenjärjestelystä. | Seda arvesse võttes on riigiabi sobiv vahend äriühingu vabastamiseks kuludest, mida kanti endist riigiametit ümber korraldades. |
| Kannustavasta vaikutuksesta ja välttämättömyydestä valvontaviranomainen toteaa, että ilman valtion rahoitusta Mesta AS:n kustannukset eivät vastaisi kilpailijoiden kustannuksia ja yrityksellä olisi vaikeuksia kilpailla ansioillaan. | Seoses ergutava mõju ja vajalikkusega märgib järelevalveamet, et ilma riigi toetuseta ei oleks Mesta ASi kulud olnud konkurentide omadega kooskõlas ja äriühingul oleks olnud raske võrdsetel alustel konkureerida. |
| Sen vuoksi valtion rahoitus oli välttämätöntä, ja sillä oli kannustava vaikutus. | Seega oli riigi toetus vajalik ja selle mõju ergutav. |
| Tältä osin valvontaviranomainen toteaa, että verrattuna alun perin siirrettyyn henkilöstöön (4750 työntekijää) vuonna 2003, työvoimaa on asteittain vähennetty 3296 työntekijään vuonna 2005 ja 3237 työntekijään vuonna 2006, ja vuonna 2007 työvoiman määrä oli 3032 [198]. | Seoses sellega märgib järelevalveamet, et võrreldes 2003. aastal algselt üle viidud personaliga (4750 töötajat) on tööjõudu järk-järgult vähendatud 3296 töötajani 2005. aastal ja 3237 töötajani 2006. aastal, et jääda 2007. aastal 3032 töötaja juurde [198]. |
| Tämä merkitsee sitä, että toimenpiteillä on ollut toivottu vaikutus. | See tähendab, et meetmetel on olnud soovitud mõju. |
| Valtion rahoitus kyseessä oleville toimenpiteille on oikeasuhteista, koska se rajoittuu ne kustannukset ylittäviin lisäkustannuksiin, jotka Mesta AS:n olisi pitänyt kattaa (keskimäärin) yksityisillä markkinoilla sovellettavin ehdoin palkatuista työntekijöistä. | Asjaomaste meetmete riigipoolne rahastamine on proportsionaalne, sest see piirdub täiendavate kuludega, mis ületasid kulusid, mida Mesta AS oleks pidanud (keskmiselt) kandma turumajanduslikel tingimustel tööle võetud töötajate puhul. |
| Mitä tulee valtion rahoitukseen jäljellä olevien rakenneuudistus- ja uudelleenjärjestelykustannusten eli muuttoihin, työmatkoihin, toimistojen/ tukitoimintojen muuttoihin ja arkistojen siirtoon Mesta AS:n perustamispäivän jälkeen liittyvien kustannusten kattamiseen, valvontaviranomainen ei ole pystynyt tunnistamaan tekijöitä, jotka osoittaisivat toimenpiteiden liittyvän rasitteisiin, jotka syntyivät markkinoiden ollessa vielä suljettuja. | Seoses ülejäänud ümberkorraldamiskulude, st kolimise, töölesõidu, büroode/tugiüksuste kolimise kulude ja arhiivide üleviimisega seotud kuludega, mida kanti alates Mesta ASi asutamise kuupäevast, riigipoolse rahastamisega ei ole järelevalveamet suutnud leida asjaolusid, mis tõendavad, et meetmed on seotud kohustustega, mis võeti ajal, mil turg oli veel suletud. |
| Päinvastoin nämä toimenpiteet liittyvät kustannuksiin, joita aiheutuu tavallisesti yrityksen aloittaessa toimintansa, ja sen vuoksi tällaisten kustannusten siirtyminen ei vaikuttaisi Mesta AS:n kilpailukykyyn markkinoilla muihin yrityksiin verrattuna. | Vastupidi, kõnealused meetmed on seotud kuludega, mida äriühingud tegevust alustades tavaliselt kannavad ja seetõttu ei mõjutaks selliste kulude kandmine Mesta ASi konkurentsivõimet turul teiste äriühingutega võrreldes. |
| Koska valvontaviranomainen ei voi yhdenkään muun määräyksen nojalla katsoa näiden toimintatukea sisältävien toimenpiteiden soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan, valvontaviranomainen on päätellyt, että toimenpiteet (muutot, työmatkat, toimistojen/tukitoimintojen muutot ja arkistojen siirto) eivät sovellu ETA-sopimuksen toimintaan. | Kuna puuduvad sätted, mille alusel järelevalveamet võiks leida, et meetmed, mis kujutavad endast tegevusabi, on kokkusobivad, leidis järelevalveamet, et nimetatud meetmed (st kolimine, töölesõit, büroode/tugiüksuste kolimine ja arhiivide üleviimine) ei ole kehtiva EMP lepinguga kokkusobivad. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että siltä osin kuin hinnat, joilla rakennussopimukset siirrettiin Mesta AS:lle, ylittivät markkinahinnan ja siten sisälsivät valtiontukea, tämä tuki soveltuu ETA-sopimuksen toimintaan. | Järelevalveamet leiab, et niivõrd kui ehituslepingute Mesta ASile üleandmise hinnad ületasid turuhindu ja kujutasid seega endast riigiabi, on selline riigiabi kehtiva EMP lepinguga kokkusobiv. |
