| Source | Target | | ”Rapport nr. 110 ’Produksjonsavdelingens konkurranseevne Drift og vedlikehold, Statens vegvesen Akershus’ ”. | „Rapport nr. 110 Produksjonsavdelingens konkurranseevne Drift og vedlikehold, Statens vegvesen Akershus”. |
| Tien pituutta ja kilometrihintaa koskevat tiedot ovat peräisin 19.10.2000 päivätystä raportista, joka koskee suurkäräjien liikennekomitean ja asfalttialan yrittäjien yhdistyksen kokousta. | Teede pikkustja kilomeetrihinda käsitlevad andmed on võetud parlamendi transpordikomisjoni ja asfalditootjate liidu vahel 19. oktoobril 2000. aastal korraldatud kohtumise aruandest. |
| Raportissa ilmoitettu Nedre Romerikea koskevan sopimuksen hinta eroaa kuitenkin Norjan viranomaisten toimittamasta hinnasta. | Aruandes esitatud Nedre Romerike lepingu hinna ja Norra ametiasutuste esitatud hinna vahel on siiski väike erinevus. |
| ”Spørsmål fra Samferdselskomiteen om St.meld. nr. 46 (1999–2000) Nasjonal transportplan 2002–2011”. ”Spørsmål 28: Konkurransesituasjonen mellom Statens vegvesens produksjonsvirksomhet og den private asfaltbransjen”. | „Spørsmål fra Samferdselskomiteen om St.meld. nr. 46 (1999–2000) Nasjonal transportplan 2002–2011”; „Spørsmål 28: Konkurransesituasjonen mellom Statens vegvesens produksjonsvirksomhet og den private asfaltbransjen” Küsimus (nr 28) ja vastus on ära toodud 9. veebruari 2001. aasta dokumendis Innst.S. nr 119 (2000–2001), lk 183. |
| Kysymys (nro 28) ja vastaus löytyvät asiakirjasta Innst.S. nr. 119 (2000–2001), 9.2.2001, s. 183. Kysymys oli osa taustaa liikennekomitean suositukselle, joka koskee asiakirjaa St.meld. | Küsimus moodustas osa transpordikomisjoni soovitustest seoses dokumendiga St.meld. |
| Nr. 46 (1999–2000), joka hyväksyttiin 29.9.2000. | Nr. 46 (1999–2000), mis kinnitati 29. septembril 2000. |
| Siihen sisältyi sekä olemassa olevia että tulevia sopimuksia 10 vuoden aikana diskontatusta kassavirrasta. | Kuhu kuulusid nii kehtivad kui ka tulevased lepingud diskonteeritud rahavoogude 10-aastase ajavahemiku jooksul. |
| Ernst&Young on todennut, että ”ottaen huomioon, että yksilöityjen omaisuuserien ja velkojen nettoarvo ylitti toimintojen nettoarvon, sopimuksille ei määritetty arvoa, joka olisi otettava huomioon avaavassa taseessa”; tapahtuma nro 523923. | Ernst&Young väitis, et „võttes arvesse asjaolu, et tuvastatud varade ja kohustuste puhasväärtus oli tegevuste puhasväärtusest suurem, ei tuvastatud lepingute puhul lisaväärtust, mida lisada algbilanssi”; toiming nr 523923. |
| Käytetään nimeä ”Håndbok 111”. | Pealkirjaga „Håndbok 111”. |
| Ks. asiakirja ”Instruks for Statens vegvesen”, 27.5.2005. | Vt „Instruks for Statens vegvesen”, 27.5.2005. |
| Ks. tielaitoksen 4.12.2002 päivätty kirje, jossa todetaan seuraavaa: ”Kontraktene skal sikre forsvarlig drift og vedlikehold av vegnettet fram til jobbene kan utlyses ut i åpen konkurranse.” Ks. myös asiakirja St.prp. nr. 60 (2001–2002), jossa todetaan seuraavaa: ”Samtidig får forvaltningsdelen tid til å opparbeide kompetanse for å kunne meistre full konkurranseeksponering av vegvesenet sine oppgåver.” | Vt Maanteeameti 4.12.2002. aasta kiri, milles on öeldud: „Kontraktene skal sikre forsvarlig drift og vedlikehold av vegnettet fram til jobbene kan utlyses ut i åpen konkurranse.” Vt samuti St.prp. nr. 60 (2001–2002), milles on sedastatud: „Samtidig får forvaltningsdelen tid til å opparbeide kompetanse for å kunne meistre full konkurranseeksponering av vegvesenet sine oppgåver.” |
