| Source | Target | | Meriliikennettä koskevien suuntaviivojen mukaan alusten hallintoyritykset voivat kuulua tonnistoveron tai muun varustamoita koskevan verojärjestelyn piiriin (3.1 kohta). | Merendusalastes suunistes nähakse ette võimalus, et laevahaldusettevõtjatel on õigus tonnaažimaksule või laevandusettevõtjatele mõeldud muule maksukorrale (punkt 3.1). |
| Kelpoisuus koskee kuitenkin vain sitä, että samaa alusta varten tarjotaan sekä teknistä että miehistöhallintoa (ns. kokonaishallinto), mutta kyseiset toiminnot eivät voi kuulua tonnistoveron tai muiden verojärjestelyiden piiriin, jos ne tarjotaan erillisinä. | Siiski on see õigus vaid juhtudel, kui samale laevale pakutakse nii tehnilist kui ka meeskonnahaldust (täishaldus), samal ajal kui need teenused eraldi pakutuna ei kuulu tonnaažimaksu ega muu maksukorra alla. |
| Meriliikennettä koskevissa suuntaviivoissa edellytetään, että EFTAn valvontaviranomainen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, tutkii suuntaviivojen vaikutusta alusten hallinnointiin kolmen vuoden kuluttua [2]. | Merendusalastes suunistes on sätestatud, et EFTA järelevalveamet (edaspidi „järelevalveamet”) vaatab iga kolme aasta järel läbi merendusalaste suuniste mõju laevahaldusele [2]. |
| Tässä luvussa esitetään uuden arvioinnin tulokset ja päätelmät alusten hallintoyritysten kelpoisuudesta valtiontukeen. | Käesolevas peatükis on esitatud viimase hindamise tulemused ja järeldused laevahaldusettevõtjate õiguse kohta riigiabile. |
| Alusten hallinnointi | Laevahaldus |
| Alusten hallintoyritykset ovat yrityksiä, jotka tarjoavat varustamoille erilaisia palveluja, joita ovat esimerkiksi katsastukset, miehistön palkkaaminen ja koulutus, miehistön hallinto ja alusliikenne. | Laevahaldusettevõtjad on üksused, mis pakuvad laevaomanikele erinevaid teenuseid, nagu tehniline ülevaatus, meeskondade värbamine ja väljaõpetamine, meeskondade haldamine ja laevade käitamine. |
| Alusten hallintopalvelut jakautuvat kolmeen pääryhmään: miehistön hallinto, tekninen hallinto ja kaupallinen hallinto. | Laevahaldusteenused jagunevad kolme liiki: meeskondade haldamine, tehniline haldamine ja äriline haldamine. |
| Miehistöhallintoon kuuluvat erityisesti kaikki miehistöön liittyvät asiat, kuten sopivan pätevyyden omaavien merenkulkijoiden valinta ja palkkaaminen, palkanlaskenta, alusten asianmukaisen miehityksen varmistaminen, merenkulkijoiden pätevyyskirjojen tarkistaminen, tapaturma- ja työkyvyttömyysvakuutusten tarjoaminen merenkulkijoille, matka- ja viisumijärjestelyistä huolehtiminen, sairausvakuutuskorvaushakemusten käsittely, merenkulkijoiden tehtävistä suoriutumisen arviointi ja joissakin tapauksissa heidän kouluttamisensa. | Meeskondade haldamine hõlmab kõiki meeskonnaga seotud küsimusi, nagu sobiva kvalifikatsiooniga meremeeste valimine ja palkamine, palgalehtede koostamine, laevade asjakohase mehitatustaseme tagamine, meremeeste kvalifikatsioonitunnistuste kontrollimine, õnnetus- ja töövõimetuskindlustuse pakkumine meremeestele, hoolitsemine reisi- ja viisakorralduse eest, tegelemine tervisekindlustusnõuetega, meremeeste töötulemuste hindamine ja mõnel juhul nende väljaõpe. |
| Miehistöhallinto muodostaa selvästi suurimman osan alusten hallintoalasta koko maailmassa. | Meeskondade haldamine moodustab lõviosa kogu maailma laevahaldusest. |
| Tekniseen hallintoon kuuluu aluksen merikelpoisuuden sekä sen varmistaminen, että alus noudattaa kaikkia teknisiä ja turvallisuuteen sekä turvatoimiin liittyviä vaatimuksia. | Tehniline haldamine tagab laeva merekindluse ja selle vastavuse tehnilistele, ohutus- ja turvanõuetele. |
| Tekniseen hallintoon kuuluu erityisesti vastata aluksen korjaamista ja ylläpitoa koskevista päätöksistä. | Eelkõige vastutab tehniline haldaja laeva remondi- ja hooldusotsuste tegemise eest. |
| Tekninen hallinto muodostaa merkittävän, vaikkakin miehistön hallintoa paljon pienemmän osan alusten hallintoalasta. | Tehniline haldus moodustab märkimisväärse osa laevahaldusest, ehkki väiksema kui meeskondade haldus. |
| Kaupalliseen hallintoon kuuluu alusten kapasiteetin myynnin edistäminen ja varmistaminen. Tähän sisältyvät laivojen vuokraus, lasti- ja matkustajavarausten vastaanottaminen, markkinoinnista huolehtiminen ja edustajien nimittäminen. | Äriline haldamine hõlmab laevade võimsuse müügi reklaamimist ja selle tagamist laevade prahtimise, kauba- ja reisijateveo tellimuste vastuvõtmise, turgude kindlustamise ja esindajate määramise abil. |
| Kaupallinen hallinto on hyvin pieni osa alusten hallintoalaa. | Äriline haldamine moodustab väga väikse osa laevahaldusest. |
| Samoin kuin muukin merenkulkutoiminta, alusten hallinnointi on luonteeltaan maailmanlaajuista liiketoimintaa. | Laevade haldamine, nagu iga merendusalane tegevus, on olemuselt ülemaailmne. |
| Koska kolmansien osapuolten suorittamaa alusten hallinnointia koskevaa kansainvälistä lakia ei ole, alan vaatimuksista on sovittu yksityisoikeudellisten sopimusten puitteissa [3]. | Kuna puudub rahvusvaheline õigusakt, mis reguleeriks laevade haldamist kolmandate isikute poolt, on selle valdkonna standardid kokku lepitud eraõiguslike lepingutega [3]. |
| ETAssa alusten hallinnointia suoritetaan pääasiassa Kyproksessa. | Euroopa Majanduspiirkonnas toimub laevade haldamine peamiselt Küprosel. |
| Alusten hallintoyrityksiä on kuitenkin myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa, Tanskassa, Belgiassa ja Alankomaissa. | Kuid laevahaldusettevõtjaid on ka Ühendkuningriigis, Saksamaal, Taanis, Belgias ja Madalmaades. |
| ETA:n ulkopuolella alusten hallintoyritykset ovat sijoittautuneet pääasiassa Hongkongiin, Singaporeen, Intiaan, Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin ja Yhdysvaltoihin. | Väljaspool Euroopa Majanduspiirkonda asuvad laevahaldusettevõtjad peamiselt Hongkongis, Singapuris, Indias, Araabia Ühendemiraatides ja Ameerika Ühendriikides. |
| Alusten hallintoyritysten tukikelpoisuusedellytysten uudelleentarkastelu | Laevahaldusettevõtjate abikõlblikkuse tingimuste läbivaatamine |
| Meriliikennettä koskevat suuntaviivat annettiin vuoden 2004 maaliskuussa, minkä jälkeen useat merenkulkuvaltiot ovat liittyneet ETA:n jäseniksi. Niihin kuuluu myös Kypros, jossa alusten hallinnointiala on maailman suurin. | Pärast merendusalaste suuniste vastuvõtmist 2004. aasta märtsis on Euroopa Majanduspiirkonna liikmeks saanud mitu mereriiki, sealhulgas Küpros kui maailma suurim laevade haldaja. |
| Kyproksen jäseneksi liittyminen ja sen valmistelutyö meriliikenteen suuntaviivojen vaatimusten noudattamiseksi sekä erään yhteenliittymän Kyproksen merenkulkuviranomaisille tekemä tutkimus [4]toivat lisää tietämystä tämän alan toiminnasta ja sen kehityksestä. | Küprose ühinemine ja tema eeltöö merendusalaste suuniste täitmiseks, samuti uurimus, mille konsortsium nimetatud EMP riigi valitsuse jaoks tegi, [4]võimaldasid kõnealust tegevusala ja selle arengut paremini mõista. |
| Lisää tietoa on saatu erityisesti teknisen ja miehistöhallinnon sekä alusliikenteen välisestä yhteydestä sekä siitä, että miehistöhallinnosta ja/tai teknisestä hallinnosta vastaavat yritykset voisivat edesauttaa suuntaviivojen tavoitteiden saavuttamista.3. | Teavet saadi eriti tehnilise ja meeskondade haldamise ning laevanduse seose kohta, samuti leiti, et meeskondade ja/või tehnilised haldajad võivad aidata kaasa merendusalaste suuniste eesmärgi saavutamisele.3. |
| Alusten hallintoyritysten tukikelpoisuuden arviointi | Laevahaldusettevõtjate abikõlblikkuse hindamine |
| Toisin kuin muut merenkulkuun liittyvät palvelut, alusten hallinnointi on meriliikenteen harjoittajien ydintoimintaa, ja kyseinen palvelu hankitaan yleensä yrityksen sisältä. | Erinevalt muudest merendusega seotud teenustest on laevade haldamine meretransporditeenuste osutajate tavaline põhitegevus, mida pakutakse tavaliselt ettevõttesiseselt. |
| Alusten hallinnointi kuuluu laivaliikenteen harjoittajien luonteenomaisimpaan toimintaan. | Laevade haldamine on laevandusettevõtjate üks iseloomulikumaid tegevusalasid. |
| Nykyään se joissakin tapauksissa hankitaan kuitenkin kolmansina osapuolina toimivilta alusten hallintoyrityksiltä. | Tänapäeval antakse see mõningatel juhtudel siiski allhanke korras eraldiseisvatele laevahaldusettevõtjatele. |
| Tästä alusten hallinnoinnin ja alusliikenteen välisestä yhteydestä johtuen kolmansina osapuolina toimivat alusten hallintoyritykset ovat ammatillisia toimijoita, jotka toimivat samassa liiketoimintaympäristössä ja joilla on sama, vaikkakin erikoisaloihin jakautunut, tausta kuin varustamoilla. | Laevade haldamise ja meretranspordi seose tõttu on eraldiseisvad laevahaldusettevõtjad sama taustaga kui laevaomanikud, nad tegutsevad mõlemad samas ärikeskkonnas, ehkki nad jagunevad spetsialiseerumise järgi. |
| Alusten hallintoyritysten asiakkaina on ainoastaan varustamoja. | Laevaomanikud on laevahaldusettevõtjate ainsad kliendid. |
| Valvontaviranomainen katsoo näiden tietojen perusteella, että alusten hallinnoinnin ulkoistamisen ei pitäisi olla verotuksellisesti epäedullisemmassa asemassa yrityksen sisältä hankittuun alusten hallinnointiin nähden edellyttäen, että alusten hallintoyritykset täyttävät samat vaatimukset, joita sovelletaan varustamoihin, ja että alusten hallintoyrityksille myönnettävä tuki edistää meriliikennettä koskevien suuntaviivojen tavoitteiden saavuttamista samalla tavalla kuin varustamoille myönnettävä tuki. | Seda teavet arvestades on järelevalveamet seisukohal, et laevade haldamist allhanke korras ei tohiks maksustamisega pärssida võrreldes ettevõttesisese haldamisega, kui laevahaldusettevõtjad täidavad samu nõudeid, mis kehtivad laevaomanikele, ning abi andmine laevahaldusettevõtjale aitab kaasa merendusalaste suuniste eesmärgi saavutamisele samamoodi nagu abi andmine laevaomanikule. |
| Valvontaviranomainen katsoo erityisesti, että alusten hallintoyritykset voivat juuri erikoisalansa ja ydintoimintansa luonteen vuoksi edistää huomattavasti meriliikennettä koskevien suuntaviivojen tavoitteiden saavuttamista, erityisesti tehokkaan, turvatun ja ympäristöystävällisen meriliikenteen ja ETA-valtioissa sijaitsevan merenkulkuklusterin lujittamisen saavuttamista [5]. | Järelevalveamet on eelkõige seisukohal, et laevahaldusettevõtjad võivad just oma spetsialiseerumise ja põhitegevuse olemuse tõttu aidata kaasa merendusalaste suuniste eesmärgi saavutamisele, eriti „turvalise, tõhusa, ohutu ja keskkonnasõbraliku meretranspordi” saavutamisele ning „Euroopa Majanduspiirkonna riikides välja kujunenud merendusklastri tugevdamisele” [5]. |
| Valtiontukikelpoisuuden ulottaminen koskemaan alusten hallintoyrityksiä | Riigiabikõlblikkuse laiendamine laevahaldusettevõtjatele |
| Valvontaviranomainen sallii edellä 3 kohdassa esitettyjenseikkojen perusteella ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla meriliikennettä koskevien suuntaviivojen 3.1 kohdassa tarkoitetun alusten hallintoyrityksille myönnettävän verohelpotuksen, joka koskee yhdessä tai erillisinä tarjottavaa alusten miehistön tai teknistä hallintoa edellyttäen, että tämän luvun 5 ja 6 kohdassa määrätyt edellytykset täyttyvät. | Arvestades punktis 3 selgitatut, võimaldab järelevalveamet EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti c alusel suuniste punkti 3.1 kohast maksusoodustust laevahaldusettevõtjatele, kes tegelevad koos või eraldi laevameeskondade ja tehnilise haldamisega, kui käesoleva peatüki punktide 5 ja 6 tingimused on täidetud. |
| Teknisestä ja miehistöhallinnosta vastaaviin yrityksiin sovellettavat tukikelpoisuusedellytykset | Tehniliste ja meeskondade haldajate abikõlblikkuse tingimused |
| Alusten hallintoyrityksillä olisi tukea saadakseen oltava selkeä yhteys ETA:han ja sen talouteen meriliikennettä koskevien suuntaviivojen 3.1 kohdan mukaisesti. Lisäksi niiden olisi edistettävä suuntaviivojen tavoitteiden saavuttamista. | Abisaamiseks peavad laevahaldusettevõtjad kooskõlas merendusalaste suuniste punktiga 3.1 tõendama oma ilmset seost Euroopa Majanduspiirkonna ja selle majandusega. |
| Tällaisia tavoitteita ovat muun muassa suuntaviivojen 2.2 kohdassa luetellut tavoitteet. | Peale selle peavad nad aitama kaasa merendusalaste suuniste punktis 2.2 sätestatud eesmärkide saavutamisele. |
| Teknisestä ja miehistöhallinnosta vastaavat yritykset ovat tukikelpoisia edellyttäen, että niiden hallinnoimat alukset täyttävät kaikki tämän luvun 5.1–5.4 kohdassa asetetut vaatimukset. | Tehnilistel ja meeskondade haldajatel on õigus riigiabile tingimusel, et nende hallatavad laevad vastavad käesoleva peatüki punktides 5.1–5.4 sätestatud nõuetele. |
| Tukikelpoisten toimien on tapahduttava kokonaisuudessaan ETA:n alueelta. | Abikõlblik tegevus peab toimuma täies mahus Euroopa Majanduspiirkonna territooriumil. |
| Talouden ja työllisyyden edistäminen ETA:ssa | Euroopa Majanduspiirkonna majanduse ja tööhõive edendamine |
| Taloudellinen yhteys ETA:han osoitetaan sillä, että alusten hallinnointi tapahtuu yhden tai useamman ETA-valtion alueella ja että aluksilla ja maissa suoritettavissa tehtävissä työskentelee pääasiassa ETA-valtioiden kansalaisia. | Majanduslikku seost Euroopa Majanduspiirkonnaga näitab asjaolu, et laevade haldamine toimub ühe või mitme Euroopa Majanduspiirkonna riigi territooriumil ning nii maismaal kui ka laevadel töötavad peamiselt Euroopa Majanduspiirkonna kodanikud. |
| Hallinnoitavien alusten ja ETA:n välinen taloudellinen yhteys | Majanduslik seos hallatavate laevade ja Euroopa Majanduspiirkonna vahel |
| Alusten hallintoyrityksille voidaan myöntää kokonaisuudessaan ETA:n alueelta hallinnoituihin aluksiin liittyvää valtiontukea riippumatta siitä, hankitaanko hallinnointipalvelut yrityksen sisältä vai onko ne ulkoistettu osittain tai kokonaan yhdelle tai useammalle alusten hallintoyritykselle. | Laevahaldusettevõtjad võivad saada riigilt abi laevade eest, mida hallatakse täielikult Euroopa Majanduspiirkonna territooriumilt, sõltumata sellest, kas haldamine toimub ettevõttesiseselt või see on allhanke korras antud osaliselt või täielikult ühele või mitmele laevahaldusettevõtjale. |
| Koska alusten hallintoyrityksillä ei kuitenkaan ole täyttä määräysvaltaa asiakkaisiinsa nähden, edellä mainittu vaatimus katsotaan täytetyksi, jos vähintään kahta kolmasosaa hallinnoitujen alusten tonnistosta hallinnoidaan ETA:n alueelta. | Võttes arvesse, et laevahaldusettevõtjatel ei ole oma klientide üle täieliku kontrolli, loetakse nimetatud tingimus täidetuks, kui vähemalt kaks kolmandikku hallatavate laevade tonnaažist hallatakse Euroopa Majanduspiirkonna territooriumilt. |
| Tonnisto, joka ylittää kyseisen prosenttiosuuden ja jota ei hallinnoida kokonaisuudessaan ETA:sta, ei ole tukikelpoista [6]. | Seda osa ületav tonnaaž, mida ei hallata täielikult Euroopa Majanduspiirkonnas, ei ole abikõlblik [6]. |
| Kansainvälisten ja yhteisön vaatimusten noudattaminen | Rahvusvaheliste ja Euroopa Ühenduse standardite täitmine |
| Alusten hallintoyrityksille voidaan myöntää tukea, jos kaikki niiden hallinnoimat alukset ja miehistöt noudattavat kansainvälisiä vaatimuksia ja yhteisön lainsäädännön vaatimukset täyttyvät, erityisesti ne, jotka koskevat turvatoimia, turvallisuutta, koulutusta ja merenkulkijoiden pätevyyskirjoja, ympäristönsuojelun tasoa ja alusten työoloja. | Laevahaldusettevõtjad on abikõlblikud juhul, kui kõik laevad ja meeskonnad, mida nad haldavad, täidavad rahvusvahelisi standardeid ja Euroopa Ühenduse õiguse nõudeid, eriti neid, mis on seotud turvalisuse, ohutuse, meremeeste väljaõppe ja sertifitseerimisega, keskkonnasõbralikkusega ja töötingimustega pardal. |
| Jäsenvaltioiden lippujen alla purjehtivien alusten osuutta koskeva vaatimus (yhteys lippuun) | Lippude osatähtsuse nõue (lipuseos) |
| Meriliikennettä koskevien suuntaviivojen 3.1 kohdan kahdeksannen kappaleen mukaista jäsenvaltioiden lippujen alla purjehtivien alusten osuutta koskevaa vaatimusta sovelletaan alusten hallintoyrityksiin. | Laevahaldusettevõtjate kohta kehtib merendusalaste suuniste punkti 3.1 kaheksanda lõigu kohane lippude osatähtsuse nõue. |
| Vertailukohtana pidetään osuutta, joka purjehtii ETA-valtioiden lippujen alla päivänä, jona tämä luku hyväksytään. | Võrdlusväärtuseks tuleb võtta Euroopa Majanduspiirkonna riikide lippude osatähtsus käesoleva peatüki vastuvõtmise päeval. |
| Uusien yritysten vertailuosuus lasketaan vuoden kuluttua päivästä, jona ne aloittivat toimintansa. | Uute ettevõtjate puhul tuleb võrdlusväärtuseks võtta olukord üks aasta pärast seda, kui need alustasid tegevust. |
| Miehistöhallintoyrityksiä koskevat lisävaatimukset | Täiendavad nõuded meeskondade haldajatele |
| Merenkulkijoiden koulutus | Meremeeste väljaõpe |
| Miehistöhallintoyrityksille voidaan myöntää valtiontukea, jos kaikki hallinnoitavalla aluksella työskentelevät merenkulkijat ovat koulutettuja ja saaneet Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kansainvälisen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan vuoden 1978 yleissopimuksen (STCW-yleissopimus), sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisen pätevyyskirjan ja ovat suorittaneet hyväksyttävästi merenkulkijan turvallisuuskoulutuksen. | Meeskondade haldajatel on õigus riigiabile juhul, kui kõik hallatavatel laevadel töötavad meremehed on asjakohase hariduse ja väljaõppega, neil on kvalifikatsioonitunnistused, nagu on sätestatud Rahvusvahelise Mereorganisatsiooni meremeeste väljaõppe, diplomeerimise ja vahiteenistuse aluste rahvusvahelises muudetud konventsioonis, mis võeti vastu 1978. aastal (edaspidi nimetatud „STCW”), ning nad on edukalt läbinud kursuse isikliku ohutuse kohta laeva pardal. |
| Lisäksi miehistöhallinto on tukikelpoista, jos se täyttää STCW-yleissopimuksen ja yhteisön lainsäädännön mukaiset yhtiöiden vastuuta koskevat velvollisuudet. | Peale selle peavad meeskondade haldajad riigiabi saamiseks täitma STCW ja ühenduse õiguse nõuded äriühingute kohustuste kohta. |
| Sosiaaliset olot | Sotsiaalsed tingimused |
| Miehistöhallintoyritysten on tukea saadakseen varmistettava, että merenkulkijan työnantajana oleva varustamo tai alusten hallintoyritykset noudattavat kaikilla aluksilla täysimääräisesti Kansainvälisen työjärjestön vuodelta 2006 olevaa merityötä koskevaa yleissopimusta, jäljempänä ’merityösopimus’ [7]. | Selleks et saada riigiabi,peavad meeskondade haldajad tagama, et meremeeste tööandjad, olenemata sellest, kas need on laevaomanikud või laevahaldusettevõtjad, rakendaksid kõikidel laevadel Rahvusvahelise Tööorganisatsiooni 2006. aasta meretöönormide konventsiooni (edaspidi „MLC”) [7]sätteid. |
| Alusten hallintoyritysten on varmistettava erityisesti, että merenkulkijoiden työsopimusta [8], aluksen menetystä tai haaksirikkoutumista [9], sairaanhoitoa [10], varustamon vastuuta mukaan luettuna palkanmaksu tapaturman tai sairauden yhteydessä [11]ja kotimatkaa [12]koskevia merityösopimuksen säännöksiä sovelletaan asianmukaisesti. | Laevahaldusettevõtjad peavad eelkõige tagama, et nõuetekohaselt rakendataks MLC sätteid, mis käsitlevad meremeeste töölepinguid, [8]laeva kaotust või põhjaminekut, [9]arstiabi, [10]laevaomaniku vastutust, sealhulgas töötasu maksmist õnnetusjuhtumi või haiguse korral [11]ja tagasisõitu kodumaale [12] |
| Miehistöhallintoyritysten on varmistettava, että työ- ja lepoaikaa koskevia merityösopimuksessa määrättyjä kansainvälisiä vaatimuksia noudatetaan täysimääräisesti. | Meeskondade haldajad peavad ka tagama, et täielikult järgitaks MLCs sätestatud töö- ja puhketunde käsitlevaid rahvusvahelisi standardeid. |
| Miehistöhallintoyritysten on tukea saadakseen tarjottava myös taloudellinen takuu, jolla varmistetaan korvausten maksaminen merenkulkijoiden kuolemantapauksissa tai työstä johtuvasta tapaturmasta, sairaudesta tai vaarasta johtuvasta pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. | Et olla abikõlblik, peavad meeskondade haldajad andma rahalise tagatise, et tagada hüvitis meremehe tööõnnetusest, kutsehaigusest või ohust tingitud surma või pikaajalise töövõimetuse korral. |
| Veron laskeminen | Maksu arvestamine |
