| Source | Target | | Näin ollen erityiskoulutuksen myönteiset ulkoisvaikutukset eivät ole yhtä selviä kuin yleiskoulutuksen. | Seega on erikoolituse positiivne välismõju üldkoolituse omast väiksem. |
| Epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijäryhmien [5]koulutuksesta aiheutuvat korkeammat kustannukset ja siitä saatavan hyödyn epävarmuus saattavat johtaa siihen, että yritykset tarjoavat näille ryhmille vähemmän koulutusta. | Kui ettevõtjad kannavad ebasoodsas olukorras olevate ja puudega töötajate [5]koolitamisel suuri kulusid ja sellisest koolitusest saadav kasu ei ole kindel, võivad nad soovida pakkuda sellistele töötajate rühmadele teistest vähem koolitust. |
| Epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden koulutuksella voidaan kuitenkin yleensä olettaa olevan myönteisiä ulkoisvaikutuksia koko yhteiskuntaan [6]. | Siiski võib eeldada, et ebasoodsas olukorras olevate või puudega töötajate koolitamine avaldab ühiskonnale kui tervikule tavaliselt positiivset välismõju [6]. |
| EFTA-valtioiden olisi osoitettava sellainen markkinoiden toimintapuute, joka oikeuttaa tukeen. | EFTA riigid peavad tõendama turutõrget, mis õigustab abi andmist. |
| Valvontaviranomainen kiinnittää analyysissaan huomiota muun muassa seuraaviin tekijöihin: | Oma analüüsis võtab järelevalveamet muu hulgas arvesse järgmisi aspekte: |
| Koulutuksen luonne: – onko kyseessä erityiskoulutus vai yleiskoulutus yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 38 artiklan mukaisesti: Yksittäinen koulutushanke voi koostua sekä yleis- että erityiskoulutuksesta; yleiskoulutuksella on enemmän myönteisiä ulkoisvaikutuksia. | koolituse laad – kas tegemist on erikoolituse või üldkoolitusega üldise grupierandi määruse artikli 38 tähenduses; koolitusprojekt võib sisaldada nii üld- kui ka erikoolituse elemente; üldkoolitusel on suurem positiivne välismõju; |
| Koulutuksessa saavutettujen taitojen siirrettävyys: Mitä paremmin taidot ovat siirrettävissä, sitä todennäköisempiä ovat myönteiset ulkoisvaikutukset. Koulutuksen katsotaan tarjoavan siirrettäviä taitoja, jos esimerkiksi: | koolitusel omandatud oskuste ülekantavus; mida ülekantavamad on oskused, seda suurem on positiivse välismõju tõenäosus. Loetakse, et koolitusel omandatakse ülekantavaid oskusi näiteks siis, kui |
| useat eri riippumattomat yritykset järjestävät koulutusta yhdessä, tai siitä voivat hyötyä eri yritysten työntekijät; | koolitust korraldavad ühiselt erinevad sõltumatud ettevõtjad või kui erinevate ettevõtjate töötajad võivad sellel osaleda; |
| koulutuksesta saa todistuksen, se johtaa tunnustettuun tutkintoon tai viranomainen tai julkinen laitos on hyväksynyt sen; | koolitus on sertifitseeritud, koolitusel osalejad saavad tunnustatud diplomi või koolituse on kinnitanud ametiasutused või muud institutsioonid; |
| koulutus on tarkoitettu työntekijäryhmille, joiden vaihtuvuus kyseisessä yrityksessä tai toimialalla on suuri; | koolitus on suunatud töötajate rühmale, kelle voolavus ettevõtja juures ja asjaomases sektoris on suur; |
| koulutuksesta voi olla työntekijälle hyötyä hänen nykyisen työnsä ulkopuolella (tulevissa työtehtävissä muissa yrityksissä, sosiaalisessa elämässä, hyvinvoinnin kannalta jne.). | koolitus võib töötajale olla kasulik ka väljaspool praegust ametikohta (tulevasel ametikohal mõne muu ettevõtja juures töötades, ühiskondlikus elus, heaolu seisukohalt jne); |