| Tämä päätelmä perustuu siihen, että vaihtoehtona ollut markkinahintojen selvittäminen käynnistämällä avoin tarjouskilpailu keskeneräisistä rakennusurakoista ei ollut käytännöllinen ratkaisu. | See järeldus põhineb asjaolul, et turuhindade määramine pooleliolevate ehitusprojektide sõlmimiseks pakkumismenetluste algatamise teel ei ole praktiline lahendus. |
| Keskeneräiset työt olisi pitänyt keskeyttää ja ne olisivat mahdollisesti siirtyneet uudelle urakoitsijalle. Tämä ei pelkästään olisi lisännyt huomattavasti urakan kustannuksia vaan merkinnyt myös mahdollisesti merkittäviä viivästyksiä. | Pooleliolevad tööd oleks peatatud ja võimalik, et need oleks üle võtnud uued töövõtjad ning see oleks muutnud kogu projekti kulukamaks ja oleks võinud põhjustada ka märkimisväärseid hilinemisi. |
| Toiseksi tielaitos oli palkannut useita aliurakoitsijoita suorittamaan osan meneillä olevista rakennusurakoista. | Teiseks kasutas Maanteeamet pooleliolevate ehitusprojektide osade elluviimiseks mitmeid alltöövõtjaid. |
| Jos olisi käynnistetty julkiset tarjouskilpailut, tällaiset aliurakoitsijoiden sopimukset olisi täytynyt päättää, mikä olisi merkinnyt myös lisäkustannuksia. | Avaliku pakkumismenetluse algatamisel oleks tulnud alltöövõtjatega sõlmitud lepingud lõpetada, mis oleks tähendanud täiendavaid kulusid. |
| Kolmanneksi kaikki rakennusurakat olivat kestoltaan melko rajoitettuja ja päättyisivät jo kahden vuoden sisällä. | Kolmandaks oli kõikide ehitusprojektide kestus üsna piiratudja need kõik oleks lõpetatud kahe aasta jooksul. |
| Kaikista näistä syistä valvontaviranomainen katsoo, että Mesta AS:lle siirrettyjen rakennussopimusten hintoihin sisältyvä vähäinen määrä mahdollista valtiontukea soveltuu ETA-sopimuksen toimintaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. | Kõiki nimetatud põhjusi arvesse võttes leiab järelevalveamet, et Mesta ASile üle antud ehituslepingute hindadega seotud võimalik piiratud summas riigiabi on kehtiva EMP lepinguga kokkusobiv EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti c tähenduses. |
| Norjan viranomaiset ovat väittäneet, että Mesta AS:n hyväksi toteutetut toimenpiteet ovat korvausta kustannuksista, joita Mesta AS:lle aiheutui sille osoitetuista ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista julkisen palvelun velvoitteista. | Norra ametiasutused väitsid, et Mesta ASi heaks võetud meetmetega hüvitati Mesta ASile kulud, mida äriühing pidi kandma talle pandud avaliku teenindamise kohustuse tõttu EMP lepingu artikli 59 lõike 2 tähenduses. |
| Valvontaviranomainen panee merkille, että teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevat siirtymäsopimukset on määrätty Mesta AS:n hoidettaviksi rajoitetuksi aikaa sen varmistamiseksi, että avattaessa (kansallisen tieverkoston) teiden ylläpidon ja hoidon markkinat kilpailulle toiminnot suoritetaan siten, että tielaitos pystyy valvomaan riittävässä määrin tie- ja liikenneturvallisuutta. | Järelevalveamet märgib, et käitamise ja hooldustööde üleminekulepingud anti Mesta ASile üle piiratud ajavahemikuks, eesmärgiga tagada, et (riikliku teedevõrgu) käitus- ja hooldusteenuste turu avamisel konkurentsile teostatakse töid viisil, mis võimaldab Maanteeametil tagada piisava kontrolli teede üle ja liiklusohutuse. |
