| Source | Target | | Valvontaviranomainen soveltaa myös alusten hallintoyritysten tapauksessa meriliikennettä koskevien suuntaviivojen periaatetta, jonka mukaan se sallii vääristymien välttämiseksi ainoastaan sellaiset järjestelmät, joiden seurauksena samaan toimintaan tai tonnistoon kohdistuva verorasitus on yhdenmukainen kaikissa ETA-valtioissa. | Järelevalveamet kohaldab ka laevahaldusettevõtjate suhtes merendusalastes suunistes sisalduvat põhimõtet, mille kohaselt kiidab ta turumoonutuste vältimiseks heaks vaid need maksukavad, mis tagavad Euroopa Majanduspiirkonna riikidele sama tegevusala ja sama tonnaaži eest ühtse maksukoormuse. |
| Tämä merkitsee sitä, että kokonaan veroista vapauttamista tai vastaavia järjestelmiä ei sallita [13]. | See tähendab, et täielikku maksuvabastust ega samaväärseid kavu heaks ei kiideta [13]. |
| Alusten hallintoyrityksiin sovellettava vero ei tietenkään voi olla sama jota sovelletaan alusten omistajiin, koska alusten hallintoyritysten liikevaihto on tietyn aluksen osalta paljon varustamon liikevaihtoa pienempi. | Laevahaldusettevõtjate puhul kasutatav maks ei saa ilmselt olla sama, mida kohaldatakse laevaomanike suhtes, sest konkreetse laeva puhul on laevahaldusettevõtja käive palju väiksem kui laevaomaniku oma. |
| Edellä 2.3 kohdassa mainitun tutkimuksen sekä aiemmin saatujen ilmoitusten mukaan alusten hallintoyrityksiin sovellettavan veropohjan olisi oltava noin 25 prosenttia (tonnistona tai teoreettisena tuottotasona) siitä määrästä, jota sovellettaisiin varustamoon saman aluksen tai tonniston osalta. | Punktis 2.3 nimetatud uurimuse ja varem saadud teatiste kohaselt peaks laevahaldusettevõtjate suhtes kohaldatav maksubaas olema umbes 25 % (tonnaažilt või mõtteliselt kasumilt) sellest, mida võetaks sama laeva või tonnaaži eest laevaomanikult. |
| Sen vuoksi valvontaviranomainen edellyttää, että alusten hallintoyrityksiä koskevissa tonnistoverojärjestelmissä sovelletaan vähintään 25 prosentin suuruista osuutta [14]. | Seetõttu nõuab järelevalveamet, et laevahalduse tonnaažimaksukavade raames kohaldataks vähemalt 25 % määra [14]. |
| Jos alusten hallintoyrityksillä on toimintaa, joka ei ole tukikelpoista tämän luvun puitteissa, niiden on pidettävä erillistä kirjanpitoa tällaisista toimista. | Kui laevahaldusettevõtjad tegelevad muude tegevusaladega, mis ei ole käesoleva peatüki kohaselt riigiabikõlblikud, peavad nad nende tegevusalade kohta eraldi raamatupidamisarvestust pidama. |
| Jos alusten hallintoyritykset teettävät osan toiminnastaan alihankintana kolmannella osapuolella, viimeksi mainitulle ei voida myöntää valtiontukea. | Kui laevahaldusettevõtjad annavad osa oma tegevusest töövõtu korras kolmandatele isikutele, ei ole viimati nimetatutel õigust saada riigiabi. |
| Soveltaminen ja uudelleentarkastelu | Kohaldamine ja läbivaatamine |
| Valvontaviranomainen soveltaa tämän luvun ohjeita niiden hyväksymispäivästä alkaen. | Järelevalveamet kohaldab käesolevas peatükis esitatud suuniseid alates nende vastuvõtmisest. |
| Alusten hallintoyrityksille myönnettävä valtiontuki sisällytetään meriliikennettä koskevien suuntaviivojen 13 kohdan mukaiseen yleiseen uudelleentarkasteluun. | Laevahaldusettevõtjatele antav riigiabi lisatakse merendusalaste suuniste üldläbivaatamisel, mida näeb ette suuniste punkt 13. |
| Saatavissa EFTAn valvontaviranomaisen internetsivulla http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/. | Suunised on avaldatud järelevalveameti veebisaidil http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/. |
| Ks. meriliikennettä koskevien suuntaviivojen alaviite 20. | Vt merendusalaste suuniste joonealune märkus 20. |
| Esimerkiksi BIMCO’s Standard Ship Management Agreement SHIPMAN 98 -sopimus, jota käytetään usein alusten hallinnointiyritysten ja varustamoiden välisissä yhteyksissä. | Üheks näiteks on „BIMCO laevade haldamise tüüpleping SHIPMAN 98”, mida sageli kasutatakse laevahaldusettevõtjate ja laevaomanike suhetes. |
| Study on Ship Management in Cyprus and in the European Union, 31.5.2008, erään yhteenliittymän Kyproksen merenkulkuviranomaisille Wienin kansantalouden ja liikkeenjohdon alan yliopiston johdolla tekemä tutkimus. | Uurimus laevade haldamisest Küprosel ja Euroopa Liidus, 31. mai 2008, Küprose valitsuse tellimusel koostanud konsortsium Viini Majandus- ja Ärijuhtimise Kõrgkooli juhtimisel. |
| Meriliikennettä koskevien suuntaviivojen 2.2 kohta. | Merendusalaste suuniste punkt 2.2. |
| Se, ettei kaksi kolmasosaa -sääntöä noudateta, ei vaikuta alusten hallintoyrityksen tukikelpoisuuteen sinänsä. | Samal ajal ei mõjuta 2/3–reegli mittetäitmine laevahaldusettevõtja abikõlblikkust. |
| On muistutettava, että eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet ovat tehneet sopimuksen, johon sisällytettiin olennainen osa vuoden 2006 merityötä koskevaa yleissopimusta, joka on puolestaan sisällytetty yhteisön oikeuteen Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestön(ECSA) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) merityötä koskevasta yleissopimuksesta, (2006), tekemän sopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 1999/63/EY muuttamisesta 16 päivänä helmikuuta 2009 annetulla neuvoston direktiivillä 2009/13/EY (EUVL L 124, 20.5.2009, s. 30). | Tuleks meenutada, et Euroopa sotsiaalpartnerid sõlmisid kokkuleppe võtta kasutusele 2006. aasta meretöönormide konventsiooni asjakohane osa, mis on kaasatud ühenduse õigusesse nõukogu 16. veebruari 2009. aasta direktiiviga nr 2009/13/EÜ, millega rakendatakse Euroopa Ühenduse Reederite Ühingu (ECSA) ja Euroopa Liidu Transporditööliste Ametiühingute Liidu (FST) sõlmitud kokkulepet 2006. aasta meretöönormide konventsiooni kohta ja muudetakse direktiivi 1999/63/EÜ (ELT L 124, 20.5.2009, lk 30). |
| Direktiiviä 2009/13/EY ollaan parhaillaan sisällyttämässä ETA-sopimukseen. | Direktiivi 2009/13/EÜ inkorporeeritakse praegu EMP lepingusse. |
| Merityösopimuksen 2 osaston sääntö 2.1 ja normi A2.1 (Merenkulkijoiden työsopimus). | MLC 2. jaotise eeskiri 2.1 ja standard A2.1 (Meremeeste töölepingud). |
| Valvontaviranomainen haluaa korostaa tässä suuntaviivojen luvussa, että mekanismilla, jota käytetään sekä alusten hallintoyritysten että varustamoiden maksettavaksi kuuluvan veron laskemiseksi, ei sinällään ole merkitystä. Sillä ei etenkään ole merkitystä sen kannalta, sovelletaanko teoreettiseen voittoon perustuvaa järjestelmää vai ei. | Järelevalveamet kasutab võimalust rõhutadasuuniste käesolevas peatükis, et laevahaldusettevõtjate ja laevaomanike maksude arvutamise mehhanism ise ei ole oluline; eelkõige on ebaoluline, kas kohaldatakse mõttelisel kasumil põhinevat süsteemi või mitte. |
| Jos varustamo on tukikelpoinen, se vastaa koko tonnistoverosta. | Abikõlblik laevaomanik vastutab kogu tonnaaimaksu eest. |
| Sama, 2 osaston sääntö 2.6 ja normi A2.6 (Merenkulkijan oikeus korvaukseen aluksen menetyksen tai haaksirikkoutumisen johdosta). | Samas, 2. jaotise eeskiri 2.6 ja standard A2.6 (Meremehe kompensatsioon laeva kaotuse või põhjamineku korral). |
| Sama, 4 osaston sääntö 4.2 ja normi A4.2 (Varustamon vastuu). | Samas, 4. jaotise eeskiri 4.2 ja standard A4.2 (Laevaomanike vastutus). |
| Sama, 2 osaston sääntö 2.5 ja normi A2.5 (Kotimatka). | Samas, 2. jaotise eeskiri 2.5 ja standard A2.5 (Tagasisõit kodumaale). |
| annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, | 25. november 2009, |
| valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 74. kerran lisäämällä niihin uusi luku perusteista koulutukseen myönnettävän, yksittäistä ilmoitusta edellyttävän valtiontuen soveltuvuuden arvioimiseksi | millega seitsmekümne neljandat korda muudetakse riigiabi käsitlevaid menetlus- ja sisulisi eeskirju, lisades uue peatüki, mis käsitleb koolituseks antava ja eraldi teatamise kohustusega riigiabi ühisturuga kokkusobivuse analüüsi kriteeriumeid |
| EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN [1], joka OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen [2]ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26, OTTAA HUOMIOON EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta [3]ja erityisesti sen 24 artiklan ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan, SEKÄ KATSOO SEURAAVAA Valvontaviranomainen varmistaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 24 artiklan nojalla valtiontukea koskevien ETA-sopimuksen määräysten soveltamisen. | EFTA JÄRELEVALVEAMET [1], VÕTTES ARVESSE Euroopa Majanduspiirkonna lepingut, [2]eriti selle artikleid 61–63 ja protokolli nr 26, VÕTTES ARVESSE EFTA riikide vahelist järelevalveameti ja kohtu asutamist käsitlevat lepingut, [3]eriti selle artiklit 24 ja artikli 5 lõike 2 punkti b, ARVESTADES, et järelevalve- ja kohtulepingu artikli 24 kohaselt jõustab järelevalveamet EMP lepingu riigiabi käsitlevad sätted, |
| SEKÄ KATSOO SEURAAVAA Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla valvontaviranomainen antaa tiedonantoja ja suuntaviivoja asioista, joita ETA-sopimus koskee, jos kyseisessä sopimuksessa tai valvonta- ja tuomioistuinsopimuksessa nimenomaisesti näin määrätään tai jos valvontaviranomainen pitää sitä tarpeellisena. | ARVESTADES, et järelevalve- ja kohtulepingu artikli 5 lõike 2 punkti b kohaselt avaldab järelevalveamet teateid või suuniseid küsimuste kohta, mida EMP leping käsitleb, kui see on sätestatud kõnealuses lepingus või järelevalve- ja kohtulepingus või kui EFTA järelevalveamet seda vajalikuks peab, |
| Valvontaviranomainen PALAUTTAA MIELEEN valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt, jotka se hyväksyi 19 päivänä tammikuuta 1994 [4]. SEKÄ KATSOO SEURAAVAA Euroopan yhteisöjen komissio, jäljempänä ’komissio’, antoi 11 päivänä elokuuta 2009 tiedonannon perusteista koulutukseen myönnettävän, yksittäistä ilmoitusta edellyttävän valtiontuen soveltuvuuden arvioimiseksi [5].SEKÄ KATSOO SEURAAVAA Kyseinen tiedonanto on merkityksellinen myös Euroopan talousalueen kannalta. | MEENUTADES riigiabi käsitlevaid menetlus- ja sisulisi eeskirju, mille järelevalveamet kiitis heaks 19. jaanuaril 1994 [4], ARVESTADES, et 11. augustil 2009 avaldas Euroopa Ühenduste Komisjon (edaspidi „EÜ komisjon”) teatise „Koolituseks antava ja eraldi teatamise kohustusega riigiabi ühisturuga kokkusobivuse analüüsi kriteeriumid” [5],ARVESTADES, et kõnealune teatis on oluline ka Euroopa Majanduspiirkonna jaoks, |
| SEKÄ KATSOO SEURAAVAA ETA:n valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen on varmistettava koko Euroopan talousalueella. | ARVESTADES, et EMP riigiabi eeskirjade ühtne kohaldamine tuleb tagada kogu Euroopa Majanduspiirkonnas, |
| SEKÄ KATSOO SEURAAVAA ETA-sopimuksen liitteen XV lopussa olevan luvun ”YLEISTÄ” II kohdan mukaan valvontaviranomaisen on komissiota kuultuaan annettava säädökset, jotka vastaavat komission antamia säädöksiä. | ARVESTADES, et EMP lepingu XV lisa lõpus oleva peatüki „ÜLDIST” II punkti kohaselt peab järelevalveamet pärast komisjoniga konsulteerimist vastu võtma Euroopa Komisjoni poolt vastu võetud õigusaktidega kooskõlas olevaid õigusakte, |
| Valvontaviranomainen PALAUTTAA MIELEEN, että se on kuullut EFTA-valtioita 2 päivänä lokakuuta 2009 päivätyllä kirjeellä (tapausnumerot 532318, 532294 ja 532322), | MEENUTADES, et järelevalveamet on kõnealuses küsimuses EFTA riikidega nõu pidanud 2. oktoobri 2009. aasta kirjaga (toimingud nr 532318, 532294 ja 532322), |
| ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: | ON VASTU VÕTNUD KÄESOLEVA OTSUSE: |
| Muutetaan valtiontuen suuntaviivoja sisällyttämällä niihin uusi luku perusteista koulutukseen myönnettävän, yksittäistä ilmoitusta edellyttävän valtiontuen soveltuvuuden arvioimiseksi. | Riigiabi suuniseid muudetakse uue peatüki (mis käsitleb koolituseks antava ja eraldi teatamise kohustusega riigiabi ühisturuga kokkusobivuse analüüsi kriteeriumeid) lisamise kaudu. |
| Uusi luku on tämän päätöksen liitteenä. | Uus peatükk on esitatud käesoleva otsuse I lisas. |
| Suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan soveltamista ja tulkitsemista varten, valvontaviranomainen hyväksynyt ja antanut 19. tammikuuta 1994 (Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 231, 3.9.1994, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 32, 3.9.1994, s. 1). Jäljempänä ’valtiontuen suuntaviivat’. | Suunised EMP lepingu artiklite 61 ja 62 ning järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 artikli 1 kohaldamiseks ja tõlgendamiseks, mille EFTA järelevalveamet võttis vastu ja avaldas 19. jaanuaril 1994 ning mis on avaldatud Euroopa Liidu Teatajas L 231, 3.9.1994, lk 1, ja EMP kaasandes nr 32, 3.9.1994, lk 1 (edaspidi „riigiabi suunised”). |
| Valtiontuen suuntaviivojen ajantasaistettu versio on saatavilla valvontaviranomaisen verkkosivuilla: http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/. | Riigiabi suuniste ajakohastatud versioon on avaldatud järelevalveameti veebisaidil http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/ |
| PERUSTEET KOULUTUKSEEN MYÖNNETTÄVÄN, YKSITTÄISTÄ ILMOITUSTA EDELLYTTÄVÄN VALTIONTUEN SOVELTUVUUDEN ARVIOIMISEKSI [1]1. | KOOLITUSEKS ANTAVA JA ERALDI TEATAMISE KOHUSTUSEGA RIIGIABI ÜHISTURUGA KOKKUSOBIVUSE ANALÜÜSI KRITEERIUMID [1]1. |
| Koulutuksella on yleensä myönteisiä ulkoisvaikutuksia koko yhteiskuntaan, sillä se tuottaa lisää ammattitaitoisia työntekijöitä, joiden joukosta yritykset voivat valita työvoimansa, ja parantaa talouden kilpailukykyä sekä edistää innovatiivisempaa tietoyhteiskuntaa. | Tavaliselt mõjub koolitus soodsalt kogu ühiskonnale, sest suurendab nende oskustööliste hulka, keda ettevõtjad saavad kasutada, parandab majanduse konkurentsivõimet ja edendab teadmistepõhist ühiskonda, mis suudab kaasa tuua senisest innovatiivsema arengu. |
| Yritykset saattavat kuitenkin tarjota työntekijöilleen koulutusta vähemmän kuin olisi optimaalista yhteiskunnan kannalta, jos työntekijät voivat vapaasti vaihtaa työnantajaa ja muut yritykset voivat hyötyä toisten yritysten kouluttamien työntekijöiden palkkaamisesta. | Ettevõtjad võivad siiski pakkuda ühiskonna seisukohast optimaalsest tasemest vähem koolitust juhul, kui töötajatel on võimalus tööandjat vabalt vahetada ja kui teised ettevõtjad saavad kasu, värvates nende poolt varem koolitatud töötajaid. |
| Tämä koskee erityisesti koulutusta, joka kohdistuu yrityksestä toiseen siirrettävissä oleviin taitoihin. | See kehtib eelkõige koolituse puhul, mis on suunatud ettevõtjate vahel üle kantavate oskuste arendamiseks. |
| Valtiontuella voidaan luoda työnantajille lisäkannustimia tarjota koulutusta yhteiskunnallisesti suotavalla tasolla. | Riigiabi võib aidata luua tööandjatele täiendavaid stiimuleid, et nad pakuksid koolitust ühiskonna seisukohast soovitaval tasemel. |
| Tässä luvussa esitetään ohjeita perusteista, joita EFTAn valvontaviranomainen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, aikoo soveltaa koulutustukeen liittyvien toimenpiteiden arvioinnissa. | Käesolevas peatükis esitatakse juhised kriteeriumide kohta, mida EFTA järelevalveamet (edaspidi „järelevalveamet”) kohaldab koolitusabi meetmete hindamisel. |
| Ohjeilla pyritään valvontaviranomaisen perustelujen läpinäkyvyyteen ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi. | Käesolevate juhistega soovitakse tagada järelevalveameti motiivide läbipaistvus ning saavutada prognoositavus ja õiguslik järjepidevus. |
| ETA-sopimuksen liitteen XV 1 kohdan j alakohdassa tarkoitetun säädöksen (Asetus (EY) N:o 800/2008, annettu 6 päivänä elokuuta 2008, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus)) [2], sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimuksen pöytäkirjalla 1 [3](jäljempänä ’yleinen ryhmäpoikkeusasetus’), 6 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti näitäohjeita sovelletaan jokaiseen yksittäiseen koulutustukeen riippumatta siitä, onko kyseessä tapauskohtaisesti vai tukiohjelman perusteella myönnetty tuki, jos tuen avustusekvivalentti on yli 2 miljoonaa euroa koulutushanketta kohden. | EMP lepingu XV lisa punktis 1j viidatud õigusakti (komisjoni 6. augusti 2008. aasta määruse (EÜ) nr 800/2008 [2](EÜ asutamislepingu artiklite 87 ja 88 kohaldamise kohta, millega teatavat liiki abi tunnistatakse ühisturuga kokkusobivaks (edaspidi „üldine grupierandi määrus”), mida on kohandatud EMP lepinguga selle protokolli nr 1 alusel) [3]artikli 6 lõike 1 punkti g kohaselt kohaldatakse käesolevaid juhiseid iga koolitusabi üksikmeetme suhtes, mille toetusekvivalent ületab kaks miljonit eurot koolitusprojekti kohta, olenemata sellest, kas abi on antud erakorraliselt või abikava alusel. |
| Näissä ohjeissa määriteltyjä perusteita ei sovelleta mekaanisesti, vaan valvontaviranomainen toteuttaa arvioinnin suhteessa kilpailun vääristymisen riskiin. | Käesolevate juhistega kehtestatud kriteeriume ei kohaldata mehhaaniliselt. |
| Riskin perusteella määräytyy myös se, millaisia tietoja valvontaviranomainen edellyttää. | Järelevalveameti hinnangu põhjalikkus ja teave, mida ta võib nõuda, on proportsionaalne konkurentsi moonutamise riskiga. |
| Analyysin kattavuus riippuu asian luonteesta. | Analüüsi ulatus sõltub juhtumi laadist. |
| Tuen myönteiset vaikutukset | Abi positiivne mõju |
| Markkinoiden toimintapuutteiden olemassaolo | Turutõrke olemasolu |
| Ammattitaitoiset työntekijät lisäävät osaltaan yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. | Oskustöölised aitavad suurendada ettevõtja tootlikkust ja parandada konkurentsivõimet. |
| On kuitenkin monia syitä siihen, miksi työnantajat ja työntekijät saattavat investoida koulutukseen liian vähän. | Ometi võivad tööandjad ja töötajad mitmel põhjusel investeerida koolitusse liiga vähe. |
| Työntekijät voivat rajoittaa koulutukseen investointia, jos he ovat haluttomia ottamaan riskejä, jos heillä on rahoituksen suhteen ongelmia tai jos heidän on vaikea saada hankkimansa osaamisen taso tulevien työnantajien tietoon. | Töötajad võivad piirata oma investeeringuid koolitusse, kui nad on riskikartlikud, neil on rahalised raskused või neil on keeruline tulevast tööandjat teavitada omandatud teadmiste tasemest. |
| Yritykset saattavat pidättäytyä tarjoamasta työntekijöilleen koko yhteiskunnan kannalta optimaalista määrää koulutusta. | Ettevõtjad võivad loobuda oma tööjõu koolitamisest tasemel, mis oleksoptimaalne ühiskonna kui terviku seisukohast. |
| Tämä johtuu koulutuksen myönteisiin ulkoisvaikutuksiin liittyvästä markkinoiden toimintapuutteesta ja yritysten vaikeuksista saada hyötyä koulutuksesta, jos työntekijät voivat vapaasti vaihtaa työnantajaa. | Selle põhjuseks on koolituse positiivse välismõjuga seotud turutõrge ja probleemid koolitusest kasusaamisega, kui töötajatel on võimalus tööandjat vabalt vahetada. |
| Yritykset saattavat investoida koulutukseen vähemmän, jos ne pelkäävät, että koulutusta saanut työntekijä lähtee yrityksestä ennen kuin yritys on saanut investointinsa takaisin. | Ettevõtjad võivad koolitusse investeerida vähem, kui neile teeb muret asjaolu, et koolitatud töötajad võivad loobuda ettevõtja juures töötamisest enne, kui ettevõtja on oma investeeringu tagasi teeninud. |
| Yritykset saattavat olla haluttomia tarjoamaan riittävää koulutusta työntekijöilleen, jos koulutus ei tuota nopeasti tulosta, jos kyseessä ei ole yrityksen tarpeita vastaava erityiskoulutus tai jos työsopimuksessa ei ole sopimusehtoa, jonka mukaan koulutusta saanut työntekijä ei saa vapaasti lähteä yrityksestä ennen kuin koulutuskustannukset on kuoletettu tai ne (tai osa niistä) on korvattu. | Ettevõtjad ei pruugi tahta oma töötajatele pakkuda piisavat koolitust, välja arvatud juhul, kui koolitus tasub end kiiresti ära või on üsna spetsiifiline, vastates asjaomase ettevõtja vajadustele, või kui lepingutingimuste abil on võimalik ära hoida koolitatud töötaja lahkumist ettevõtja juurest enne koolituskulu amortiseerumist või enne seda, kui koolituskulud on osaliselt või täielikult tagasi makstud. |
| Vaikka yritykset pystyisivätkin saamaan investointinsa täysimääräisenä takaisin, ne saattavat investoida koulutukseen liian vähän, jos niille itselleen koituvat hyödyt ovat koko yhteiskunnalle koituvia hyötyjä pienemmät. | Liiga vähe võidakse investeerida koolitusse isegi juhul, kui ettevõtja saab kogu oma investeeringu küll tagasi teenida, kuid tema isiklik kasu on ühiskonna kui terviku kasust väiksem. |
| Koulutuksella voi olla tällaisia myönteisiä ulkoisvaikutuksia etenkin silloin, kun koulutus parantaa siirrettäviä taitoja eli taitoja, joita voidaan hyödyntää useammassa kuin yhdessä yrityksessä. | Koolituse selline positiivne välismõju võib tekkida eelkõige juhul, kui koolitusega parandatakse ülekantavaid oskusi ehk siis oskusi, mida saab kasutada ka teiste ettevõtjate juures töötades. |
| Erityiskoulutus sen sijaan lisää tuottavuutta ainoastaan tietyssä yrityksessä, ja yritykset voivat hyötyä siitä helposti [4]. | Seevastu erikoolitus suurendab tööviljakusest saadavat tulu ainult ühe konkreetse ettevõtja jaoks ja ettevõtjad võivad sellest hõlpsasti kasu saada [4]. |
