| Source | Target | | Kaikkiin toimenpiteisiin liittyvät kokonaiskustannukset arvioitiin alun perin 77 miljoonaksi Norjan kruunuksi [49], mutta Norjan viranomaisten mukaan tammikuussa 2006 aiheutuneet kokonaiskustannukset olivat noin 82,4 miljoonaa Norjan kruunua (ilman hallinnollisia kustannuksia). | Norra ametiasutused selgitasid, et kuigi kõikide meetmetega seotud kogukulu oli esialgsete hinnangute kohaselt 77 miljonit Norra krooni, [49]ulatusid kogukulud 2006. aasta jaanuariks umbes 82,4 miljoni Norra kroonini (v.a halduskulud). |
| Nämä sopimukset kattoivat tiepäällysteisiin, tiemerkintöihin, ojitukseen, hiekoitukseen sekä tulviin ja lumivyöryihin liittyviä töitä, ja niiden voimassaolo päättyisi viimeistään neljän vuoden kuluessa, eli vuoden 2006 kolmannella vuosineljänneksellä. | Nimetatud lepingud, mis hõlmasid näiteks teede pindamist, märgistamist, dreenimist, liivatamist ning üleujutuste ja lumelaviinide tagajärgede kõrvaldamist, pidid lõppema hiljemalt nelja aasta jooksul, st 2006. aasta kolmandaks kvartaliks. |
| Keston mukaan ne jakautuvat neljään luokkaan jäljempänä esitetyn mukaisesti. | Kestuse poolest võib kõnealused lepingud jagada nelja allpool nimetatud kategooriasse. |
| Tielaitoksen, ViaNova Planin ja Trafikk AS:n tilaamassa ja julkaisemassa raportissa analysoidaan sopimusten hintatasoa joulukuussa 2003 (”ViaNovan raportti”). | Aruanne, mille tellisid ja avaldasid avalike teede direktoraat, ViaNova Plan ja Trafikk AS, sisaldab analüüsi lepingute hinnataseme kohta 2003. aasta detsembris (edaspidi „ViaNova aruanne”). |
| ViaNovan raportista ilmenee, että useista Mesta AS:lle siirretyistä teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevista sopimuksista järjestettiin julkinen tarjouskilpailu tammikuussa 2003. | ViaNova aruande kohaselt korraldati mitme Mesta ASile üle antud käitamise ja hooldamise üleminekulepingu sõlmimiseks 2003. aasta jaanuaris avalikud pakkumised. |
| Norjan viranomaiset ovat toimittaneet katsauksen hinnoista, jotka olivat seurausta teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevien sopimusten kilpailuttamisesta vuosina 2003–2006. | Norra ametiasutused esitasid ülevaate hindadest, mis kujunesid 2003.–2006. aastal käitus- ja hoolduslepingute sõlmimiseks korraldatud pakkumismenetluste tulemusel. |
| Norjan viranomaisten toimittamassa katsauksessa esitetyt summat ovat (joitakin eroja lukuun ottamatta) samanlaiset kuin summat Veidekke ASA:n toimittamassa Excel-taulukossa, johon sisältyy myös taulukko, jossa verrataan voittavaa (eli alinta) tarjousta kussakin tarjouskilpailussa niihin hintoihin, joilla sopimukset siirrettiin. | Norra ametiasutuste ülevaates esitatud summad on (mõningate erinevustega) sarnased summadega, mis on esitatud Veidekke ASA toodud Exceli tabelis, mis sisaldab ka tabelit, kus võrreldakse iga pakkumismenetluse võitnud (st madalaimat) pakkumust hindadega, millega lepingud üle anti. |