| Koulutukseen osallistujat: Alentuneesti työkykyisten tai epäedullisessa asemassa olevien työntekijäryhmien ottaminen koulutuksen piiriin voi lisätä koulutuksen myönteisiä ulkoisvaikutuksia. | koolitusel osalejad: ebasoodsas olukorras olevate või puudega töötajate kaasamine võib suurendada koolituse positiivset välismõju. |
| Valtiontuki tarkoituksenmukaisena välineenä | Riigiabi kui asjakohane poliitikavahend |
| Valtiontuki ei ole ainoa EFTA-valtioiden käytettävissä oleva väline, jolla voidaan tukea koulutusta. | Riigiabi ei ole ainus EFTA riikide poliitikavahend, millega on võimalik edendada koolitust. |
| Suurin osa koulutuksesta tarjotaan koulutusjärjestelmien kautta (esimerkiksi yliopistot, koulut, valtion viranomaisten toteuttama tai tukema ammattikoulutus). | Suuremat osa koolitusest pakutakse haridussüsteemi kaudu (näiteks ülikoolides, koolides ja kutseõppes, mida pakuvad või rahastavad riigi ametiasutused). |
| Ihmiset voivat myös kouluttaa itseään joko työnantajan tuella tai ilman. | Töötajad saavad ka ise end koolitada kas oma tööandja abiga või ilma selleta. |
| Jos EFTA-valtio on muita toimintamalleja harkittuaan todennut tietylle yritykselle myönnettävän valtiontuen kaltaisen valikoivan välineen edut, kyseisiä toimenpiteitä pidetään tarkoituksenmukaisena välineenä. | Kui EFTA riik on kaalunud muid poliitikavahendeid ja on teinud kindlaks sellise valikvahendi nagu konkreetsele ettevõtjale antava riigiabi eelised, peetakse vastavat meedet asjakohaseks vahendiks. |
| Valvontaviranomainen ottaa huomioon erityisesti EFTA-valtion ehdotetusta toimenpiteestä mahdollisesti laatiman vaikutustenarvioinnin. | Järelevalveamet võtab eelkõige arvesse mis tahes mõjuhinnangut, mille EFTA riik võib olla kavandatud meetme kohta koostanud. |
| Tuen kannustava vaikutus ja välttämättömyys | Abi ergutav mõju ja vajalikkus |
| Koulutukseen myönnettävän valtiontuen johdosta tuensaajan on muutettava käyttäytymistään tarjoamalla enemmän ja/tai parempaa koulutusta kuin mitä se olisi tarjonnut ilman tukea. | Koolituseks antava riigiabi tulemusena peab abisaaja muutma oma käitumist nii, et ta pakub rohkem ja/või paremat koolitust võrreldes olukorraga, kus abi ei anta. |
| Jos suunniteltujen koulutustoimien määrä ei kasva tai niiden laatu parane, tuella ei katsota olevan kannustavaa vaikutusta. | Kui kavandatud koolitustegevuse maht ei suurene või kvaliteet ei parane, ei ole abil ergutavat mõju. |
| Kannustavan vaikutuksen kartoittamiseksi laaditaan niin sanottu kontrafaktuaalinen analyysi, jossa verrataan koulutussuunnitelmia tuen kanssa ja ilman tukea. | Ergutav mõju määratakse kindlaks võrdlusolukorra analüüsi põhjal, milles võrreldakse kavandatava koolituse taset koos abiga ja ilma abita. |
| Useimmat työnantajat pitävät työvoimansa kouluttamista välttämättömänä varmistaakseen yritystensä asianmukaisen toiminnan. | Enamik tööandjaid peab tööjõu koolitamist vajalikuks, et tagada ettevõtte ladus toimimine. |
| Ei kuitenkaan voida olettaa, että koulutukseen, etenkään erityiskoulutukseen, tarvitaan aina valtiontukea. | Ei saa eeldada, et koolituseks, eelkõige erikoolituseks, antav riigiabi on alati õigustatud. |
| EFTA-valtion on osoitettava valvontaviranomaiselle, että tukeen liittyy kannustava vaikutus ja että tuki on välttämätöntä. | EFTA riigid peaksid järelevalveametile tõestama abi ergutava mõju olemasolu ja vajalikkust. |
| Ensiksi tuensaajan on toimitettava tukihakemus kyseiselle EFTA-valtiolle ennen koulutushankkeen aloittamista. | Esiteks peab abisaaja enne koolitusprojekti käivitamist olema asjaomasele EFTA riigile esitanud taotluse abi saamiseks. |
| Toiseksi EFTA-valtion on osoitettava, että valtiontuki lisää koulutushankkeen laajuutta tai osallistujamäärää taikka parantaa sen laatua verrattuna tilanteeseen, jossa tukea ei myönnetä. | Teiseks peab EFTA riik tõestama, et riigiabi tulemusel suureneb koolitusprojekti maht või ulatus, paraneb selle kvaliteet või suureneb sihtrühma kuuluvate osalejate arv võrreldes olukorraga, kus abi ei anta. |
| Tuen avulla tarjottu lisäkoulutus voidaan osoittaa esimerkiksi koulutustuntien tai -kurssien suurempana määränä, suurempana osanottajamääränä, siirtymisenä yrityskohtaisesta koulutuksesta yleiskoulutukseen tai tiettyjen epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijäryhmien lisääntyneenä osallistumisena koulutukseen. | Abi andmise tulemusel koolitusmahu suurenemist saab tõendada näiteks koolitustundide, kursuste või osalejate arvu kasvu abil, konkreetsele ettevõtjale keskendunud koolituse muutumisega üldkoolituseks või ebasoodsas olukorras olevate või puudega töötajate osalemise suurenemisega. |
| koulutuksen kustannuksia, budjettia, osanottajia, sisältöä ja aikataulua koskevat tuensaajan sisäiset asiakirjat, joissa on esitetty tilanne tuen kanssa ja ilman tukea; | sisedokumendid koolituskulude ja -eelarvete, koolitusel osalejate, koolituse sisu ja ajakava kohta kahe stsenaariumi korral (koos abiga ja ilma abita); |
| työnantajien oikeudellinen velvoite tarjota tietyntyyppistä koulutusta (esimerkiksi turvallisuuskoulutusta): jos tällainen velvoite on olemassa, valvontaviranomainen yleensä katsoo, ettei tuella ole kannustavaa vaikutusta; | tööandja seadusjärgne kohustus pakkuda teatavat liiki koolitust (nt ohutusealast koolitust): sellise kohustuse olemasolu korral järeldab järelevalveamet üldjuhul, et ergutav mõju puudub; |
| ehdotetun hankkeen uskottavuus, joka voidaan osoittaa esimerkiksi vertaamalla hanketta edellisvuosien koulutusbudjetteihin; | esitatud projekti usaldusväärsus, nt viidates varasemate aastate koolituseelarvetele ja võrreldes neid; |
| koulutusohjelman ja tuensaajan liiketoimintojen välinen yhteys: Mitä läheisempi näiden välinen yhteys on, sitä epätodennäköisempi on tuen kannustava vaikutus. | abisaaja koolituskava ja majandustegevuse seos: midatugevam on seos, seda ebatõenäolisem on ergutav mõju. |
| Esimerkiksi tietyllä alalla uuden teknologian käyttöönottoon liittyvällä koulutuksella ei todennäköisesti ole kannustavaa vaikutusta, sillä yritysten on pakko antaa työntekijöilleen tällaista koulutusta. | Näiteks konkreetses sektoris uue tehnoloogia kasutuselevõttu käsitleval koolitusel ei ole tõenäoliselt ergutavat mõju, sest ettevõtjatel ei ole muud võimalust, kui oma tööjõudu koolitada seoses uue kasutuselevõetava tehnoloogiaga. |
| EFTA-valtion on osoitettava, että tuki on välttämätöntä ja että sen määrä on rajattu vähimmäismäärään tuen tavoitteen saavuttamiseksi. | EFTA riik peab tõendama, et abi on vajalik ja abisumma piirdub abi eesmärgi saavutamiseks minimaalselt vajalikuga. |
| Tukikelpoiset kustannukset on laskettava yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 39 artiklan mukaisesti ja ne on rajattava sellaisista koulutustoimista johtuviin kustannuksiin, joita ei olisi toteutettu ilman tukea. | Abikõlblikke kulusid tuleb arvutada kooskõlas üldise grupierandi määruse artikliga 39 ja need peavad piirduma selliste koolitustegevuse kuludega, mida ei oleks ilma abi andmiseta korraldatud. |
| EFTA-valtioiden olisi esitettävä todisteet siitä, ettei tuen määrä ylitä tukikelpoisten kustannusten sitä osuutta, jota yritys ei pysty saamaan takaisin [7]. | EFTA riik peab tõendama, et abisumma ei ületa abikõlblike kulude seda osa, mis ei too ettevõtjale kasu [7]. |
| Tuki-intensiteetit eivät missään tapauksessa saa koskaan ylittää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 39 artiklassa säädettyjä tuki-intensiteettejä, ja niitä sovelletaan tukikelpoisiin kustannuksiin [8].3. | Abi osatähtsus ei tohi ühelgi juhul ületada üldise grupierandi määruse artiklis 39 sätestatud osatähtsust ja seda kohaldatakse abikõlblike kulude suhtes [8].3. |
| Tuen kielteiset vaikutukset | Abi negatiivne mõju |
| Jos tuki on oikeasuhteista tuen tavoitteen saavuttamiseksi, tuen kielteiset vaikutukset ovat todennäköisesti vähäisiä ja kielteisten vaikutusten analysointi saattaa olla tarpeetonta [9]. | Kui abi on oma eesmärgi saavutamiseks proportsionaalne, on abi negatiivne mõju tõenäoliselt piiratud ja negatiivse mõju analüüs ei pruugi olla vajalik [9]. |
| Vaikka tuki olisi tietylle yritykselle välttämätöntä ja oikeasuhteista tarjottavan koulutuksen lisäämiseksi, tuki voi joissakin tapauksissa johtaa tuensaajan käyttäytymisen muuttumiseen tavalla, joka vääristää merkittävästi kilpailua. | Teatavatel juhtudel, kui abi on vajalik ja proportsionaalne selleks, et konkreetne ettevõtja saaks suurendada pakutava koolituse mahtu, võib see siiski kaasa tuua abisaaja käitumise muutuse, mis moonutab märkimisväärselt konkurentsi. |
| Tällaisissa tapauksissa valvontaviranomainen suorittaa perusteellisen kilpailun vääristymistä koskevan analyysin. | Sellistel juhtudel analüüsib järelevalveamet põhjalikult konkurentsimoonutusi. |
| Tuen aiheuttama kilpailun vääristymisen laajuus voi vaihdella tuen ominaispiirteiden ja vaikutusalaan kuuluvien markkinoiden ominaispiirteiden mukaan [10]. | Abi andmisest põhjustatud konkurentsimoonutuse ulatus võib sõltuvalt abi sisust ja asjaomaste turgude eripärast olla erinev [10]. |
| Vääristymien todennäköisyyteen ja laajuuteen vaikuttavia tuen ominaispiirteitä ovat: | Konkurentsimoonutuse tõenäosust ja ulatust võivad mõjutada järgmised abiga seotud aspektid: |
| selektiivisyys; | abi valikulisus; |
| tuen suuruus; | abi suurus; |
| tuen toistuvuus ja kesto; | abi korduvus ja kestus; |
| tuen vaikutus yrityksen kustannuksiin. | abi mõju ettevõtja kuludele. |
| Esimerkiksi tuetulla koulutusohjelmalla, jolla kannustetaan jonkin EFTA-valtion yrityksiä lisäämään koulutusta, on todennäköisesti erilainen vaikutus markkinoihin kuin yksittäiselle yritykselle koulutuksen lisäämiseen myönnettävällä suurella tuella. | Näiteks toetatav koolituskava, mille abil üldiselt julgustatakse EFTA riigi ettevõtjaid korraldama senisest rohkem koolitusi, avaldab turule tõenäoliselt teistsugustmõju kui suuremahuline abi, mida antakse ühele ettevõtjale, et võimaldada tal oma koolitusmahtu suurendada. |
| Jälkimmäinen todennäköisesti vääristää kilpailua merkittävämmin, koska tuensaajan kilpailijoiden kilpailukyky heikkenee [11]. | Viimati kirjeldatud abi moonutab konkurentsi tõenäoliselt rohkem, sest abisaaja konkurentide konkurentsivõime sellega seoses väheneb [11]. |
| Vääristyminen on jopa suurempaa, jos koulutuskustannukset muodostavat suuren osan tuensaajan liiketoiminnan kokonaiskustannuksista. | Konkurentsimoonutus on veelgi ulatuslikum juhul, kui abisaaja koolituskulud moodustavad kogukuludest märkimisväärse osa. |
| Markkinoiden ominaispiirteet voivat tarjota tarkemman käsityksen tuen todennäköisestä vaikutuksesta, ja valvontaviranomainen kiinnittää niitä arvioidessaan huomiota muun muassa seuraaviin seikkoihin: | Selleks et analüüsida turu eripärasid, mis võib anda täpsema ülevaate abi tõenäolisest mõjust, võtab järelevalveamet muu hulgas arvesse järgmist: |
| markkinoiden rakenne; | turu struktuuri ning |
| toimialan tai tuotannonalan ominaispiirteet. | sektori või majandusharu eripärasid. |
| Markkinoiden rakennetta arvioitaessa kiinnitetään huomiota markkinoiden keskittymiseen, yritysten kokoon [12], tuotteiden eriyttämisasteeseen [13]ja markkinoille tulon ja sieltä poistumisen esteisiin. | Turu struktuuri hinnatakse turu koondumise, ettevõtjate suuruse, [12]toodete diferentseerituse taseme [13]ning turule sisenemise ja sealt lahkumise tõkete kaudu. |
| Markkinaosuudet ja markkinoiden keskittymisasteet lasketaan sen jälkeen, kun merkitykselliset markkinat on määritelty. | Turuosa ja koondumise määr arvutatakse pärast asjaomase turu määratlemist. |
| Yleensä mitä vähemmän markkinoilla on yrityksiä, sitä suurempia ovat niiden markkinaosuudet ja sitä vähemmän on odotettavissa kilpailua [14]. | Üldiselt kehtib seaduspärasus, et mida vähem on ettevõtjaid, seda suurem on nende turuosa ja seda väiksem on konkurents [14]. |
| Jos tuen vaikutusalaan kuuluvat markkinat ovat keskittyneet ja niille tulo on vaikeaa [15]ja jos tuensaaja on merkittävä toimija markkinoilla, tällöin kilpailijat todennäköisemmin joutuvat muuttamaan käyttäytymistään tuen seurauksena. | Kui asjaomane turg on koondunud, seal valitsevad olulised turuletuleku tõkked [15]ja abisaaja on sellel turul peamine tegutseja, siis on tõenäolisem, et abi andmise korral peavad konkurendid oma käitumist muutma. |
| Toimialan ominaispiirteitä tarkastellessaan valvontaviranomainen kiinnittää huomiota muun muassa siihen, kuinka tärkeää koulutettu työvoima on yritykselle, onko toimialalla ylikapasiteettia ja onko markkinat tuotannonalalla kasvavat, pitkälle kehittyneet vai taantuvat. Lisäksi otetaan huomioon kilpailijoiden koulutukseen soveltamat rahoitusstrategiat (valtiontuki, työntekijät, työnantajat). | Sektori eripärasid uurides analüüsib järelevalveamet muu hulgas koolitatud tööjõu olulisust ettevõtja jaoks, ületootlikkuse olemasolu, kas majandusharu turud on kasvavad, väljakujunenud või hääbuvad, ning konkurentide koolituse rahastamisstrateegiaid (riigiabi, töötajad, tööandjad). |
| Esimerkiksi taantuvalle tuotannonalalle myönnettävä koulutustuki saattaa lisätä kilpailun vääristymisriskiä pitämällä tehottomasti toimivan yrityksen toiminnassa. | Näiteks koolitusabi andmine hääbuvas majandusharus võib suurendada konkurentsimoonutuse riski, sest see võimaldab ebatõhusatel ettevõtjatel tegevust jätkata. |
| Koulutustuki voi tietyissä tapauksissa johtaa kilpailun vääristymiseen markkinoille tulon ja markkinoilta poistumisen, kauppaan kohdistuvien vaikutusten sekä koulutusinvestointien syrjäyttämisen osalta. | Koolitusabi võib teatavatel juhtudel põhjustada konkurentsimoonutusi seoses turule sisenemise ja turult lahkumisega, mõjutades kaubavooge ja tõrjudes välja koolitusse tehtavaid investeeringuid. |