| Mesta AS:lle määrätyt velvollisuudet on yksilöity ja kuvailtu selvästi tielaitoksen julkaisemassa standardisointiraportissa, jossa esitetään julkisen palvelun velvoitteen tasoa ja/tai siihen liittyviä toimia koskevat konkreettiset vaatimukset. | Mesta ASile pandud kohustused on selgelt määratletud ja kirjeldatud Maanteeameti standardimisaruandes, kus on sätestatud konkreetsed nõuded avaliku teenindamise ülesande täitmiseks normide ja/või tegevuste kujul. |
| Kansallisen tieverkoston ylläpito ja hoito on perusteltu valtion julkinen tehtävä, ja se noudattaa komission päätöksentekokäytäntöä, joka koskee julkisen palvelun velvoitteita teiden ja tunneleiden ylläpitoon [201]. | Riikliku teedevõrgu käitamine ja hooldus on riigi õiguspärane avaliku teenindamise ülesanne ja see on kooskõlas komisjoni otsustega, mis käsitlevad teetunnelite hooldust kui avaliku teenindamise kohustuse täitmist [201]. |
| Lisäksi tarkasteltavana olevassa asiassa julkisen palvelun velvoitteet asetetaan vain siirtymäkauden ajaksi (vuoteen 2006 asti) sen varmistamiseksi, että tielaitos pystyy riittävässä määrin valvomaan tie- ja liikenneturvallisuutta. Tämä vahvistaa julkisen palvelun tehtävän ja tielaitoksen valvontavastuun välisen yhteyden. | Lisaks on käesolevas juhtumis avaliku teenindamise kohustus pandud ainult üleminekuperioodiks (kuni 2006. aastani), eesmärgiga tagada, et Maanteeamet suudab säilitada vajaliku liiklusohutuse, mis kinnitab, et avaliku teenindamise ülesanne ja Maanteeameti kontrollimiskohustus on omavahel seotud. |
| Tehtävän asettamisen osalta voidaan todeta, että velvollisuus suorittaa standardien mukaisia ylläpito- ja hoitotöitä on asetettu Mesta AS:lle kussakin Mesta AS:n ja valtion (tielaitoksen ominaisuudessa) välisessä sopimuksessa [202]. | Käitus- ja hooldustööde normijärgse teostamise kohustus on pandud Mesta ASile kõikides Mesta ASi ja riigi (Maanteeameti ülesannetes) vahel sõlmitud lepingutes sisalduva sättega [202]. |
| Yleinen sääntö julkisesta palvelusta maksettavaa korvausta koskevien suuntaviivojen mukaan on se, että korvauksen määrä ei saa ylittää sitä, mikä on välttämätöntä julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi, kun otetaan huomioon velvoitteiden täyttämisestä saatava kohtuullinen tuotto. | Seoses hüvitise suurusega on avalike teenuste hüvitamise suunistes sätestatud üldnõue, et hüvitise summa ei tohi ületada avaliku teenindamise kohustuse täitmisekäigus tehtud kulutuste katmiseks vajalikku summat, võttes arvesse kõnealuste kohustuste täitmisega seotud asjaomaseid tulusid ja mõistlikku kasumit. |
| Tältä osin julkisesta palvelusta maksettavaa korvausta koskevissa suuntaviivoissa edellytetään, että ainoastaan julkisen palvelun velvoitteeseen liittyvät kustannukset otetaan huomioon ja että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen ja muiden toimintojen kustannukset erotetaan toisistaan. | Seoses sellega on avalike teenuste hüvitamise suunistes sätestatud, et arvesse võetakse ainult avaliku teenindamise kohustuse täitmisega seotud kulusid ja et üldist majandushuvi pakkuvate teenustega seotud kulud tuleb hoida lahus kõikide muude tegevustega seotud kuludest. |
| Lisäksi investointeihin liittyvät kustannukset voidaan ottaa huomioon, jos ne ovat välttämättömiä julkisen palvelun velvoitteen täyttämiseksi. | Lisaks võib arvesse võtta investeeringutega seotud kulusid, kui need on vajalikud avaliku teenindamise kohustuse täitmiseks. |
| Toimitettujen tietojen perusteella valvontaviranomainen katsoo, että julkisten palvelujen tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset on ilmoitettu oikein, koska Mesta AS piti erillistä kirjanpitoa teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevista siirtymäsopimuksista. | Esitatud teabele tuginedes leiab järelevalveamet, et kuna Mesta AS pidas käitus- ja hooldustööde üleminekulepingute üle eraldi arvestust, on avalike teenuste osutamisega seotud kulud jaotatud õigesti. |
| Lisäksi se, että Mesta AS jakoi pääomasijoitukset suhteessa kyseisistä sopimuksista saatuihin tuloihin, noudattaa myös julkisesta palvelusta maksettavaa korvausta koskevissa suuntaviivoissa vahvistettuja sääntöjä. | Lisaks on asjaolu, et Mesta AS eraldas kapitaliinvesteeringud proportsionaalselt kõnealustest lepingutest teenitud tuluga, samuti kooskõlas avalike teenuste hüvitamise suunistes sätestatud eeskirjadega. |
| Tämän perusteella valvontaviranomainen katsoo, että 100 prosentin rahoitus kattamaan kustannukset, joita Mesta AS:lle aiheutui teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevien siirtymäsopimusten nojalla tarjotuista palveluista, noudattaa julkisesta palvelusta maksettavaa korvausta koskevia suuntaviivoja. | Neile asjaoludele tuginedes leiab järelevalveamet, et Mesta ASile käitus- ja hooldustööde üleminekulepingute alusel pakutud avalike teenuste osutamiseks kantud kulude hüvitamine täies ulatuses on kooskõlas avalike teenuste hüvitamise suunistega. |
| Kohtuullisen tuoton määrittämisen osalta julkisesta palvelusta maksettavaa korvausta koskevissa suuntaviivoissa määrätään, että julkisen palvelun tarjoajan todellinen tuottoaste ei saa ylittää kyseisellä alalla viime vuosina keskimääräistä tuottoastetta. | Mõistliku kasumi määramise kohta on avalike teenuste hüvitamise suunistes sätestatud, et avaliku teenuse osutaja tegelik tootlus ei tohi ületada asjaomase sektori viimaste aastate keskmist tootlust. |
| Toisin sanoen Mesta AS:n todella saavuttamaa tuottoastetta on verrattava vertailuarvoon tai yhteiseen nimittäjään alalla. | Teisisõnu tuleb Mesta ASi tegelikku tootlust võrrelda sektori näitaja või ühise nimetajaga. |
| Valvontaviranomainen on tarkastellut Norjan viranomaisten ilmoittamaa 8,42 prosentin ”viitetuottoastetta” (taulukko jäljempänä), jota viranomaisten mukaan olisi käytettävä tuottoasteen vertailuasteena teiden ylläpidon ja hoidon alalla. | Järelevalveamet uuris Norra ametiasutuste esitatud 8,42 % suurust „võrdlustootlust” (vt tabelit allpool), mida kasutatakse käitus- ja hooldusteenuste sektori tootluse mõõdupuuna. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että viitetuottoasteen osatekijät perustuvat markkinatekijöihin. | Järelevalveamet on seisukohal, et võrdlustootluse komponendid põhinevad turumajanduslikel elementidel. |
| Ensinnäkin valvontaviranomainen on ottanut huomioon, että beeta-arvo 1 on 15 muun teiden ylläpidon ja hoidon alalla toimivan yrityksen keskimääräinen beeta-arvo. | Esiteks võttis järelevalveamet arvesse, et beetaväärtus 1 on käitus- ja hooldusteenuste sektoris tegutseva 15 muuäriühingu keskmine beetaväärtus. |
| Toiseksi 5 prosentin markkinariskipreemio on alan muiden toiminnanharjoittajien soveltaman vaihteluvälin (3–6 prosenttia) sisällä ja PWC:n Mesta AS:stä vuonna 2008 laaditussa raportissa käyttämän riskipreemion vaihteluvälin sisällä. | Teiseks jääb 5 % suurune turukursi riskipreemia vahemikku, mida kasutavad teised kõnealusel turul tegutsevad ettevõtjad (s.o 3–6 %) ja sellesse riskipreemia vahemikku, mida kasutas PWC 2008. aasta aruandes Mesta ASi kohta. |
| Kolmanneksi tuottoaste perustuu samaan menetelmään kuin 6,7 prosentin tuottoaste, jota valtio edellyttää Mesta AS:ään tekemästään kokonaissijoituksesta (mukaan lukien sekä teiden rakennus- että ylläpito- ja hoitotoiminnot). | Kolmandaks tuginetakse tootluse määramisel samale meetodile, mida kasutati 6,7 % suuruse tootluse arvutamisel, mida riik nõuab Mesta ASi tehtud üldistelt investeeringutelt (sh nii ehitus- kui ka käitus- ja hooldustegevuselt). |
| Neljänneksi beeta-arvo on keskiarvo vuosilta 2002–2007, joiden aikana Mesta AS on tarjonnut julkisia palveluja. | Neljandaks on beetaväärtus 2002.–2007. aasta keskmine, kuna see on ajavahemik, mille jooksul Mesta AS avalikku teenust osutas. |
| Painotettu keskimääräinen pääomakustannus (WAAC) | Kapitali kaalutud keskmine hind (WACC) |