| Ks. luokkien selitykset edellä 2.4.1 kohdassa. | Vt kategooriate selgitus eespool punktis A. |
| Norjan viranomaiset ovat todenneet, että tällainen lähestymistapa antaisi tienpidon markkinoilla jo toimiville yrityksille mahdollisuuden saada kokemusta ja tehdä investointeja. | Norra ametiasutuste väitel annaks selline lähenemisviis teede käitamise ja hooldamise turul juba tegutsevatele äriühingutele võimaluse saada kogemusi ja teha investeeringuid. |
| Taulukot toimitettu tapahtumana nro 523924. | Tabelid registreeriti toiminguna nr 523924. |
| Kustannukset ovat ero tulojen ja voiton (ennen veroja) välillä. | Kulud on tulude ja maksueelse kasumi vahe. |
| WACC perustuu CAPM-malliin, joka on samankaltainen kuin malli, jota käytetään tuottoasteen määrittämisessä diskontatun kassavirran menetelmässä, ks. alaviite 76. | WACC põhineb CAPM-mudelil, mis on sarnane sellega, mida kasutatakse tootluse arvutamiseks diskonteeritud rahavoogude meetodil, vt 76. joonealune märkus. |
| WACC on yrityksen käyttämien eri rahoitusmuotojen kustannus, joka on painotettu niiden markkina-arvon perusteella. | WACC on ettevõttes kasutatavate eri rahastamiselementide maksumus, mida on kaalutud nende turuväärtusega. |
| CAPM-mallia käytetään oman pääoman kustannusten arvioimiseksi, kun taas vieraan pääoman kustannukset arvioidaan riskittömän omaisuuserän kustannusten perusteella siten, että siihen lisätään lainapreemio ja otetaan huomioonverovähennykset. | CAPM-mudelit kasutatakse omakapitali hinna kindlaksmääramiseks, samas kui võlgade hind määratakse kindlaks riskivabade varade hinna alusel, lisades laenu hinnalisandid ja võttes arvesse kinnipeetud makse. |
| Riskitön 3,85 prosentin korko perustuu valtion 5-vuotisten velkakirjojen (vuodet 2003–2007) tuottoon, vrt. Norjan keskuspankki. | 3,85 % suurune riskivaba intressi määr põhineb riigi viieaastaste võlakirjade (2003–2007) tootlusel; vt Norra Keskpank. |
| Markkinaehtoinen riskipreemio osoittaa tuoton, jonka toiminnanharjoittajat vaativat osakkeilta verrattuna riskittömiin sijoituksiin. | Tururiski preemia näitab, milline peab olema äriühingu tootlus võrreldes riskivabade investeeringutega. |
| 5 prosentin suuruinen markkinaehtoinen riskipreemio perustuu siihen, että toiminnanharjoittajat vaativat yleensä 3–6:ta prosenttia. | 5 % suurune tururiski preemia põhineb asjaolul, et tavaliselt peab äriühingu tootlus olema 3–6 %. |
| Se on 0,5 prosenttia korkeampi kuin PricewaterhouseCoopersin vuonna 2008 laatimassa raportissa ”Mesta AS – Entrepriseverdi pr. 1.januar 2008” ( ”PWC:n vuoden 2008 raportti”) esitetty riskipreemio. | See on 0,5 % kõrgem kui määr, mis on kirjas PricewaterhouseCoopers’i 2008. aasta aruandes „Mesta AS – Entrepriseverdi pr. 1.januar 2008” (edaspidi „PWC 2008. aasta aruanne”). |
| PWC:n raportti laadittiin Mesta-konsernin perustamisen yhteydessä, ja sen tarkasti tilintarkastusyhtiö BDO Noraudit. | PWC aruanne koostati seoses Mesta kontserni asutamisega ja seda kontrollisid BDO Norauditi audiitorid. |
| Tämä noudattaa PriceWaterhouseCoopersin parhaita arvostuskäytänteitä; ks. PWC:n vuoden 2008 raportti. | See on kooskõlas PriceWaterhouseCoopersi väärtuse hindamise parimate tavadega; vt PWC 2008. aasta aruanne. |
| Ks. PWC:n vuoden 2008 raportti. | Vt PWC 2008. aasta aruanne. |
| Lain 3 §. | Aruande punkt 3. |
| Laki 1935 nro 2 (”Lov om tinglysing”) ja laki 1975 nro 59 ( ”Lov om dokumentavgift”). | aasta seadus nr 2 („Lov om tinglysing”) ja 1975. aasta seadus nr 59 ( „Lov om dokumentavgift”). |
| Ensimmäiset ohjeet annettiin 21.5.1990 (”Rundskriv G-37/90 av 21.5.1990”). | Esimene ringkiri avaldati 21. mail 1990 („Rundskriv G-37/90 av 2.5.1990”). |
| Toiset ohjeet annettiin 27.6.2005 (”Rundskriv G-6/2005 av 27.6.2005”), ja ne tulivat voimaan 1.7.2005. | Teine ringkiri avaldati 27. juunil 2005 („Rundskriv G-6/2005 av 27.6.2005”) ja see jõustus 1. juulil 2005. |
| Päätös N:o 350/07/KOL, EUVL C 310, 20.12.2007, s. 5, ja ETA-täydennysosa N:o 61, 20.12.2007. | Otsus nr 350/07/COL, ELT C 310, 20.12.2007, lk 5,ja EMP kaasanne nr 61, 20.12.2007. |
| Asia T-157/01, Danske Busvognmænd v. komissio (Kok. 2004, s. II-917). | 16. märtsi 2004. aasta otsus kohtuasjas T-157/01: Danske Busvognmænd vs. komisjon (EKL 2004, lk II-917). |
| EUVL L 270, 10.10.2008, s. 1, johdanto-osan 307–308 kappale. | ELT L 270, 10.10.2008, lk 1, põhjendused 307 ja 308. |
| Thommessenin paras arvio on 2,1 miljardia Norjan kruunua; rakennussopimusten osuus on 0,4 miljardia Norjan kruunua. | Thommesseni täpseim hinnang on 2,1 miljardit Norrakrooni, samas kui ehituslepingute hind on 0,4 miljardit Norra krooni. |
| Ks. Destia-päätös, EUVL L 270, 10.10.2008, s. 1. | Viidatakse Destia otsusele (ELT L 270, 10.10.2008, lk 1). |
| Ks. myös asia N 483/2000 – Alankomaat. | Samamoodi kui juhtumis N 483/2000 Madalmaad. |
| Via Novan raportissa päätellään, että kilpailutettujen siirrettyjen sopimusten kustannustaso oli noin 32 prosenttia alhaisempi kuin vastaavien siirtymäkauden sopimusten kustannustaso. | Via Nova aruandes tõdetakse, et pakkumismenetluste teel sõlmitud üleantud lepingute hinnatase oli võrreldavate üleminekulepingute hinnatasemest 32 % madalam. |
| Asiakirjassa St.prp. nr. 1 (2001–2002) todetaan, että ”valtion tiehallinnon kokemukset osoittavat, että kilpailu johtaa 1–15 prosentin voittoon teiden ylläpidon ja hoidon alalla ja 5–10 prosentin voittoon tienrakennuksen alalla”. | Vt dokument St.prp. nr. 1 (2001–2002), milles on öeldud, et „Maanteeameti kogemused näitavad, et konkurents suurendab tulusid 1–15 % käituse ja hoolduse valdkonnas ja 5–10 % ehituse valdkonnas”. |
| EUVL L 270, 10.10.2008, s. 1, johdanto-osan 125 kappale. | ELT L 270, 10.10.2008, lk 1, põhjendus 125. |
| Päätös N:o 339/98/KOL, 3.12.1998. | 339/98/COL, 3.12.1998. |
| Virkamiesoikeuksien tilapäinen säilyttäminen oli hallituksen ja tuotanto-osaston työntekijöitä edustavien ammattiyhdistysten välinen sopimus. | Riigiteenistuja õiguste säilitamine üleminekuperioodi jooksul lepiti kokku valitsuse ja tootmisosakonna töötajaid esindavate tööorganisatsioonide vahel. |
| Asia T-157/01, Danske Busvognmænd v. komissio, Kok. 2004, s. II-917. | Esimese Astme Kohtu 16. märtsi 2004. aasta otsus kohtuasjas T-157/01: Danske Busvognmænd vs. komisjon, EKL 2004, lk II–917. |
| Norjan viranomaiset ovat viitanneet myös valvontaviranomaisen Arcus-asiassa tekemään päätökseen, jossa valvontaviranomainen hyväksyi, että sellaisten kustannusten maksaminen, jotka liittyvät entisen (julkisen) omistajan sopimusvelvoitteisiin työntekijöitä kohtaan (samoin kuin tiettyjen käynnistyskustannusten, jotka ovat välttämättömiä yrityksen (Arcusin) sopeuttamiseksi markkinaolosuhteisiin), ei ole valtiontukea; ks. päätös N:o 339/98/KOL, 3.12.1998. | Norra ametiasutused viitavad ka järelevalveameti otsusele Arcuse juhtumis, milles järelevalveamet nõustus, et endise (avalik-õigusliku) omaniku poolt töötajate ees võetud lepinguliste kohustustega seotud kulude (ja ka äriühingu Arctus turutingimustele kohandamiseks vajalike teatud stardikulude) kandmine ei ole riigiabi; vt 339/98/COL, 3. detsember 1998. |
| Raportin nimi on ”Ehdotetun arvostuksen ja avaavan taseen arviointi”. | Pealkirjaga „Väärtuse hindamise ja algbilansi ettepaneku hindamine”. |
| Ks. asiakirja St. prp. nr. 1 (2008–2009). | Vt. St.prp. nr 1 (2008–2009). |
| Norjan viranomaiset viittaavat Destia-asiaan Suomen tieliikelaitoksen rakenneuudistuksesta (EUVL L 270, 10.10.2008, s. 1). | Viidatakse Destia juhtumile, mis käsitleb Soome maanteeameti ümberkorraldamist (ELT L 270, 10.10.2008, lk 1). |
| Schjødtin väite, jonka mukaan yksityiset toiminnanharjoittajat suorittivat jo 30 prosenttia tällaisista urakoista, ei pidä paikkaansa. | Schjødti väide, et 30 % kõnealustest lepingutest juba täitsid eraettevõtjad, on ebatäpne. |
| Vaikka onkin totta, että tuotanto-osasto (tielaitoksen kautta) oli palkannut aliurakoitsijoita (tilapäisesti) toteuttamaan rajattuja töitä, kuten lumenauraus, aliurakoitsijat eivät vastanneet itsenäisesti tietyistä julkisen tieverkoston osista. | Kuigi vastab tõele, et tootmisosakond kasutas (Maanteeameti kaudu) alltöövõtjaid (ühekordsete lepingute alusel) piiratud arvu ülesannete täitmiseks, näiteks lumekoristuseks, ei vastutanud alltöövõtjad iseseisvalt avalike teede võrgu konkreetsete osade eest. |
| Teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevia sopimuksia ei myöskään voitu kilpailuttaa keskellä talvikautta 1 päivänä tammikuuta 2003. | Samuti ei saanud käitus- ja hoolduslepingutega seotud pakkumismenetlusi korraldada talvehooaja keskel 1. jaanuaril 2003. |
| Norjan viranomaiset ovat lisänneet, että yksityiset toiminnanharjoittajat eivät ilmoittaneet vastustavansa markkinoiden asteittaista avaamista. | Norra ametiasutused lisavad, et eraettevõtjad ei olnud turu järkjärgulisele avamisele vastu. |
| Päinvastoin toiminnanharjoittajat kuten Veidekke KOLO näyttivät kannattavan sitä, ks. Veidekke KOLOn 7 päivänä marraskuuta 2007 antama lausunto. | Otse vastupidi, nad näisid seda pooldavat, mida tõendab näiteks Veidekke KOLO 7. novembri 2007. aasta esitlus. |
| St.prp nr 60 (2001–2002). | St.prp (2001–2002). |
| Asiakirjassa St.prp. nr. 60 (2001–2002) todetaan, että i) 1–5 vuotta on tarkoituksenmukaisin sopimusaika teiden ylläpitoa ja hoitoa koskeville urakoille; ii) teiden ylläpito ja hoito on tärkeää tieturvallisuuden kannalta, ja sen vuoksi valvontajärjestelmät on kehitettävä ennen markkinoiden avaamista kilpailulle; ja iii) avaamalla markkinat asteittain toiminnanharjoittajilla on aikaa hankkia pätevyys ja sijoittaa kalustoon ja henkilöstöön, jotta ne pystyvät pitämään julkiset tiet kunnossa tyydyttävällä tavalla. | St.prp. nr. 60 (2001–2002), milles on öeldud, et i) 1–5 aastat on kõige kasulikum käitus- ja hoolduslepingu kehtivuse aeg; ii) teede käitamine on oluline liiklusohutuse tagamiseks ja seetõttu tuleb kontrollisüsteemid välja töötada enne turu konkurentsile avamist ja iii) kui turg avatakse järk-järgult, on ettevõtjatel aega omandada kogemusi ja investeerida masinatesse ning töötajatesse, et käitada ja hooldada avalikke teid rahuldaval tasemel. |
| Nämä olivat vuoden 1998 loppuun mennessä toteutettavia maakuntakohtaisia sopimuksia. | Maakonna tasandi lepingud, mis tuli täita 1998. aasta lõpuks. |
| Vuosina 1998–2001. | 1998.–2001. aastal |
| Bærum-sopimuksesta korkein tarjous oli 212 miljoonaa Norjan kruunua ja alhaisin 73 miljoonaa Norjan kruunua; ii) Nedre Romerike-sopimuksesta korkein tarjous oli 72 miljoonaa Norjan kruunua ja alhaisin 56 miljoonaa Norjan kruunua, iii) Ibestad/Dyrøy -sopimuksesta korkein tarjous oli 63 miljoonaa Norjan kruunua ja alhaisin 30 miljoonaa Norjan kruunua; ja iv) Lågendalen-sopimuksesta korkein tarjous oli 59 miljoonaa Norjan kruunua ja alhaisin 46 miljoonaa Norjan kruunua. | Bærumi lepingu puhul oli kõrgeim pakkumus 212 miljonit Norra krooni ja madalaim 73 miljonit Norra krooni; ii) Nedre Romerike lepingu puhul oli kõrgeim pakkumus 72 miljonit Norra krooni ja madalaim 56 miljonit Norra krooni, iii) Ibestad/Dyrøy lepingu puhul oli kõrgeim pakkumus 63 miljonit Norra krooni ja madalaim 30 miljonit Norra krooni ja iv) Lågendaleni lepingu puhul oli kõrgeim pakkumus 59 miljonit Norra krooni ja madalaim 46 miljonit Norra krooni. |
| Tehtävät myös vaihtelivat. | Ka ülesanded olid erinevad. |
| Esimerkiksi joihinkin sopimuksiin sisältyivät tunneli- ja tienpäällystystyöt, kun taas toisiin sopimuksiin sisältyi vain osa tällaisista töistä. | Näiteks mõned lepingud hõlmasid tunneliehitust ja pindamistöid, samas kui teised lepingud hõlmasid üksnes osa neist töödest. |
| ”Rapport nr. 118 ’Drifts- og vedlikeholdskontrakt med funksjonsansvar Bærum 1998–2003’, laatija Statens vegvesen Region øst ”. | Rapport nr. 118 „Drifts- og vedlikeholdskontrakt med funksjonsansvar Bærum 1998–2003”; koostaja Statens vegvesen Region øst. |
| Vaikka viisi vuottakin olisi ollut mahdollinen, Norjan viranomaiset päättivät, että markkinoiden nopean avaamisen vuoksi siirtymäkauden olisi oltava korkeintaan neljä vuotta, ks. asiakirja St.prp. nr. 60 (2001–2002). | Kuigi vastuvõetav oleks olnud viis aastat, otsustasid Norra ametiasutused, et turu kiire avamise huvides ei tohiks üleminekuperiood olla pikem kui neli aastat; vt St.prp. nr. 60 (2001–2002). |
| Ei ollut merkkejä siitä, että markkinatoimijat olisivat vastustaneet markkinoiden asteittaista avaamista. | Puuduvad tõendid selle kohta, et turul tegutsevad ettevõtjad oleks olnud turu järkjärgulisele avamisele vastu. |
