Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Norjan viranomaiset viittaavat komission lähestymistapaan Suomen tieliikelaitoksen rakenneuudistusta koskevassa Destia-asiassa (EUVL L 270, 10.10.2008, s. 1).Viidatakse komisjoni seisukohale Destia juhtumis, mis käsitleb Soome maanteeameti ümberkorraldamist (ELT L 270, 10.10.2008, lk 1).
Destia-asia, joka koskee Suomen tieliikelaitoksen rakenneuudistusta (EUVL L 270, 10.10.2008, s. 1), johdanto-osan 307–309 kappale.Otsus Destia juhtumis, mis käsitleb Soome maanteeameti ümberkorraldamist (ELT L 270, 10.10.2008, lk 1), põhjendused 307–309.
Vaikka 25 kohdassa todetaan, että ilmoittamatta jätetyn tuen tapauksessa valvontaviranomainen soveltaa sääntöjä, jotka olivat voimassa tuen myöntämishetkellä (mikä merkitsee sitä, että suuntaviivoja ei sovelleta suoraan), niitä voidaan soveltaa analogisesti.Kuigi punktis 25 on sätestatud, et teatamata jäetud abi korral kohaldab järelevalveamet abi andmise ajal kehtinud sätteid (mis tähendab, et suunised ei ole otse kohaldatavad), võib suuniseid kohaldada analoogia põhjal.
Toisin sanoen edellytyksenä ei ollut, että etu (joka on seurausta vapautuksesta) johtaisi suurempaan arvostukseen.Teisiti öeldes ei eeldatud, et (tasust vabastamisest tuleneva) eelise tulemuseks on suurem omakapital.
Asia T-157/01, Danske Busvognmænd v. komissio, ks. edellä, 57 kohta.Eespool viidatud otsus kohtuasjas T-157/01: Danske Busvognmænd vs. komisjon, punkt 57.
Ks. myös Euroopan komission esittämät perustelut Suomen tieliikelaitoksen rakenneuudistusta koskevassa Destia-asiassa (EUVL L 270, 10.10.2008, s. 1).Vt ka Euroopa Komisjoni seisukohta, mis esitati Destia juhtumis, mis käsitleb Soome maanteeameti ümberkorraldamist (ELT L 270, 10.10.2008, lk 1).
Asia 173/73, Italia v. komissio, Kok. 1974, s. 709, 13 kohta; asia C-310/85, Deufil, Kok. 1987, s. 901, 8 kohta; asia C-241/94, Ranska v. komissio, Kok. 1996, s. I-4551, 20 kohta.Euroopa Kohtu 2. juuli 1974. aasta otsus kohtuasjas 173/73: Itaalia vs. komisjon, EKL 1974, lk 709, punkt 13; 24. veebruari 1987. aasta otsus kohtuasjas C-310/85: Deufil vs. komisjon, EKL lk 901, punkt 8; 26. septembri 1996. aasta otsus kohtuasjas C-241/94: Prantsusmaa vs. komisjon, EKL lk I–4551, punkt 20.
Asia C-387/92, Banco Exterior de España, Kok. 1994, s. I-877, 13 ja 14 kohta, asia C-222/04, Cassa di Risparmio di Firenze ym., Kok. 2006, s. I-289, 131 kohta.Euroopa Kohtu 15. märtsi 1994. aasta otsus kohtuasjas C-387/92: Banco Exterior, EKL lk I–877, punktid 13 ja 14; 10. jaanuari 2006. aasta otsus kohtuasjas C-222/04: Cassa di Risparmio di Firenze jt, EKL 2006, lk I–289, punkt 131.
Ks. esimerkiksi asia La Poste (EUVL L 63, 7.3.2008, s. 16), ja asia C 25/2008, France Télécom, 20.8.2008.Vt näiteks komisjoni otsus juhtumis La Poste (ELT L 63, 7.3.2008, lk 16) ja 20. augusti 2008. aasta otsus juhtumis C 25/2008 France Télécom.
Asia C-5/01, Belgia v. komissio, ks. edellä, 40 kohta, ja asia C-241/94, Ranska v. komissio, ks. edellä, 12 kohta.Vt eespool viidatud otsus kohtuasjas C-5/01: Belgia vs. komisjon, punkt 40, ja eespool viidatud otsus kohtuasjas C-241/94: Prantsusmaa vs. komisjon, punkt 12.