| Viranomaisten toimittama katsaus niistä teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevista sopimuksista, joista on vuosina 2003–2006 järjestetty tarjouskilpailu, osoittaa Mesta AS:n voittaneen 14 sopimusta vuonna 2003 järjestetyissä 24 tarjouskilpailussa. | Ametiasutuste esitatud ülevaade käitus- ja hoolduslepingutest, mis sõlmiti 2003.–2006. aastal avalike pakkumiste teel, näitab, et Mesta AS võitis 2003. aastal korraldatud 24 pakkumisest 14. |
| Vuonna 2004 Mesta AS voitti 13 sopimusta yhteensä 25 sopimuksesta ja vuonna 2005 Mesta AS voitti 20 sopimusta yhteensä 29 sopimuksesta. | aastal võitis Mesta AS 25 pakkumisest 13 ja2005. aastal 29 pakkumisest 20. |
| Velvoite poistettiin vähitellen, ja se päättyi 1 päivänä syyskuuta 2006. | Kohustust vähendati järk-järgult ja see lõppes 1. septembril 2006. |
| Julkisen palvelun tehtävä on kuvailtu yksityiskohtaisesti tielaitoksen vuonna 1999 julkaisemassa (vuonna 2003 päivitetyssä) raportissa, joka koskee teiden ylläpidon ja hoidon standardeja [98]. | Avaliku teenindamise ülesannet on üksikasjalikult kirjeldatud Maanteeameti 1999. aasta käitus- ja hooldusnorme käsitlevas aruandes (uuendatud 2003. aastal) [98]. |
| Palvelutehtävä on annettu Mesta AS:lle kuhunkin Mesta AS:lle myönnettyyn sopimukseen sisältyvällä määräyksellä, jossa kuvaillaan lyhyesti merkitykselliset standardit ja viitataan teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevaan standardisointiraporttiin.Norjan viranomaisten mukaan edellä kuvailtu julkisen palvelun tehtävä osoitettiin Mesta AS:lle, jotta voitaisiin taata riittävä tieturvallisuuden taso syyskuuhun 2006 asti. | Avaliku teenindamise ülesanne anti Mesta ASile kõikides temaga sõlmitud lepingutes sisalduva sättega, milles esitati lühiülevaade asjaomastest normidest ning viidati käitus- ja hooldusteenuste standardimisaruandele.Norra ametiasutused selgitasid, et eelnimetatud avaliku teenindamise ülesanne anti Mesta ASile selleks, et tagada piisav liiklusohutus kuni 2006. aasta septembrini. |
| Tältä osin viranomaiset ovat todenneet, että tielaitos vastaa tieturvallisuudesta ja sen vähimmäistason varmistamisesta valvomalla korjaus- ja kunnossapitotöitä [100]. | Sellega seoses selgitasid ametiasutused, et liiklusohutuse tagamise ja miinimumnormide järgimise eest vastutab Maanteeamet, teostades järelevalvet remondi- ja hooldustööde üle ning kontrollides neid [100]. |
| Tässä yhteydessä Norjan viranomaiset ovat todenneet, että Mesta AS piti erillistä kirjanpitoa jokaisesta siirtymäsopimuksesta vuosina 2003–2006. | Sellega seoses selgitasid Norra ametiasutused, et Mesta AS pidas 2003.–2006. aastal iga üleminekulepingu kohta eraldi arvestust. |
| Näin ollen seuraavissa taulukoissa esitetyt tulot (ja kustannukset) liittyvät suoraan teiden ylläpitoa ja hoitoa koskeviin siirtymäsopimuksiin. | Seega on kõik järgmises tabelis esitatud tulud (ja kulud) otseselt seotud käitamise ja hooldamise üleminekulepingutega. |
| Seuraavassa taulukossa esitetään Mesta AS:n kustannukset, tulot ja todellinen tuottoaste teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevien siirtymäsopimusten perusteella vuosina 2003–2006. | Järgmises tabelis on esitatud ülevaade Mesta ASi käitamise ja hooldamise üleminekulepingutega seotud kuludest, tuludest ja tegelikust tootlusest 2003.–2006. aastal. |
| Norjan viranomaiset ovat tarkentaneet, että erityistä tuottoastetta ei ollut vahvistettu etukäteen teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevien siirtymäsopimusten osalta. | Norra ametiasutused täpsustasid, et konkreetset tootlust käitamise ja hooldamise üleminekulepingute osas eelnevalt ei fikseeritud. |
| Tämä perustuu sellaisten tarjouskilpailujen analysointiin, joihin sisältyy sekä rakennussopimuksia että teiden ylläpitoa ja hoitoa koskevia sopimuksia ajanjaksolla 1 päivästä elokuuta 20021 päivään helmikuuta 2008. | See väide põhineb nii 1. augustist 2002 kuni 1. veebruarini 2008 kehtinud ehituslepingute kui ka sama ajavahemiku käitus- ja hoolduslepingute sõlmimiseks korraldatud pakkumiste analüüsil. |
| Analyysin perusteella näyttää siltä, että Mesta AS:n keskimääräiset hinnat ovat nousseet tasolta, jolla ne olivat 20 prosenttia Skanskan hintoja pienemmät, Skanskan hintatason yläpuolelle. | Nimetatud analüüsist ilmneb, et Mesta ASi keskmised hinnad, mis olid algul Skanska keskmistest hindadest 20 % madalamad, on tõusnud Skanska hindadest kõrgemaks. |
| Varhaiseläkkeet, virkamieseläkeoikeuksien säilyttäminen ja erityiseneläkeiän säilyttäminen | Eelpension, riigiteenistuja pensioniõiguste säilitamine ja eripensioniea säilitamine |
| Norjan viranomaiset muistuttavat, että varhaiseläkettä tarjottiin, jotta voitaisiin vähentää virkamiesasemassa olevia työntekijöitä. | Norra ametiasutused tuletavad meelde, et eelpensioni võimalust pakuti selleks, et vähendada riigiteenistujatest töötajate arvu. |
| Norjan viranomaiset katsovat, että siirtymäsopimusten hintataso ei ylittänyt sitä, ”mitä olisi pidettävä kestävänä markkinahintana ajankohtana, jolloin siirtymäsopimukset siirrettiin …”. | Norra ametiasutused leiavad, et üleminekulepingute hinnatase ei olnud kõrgem hinnatasemest, „mida oleks saanud pidada jätkusuutlikuks turuhinnaks üleminekulepingute üleandmise ajal … ”. |
| Arvioinnin on joka tapauksessa perustuttava yrityksen perustamisajankohtana käytettävissä olleisiin tietoihin. | Igal juhul peab hindamine põhinema teabel, mis oli kättesaadav äriühingu asutamise ajal. |
| Combus-asiassa tuomioistuin totesi, että kyseessä olevan toimenpiteen ”tarkoituksena oli korvata Combusin työntekijöinä olevien virkamiesten etuoikeutettu ja kallis asema sellaisella, joka on verrattavissa Combusin kanssa kilpailevien muiden linja-autoliikennealan yritysten työntekijöiden asemaan. Tarkoituksena oli siis vapauttaa Combus rakenteellisesta haitasta suhteessa sen yksityisiin kilpailijoihin.” [154] | [154].Kuigi vastab tõele, nagu ka Combuse kohtuasjas, et käesolev juhtum on seotud hüvitisega, mille eesmärk on leevendada äriühingu (Mesta AS) struktuurilist halvemust erasektori konkurentidega võrreldes, on mõned käesoleva juhtumi põhiasjaolud Combuse omast erinevad. |
| Vaikka onkin totta, että Combus-asian tavoin tässä asiassa on kyse korvauksesta, jolla vapautetaan yritys (Mesta AS) rakenteellisesta haitasta suhteessa sen yksityisen sektorin kilpailijoihin, jotkin tämän asian aineellisoikeudelliset tosiseikat eroavat Combus-asiasta. | Järelevalveamet on arvamusel, et oluliseks erinevuseks riigiabi hindamisel on asjaolu, et Combuse juhtumis maksti hüvitist otse töötajatele, samas kui käesoleva juhtumi puhul maksab Norra riik otse Mesta ASile. |
