Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
15 vastaavan yrityksen (kuten Veidekke ASA, Skanska AB-B SHS, PEAB AB) beeta-arvot 40 kuukauden aikana [205]40 kuu pikkuse ajavahemiku jooksul (2002–2007) jälgiti 15 võrreldava äriühingu (näiteks Veidekke ASA, Skanska AB-B SHS, PEAB AB) beetaväärtust [205];
oman pääoman osuuden katsotaan noudattavan alan keskimääräistä tasoa (15 vastaavan yrityksen perusteella) [207].omakapitali osakaal on kooskõlas valdkonna keskmisega (15 võrreldava äriühingu andmete põhjal) [207].
Mesta AS:n todellisen tuottoasteen ja (8,42 %:n) viitetuottoasteen vertailu vuosina 2003–2006 (ks. taulukko jäljempänä) osoittaa, että Mesta AS sai ylikorvausta 66,4 miljoonaa Norjan kruunua.Mesta ASi käitus- ja hoolduslepingute tegeliku tootluse ja võrdlustootluse (8,42 %) võrdlus aastatel 2003–2006 (vt tabelit allpool) näitab, et Mesta AS sai ülemäärast hüvitist 66,4 miljonit Norra krooni ulatuses.
Valvontaviranomainen katsoo sen vuoksi, että tätä määrää on pidettävä julkisesta palvelusta maksettavaa korvausta koskevissa suuntaviivoissa tarkoitettuna ylikorvauksena.Seetõttu on järelevalveamet seisukohal, et nimetatud summat tuleb käsitada ülemäärase hüvitisena avalike teenuste hüvitamise suuniste tähenduses.
Valvontaviranomainen panee merkille, että tämän ylikorvausmäärän laskennassa on jo otettu huomioon se, että Mesta AS:llä oli (julkisesta palvelusta maksettavaa korvausta koskevien suuntaviivojen mukaisesti) mahdollisuus siirtää yhtenä vuonna saatu ylikorvaus [208]seuraavalle vuodelle.Järelevalveamet märgib, et ülemäärase hüvitise summa arvutamisel on juba võetud arvesse võimalust, et Mesta AS kannab (kooskõlas avalike teenuste hüvitamise suunistega) ühel aastal saadud ülemäärase hüvitise [208]üle järgmisse aastasse.
Mesta AS: tuottoasteMesta AS: tootlus
Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen katsoo, että ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan edellytykset täyttyvät julkisen palvelun velvoitteen olemassaolon ja sen tehtäväksi antamisen osalta teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevien siirtymäsopimusten tapauksessa.Eespool esitatud asjaoludele tuginedes leiab järelevalveamet, et EMP lepingu artikli 59 lõikes 2 sätestatud tingimused on avaliku teenindamise kohustuse olemasolu ning käitus- ja hooldusteenuste üleminekulepingutega seotud ülesannete andmise osas täidetud.
Mesta AS on kuitenkin saanut ylikorvausta 66,4 miljoonaa Norjan kruunua, minkä vuoksi valvontaviranomainen on päätellyt, että Mesta AS:lle julkisen palvelun velvoitteista maksettu korvaus ei ole oikeasuhteinen ja että kyseinen ylikorvaus ei sen vuoksi ole yhdenmukainen ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan kanssa.Kuna aga Mesta AS on saanud ülemäärast hüvitist 66,4 miljoni Norra krooni suuruses summas, leiab järelevalveamet siiski, et Mesta ASile ei ole avaliku teenindamise kohustuse täitmist hüvitatud proportsionaalselt ja seega ei ole ülemäärase hüvitise summa EMP lepingu artikli 59 lõikega 2 kokkusobiv.