Katso esimerkiksi vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi myönnettävää tukea koskevien suuntaviivojen 3.2.6. jakso sekä asia C-251/97, Ranska v. komissio, Kok. 1999, s. I-6639, 40 kohta.Vt näiteks raskustes olevate äriühingute päästmiseks ja ümberkorraldamiseks antava riigiabi suuniste punkt 3.2.6 ja Euroopa Kohtu 5. oktoobri 1999. aasta otsus kohtuasjas C-251/97: Prantsusmaa vs. komisjon, EKL 1999, lk I-6639, punkt 40.
Ks. myös komission päätökset asioissa OTE (EUVL L 243, 11.9.2008, s. 7); La Poste (EUVL L 63, 7.3.2008, s. 16); ja France Télécom, C 25/2008, 20.8.2008.Vt kakomisjoni otsused juhtumites OTE (ELT L 243, 11.9.2008, lk 7), La Poste (ELT L 63, 7.3.2008, lk 16) ja 20. augusti 2008. aasta otsus juhtumis C 25/2008 France Télécom.
Asia C-241/94, Ranska v. komissio, Kok. 1996, s. I-4551.Euroopa Kohtu 26. septembri 1996. aasta otsus kohtuasjas C-241/94: Prantsusmaa vs. komisjon, EKL 1996, lk I-4551.
Asia C-5/01, Belgia v. komissio, Kok. 2002, s. I-11991, 40 kohta.Euroopa Kohtu 12. detsembri 2002. aasta otsus kohtuasjas C-5/01: Belgia vs. komisjon, EKL 2002, lk I-11991 punkt 40.
Mestan tilintarkastaja vahvisti, että varojen käytössä noudatettiin sisäisiä ohjeita (jotka perustuvat lainsäädännön valmisteluasiakirjoihin, kuten asiakirjaan St.prp. nr. 1 Tillegg nr. 1 (2002–2003)).Mesta ASi audiitor kontrollis, kas vahendite kasutamine on kooskõlas sise-eeskirjadega (mis põhinesid õigusakti ettevalmistavatel dokumentidel, näiteks dokumendil St. prp. nr. 1 Tillegg nr. 1 (2002–2003)).
Ks. Norjan viranomaisten 6 päivänä heinäkuuta 2009 päivätyn kirjeen liite 3 (tapahtuma nro 523766).Vt Norra ametiasutuste 6. juuli 2009. aasta kirja 3. lisa (toiming nr 523766).
Ks. Mesta-lain 4 §.Vt Mesta seaduse § 4.
Esimerkiksi yhdistetyt asiat T-228/99 ja T-233/99, Westdeutsche Landesbank Girozentrale ja Nordrhein-Westfalenin osavaltio v. komissio (Kok. 2003, s. II-435).Näiteks Esimese Astme Kohtu 6. märtsi 2003. aasta otsus liidetud kohtuasjades T-228/99 ja T-233/99: Westdeutsche Landesbank Girozentrale, Land Nordrhein-Westfalen vs. komisjon, EKL 2003, lk II–435.
Ks. valtiontukisuuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkisiin teollisuusyrityksiin.Vt riigiabi suunised riigiabisätete kohaldamise kohta tootmissektori riigiettevõtetele.
Suuntaviivoja sovelletaan kuitenkin myös muilla aloilla.Suuniseid kohaldatakse siiski ka muude sektorite suhtes.
Periaatetta selitetään 3 jaksossa, jossa todetaan, että ”neutraliteettiperiaatteen noudattamisen varmistamiseksi tukea on arvioitava erona niiden ehtojen, joilla valtio myönsi varat julkiselle yritykselle, ja niiden ehtojen välillä, joita yksityinen sijoittaja pitäisi hyväksyttävinä myöntäessään rahoitusta vastaavalle yksityiselle yritykselle toimiessaan markkinatalouden tavanomaisissa olosuhteissa (jäljempänä ’markkinataloussijoittajaperiaate’) ”.Põhimõtet on selgitatud punktis 3, kus on sätestatud: „Selleks et tagada neutraalsuse põhimõtte järgimine, tuleb riigiabi hinnata erinevusena tingimuste vahel, millega riik eraldab vahendid riigiettevõttele ja millega tavapärastel turutingimustes tegutsev erainvestor nõustuks eraldama vahendeid võrreldavale eraõiguslikule äriühingule (edaspidi „turutingimustes tegutseva investori põhimõte”). ”
Ks. valtion omistusosuuksia yrityksissä ja tukea julkisille yrityksille koskevien valtiontukisuuntaviivojen 6 kohdan c alakohdan ensimmäinen alakohta.Vt riigi osalust ettevõtetes käsitlevaid eeskirju ja riigi osalusega äriühingutele antavat abi käsitlevate riigiabi suuniste punkti 6 alapunkti c esimene taane.
Ks. valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkisiin teollisuusyrityksiin annettujen valtiontukisuuntaviivojen 7.1 jakso.Riigiabisätete kohaldamist tootmissektori riigiettevõtetele käsitlevate riigiabi suuniste punkt 7.1.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on vahvistanut tämän tavan soveltaa markkinataloussijoittajaperiaatetta; ks. yhdistetyt asiat T-228/99 ja T-233/99, Westdeutsche Landesbank Girozentrale ja Nordrhein-Westfalenin osavaltio v. komissio (Kok. 2003, s. II-435, 254 ja 258 kohta).Turutingimustes tegutseva investori põhimõtte sellist kohaldamist on kinnitanud Esimese Astme Kohus; vt otsus liidetud kohtuasjades T-228/99 ja T-233/99: Westdeutsche Landesbank Girozentrale, Land Nordrhein-Westfalen vs. komisjon, EKL 2003, lk II–435, punktid 254 ja 258.
Asia T-17/02, Olsen v. komissio, Kok. 2005, s. II-2031, 264 kohta (muutoksenhaku: C-320/05 P (EUVL C 271, 29.10.2005, s. 14)) ja asia T-366/00, Scott v. komissio,Kok. 2007, s. II-797, 134 kohta (muutoksenhaku: C-290/07 P (EUVL C 183, 4.8.2007, s. 25)).Esimese Astme Kohtu 15. juuni 2005. aasta otsus kohtuasjas T-17/02: Olsen vs. komisjon, EKL 2005, lk II–2031, punkt 264 (apellatsioonkaebus: C-320/05 P (ELT C 271, 29.10.2005, lk 14)) ja 29. märtsi 2007. aasta otsus kohtuasjas T-366/00: Scott vs. komisjon, EKL 2007, lk 2007, II–797, punkt 134, (apellatsioonkaebus: C-290/07 P (ELT C 183, 4.8.2007, lk 25)).
Asia T-366/00, Scott v. komissio, ks. edellä, 137 kohta.Eespool viidatud otsus kohtuasjas T-366/00: Scott vs. komisjon, punkt 137.
Asia T-274/01, Valmont v. komissio, Kok. 2004, s. II-3145, 72 kohta.Esimese Astme Kohtu 16. septembri 2004. aasta otsus kohtuasjas T-274/01: Valmont vs. komisjon, EKL 2004, lk II–3145, punkt 72.
Ottamatta huomioon myöhempiä 44 miljoonan Norjan kruunun hankintoja.Jättes arvesse võtmata hilisemad ostud summas 44 miljonit Norra krooni.
Deloitte&Touchen tehtävänä tältä osin oli lopettaa ennen arvostusperiaatteiden muuttamista aloitettu tehtävä.Deloitte&Touche’i ülesandeks oli lõpetada ülesanne, millega tegeleti enne hindamispõhimõtete vahetumist.
Kuten I osan 2.4.6 jaksossa todetaan, diskontattuun kassavirtaan sisältyivät sekä nykyiset että tulevat sopimukset diskontatun kassavirran 10 vuoden pituisella jaksolla.Nagu I osa punkti 2.4 alapunktis F on öeldud, hõlmas diskonteeritud rahavoogude meetod nii kehtivaid kui ka tulevasi lepinguid diskonteeritud rahavoogude 10-aastase perioodi jooksul.
Julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskeviin kauppoihin sisältyviä valtiontukia koskevat suuntaviivat.Riigiabi suunised ametivõimude korraldatavas maa ja hoonete müügis sisalduvate riigiabi elementide kohta.
Ks. esimerkiksi asia T-14/96, Bretagne Angleterre Irlande v. komissio, Kok. 1999, s. II-319.Vt näiteks Esimese Astme Kohtu 28. jaanuari 1999. aasta otsus kohtuasjas T-14/96: Bretagne Angleterre Irlande vs. komisjon, EKL 1999, lk II–319.
T-14/96, Bretagne Angleterre Irlande v. komissio, ks. edellä, ja T-98/00, Linde v. komissio, Kok. 2002, s. II-3961.Eespool viidatud otsus kohtuasjas T-14/96: Bretagne Angleterre Irlande vs. komisjon ja Esimese Astme Kohtu 17. oktoobri 2002. aasta otsus kohtuasjas T-98/00: Linde vs. komisjon, EKL 2002, lk II–3961.
Ks. myös 12 päivänä elokuuta 2004 asiassa N 44/04 (Yhdistynyt kuningaskunta) Kansallinen kuolleiden eläinten tukijärjestelmä, tehty komission päätös, 33 kohta, ja asia N 110/08 (Saksa) Satamainfrastruktuuri – Julkinen rahoitus JadeWeserPort-hankkeelle, 75–80 kohta.Vt ka komisjoni 12. augusti 2004. aasta otsus N 44/04 (Ühendkuningriik), mis käsitleb riiklikku kava surnud loomade kohta, punkt 33, ja otsus N 110/08 (Saksamaa) sadamate infrastruktuuri kohta – JadeWeserPort projekti riiklik rahastamine, punktid 75–80.
Eli tielaitoksen.St Maanteeameti.
Asia C-280/00, Altmark Trans ja Regierungspräsidium Magdeburg, Kok. 2003, s. I-7747.Euroopa Kohtu 24. juuli 2003. aasta otsus kohtuasjas C-280/00: Altmark Trans ja Regierungspräsidium Magdeburg, EKL 2003, lk I–7747.
Ks. myös asia T-289/03, BUPA ja muut v. komissio, Kok. 2008, s. II-81.Vt ka Esimese Astme Kohtu 12. veebruari 2008. aasta otsus kohtuasjas T-289/03: BUPA jt vs. komisjon, EKL 2008, lk II–81.
Kuten Norjan viranomaiset totesivat, ennen 1.1.2003”tuotanto-osasto palkkasi yksityisiä toiminnanharjoittajia suorittamaan tiettyjä tehtäviä, esim. lumen aurausta, joillakin alueilla.” Nämä yksityiset toiminnanharjoittajat olivat pelkästään aliurakoitsijoita.Nagu Norra ametiasutused on öelnud enne 1. jaanuari 2003„kasutas NPRA Production eraettevõtjaid teatud ülesannete täitmisel, näiteks teatud piirkondade lumekoristusel.” Need eraettevõtjad olid lihtsalt alltöövõtjad.
Esimerkiksi Oslon kaupunki on tie- ja liikennelaitoksen (”Samferdselsetaten”) kautta, joka vastaa teiden ja katujen ( 1240 km) sekä niiden varrella olevien jalkakäytävien talvikunnossapidosta (lumen auraus ja suolaus), myöntänyt sopimuksia tällaisten töiden toteuttamisesta yrityksille, kuten Oslo Vei, ISS Landscaping ja Mesta AS. http://www.samferdselsetaten.oslo.kommune.no/article4242-8963.htmlNäiteks sõlmis Oslo linnavalitsus 1240 km kohalike teede ja tänavate (sh kõnniteede) talvise hoolduse (lumekoristus ja soolatamine) eest vastutava teede- ja transpordiameti (Samferdselsetaten) kaudu lepingud kõnealuste tööde tegemiseks äriühingutega Oslo Vei, ISS Landscaping ja Mesta AS: http://www.samferdselsetaten.oslo.kommune.no/article4242-8963.html
Mesta AS on esimerkiksi tehnyt sopimuksen talvikunnossapitotöistä Oslon kaupungin kanssa.Näiteks sõlmis Mesta AS Oslo linnavalitsusega talvise teehoolduse lepingu.
Esimerkki tästä oli Bærum-sopimuksen hinta (arvo noin 75 miljoonaa Norjan kruunua).Üheks näiteks oli Bærumi lepingu hind (umbes 75 miljonit Norra krooni).
Destia-asia, joka koskee Suomen tieliikelaitoksen rakenneuudistusta (EUVL L 270, 10.10.2008, s. 1), johdanto-osan 234 kappale.Destia juhtum, mis käsitleb Soome maanteeameti ümberkorraldamist (ELT L 270, 10.10.2008, lk 1), põhjendus 234.
Ks. ViaNovan raportti, joka osoitti, että niiden siirtymäsopimusten, joista järjestettiin myöhemmin julkinen tarjouskilpailu vuoden 2003 aikana, kustannustaso oli noin 32 prosenttia alhaisempi kuin vastaavien Mesta AS:lle siirrettyjen siirtymäkauden sopimusten alkuperäinen kustannustaso.Vt ViaNova aruanne, millest ilmneb, et hiljem, 2003. aastal avaliku pakkumismenetluse teel sõlmitud üleminekulepingute hinnatase oli Mesta ASile üle antud võrreldavate üleminekulepingute algsest hinnatasemest umbes 32 % madalam.
Ks. yritysten välitöntä verotusta koskevia valtiontukitoimenpiteitä koskevien suuntaviivojen 3 jakson 2 kohta.Vt riigiabi suunised äriühingute otsese maksustamisega seotud meetmete kohta, punkti 3 alapunkt 2.
Valvontaviranomainen teki 14.12.2005 kielteisen päätöksen N:o 318/05/KOL, jossa se katsoi, että heinäkuussa 2000 yritykselle Entra AS (siirrettäessä kiinteistö valtiolta Entralle) myönnetty vapautus asiakirja- ja rekisteröintimaksun maksamisesta sisälsi valtiontukea, joka ei soveltunut ETA-sopimuksen toimintaan.14. detsembril 2005 võttis järelevalveamet vastu negatiivse otsuse (318/05/COL), milles leitakse, et äriühingu Entra AS vabastamine dokumentide vormistamise tasust ja registreerimistasust 2000. aasta juulis (seoses kinnisvara üleandmisega riigilt Entrale) kujutas endast riigiabi, mis on vastuolus kehtiva EMP lepinguga.
Tässä päätöksessä valvontaviranomainen katsoi, että vapautus ei ollut osa hallinnollista käytäntöä, joka voitaisiin luokitella yleiseksi toimenpiteeksi, koska hallinnollisen käytännön (”jatkuvuusperiaate”) soveltaminen yritysten uudelleenjärjestelyyn ei ollut hallinnollinen käytäntö Entran perustamisajankohtana.Kõnealuses otsuses leidis järelevalveamet, et tasust vabastamine ei olnud osa haldustavast ega üldmeede, sest haldustava (tegevuse jätkuvuse põhimõtte) kohaldamine äriühingute ümberkorraldamisel ei olnud Entra asutamise ajal tavapärane.
Jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta annettu komission direktiivi 2006/111/EY (”avoimuusdirektiivi”).Komisjoni 16. novembri 2006. aasta direktiiv 2006/111/EÜ liikmesriikide ja riigi osalusega äriühingute vaheliste finantssuhete läbipaistvuse ning teatavate ettevõtjate finantsläbipaistvuse kohta (nn läbipaistvusdirektiiv) (ELT L 318, 17.11.2006, lk 17).
Ks. esimerkiksi komission 20 päivänä lokakuuta 2001 tekemä päätös 2006/741/EY tuesta, jonka Saksa on myöntänyt Landesbank Schleswig-Holstein – Girozentralelle, nykyinen HSH Nordbank AG (EUVLL 307, 7.11.2006, s. 134).Vt näiteks komisjoni 20. oktoobri 2004 otsus 2006/741/EÜ riigiabi kohta, mida Saksamaa andis ettevõttele Landesbank Schleswig-Holstein Girozentralele, praegu HSH Nordbank AG-le (ELT L 307, 7.11.2006, lk 134).
Päätös N:o 318/05/KOL.Otsus nr 318/05/COL.
Päätöksen 318/05/KOL II osan 1.2.1 jakso.Otsuse nr 318/05/COL II osa punkt 1.2.1.
Ks. tähän liittyen asia C-730/79, Philip Morris v. komissio, Kok. 1980 s. 2671, 11 kohta, jossa todetaan, että ”kun valtion taloudellinen tuki vahvistaa yrityksen asemaa jäsenvaltioiden välisessä kaupassa muihin, kilpaileviin yrityksiin verrattuna, tuen on katsottava vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.Sellega seoses vt Euroopa Kohtu 17. septembri 1980. aasta otsus kohtuasjas 730/79: Philip Morris vs. komisjon, EKL 980, lk 2671, punkt 11, milles on öeldud, et „kui riigi finantsabi tugevdab ettevõtja seisundit teiste ühendusesiseses kaubanduses konkureerivate ettevõtjatega võrreldes, tuleb sellist abi pidada kaubandust mõjutavaks”.
Ks. esimerkiksi asia EDF (Ranksa), EUVL L 49, 22.2.2005, s. 9; Destia (Suomi) (EUVL L 270, 10.10.2008, s. 1); OTE (Kreikka) (EUVL L 243, 11.9.2008, s. 7); La Poste (Ranska) (EUVL L 63, 7.3.2008, s. 16); ja Royal Mail (Yhdistynyt kuningaskunta), asia C7/2007, päätös 8.4.2009.Vt näiteks EDFi juhtumis (Prantsusmaa) (ELT L 49 22.2.2005, lk 9); Destia juhtumis (Soome) (ELT L 270, 10.10.2008, lk 1); OTE juhtumis (Kreeka) (ELT L 243, 11.9.2008, lk 7), La Poste’i juhtumis (Prantsusmaa) (ELT L 63, 7.3.2008, lk 16) ja 8. aprilli 2009. aasta otsuses Royal Mail’i kohta (Ühendkuningriik), C 7/07, esitatud kaalutlused.
Tämä on valvontaviranomaisen päätelmä 18 päivänä heinäkuuta 2007 tehdyssä päätöksessä N:o 349/07/KOL Norjan tielaitoksen Møre and Romsdalin aluetoimistosta.Järelevalveameti järeldused 18. juuli 2007. aasta otsuses nr 349/07/COL Norra Maanteeameti Møre ja Romsdali büroo kohta.
Ks. Mestan verkkosivut www.mesta.no ja Mesta AS:n vuosikertomus 2008, s. 2.Vt Mesta ASi veebisait: www.mesta.no ja Mesta ASi 2008. aasta aruanne, lk 2.
Koska Mesta AS:n siirtymäsopimusten nojalla tarjoamat sopimukset kattoivat vuodet 2003–2006, siis ajanjakson ennen ja jälkeen vuotta 2005, julkisesta palvelusta maksettavaa korvausta koskevia suuntaviivoja sovelletaan.Kuna teenused, mida Mesta AS üleminekulepingute alusel osutas, hõlmasid ajavahemikku 2003–2006, st nii enne kui ka pärast 2005. aastat, kohaldatakse avalike teenuste hüvitamise suuniseid analoogia põhjal.
Asia E-04/-9, Islannin pankkien ja arvopaperinvälittäjien yhdistys v. Eftan valvontaviranomainen, Eftan oikeustapauskokoelma 2006, s. 42, 65 kohta.EFTA kohtu 7. aprilli 2006. aasta otsus juhtumis E-9/04: Islandi pankurite ja väärtpaberivahendajate ühendus vs. EFTA järelevalveamet, EFTA kohtu lahendid 2006, lk 42, punkt 65.
Tämä vastaa tapaa, jolla julkisen palvelun velvoitteet oli asetettu edeltävässä alaviitteessä mainituissa komission päätöksissä.Sarnaselt eelmises joonealuses märkuses viidatud komisjoni otsusega pandud avaliku teenindamise kohustusega.
Siirtäminen vuodelta 2003 vuodelle 2004 oli alle 10 prosenttia vuotuisesta korvauksesta julkisesta palvelusta maksettavaa korvausta koskevien suuntaviivojen 20 jakson mukaisesti.aastast 2004. aastasse üle kantud summad moodustasid vähem kui 10 % aastahüvitisest kooskõlas avalike teenuste hüvitamise suuniste punktiga 20.
Päätös N:o 318/05/KOL.Otsus 318/05/COL.
Palkan säilyttämiseen liittyvää toimenpidettä (jota ei ole toteutettu ja joka ei sen vuoksi ole aiheuttanut kustannuksia) lukuun ottamatta kaikki toimenpiteet toteutettiin Mesta AS:n perustamisajankohtana ja olivat voimassa vuoden 2005 loppuun.Kõiki meetmeid, välja arvatud töötasu säilitamise meede (mida ei ole rakendatud ja millega seotud kulud järelikult puuduvad), rakendati Mesta ASi asutamise ajal ja kuni 2005. aasta lõpuni.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership