| Source | Target | | Tämän oikeuden laajuus ei kuitenkaan ole täysin selvä, ks. kyseisenä ajankohtana voimassa ollut aikaisempi laki työntekijöiden suojasta; ”Lov 4. februar 1977 nr. 4 om arbeidervern og arbeidsmiljø”. | Kuigi nimetatud õiguse reguleerimisala ei ole siiski päris selge; vt sel ajal kehtinud eelmist töötajate kaitset käsitlevat seadust „Lov 4. februar 1977 nr. 4 om arbeidervern og arbeidsmiljø”. |
| Työntekijöiden suojaa koskeva laki; ”Lov 4. februar 1977 nr. 4 om arbeidervern og arbeidsmiljø”, 73B jakso. | Töötajate kaitset käsitlev seadus „Lov 4. februar 1977 nr. 4 om arbeidervern og arbeidsmiljø”, jagu 73B. |
| Norjan viranomaiset ovat todenneet, että jos Mesta AS päättää säilyttää virkamieseläkeoikeudet vuoden 2007 jälkeen, yrityksen on itse katettava kustannukset eikä valtio maksa sille takaisin tällaisia kustannuksia. | Norra ametiasutused selgitasid, et kui Mesta AS otsustab säilitada riigiteenistujate pensioniõigused pärast 2007. aastat, peab ta ise sellega seotud kulud kandma ja riik äriühingule neid kulusid ei hüvita. |
| Alkuperäistä summaa ei ollut tarkoitettukaan kiinteäksi summaksi, koska maksettavan vuotuisen eläkemaksun parametrit (joita SPK arvioi prosenttiosuutena eläkkeen oikeuttavista tuloista) vaihtelevat. | Esialgne summa ei olnud kindlaksmääratud summa, sest iga-aastase pensionimakse (mille SPK arvutab protsendina pensioni saamise õiguse andvatest sissetulekutest) parameetrid on erinevad. |
| Maksun suuruuteen vaikuttavia tekijöitä ovat maksuprosentti ja työnantajien maksut valtion vakuutusvirastolle. | Pensionimakse suurust mõjutavad asjaolud on pensionimakse määr ja töötajate maksed riiklikku kindlustusfondi. |
| St.prp. nr. 1 (2007–2008) s. 161. | St.prp. nr. 1 (2007–2008), lk 161. |
| Erityistä eläkeikää koskevaa järjestelyä sovellettaisiin näin ollen vuoden 2012 loppuun. | Seega kehtiks asjaomane eripensioniea õigus kuni 2012. aasta lõpuni. |
| Asiakirjan St.prp. nr. 1 Tillegg nr. 1 (2002–2003) 5 jakso. | St.prp. nr. 1 Tillegg nr. 1 (2002–2003) jagu 5. |
| St.prp. nr. 1 (2002–2003). | St.prp. nr 1 (2002–2003). |
| Asiakirjan St.prp. nr 1 (2002–2003) 4.3 jakso. | St.prp. nr 1 (2002–2003) jagu 4.3. |
| St.prp. nr.1 Tillegg nr.1 (2002–2003). | St.prp. nr. 1 Tillegg nr. 1 (2002–2003). |
| Esimerkiksi silloin kun viikolla on vuokra-asunto. | Nädala sees üüritav elukoht. |
| Lukuun ottamatta arkistoja, joita koskee erillinen kustannuserä. | Välja arvatud arhiivid, mis kuuluvad eraldi kuluartikli alla, mida on kirjeldatud allpool. |
| Norjan viranomaiset ovat muuttaneet menettelyn aloittamispäätöksessä tältä osin esitettyä selvitystä. | Norra ametiasutused on asjaomast menetluse algatamise otsuses esitatud selgitust vastavalt täiendanud. |
| Toisin kuin menettelyn aloittamispäätöksessä todettiin, tämä kustannuserä ei koske tuotanto-osaston omistamia ja Mesta AS:lle siirrettyjä alueita vaan ainoastaan työlaitteita, jotka on jätetty maantieverkoston rakennuskohteisiin. | Vastupidi menetluse algatamise otsuses väidetule ei hõlma see kuluartikkel objekte, mis kuulusid tootmisosakonnale ja anti üle Mesta ASile, vaid ainult siseriikliku teedevõrgu ehitusobjektidele jäetud seadmeid. |
| Käyttökelvottomien koneiden ja muiden laitteiden yksilöinnistä vastasi Mesta AS:n koneosasto logistiikka- ja hankintaosaston johtajan valvonnassa. | Kasutuskõlbmatud masinad ja muud seadmed tegi kindlaks Mesta ASi tehnikaosakond logistika- ja ostujuhi järelevalve all. |