ASIAKIRJA- JA REKISTERÖINTIMAKSU Mitä tulee asiakirja- ja rekisteröintimaksusta vapauttamisen seurauksena Mesta AS:lle myönnettyyn valtiontukeen, Norjan viranomaiset eivät ole väittäneet, että tällainen tuki soveltuu ETA-sopimuksen toimintaan.DOKUMENTIDE VORMISTAMISE TASU JA REGISTREERIMISTASU
Valvontaviranomainen on kuitenkin tarkastellut mahdollisuuksia katsoa tuki ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi. Valvontaviranomainen panee merkille, että yhtäkään ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 kohdan poikkeuksista ei voida soveltaa, sillä tarkasteltavana olevan tuen tavoitteena ei ole mikään säännöksissä luetelluista tavoitteista.Seoses riigiabiga, mida anti Mesta ASile dokumentide vormistamise tasust ja registreerimistasust vabastamisega, ei ole Norra ametiasutused väitnud, et selline abi on kehtiva EMP lepinguga kokkusobiv.
Vapautus asiakirja- ja rekisteröintimaksusta ei ole sosiaalista tukea yksittäisille kuluttajille eikä tukea luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi.Sellele vaatamata kaalus järelevalveamet võimalusi pidada abi kokkusobivaks.
Toiseksi tukitoimenpidettä voidaan pitää ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvana ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla, jos sen tarkoituksena on edistää taloudellista kehitystä alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma.Esiteks märgib järelevalveamet, et ükski EMP lepingu artikli 61 lõikes 2 sätestatud eranditest ei ole kohaldatav, sest kõnealust abi ei antud selles sättes nimetatud eesmärkide saavutamiseks: dokumentide vormistamise tasust ja registreerimistasust vabastamine ei ole sotsiaalabi, mida antakse üksikutele tarbijatele ega ka loodusõnnetuste või erakorraliste sündmuste tekitatud kahju korvamiseks antav abi.
Kolmanneksi ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan poikkeusta ei voida soveltaa, sillä kyseessä olevan tuen tavoitteena ei ole edistää Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen toteutumista tai Norjan taloudessa olevan vakavan häiriön poistamista.Kolmandaks ei kehti EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktis b sätestatud erand, sest kõnealune abi ei ole mõeldud üleeuroopalist huvi pakkuva tähtsa projekti elluviimise edendamiseks ega tõsise häire kõrvaldamiseks Norra majanduses.
Lopuksi valvontaviranomainen ei ole löytänyt syytä katsoa, että ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdassa asetettua poikkeusta, jonka mukaan valtiontuki voidaan katsoa ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi, jos se myönnetään tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen eikä se muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, voidaan soveltaa kyseessä olevaan tukeen.Lõpetuseks leiab järelevalveamet, et pole põhjust arvata, et kõnealuse abi suhtes on kohaldatav EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktis c sätestatud erand, mille kohaselt võib riigiabi EMP lepingu toimimisega kokkusobivaks pidada, kui see soodustab teatud majandustegevuse või teatud majanduspiirkondade arengut ega kahjusta kaubandustingimusi määral, mis oleks vastuolus ühiste huvidega.
Koska yhtäkään poikkeuksista ei voida soveltaa, valvontaviranomainen katsoo, että vapautuksena asiakirja- ja rekisteröintimaksusta myönnetty tuki ei sovellu ETA-sopimuksen toimintaan.Kuna ükski eranditest ei ole kohaldatav, leiab järelevalveamet, et dokumentide vormistamise tasust ja registreerimistasust vabastamise kujul antud abi ei ole kehtiva EMP lepinguga kokkusobiv.
Tämä valvontaviranomaisen päätelmä noudattaa valvontaviranomaisen kantaa 14 päivänä joulukuuta 2005 tehdyssä päätöksessä, jossa valvontaviranomainen katsoi samalla tavoin, että vapautukset asiakirja- ja rekisteröintimaksusta eivät sovellu ETA-sopimuksen toimintaan [209].Järelevalveameti järeldus on kooskõlas järelevalveameti seisukohaga, mille ta esitas oma 14. detsembril 2005. aastal vastu võetud otsuses, kusta leidis samuti, et dokumentide vormistamise tasust ja registreerimistasust vabastamine ei ole kehtiva EMP lepinguga kokkusobiv [209].