| Myös kansallista tieverkostoa koskevien ylläpito- ja hoitotöiden osalta Norjan viranomaiset olivat ennen 1 päivää tammikuuta 2003 saaneet hinnat viidestä vuosina 1998–2001 toteutetusta koe-/pilottihankkeesta. | Aastatel 1998–2001 viie katseprojekti jaoks korraldatud pakkumismenetluste tulemusena olid Norra ametiasutused saanud siiski enne 1. jaanuari 2003 teada riikliku teedevõrgu käitus- ja hooldusteenuste hinnad. |
| Nämä hinnat olivat mukana vuonna 2000 kilpailukyvystä suoritetussa (tielaitoksen itsensä julkaisemassa) vertailuanalyysissa, joka osoitti, että tuotanto-osaston tapauksessa kustannusten osuus sopimushinnasta oli 23 prosenttiyksikköä suurempi kuin markkinatoimijoiden kanssa tehdyissä koe-/pilottisopimuksissa. | Kõnealuseid hindu kasutati (Maanteeameti enda poolt koostatud) konkurentsivõimet käsitlevas 2000. aasta võrdlusanalüüsis, mis näitas, et kulude osakaal oli tootmisosakonna lepingute hindades 23 % suurem kui turul tegutsevate ettevõtjatega sõlmitud katselepingute hindades. |
| Kirjeenvaihdosta on yksityiskohtaisempia tietoja muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä N:o 350/07/KOL, jota koskeva tiivistelmä on julkaistu EUVL:ssä C 310, 20.12.2007, s. 5, ja ETA-täydennysosassa N:o 61,20.12.2007. | Üksikasjalikum teave kirjavahetuse kohta on esitatud otsuses nr 350/07/COL ametliku uurimismenetluse algatamise kohta; otsuse kokkuvõte on avaldatud ELTs C 310, 20.12.2007, lk 5, ja EMP kaasandes nr 61, 20.12.2007. |
| Päätöksen koko teksti on julkaistu valvontaviranomaisen verkkosivustolla (www.eftasurv.int). | Otsuse täistekst on avaldatud järelevalveameti veebisaidil: www.eftasurv.int |
| Asiakirjan St.prp. nr. 1 Tillegg nr. 1 (2002–2003) 4.1 jakso ja myös kauppa- ja teollisuusministeriön 28.8.2009 päivätyn kirjeen 1.3 jakso (tapahtuma nro 528656). | Dokumendi St.prp. nr. 1 Tillegg nr. 1 (2002–2003) jagu 4.1 ja kaubandus- ja tööstusministeeriumi 28. augusti 2009. aasta kirja punkt 1.3 (toiming nr 528656). |
| ”Standard for drift og vedlikehold” vuodelta 1999, päivitetty vuonna 2003. | „Standard for drift og vedlikehold”, välja antud 1999. aastal, uuendatud 2003. aastal. |
| Joissakin maakunnissa (noin 20 %) paikalliset tielaitokset ovat poikenneet hieman standardisointiraportista paikallisten olosuhteiden vuoksi. | Mõnes maakonnas (umbes20 %) on kohalik teedeamet standardimisaruandest veidi kõrvale kaldunud, et kohandada seda vastavalt kohalikele oludele. |
| Norjan viranomaiset viittaavat Combus-asiassa annettuun tuomioon sekä valvontaviranomaisen 3 päivänä joulukuuta 1998 asiassa Arcus tekemään päätökseen N:o 339/98/KOL. | Viidatakse Combuse kohtuotsusele ja järelevalveameti otsusele Arcuse juhtumis (339/98/COL, 3. detsember 1998). |
| Ne huomauttavat, että Arcus-asiassa valvontaviranomainen totesi, että työvoiman vähentämiseen ja varhaiseläkkeisiin liittyvät kustannukset eivät olleet tukea, koska kustannukset liittyvät A/S Vinmonolopet-yhtiön sopimusvelvoitteisiin entisiä työntekijöitään kohtaan. | Norra ametiasutused märgivad, et Arcuse juhtumis leidis järelevalveamet, et tööjõu vähendamise ja eelpensioniga seotud kulude hüvitamine ei olnud riigiabi, sest kulud olid seotud A/S Vin Monopoleti lepinguliste kohustustega endiste töötajate ees. |