| Mestan tilintarkastaja vahvisti, että varojen käytössä noudatettiin sisäisiä ohjeita (jotka perustuvat lainsäädännön valmisteluasiakirjoihin, kuten asiakirjaan St.prp. nr. 1 Tillegg nr. 1 (2002–2003)). | Mesta ASi audiitor kontrollis, kas rahaliste vahendite kasutamine toimus kooskõlas sise-eeskirjadega (mis põhinevad õigusakti ettevalmistavatel dokumentidel, nagu dokumendil St.prp. nr. 1 Tillegg nr. 1 (2002–2003)). |
| Ks. Norjan viranomaisten 6.7.2009 päivätyn kirjeen liite 3 (tapahtuma nro 523766). | Vt Norra ametiasutuste 6. juuli 2009. aasta kirja lisa 3 (toiming nr 523766). |
| Ks. Norjan viranomaisten 6.10.2006 päivätyn kirjeen liite 3 (tapahtumat nro 392699 ja 392700). | Vt Norra ametiasutuste 6. oktoobri 2006. aasta kirja lisa 3 (toimingud nr 92699 ja nr 392700). |
| (”lov 13. desember 2002 om omdanning av Statens vegvesens produksjonsvirksomhet til statlig aksjeselskap”). | Vt 13. detsembri 2002. aasta seadus („lov 13. desember 2002 om omdanning av Statens vegvesens produksjonsvirksomhet til statlig aksjeselskap”). |
| Virkamieslaki (”lov 4. mars 1983 om statens tjenestemenn”). | Riigiteenistujate seadus („lov 4. mars 1983 om statens tjenestemenn”). |
| Asiakirjan St.prp. nr. 1 Tillegg nr. 1 (2002–2003) 4.4 jakso. | Vt St.prp. nr. 1 Tillegg nr. 1 (2002–2003) jagu 4.4. |
| Norjan viranomaiset ovat todenneet, että vaikka valtiolla on velvollisuus maksaa palkan korvausta suoraan siihen oikeutetuille henkilöille, valtio vaatii, että kustannukset peritään Mesta AS:ltä, joka puolestaan on saanut valtiolta rahoitusta oman pääoman muodossa kyseisten kustannusten kattamiseen. | Norra ametiasutused selgitasid, et kuigi riik peab töötasu hüvitist maksma otse õigustatud isikule, nõuab ta kulude hüvitamist Mesta ASilt, kes omakorda on saanud riigilt omakapitali näol vahendid selliste kulude katmiseks. |
| Norjan viranomaisten lokakuussa 2002 toimittaman Ernst&Youngin arvonmäärityksestä laatiman raportin 3.2.2.8 jakso. | Norra ametiasutused selgitasid, et nad tegid vea, kui nad teatasid algul, et kulude katmiseks antud summa oli 512 miljonit Norra krooni, vt menetluse algatamise otsuse I osa punkti 2.2 alapunkt v. |
| Norjan viranomaiset ovat todenneet, että ne tekivät virheen ilmoittaessaan ensin, että kustannusten rahoittamiseksi annettu summa oli 512 miljoonaa Norjan kruunua, ks. menettelyn aloittamispäätöksen I osan 2.2 kohdan v alakohta. | aasta oktoobris Norra ametiasutuste esitatud ja Ernst&Youngi koostatud aruande „Väärtuse hindamine” punkt 3.2.2.8. |
| Vaihtoehtoisten järjestelyjen toteuttamiseen sisältyi myös erilaisia hallinnollisia kustannuksia. | Alternatiivsete meetmete rakendamise kulud hõlmavad ka mitmesuguseid halduskulusid. |
| Raportin alkuperäinen nimi on ”Åpningsbalanse”. | Aruande originaalpealkiri on „Åpningsbalanse”. |
| ”Regnskapsloven”. | „Regnskapsloven”. |
| Tähän sisältyy poistoaikoja ja arvonlisäveron käsittelyä koskevien erojen huomioiminen. | Selle puhul võetakse arvesse erinevusi seoses amortisatsiooniperioodide ja käibemaksu tasumisega. |
| Raportin sivu 11.Raportin alkuperäinen nimi on ”Åpningsbalanse Supplering: Verdivurdering av eiendeler”. | Aruande lk 11.Aruande originaalpealkiri on „Åpningsbalanse Supplering: Verdivurdering av eiendeler”. |