Edellä esitetyn arvioinnin perusteella valvontaviranomainen katsoo, että rakenneuudistustoimenpiteisiin, jotka muodostuvat varhaiseläkkeestä, virkamiesten eläkeoikeuksien ja erityisen eläkeiän tilapäisestä säilyttämisestä sekä palkan korvauksesta (tai vaihtoehtoisista toimenpiteistä), sisältyy ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, joka soveltuu ETA-sopimuksen toimintaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.Eespool kirjeldatud hinnangule tuginedes on järelevalveamet seisukohal, et ümberkorraldamismeetmed, mis hõlmasid eelpensionit, riigiteenistuja pensioniõiguste ja eripensioniea ajutist säilitamist ja töötasu hüvitamist (või alternatiivseid meetmeid), kujutavad endast riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses ja on vastavalt EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktile c lepinguga kokkusobivad.
Edellä esitetyistä syistä valvontaviranomainen katsoo, että Mesta AS:lle seuraaviin toimenpiteisiin myönnetty valtiontuki ei sovellu ETA-sopimuksen toimintaan:Eespool esitatud põhjustel leiab järelevalveamet, et Mesta ASile järgmiste meetmete rahastamiseks antud riigiabi ei ole EMP lepinguga kokkusobiv:
muutto- ja työmatkakustannuksetkolimis- ja töölesõidu kulud;
toimistojen/tukitoimintojen muutoista ja arkistojen siirrosta 1 päivän tammikuuta 2003 jälkeen aiheutuneet kustannuksetbüroode / tugi- ja hooldusüksuste kolimise kulud ja arhiivide üleviimisega seotud kulud, mis tekkisid pärast 1. jaanuari 2003;
Mesta AS:n vapauttaminen asiakirja- ja rekisteröintimaksusta jaMesta ASi vabastamine dokumentide vormistamise tasust ja registreerimistasust ning
Mesta AS:n teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevien siirtymäsopimusten nojalla suorittamista julkisista palveluista maksettu 66,4 miljoonan Norjan kruunun ylikorvaus.ülemäärane hüvitis, mille Mesta AS sai seoses avalike teenuste osutamisega käitus- ja hooldusteenuste üleminekulepingute alusel 66,4 miljoni Norra krooni suuruses summas.
Koska näistä toimenpiteistä ei ilmoitettu valvontaviranomaiselle, tämä tuki on valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1 artiklan f alakohdassa tarkoitettua sääntöjenvastaista tukea.Kuna kõnealustest meetmetest järelevalveametile ei teatatud, on selline abi ebaseaduslik järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 II osa artikli 1 punkti f tähenduses.
Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 14 artiklasta seuraa, että valvontaviranomainen tekee päätöksen, jonka mukaan ETA-sopimuksessa vahvistettujen valtiontukisääntöjen kanssa yhteensopimaton sääntöjenvastainen tuki on perittävä takaisin edunsaajilta,Järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 II osa artiklist 14 tulenevalt otsustab järelevalveamet, et ebaseaduslik abi, mis ei vasta EMP lepingu alusel sätestatud riigiabi eeskirjadele, tuleb abisaajatelt tagasi nõuda.
Mesta AS:lle myönnetty valtiontuki, joka liittyy varhaiseläkkeeseen, virkamiesten eläkeoikeuksien ja erityisen eläkeiän tilapäiseen säilyttämiseen sekä palkan korvaukseen (tai vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin), soveltuu ETA-sopimuksen toimintaan.Riigiabi, mis Mesta ASile anti seoses eelpensioni, riigiteenistuja pensioniõiguste ja eripensioniea ajutise säilitamise ja töötasu hüvitamisega (või alternatiivsete meetmetega), on kehtiva EMP lepinguga kokkusobiv.