| Markkinat avattiin täydellisesti 1 päivänä syyskuuta 2006. | Turg avati täielikult 1. septembril 2006. aastal. |
| Asteittaisen avaamisen taustalla oli tavoite säilyttää tieturvallisuus ja luoda kestävät markkinat. | Järkjärgulise avamise eesmärk oli liiklusohutuse säilitamine ja jätkusuutliku turu loomine. |
| Julkisesta palvelusta maksettavaa korvausta koskevat suuntaviivat tulivat voimaan 20. joulukuuta 2005. | Avalike teenuste hüvitamise suunised jõustusid 20. detsembril 2005. |
| Suuntaviivojen 25 kohdassa määrätään, että ilmoittamattoman tuen tapauksessa valvontaviranomainen soveltaa määräyksiä, jotka olivat voimassa tuen myöntämisajankohtana, paitsi jos tuki myönnettiin suuntaviivojen antamisen jälkeen, jolloin suuntaviivoja on sovellettava. | Suuniste punktis 25 on sätestatud, et abi puhul millest ei ole teatatud, kohaldab järelevalveamet abi andmise ajal kehtinud sätteid, välja arvatud juhul, kui abi anti pärast suuniste vastuvõtmist – sellisel juhul tuleb kohaldada suuniseid. |
| Teiden ja tunneleiden ylläpitoa koskevat komission päätökset: N 562/05 (Italia), Società Italiana del Traforo del Monte Bianco (SITMB), päätös 16.5.2006; N 420/05 (Ranska), Tunnel du Mont Blanc et Tunnel Maurice Lemaire, päätös 22.2.2006; ja N 321/01 (Ranska), Tunnel Routière du Fréjus, päätös 20.6.2001. | Komisjoni otsused teede ja neid ühendavate tunnelite hoolduse kohta: N 562/05 (Itaalia) Società Italiana del Traforo del Monte Bianco (SITMB), 16.5.2006; N 420/05 (Prantsusmaa) Tunnel du Mont Blanc et Tunnel Maurice Lemaire, 22.2.2006, ja N 321/01 (Prantsusmaa) Tunnel Routière du Fréjus, 20.6.2001. |
| Ks. Myös Destia-asia, EUVL L 270, 10.10.2008, johdanto-osan 214–216 kappale. | Vt samuti Destia juhtum (ELT L 270, 10.10.2008, lk 1), põhjendused 214–216. |
| Thommessen toteaa myös, että hallituksen ohjeiden mukaan työnantaja voi hakea jatkuvaa jäsenyyttä työministeriöltä. | Samuti väidab Thommessen, et „valitsuse suunistes on öeldud, et tööandja võib taotleda tööministeeriumilt liikmelisuse jätkumist. |
| Jos tästä kieltäydytään, kyseinen henkilö voidaan ohjeiden mukaan liittää eläkejärjestelmään niin sanotun suljetun jäsenyyden järjestelyllä. Thommessen kysyy, onko suljettua jäsenyyttä harkittu vaihtoehtona sille, että Mesta AS:lle maksetaan korvauksia rakenneuudistustoimenpiteistä. | Kui taotlust ei rahuldata, võib isik liituda pensioniskeemiga nn suletud liikmelisuse kaudu”, ja küsib, kas Mesta ASi puhul kaaluti ümberkorraldamismeetmete hüvitamise alternatiivina suletud liikmelisust. |
| Komission direktiivi 2006/111/EY, annettu 16 päivänä marraskuuta 2006, jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta (”avoimuusdirektiivi”), EYVL L 195, 29.7.1980, s. 35, sellaisena kuin se on muutettuna EYVL:ssä L 229, 28.8.1985, s. 20, EYVL:ssä L 254, 12.10.1993, s. 16, ja EYVL:ssä L 193, 29.7.2000, s. 75. Direktiivi on otettu osaksi ETA-sopimusten liitteen XV 1a kohdalla. | Komisjoni 16. novembri 2006. aasta direktiiv 2006/111/EÜ liikmesriikide ja riigi osalusega äriühingute vaheliste finantssuhete läbipaistvuse ning teatavate ettevõtjate finantsläbipaistvuse kohta (nn läbipaistvusdirektiiv) (ELT L 318, 17.11.2006, lk 17), millega tunnistatakse kehtetuks komisjoni 25. juuni 1980. aasta direktiiv 80/723/EMÜ liikmesriikide ja riigi osalusega äriühingute vaheliste finantssuhete läbipaistvuse kohta (EÜT L 195, 29.7.1980, lk 35; direktiivi on muudetud komisjoni direktiividega 85/413/EMÜ (EÜT L 229, 28.8.1985, lk 20); 93/84/EMÜ (EÜT L 254, 12.10.1993, lk 16) ja 2000/52/EÜ (EÜT L 193, 29.7.2000, lk 75). Direktiiv on inkorporeeritud EMP lepingusse VX lisa punktiga 1a. |
| tehty 14 päivänä lokakuuta 2009, | 14. oktoober 2009, |
| valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta seitsemänkymmenennentoisen kerran lisäämällä niihin alusten hallintoyrityksille myönnettävää valtiontukea koskeva uusi luku | millega muudetakse seitsmekümne teist korda riigiabi käsitlevaid menetlus- ja sisulisi eeskirju, lisades uue peatüki laevahaldusettevõtjatele antava riigiabi kohta |
| EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN [1], joka OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen [2]ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26, OTTAA HUOMIOON EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta [3]ja erityisesti sen 24 artiklan ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan, sekä katsoo seuraavaa: VALVONTAVIRANOMAINEN varmistaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 24 artiklan nojalla ETA-sopimuksen valtiontukimääräysten soveltamisen. | EFTA JÄRELEVALVEAMET [1], VÕTTES ARVESSE Euroopa Majanduspiirkonna lepingut, [2]eriti selle artikleid 61–63 ning protokolli nr 26, VÕTTES ARVESSE EFTA riikide vahelist järelevalveameti ja kohtu asutamist käsitlevat lepingut, [3]eriti selle artiklit 24 ja artikli 5 lõike 2 punkti b, ARVESTADES, et järelevalve- ja kohtulepingu artikli 24 kohaselt jõustab järelevalveamet EMP lepingu riigiabi käsitlevad sätted, |
| VALVONTA- ja tuomioistuinsopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla valvontaviranomainen antaa ilmoituksia ja suuntaviivoja asioista, joita ETA-sopimus koskee, jos kyseisessä sopimuksessa taikka valvonta- ja tuomioistuinsopimuksessa nimenomaisesti näin määrätään tai jos valvontaviranomainen pitää sitä tarpeellisena. | ARVESTADES, et järelevalve- ja kohtulepingu artikli 5 lõike 2 punkti b kohaselt avaldab järelevalveamet teateid või suuniseid küsimuste kohta, mida EMP leping käsitleb, kui see on sätestatud kõnealuses lepingus või järelevalve- ja kohtulepingus või kui järelevalveamet seda vajalikuks peab, |
| Valvontaviranomainen PALAUTTAA MIELEEN valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt [4], jotka se hyväksyi 19 päivänä tammikuuta 1994. Euroopan yhteisöjen komissio, jäljempänä ’komissio’, antoi 10 päivänä kesäkuuta 2009 tiedonannon [5]alusten hallintoyrityksille myönnettäviä valtiontukia koskevista ohjeista.KYSEINEN TIEDONANTO on merkityksellinen myös Euroopan talousalueen kannalta. | MEENUTADES riigiabi käsitlevaid menetlus- ja sisulisi eeskirju, mille järelevalveamet kiitis heaks 19. jaanuaril 1994 [4], ARVESTADES, et 10. juunil 2009 võttis Euroopa Ühenduste Komisjon (edaspidi „komisjon”) vastu teatise, millega nähakse ette suunised laevahaldusettevõtjatele antava riigiabi kohta [5],ARVESTADES, et kõnealune teatis on oluline ka Euroopa Majanduspiirkonna jaoks, |
| ETA:n valtiontukisääntöjen yhdenmukainen soveltaminen on taattava koko Euroopan talousalueella. | ARVESTADES, et EMP riigiabi eeskirjade ühtne kohaldamine tuleb tagada kogu Euroopa Majanduspiirkonnas, |
| ETA-sopimuksen liitteen XV lopussa olevan luvun ”Yleistä” II kohdan mukaan valvontaviranomaisen on komissiota kuultuaan annettava säädökset, jotka vastaavat komission antamia säädöksiä. | ARVESTADES, et EMP lepingu XV lisa lõpus oleva peatüki „ÜLDIST” II punkti kohaseltpeab järelevalveamet pärast komisjoniga konsulteerimist vastu võtma Euroopa Komisjoni poolt vastuvõetud õigusaktidega kooskõlas olevaid õigusakte, |
| VALVONTAVIRANOMAINEN on kuullut komissiota. | OLLES konsulteerinud Euroopa Komisjoniga, |
| VALVONTAVIRANOMAINEN on kuullut EFTAn jäsenvaltioita 31 päivänä elokuuta 2009 päivätyllä kirjeellä (tapausnumerot 526393, 526395 ja 526367), | OLLES konsulteerinud EFTA riikidega 31. augusti 2009. aasta kirjaga (toimingud nr 526393, 526395 ja 526367), |
| Muutetaan valtiontuen suuntaviivoja sisällyttämällä niihin alusten hallintoyrityksille myönnettävien valtiontukien ohjeita koskeva uusi luku. | Riigiabi suuniseid muudetakse, lisades laevahaldusettevõtjatele antava riigiabi suuniseid käsitleva peatüki. |
| Tehty Brysselissä 14 päivänä lokakuuta 2009. | Brüssel, 14. oktoober 2009 |
| Valtiontuen suuntaviivojen päivitetty versio on saatavilla valvontaviranomaisen internetsivuilla: http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/. | Nende suuniste ajakohastatud versioon on avaldatud järelevalveameti veebisaidil: http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/ |
| ALUSTEN HALLINTOYRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄN VALTIONTUEN OHJEET | SUUNISED LAEVAHALDUSETTEVÕTJATELE ANTAVA RIIGIABI KOHTA |
| Tässä luvussa käsitellään alusten miehistö- ja teknisestä hallinnosta vastaavien yritysten kelpoisuutta meriliikenteen valtiontukea [1]koskevan luvun (jäljempänä ’meriliikennettä koskevat suuntaviivat’) 3.1 kohdan mukaiseen yhtiöverovähennykseen tai tonnistoveron soveltamiseen. | Käesolevas peatükis käsitletakse laevade meeskondade ja tehniliste haldajate õigust ettevõtte tulumaksu vähendamisele või meretranspordile antavat riigiabi käsitleva peatüki [1](edaspidi „merendusalased suunised”) punkti 3.1 kohasele tonnaažimaksu kohaldamisele. |
| Luvussa ei käsitellä alusten kaupalliseen hallintoon myönnettävää valtiontukea. | Peatükis ei käsitleta riigiabi laevade ärilistele haldajatele. |
| Tätä lukua sovelletaan miehistö- ja tekniseen hallintoon riippumatta siitä, tarjotaanko ne saman aluksen osalta erikseen vai yhdessä. | Käesolevat peatükki kohaldatakse meeskondade ja tehniliste haldajate suhtes, sõltumata sellest, kas asjaomane laev on nendega varustatud eraldi või koos. |
| Yleinen tausta | Üldine taust |