| Sen vuoksi tämä lähestymistapa perustui yksittäisten omaisuuserien arvostukseen. | Seetõttu põhines nimetatud lähenemisviis üksikute varade hindamisel. |
| Ernst&Youngin 11.11.2008 lähettämässä sähköpostissa esitettyjen tietojen perusteella (tapahtuma nro 512771). | Vastavalt Ernst&Young’i selgitustele, mis esitati 11. novembri 2008. aasta elektronkirjas (toiming nr 512771). |
| Tässä luvussa otetaan huomioon suunnitellut myynnit. | Kõnealuse summa puhul on arvesse võetud kavandatud müüki. |
| Jos suunniteltuja myyntejä ei oteta huomioon, arvo olisi 420 miljoonaa, 486 miljoonaa ja 240 miljoonaa Norjan kruunua. | Kavandatud müüki arvesse võtmata saadaks väärtuseks 420 miljonit, 486 miljonit ja 240 miljonit Norra krooni. |
| 100 kiinteistöä 375 kiinteistöstä tarkastettiin. | 375 kinnisvaraobjektist kontrolliti 100 objekti. |
| Oikaisuja tehtiin niiden kiinteistöjen osalta, joiden luultiin olevan tielaitoksen omistuksessa mutta jotka olivat ainoastaan vuokrakiinteistöjä – ja päinvastoin. | Parandused tehti seoses kinnisvaraga, mis arvati olevat Maanteeameti omanduses, kuid mis olid üksnes üüritud (ja vastupidi). |
| Ernst&Young on vahvistanut, että siirrettäväksi valittujen kiinteistöjen arvo on 331 miljoonaa Norjan kruunua. | Ernst&Young kinnitas, et üleantavate kinnisvaraobjektide väärtus on 331 miljonit Norra krooni. |
| Raportin norjankielinen nimi on ”Verdivurdering”. | Tõlge norrakeelsest pealkirjast „Verdivurdering”. |
| ”Sysselsatt kapital”. | Sysselsatt kapital. |
| Diskontattua kassavirtaa koskeva raportti perustuu siihen, että työvoimaa vähennetään. | Diskonteeritud rahavoogude aruanne põhineb eeldusel, et töötajate arvu vähendatakse. |
| Se muodostuu riskittömästä 6 prosentin korosta ennen veroja, tai 4,2 prosentin korosta verojen (28 %) jälkeen, 2,1 prosentin riskipreemiosta verojen jälkeen (0,35 % 6 %:sta) ja 0,4 %:n oikaisusta velan tappiopreemion osalta. | Koosneb 6 % suurusest maksueelsest või 4,2 % suurusest maksujärgsest riskivabast intressimäärast (maksumäär 28 %), 2,1 % suurusest maksujärgsest riskipreemiast (35 × 6 %) ja seda on korrigeeritud vastavalt 0,4 % suurusele võla kahjupreemia tegurile. |
| Se on laskettu ”Capital asset pricing model (CAPM)” -mallin perusteella. Varojen odotettu tuotto (R) = riskitön korko (r) + beeta (b) × markkinaportfolion odotettu tuotto – riskitön korko (r). | Arvutatud „finantsvarade hindamismudeli” (CAPM) abil: varade eeldatav tootlus (R) = riskivaba intressimäär (r) pluss vara (b) beeta × turuportfelli eeldatav tootlus – riskivaba intressimäär (r). |
| Eli omaisuuserien nettoarvo. | St varade puhasväärtus. |
| ”Lov 13. juni 1997 nr. 44 om aksjeselskaper”, 2–6 § (1)(4). | „Lov 13. juni 1997 nr. 44 om aksjeselskaper”, § 2–6 lõiked 1 ja 4. |
| Ernst&Young on todennut seuraavaa: ”Da samlet verdi var estimert til NOK600m, var det basert på Aksjelovens krav om at egenkapitalen ikke kan oppføres med en samlet verdi som overstiger verdien av virksomheten totalt sett, ansett nødvendig å foreta en nedjustering av verdien av de tilførte eiendeler.”; tapahtuma nro 512771. | Ernst&Young väidab: „Da samlet verdi var estimert til NOK600 m, var det basert på Aksjelovens krav om at egenkapitalen ikke kan oppføres med en samlet verdi som overstiger verdien av virksomheten totalt sett, ansett nødvendig å foreta en nedjustering av verdien av de tilførte eiendeler.”; toiming nr 512771. |
| Ernst&Young on todennut, että ero 619 miljoonan ja 600 miljoonan välillä oli merkityksetön; tapahtuma nro 512771. | Ernst&Young selgitas, et 619 ja 600 vahelist erinevust peeti ebaoluliseks; toiming nr 512771. |
| Tästä kaluston osuus oli 747 miljoonaa Norjan kruunua, kiinteistöjen 331 miljoonaa Norjan kruunua ja muiden omaisuuserien 59 miljoonaa Norjan kruunua. | Hõlmab 747 miljoni Norra krooni väärtuses masinaid, 331 miljoni Norra krooni väärtuses kinnisvara ja 59 miljoni Norra krooni väärtuses muid varasid. |
| Joulukuun 12 päivänä 2002 päivätty raportti ehdotetun arvostuksen ja avaavan taseen arvioinnista. | 12. detsembri 2002. aasta aruanne „Väärtuse hindamise ja algbilansi ettepaneku hindamine”. |
| Vaikka Deloitte&Touche esitti joitakin epäilyjä diskontatun kassavirran arvostusmenetelmästä, se päätteli, että se antoi parhaan mahdollisen arvion omaisuuserien arvosta ja sitä voitaisiin käyttää liiketoimintaan liittyvien omaisuuserien tarkistuksessa alaspäin. | Kuigi Deloitte&Touche avaldas mõningat kahtlust diskonteeritud rahavoogude meetodil tehtud hindamise suhtes, leidis ta, et tegemist oli varade väärtusele antud parima võimaliku hinnanguga ja seda võis kasutada käibevara väärtuse vähendamiseks. |
| Kaluston ja kiinteistöjen lisäksi muita omaisuuseriä oli 102 miljoonan Norjan kruunun arvosta. | Lisaks masinatele ja kinnisvarale oli muude varade väärtus 102 miljonit Norra krooni. |
| Sisäisten ohjeiden nimi oli ”Oppgave-og rollefordeling, avtaleformer mellom myndighet og produksjon”. | Sise-eeskirjad kandsid pealkirja „Oppgave-og rollefordeling, avtaleformer mellom myndighet og produksjon”. |
| Norjan viranomaisten sisäisten ohjeiden 2 ja 5 luvun tulkintaa koskevien selitysten mukaisesti. | Vastavalt Norra ametiasutuste selgitustele sise-eeskirjade punktide 2 ja 5 kohta. |
| Tätä tukevat esimerkiksi sisäisten ohjeiden 3.3 ja 8 luvut. | Seda kinnitavad muu hulgas sise-eeskirjade punktid 3.3 ja 8. |
| Toisin kuin menettelyn aloittamispäätöksessä todettiin, ei myöskään ollut jälkitarkistusmekanismia. | Vastupidi menetluse algatamise otsuses öeldule puudus ka järelkorrigeerimise mehhanism. |
| Nämä 102 sopimusta perustuivat tuotanto-osaston ja tielaitoksen välisiin 67 ylläpitoa ja hoitoa koskevaan sopimukseen. | 102 lepingut tehti kindlaks tootmisosakonna ja Maanteeameti vahel sõlmitud 67 käitus- ja hoolduslepingu põhjal. |
| Ks. menettelyn aloittamispäätöksen 2.4 jakson C kohta. | Menetluse algatamise otsuse punkti 2.4 alapunkt C. |
| Ero on seurausta useampien desimaalien sisällyttämisestä päivitettyyn lukuun. | Erinevus tuleneb asjaolust, et ajakohastatud andmetes on rohkem kümnendkohti. |
| Luvut edustavat sopimusten jäljellä olevia arvoja hetkellä, jolloin sopimukset siirrettiin tuotanto-osastolta Mesta AS:lle. | Summad näitavad väärtust sel ajahetkel kui lepingud tootmisosakonnalt Mesta ASile üle anti. |
| Veidekke ASA on laskenut Excel-taulukossa esitetyt hinnat vuotuisiksi hinnoiksi, jotta olisi mahdollista arvioida niitä ja tarjouskilpailuissa tarjottuja hintoja. | Veidekke ASA arvutas Exceli tabelis esitatud hinnad aastahindadeks, et neid oleks võimalik omavahel ja pakkumistes pakutud hindadega võrrelda. |
| Luvut poikkeavat hieman Veidekke ASA:n toimittamista luvuista. | Arvud erinevad veidi Veidekke ASA esitatud arvudest. |