Mesta AS:lle myönnetty valtiontuki, joka liittyy i) muutto- ja työmatkakustannuksiin, ii) toimistojen/tukitoimintojen muuttoihin ja arkistojen siirtoihin 1 päivän tammikuuta 2003 jälkeen, iii) Mesta AS:n vapauttamiseen asiakirja- ja rekisteröintimaksun maksamisesta, ja iv) Mesta AS:n teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevien siirtymäsopimusten nojalla suorittamista julkisista palveluista maksettuun 66,4 miljoonan Norjan kruunun ylikorvaukseen, ei sovellu ETA-sopimuksen toimintaan.Riigiabi, mis Mesta ASile anti seoses i) kolimis- ja töölesõidukuludega; ii) büroode / tugi- ja hooldusüksuste kolimise kuludega ja arhiivide üleviimise kuludega, mis tekkisid pärast 1. jaanuari2003; iii) Mesta ASi vabastamisega dokumentide vormistamise tasust ja registreerimistasust ja iv) 66,4 miljoni Norra krooni suuruse ülemäärase hüvitisega, mille Mesta AS sai seoses avalike teenuste osutamisega käitus- ja hooldusteenuste üleminekulepingute alusel, ei ole EMP lepingu toimimisega kokkusobiv.
Norjan viranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun, Mesta AS:lle sääntöjenvastaisesti maksetun tuen perimiseksi takaisin Mesta AS:ltä.Norra ametiasutused võtavad vajalikud meetmed artikli 1 teises lõigus nimetatud ja õigusvastaselt Mesta ASile antud abi tagasisaamiseks.
Takaisinperintä on suoritettava viipymättä kansallisen oikeuden mukaisten menettelyjen mukaisesti, jos niissä mahdollistetaan päätöksen välitön ja tehokas täytäntöönpano.Tagasinõudmine toimub viivitamata ning kooskõlas siseriiklikus õiguses sätestatud menetlustega, tingimusel et need võimaldavad käesolevat otsust viivitamata ja tõhusalt täita.
Takaisinperittävään tukeen on sisällytettävä korko ja koronkorot, jotka lasketaan siitä päivästä alkaen, jona tuki asetettiin Mesta AS:n käyttöön, tuen takaisinperintäpäivään asti.Tagastatav abi sisaldab intressi ja liitintressi alates abi Mesta ASi käsutusse andmise kuupäevast kuni selle tagastamise kuupäevani.
Korko on laskettava EFTAn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 195/04/KOL 9 artiklan mukaisesti.Intressid arvutatakse EFTA järelevalveameti otsuse 195/04/COL artikli 9 kohaselt.
Norjan viranomaisten on ilmoitettava EFTAn valvontaviranomaiselle päätöksen noudattamiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta.Norra ametiasutused teatavad EFTA järelevalveametile kahe kuu jooksul pärast käesoleva otsuse teatavakstegemist otsuse täitmiseks võetud meetmed.
Tehty Brysselissä 7 päivänä lokakuuta 2009.Brüssel, 7. oktoober 2009
Päätös N:o 195/04/KOL, tehty 14 päivänä heinäkuuta 2004 (EUVL L 139, 25.5.2006, s. 37, ja ETA-täydennysosa N:o 26, 25.5.2006, s. 1).14. juuli 2004. aasta otsus nr 195/04/COL, avaldatud ELTs L 139, 25.5.2006, lk 37, ja EMP kaasandes nr 26, 25.5.2006, lk 1.
Päätöksen konsolidoitu toisinto on saatavilla valvontaviranomaisen verkkosivuilla (http://www.eftasurv.int/fieldsofwork/fieldstateaid/legaltexts).Otsuse konsolideeritud versioon on avaldatud järelevalveameti veebisaidil: http://www.eftasurv.int/fieldsofwork/fieldstateaid/legaltexts.
Julkaistu EUVL:ssä C 310, 20.12.2007, s. 5, ja ETA-täydennysosassa N:o 61, 20.12.2007.Avaldatud ELTs C 310, 20.12.2007, lk 5, ja EMP kaasandes nr 61, 20.12.2007.
Statens vegvesen.Norra keeles „Statens vegvesen”.
Julkaisutiedot mainitaan edellä olevassa alaviitteessä.Avaldamise üksikasjad on esitatud eelmises joonealuses märkuses.
Kirjeen liitteet: tapahtumat nro 523838–523841.Kirja lisad: toiming nr 523838–523841.
Ensimmäinen asiaa koskeva ehdotus sisältyi asiakirjaan St.prp. nr.1 Tillegg nr. 4 (2001–2002).Esimene sellesisuline ettepanek esitati dokumendis St.prp nr 1 Tillegg nr 4 (2001–2002).
Ehdotusta tarkennettiin asiakirjassa St.prp. nr.1 Tillegg nr.1 (2002–2003), jonka otsikko oli ”Om omdanning av Statens vegvesens produksjonsvirksomhet til statlig aksjeselskap” ja joka koski tielaitoksen tuotantotoimintojen siirtämistä valtion omistamaan yhtiöön.Dokumendis St.prp. nr 1 Tillegg nr 1 (2002–2003) esitati üksikasjalikum ettepanek pealkirjaga „Om omdanning av Statens vegvesens produksjonsvirksomhet til statlig aksjeselskap”, mis käsitles Maanteeameti tootmistegevuse üleandmist riigi omanduses olevale äriühingule.
Asiakirjan Ot.prp. nr.6 (2002–2003) ”Om lov om omdanning av Statens vegvesens produksjonsvirksomhet til statlig aksjeselskap”, joka koski tielaitoksen tuotantotoimintojen siirtämistä valtion omistamaan yhtiöön, 2 jakso.Dokumendi Ot.prp. nr. 6 jagu 2 (2002–2003) pealkirjaga „Om lov om omdanning av Statens vegvesens produksjonsvirksomhet til statlig aksjeselskap”, mis käsitleb Maanteeameti tootmistegevuse üleandmist riigi omanduses olevale piiratud vastutusega äriühingule.
Noin 250 työntekijää jäisi valtion hallintoon, ks. asiakirjan St. prp. nr. 1 Tillegg nr. 1 (2002–2003) 4.2 jakso.Umbes 250 töötajat peaks jääma riigi alluvusse; vt dokumendi St.prp. nr. 1 Tillegg nr. 1 jagu 4.2 (2002–2003).
Kauppa- ja teollisuusministeriön kirje, päivätty 28.8.2009 (tapahtuma nro 528656).Kaubandus- ja tööstusministri 28. augusti 2009. aasta kiri (toiming nr 528656).
Asiakirjan St. prp. nr. 1 Tillegg nr. 1 (2002–2003) 4.2 jakso, jossa viitataan työvoiman vähentämiseen 3600 työntekijään jo vuonna 2003 mutta jossa myös osoitetaan, että kokonaisvähennys olisi noin 1700 (käyttämällä varhaiseläkettä noin 1000 henkilön tapauksessa, erityistä eläkeikää noin 275 henkilön tapauksessa ja tarjoamalla palkan korvausta noin 450 henkilölle).Dokumendi St.prp. nr. 1 Tillegg nr. 1 jagu 4.2 (2002–2003), milles nähakse ette töötajate arvu vähendamine 3600 ni juba 2003. aastal, kuid millest samuti nähtub, et kokku loobutakse 1700 töötajast (kellest umbes 1000 saadetakse eelpensionile, umbes 275le antakse võimalus kasutada eripensioniea õigust ja 450 isikule pakutakse töötasu hüvitamist).
Virkamieseläke on käännetty sanasta ”tjenestepensjonsordning”.„Riigiteenistuja pensioni” norrakeelne vaste on „tjenestepensjonsordning”.
Käännetty ilmaisusta ”Opprettholdelse av særaldersgrense”.Norra keeles „Opprettholdelse av særaldersgrense”.
Asiakirjan St.prp. nr. 1 Tillegg nr. 1 (2002–2003) 5 jakso.St.prp. nr. 1 Tillegg nr. 1 (2002–2003), jagu 5.
Käännös sanasta ”Ventelønn”.Norra keeles „Ventelønn”.
Asiakirjan St.prp. nr. 1 Tillegg nr. 1 (2002–2003) 5.1 jakso.Dokumendi St.prp. nr. 1 Tillegg nr. 1 jagu 5.1 (2002–2003).
Mesta AS sai 357 miljoonaa Norjan kruunua vuonna 2003, 356,5 miljoonaa Norjan kruunua vuonna 2004 ja 280 miljoonaa Norjan kruunua vuonna 2005, ks. asiakirja St.prp. nr. 1 (2005–2006).Mesta AS sai 2003. aastaks 357 miljonit Norra krooni, 2004. aastaks 356,5 miljonit Norra krooni ja 2005. aastaks 280 miljonit Norra krooni; vt St.prp. nr 1 (2005–2006).
Norjan viranomaiset ovat korjanneet kaikki viittaukset 993,5 miljoonaan Norjan kruunuun 993,6 miljoonaksi Norjan kruunuksi.Norra ametiasutused on parandanud kõik viited 993,5 miljonile Norra kroonile viideteks 993,6 miljonile Norra kroonile.
Viranomaiset toteavat, että Mesta AS:n toiminta on ollut sen perustamisen jälkeisten kolmen ensimmäisen vuoden aikana odotettua kannattavampaa, ks. parlamentin valkoinen kirja ”Stortingsmelding nr. 13 (2006–2007)”.Ametiasutused viitavad asjaolule, et Mesta AS on olnud esimese kolme tegutsemisaasta jooksul oodatust kasumlikum; vt parlamendi valge raamat „Stortingsmelding nr 13 (2006–2007)”.
Laki nro 84, annettu 13.12.2002 (”lov om omdanning av Statens vegvesens produksjonsvirksomhet til statlig aksjeselskap”).13. detsembri 2002. aasta seadus nr 84 (lov om omdanning av Statens vegvesens produksjonsvirksomhet til statlig aksjeselskap).
Tiivistelmä Norjan viranomaisten ja ammattiyhdistysten kokouksesta, päivätty 4.6.2002 (tapahtuma nro 455878).Norra ametiasutuste ja ametiühingute vahelise 4. juuni 2002. aasta kohtumise kokkuvõte (toiming nr 455878).
Kauppa- ja teollisuusministeriön 28.8.2009 päivätyn kirjeen 1.4 jakso (tapahtuma nro 528656).Kaubandus- ja tööstusministeeriumi 28. augusti 2009. aasta kirja punkt 1.4 (toiming nr 528656).
Virkamiesten oikeudet vahvistetaan virkamieslaissa (”Lov 4. mars 1983 om statens tjenestemenn”).Riigiteenistujate õigused on sätestatud riigiteenistujate seaduses „Lov 4. mars 1983 om statens tjenestemenn”.
Laki valtion eläkerahastosta; ”Lov 28. juli 1949 nr. 26 om Statens Pensjonskasse”.Riiklike pensionifondide seadus „Lov 28. juli 1949 nr. 26 om Statens Pensjonskasse”.
Laki erityisestä eläkeiästä; ”Lov 21. desember 1956 nr. 1 om aldersgrenser for offentlige tjenestemenn m. fl.”, jota sovelletaan ainoastaan SPK:n jäseniin.Eripensioniea seadus „Lov 21. desember 1956 nr. 1 om aldersgrenser for offentlige tjenestemenn m. fl.”, mida kohaldatakse ainult SPK liikmete suhtes.
Suurkäräjät teki asiakirjaa St.prp. nr. 38 (1994–95) koskeneissa neuvotteluissa päätöksen lain soveltamisesta tiettyihin tuotanto-osaston ammattiluokkiin ( ”1116 Spesialarbeider, 1117 Fagarbeider, 1119 Formann, 1122 Førstekokk, 1130 Renholdsbetjent, 1203 Fagarbeider med fagbrev and 1081 Sjåfør”).Kõnealust seadust kohaldati tootmisosakonna teatud kategooriate töötajate suhtes ( „1116 Spesialarbeider, 1117 Fagarbeider, 1119 Formann, 1122 Førstekokk, 1130 Renholdsbetjent, 1203 Fagarbeider med fagbrev ja 1081 Sjåfør”) parlamendi 14. detsembri 1995. aasta otsusega, mis võeti vastu dokumendi St.prp. nr. 38 (1994–95) üle peetud arutelude ajal.
Kauppa- ja teollisuusministeriön 28.8.2009 päivätyn kirjeen 1.3 jakso (tapahtuma nro 528656).Kaubandus- ja tööstusministeeriumi 28. augusti 2009. aasta kirja punkt 1.3 (toiming nr 528656).

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership