| Source | Target | | Markkinoille tulo ja markkinoilta poistuminen | Turule sisenemine ja turult lahkumine |
| Kilpailukykyisillä markkinoilla yritykset myyvät tuotteita, joista ne saavat voittoa. | Konkurentsiturul müüvad ettevõtjad tooteid, mis toovad tulu. |
| Koska valtiontuki muuttaa kustannuksia, se vaikuttaa kannattavuuteen ja siten mahdollisesti yrityksen päätökseen siitä, tarjoaako se tiettyä tuotetta. | Kulusid muutes muudab riigiabi ka kasumlikkust ning mõjutab seega ettevõtja otsust pakkuda teatavat toodet või seda mitte pakkuda. |
| Esimerkiksi tuotannon juoksevia kustannuksia, kuten henkilöstön koulutuskustannuksia, pienentävä valtiontuki tekee houkuttelevammaksi yrityksille, joilla muuten olisi heikot kaupalliset näkymät, tulla markkinoille tai tuoda markkinoille uusia tuotteita, mistä puolestaan on haittaa tehokkaammin toimivien kilpailijoiden tuotteille. | Näiteks riigiabi, mis vähendaks jooksvaid tootmiskulusid, nagu töötajate koolituskulu, muudaks turulesisenemise atraktiivsemaks ja võimaldaks muidu kehvade kaubanduslike väljavaadetega ettevõtjatele turule siseneda või tuua turule uusi tooteid, kahjustades selle kaudu tõhusamaid konkurente. |
| Valtiontuen saatavuus voi myös vaikuttaa yrityksen päätökseen vetäytyä markkinoilta, joilla se jo toimii. | Riigiabi kättesaadavus võib mõjutada ka ettevõtjate otsust lahkuda turult, kus nad on seni tegutsenud. |
| Koulutukseen myönnettävä valtiontuki voi pienentää tappioita ja mahdollistaa yrityksen pysymisen markkinoilla pidempään, jolloin muut, tehokkaammin toimivat, tukea saamattomat yritykset saattavat joutua vetämään tuotteitaan pois markkinoilta. | Koolitusele antav riigiabi võib vähendada kahjumit ja aidata tootel püsida turul kauem, mis võib tähendada, et selle asemel sunnitakse turult lahkuma teiste, tõhusamate ja abi mitte saanud ettevõtjate tooted. |
| Vaikutus kauppaan | Mõju kaubavoogudele |
| Valtiontuki koulutukseen voi johtaa joidenkin alueiden hyötymiseen suotuisammista tuotanto-olosuhteista. | Koolitusele antav riigiabi võib kaasa tuua olukorra, kus mõned piirkonnad saavad kasu teistest soodsamatest tootmistingimustest. |
| Tämän seurauksena kauppavirrat voivat suuntautua tuetuille alueille. | See võib kaasa tuua kaubandusvoogude nihkumise piirkondadesse, kus sellist abi antakse. |
| Koulutusinvestointien syrjäyttäminen | Koolitusse tehtavate investeeringute väljatõrjumine |
| Markkinoilla selviytyminen ja voittojen maksimointi kannustavat yrityksiä investoimaan henkilöstön koulutukseen. | Selleks et püsida turul ja maksimeerida kasumit, on ettevõtjatel stiimul investeerida töötajate koolitusse. |
| Kilpailijoiden investoinnit koulutukseen vaikuttavat myös siihen, kuinka paljon kukin yritys on halukas investoimaan koulutukseen. | Summa, mida iga ettevõtja on valmis koolitusse investeerima, sõltub muu hulgas ka konkurentide investeeringute mahust. |
| Valtion tukemat yritykset saattavat vähentää omien investointiensa määrää. | Riigilt toetust saavad ettevõtjad võivad oma investeeringuid vähendada. |
| Toisaalta jos tuki kannustaa tuensaajaa investoimaan koulutukseen enemmän, kilpailijat saattavat reagoida vähentämällä omia koulutusmenojaan. | Samuti on võimalik, et kui abi ajendab abisaajaid senisest enam investeerima, võivad konkurendid sellele reageerida oma koolituskulu vähendamisega. |
| Jos tuensaajat tai niiden kilpailijat käyttävät saman tavoitteen saavuttamiseen vähemmän rahaa silloin kun tukea on saatavilla kuin tilanteessa ilman tukea, tuki syrjäyttää yritysten yksityisiä investointeja henkilöstön kouluttamiseen. | Kui sama eesmärgi saavutamiseks kulutavad abisaajad või nende konkurendid abi andmise korral vähem kui ilma abita, tõrjub abi andmine nende enda investeeringud töötajate koolitusse välja. |
| Myönteisten ja kielteisten seikkojen välinen tasapaino päätöksenteossa | Tasakaal ja otsus |
| Analyysissa arvioidaan lopuksi, kuinka paljon tuen myönteiset vaikutukset ovat sen kielteisiä vaikutuksia suuremmat. | Analüüsi viimases etapis hinnatakse, millises ulatuses kaalub abi positiivne mõju üles abi negatiivse mõju. |
| Kutakin toimenpidettä arvioidaan tapauskohtaisesti. | Iga konkreetset juhtumit hinnatakse eraldi. |
| Punnitakseen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia valvontaviranomainen arvioi niitä ja tekee yleisarvioinnin niiden vaikutuksista tuottajiin ja kuluttajiin kaikilla vaikutusalueeseen kuuluvilla markkinoilla. | Selleks et saavutada tasakaalu positiivse ja negatiivse mõju vahel, mõõdab järelevalveamet neid ja hindab nende üldist mõju iga asjaomase turu tootjatele ja tarbijatele. |
| Jos kvantitatiivisia tietoja ei ole helposti saatavilla, valvontaviranomainen käyttää arvioinnissa kvalitatiivisia tietoja. | Kui kvantitatiivne teave ei ole kergesti kättesaadav, kasutab järelevalveamet hindamisel kvalitatiivset teavet. |
| Valvontaviranomainen todennäköisesti ottaa myönteisemmän kannan ja siten hyväksyy suuremman kilpailun vääristymisen, jos tuki on välttämätöntä, hyvin kohdennettua ja oikeasuhteista, jotta tietty yritys pystyy lisäämään koulutustoimiaan, ja jos yhteiskunta hyötyy tarjotusta lisäkoulutuksesta tuensaajaa enemmän. | Järelevalveamet võtab tõenäoliselt positiivsema seisukoha ning seega nõustub suuremate konkurentsimoonutustega, kui abi on vajalik, hästi suunatud ja proportsionaalne, selleks et konkreetne ettevõtja saaks suurendada oma koolitustegevust, ning kui ühiskond saab pakutavast lisakoolitusest rohkem kasu kui ettevõtja. |
| Tämä luku vastaa Euroopan yhteisöjen komission tiedonantoa – Perusteista koulutukseen myönnettävän, yksittäistä ilmoitusta edellyttävän valtiontuen soveltuvuuden arvioimiseksi 2009/C 188/01 (EUVL C 188, 11.8.2009, s. 1). | Käesolev peatükk vastab Euroopa Ühenduste Komisjoni teatisele – Koolituseks antava ja eraldi teatamise kohustusega riigiabi ühisturuga kokkusobivuse analüüsi kriteeriumid (2009/C 188/01, ELT C 188, 11.8.2009, lk 1). |
| Valvontaviranomainen soveltaa tässä luvussa esitettyjä periaatteita soveltuvin osin mutta vähemmän yksityiskohtaisesti suurelle yritykselle myönnettävään 2 miljoonan euron raja-arvon alittavaan tapauskohtaiseen koulutustukeen. | Suurettevõtjatele antava alla kahe miljoni euro künnist jääva erakorralise koolitusabi puhul kohaldab järelevalveamet allpool käesolevas peatükis kokkuvõtlikult esitatud põhimõtteid mutatis mutandis. |
| ETA:n sekakomitean päätös N:o 120/2008, tehty 7.11.2008 (EUVL L 339, 18.12.2008, s. 111, ja ETA-täydennysosa N:o 79, 18.12.2008), tuli voimaan 8.11.2008. | EMP Ühiskomitee 7. novembri 2008. aasta otsus nr 120/2008 (ELT L 339, 18.12.2008, lk 111, ja EMP kaasanne nr 79, 18.12.2008), mis jõustus 8. novembril 2008. |
| Yritykset voivat kuitenkin hyötyä myös yleiskoulutuksen ulkoisvaikutuksista sisällyttämällä työsopimuksiin erityisehdon, joka edellyttää koulutusta saaneen työntekijän pysyvän yrityksen palveluksessa määrätyn ajan sen jälkeen, kun hän on saanut kyseistä koulutusta. | Ettevõtjad võivad ka üldkoolituse välismõjust kasu saada konkreetsete lepingutingimuste abil, millega nõutakse, et koolitatud töötaja peab pärast koolitust jääma ettevõtjasse tööle teatud kindlaks ajavahemikuks. |
| Alentuneesti työkykyiset ja epäedullisessa asemassa olevat työntekijät määritellään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklassa. | Puudega ja ebasoodsas olukorras olevad töötajad on määratletud üldise grupierandi määruse artiklis 2. |
| Esimerkiksi yhteiskunta antaa enemmän arvoa nuorten ja heikosti koulutettujen työntekijöiden koulutukselle kuin yritykset näiden ryhmien kuvitellun tai todellisen alhaisemman tuottavuuden vuoksi. | Näiteks noorte ja madala kvalifikatsiooniga töötajate koolitamine on nende eeldatavalt või tegelikult väiksema tööviljakuse tõttu ühiskonna jaoks suurema väärtusega kui ettevõtja jaoks. |
| Tämä vastaa sitä osuutta koulutuksen lisäkustannuksista, jota yritys ei pysty saamaan takaisin hyötymällä suoraan työntekijöidensä koulutuksessa hankkimista taidoista. | See on võrdne koolitusega seonduvate lisakulude selle osaga, mida ettevõtja ei saa katta oma töötajate koolitusel omandatud oskustest saadava otsese kasuga. |
| Katso myös nykyinen oikeuskäytäntö, esim. C 35/2007, koulutustuki Belgian Gentissä toimivalle Volvo Carsille, Saksan toimenpiteistä DHL:n ja Leipzig/Hallen lentoaseman hyväksi, 23 päivänä heinäkuuta 2008 tehty komission päätös 2008/948/EY (EUVL L 346, 23.12.2008, s. 1) ja valtiontuesta C 14/06, jonka Belgia aikoo myöntää General Motors Belgiumin (Antwerpen) hyväksi, 4 päivänä huhtikuuta 2007 tehty komission päätös 2007/612/EY (EUVL L 243, 18.9.2007, s. 71). | Vt ka senine kohtupraktika, näiteks C 35/2007, koolitusabi ettevõtjale Volvo Cars Gent, komisjoni 23. juuli 2008. aasta otsus 2008/948/EÜ Saksamaa meetmete kohta ettevõtte DHL ja Leipzig/Halle lennujaama kasuks (ELT L 346, 23.12.2008, lk 1) ja komisjoni 4. aprilli 2007. aasta otsus 2007/612/EÜ seoses riigiabiga C 14/06, mida Belgia kavatseb anda Antwerpenis asuvale General Motors Belgiumile (ELT L 243, 18.9.2007, lk 71). |
| Jos työmarkkinat toimisivat täydellisesti, työntekijät voisivat pyytää suurempaa palkkaa saamassaan koulutuksessa hankkimiensa taitojen ansiosta ja hyötyä koulutuksen myönteisistä ulkoisvaikutuksista. | Kui tööturg toimiks ideaalselt, võiksid töötajad tänu koolitusel omandatud parematele oskustele alati saada ka suuremat palka ning kanda koolituse positiivset välismõju. |
| Tuki voi vaikuttaa useisiin markkinoihin, koska tuen vaikutus ei välttämättä rajoitu niihin markkinoihin, joilla tuensaaja toimii, vaan voi vaikuttaa myös muihin markkinoihin, kuten tuotannontekijämarkkinoihin. | Abi võib mõjutada mitut turgu, sest selle mõju ei pruugi piirduda turgudega, kus abisaaja on tegev, vaid see võib ulatuda ka teistele, nt tooraineturgudele. |
| On kuitenkin syytä huomata, että yhdessä EFTA-valtiossa koko toimialalle myönnettävä koulutustuki voi vääristää sopimuspuolten välistä kauppaa. | Siiski tuleb märkida, et ühes EFTA riigis kogu sektorile antav koolitusabi võib moonutada lepinguosalistevahelist kaubandust. |
| Yrityskoko voidaan ilmaista markkinaosuutena sekä liikevaihtona ja/tai työntekijöiden määränä. | Ettevõtja suurust saab väljendada nii turuosa kui ka käibe ja/või töötajate arvu kaudu. |
| Mitä vähäisempää tuotteiden eriyttäminen on, sitä suurempi vaikutus tuella on kilpailijoiden voittoihin. | Mida madalam on toodete diferentseerituse tase, seda suurem on abi mõju konkurentide kasumile. |
| On kuitenkin tärkeää huomata, että joillakin markkinoilla on kilpailua, vaikka niillä toimivia yrityksiä on vähän. | Oluline on siiski märkida, et mõnel turul toimib konkurents hoolimata asjaolust, et seal tegutsevad üksikud ettevõtjad. |
| On kuitenkin syytä huomata, että joskus tuella voidaan auttaa yrityksiä voittamaan markkinoille tulon esteet ja edistää uusien yritysten tuloa markkinoille. | Tuleb siiski märkida, et mõnikord abi andmine aitab ületada turuletuleku tõkkeid ja võimaldab uutel ettevõtjatel turule siseneda. |
| tehty 25 päivänä marraskuuta 2009, | 25. november 2009, |
| EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN [1], joka OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen [2]ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26, | EFTA JÄRELEVALVEAMET [1], VÕTTES ARVESSE Euroopa Majanduspiirkonna lepingut, [2]eriti selle artikleid 61–63 ja protokolli nr 26, |
| OTTAA HUOMIOON EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta [3]ja erityisesti sen 24 artiklan ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan, | VÕTTES ARVESSE EFTA riikide vahelist järelevalveameti ja kohtu asutamist käsitlevat lepingut, [3]eriti selle artiklit 24 ja artikli 5 lõike 2 punkti b, |
| Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 24 artiklan nojalla valvontaviranomainen varmistaa ETA-sopimuksen valtiontukea koskevien määräysten soveltamisen. | järelevalve- ja kohtulepingu artikli 24 kohaselt jõustab järelevalveamet EMP lepingu riigiabi käsitlevad sätted, |
| Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla valvontaviranomainen antaa tiedonantoja ja suuntaviivoja asioista, joita ETA-sopimus koskee, jos kyseisessä sopimuksessa taikka valvonta- ja tuomioistuinsopimuksessa nimenomaisesti näin määrätään tai jos valvontaviranomainen pitää sitä tarpeellisena. | järelevalve- ja kohtulepingu artikli 5 lõike 2 punkti b kohaselt avaldab järelevalveamet teateid või suuniseid küsimuste kohta, mida EMP leping käsitleb, kui see on sätestatud kõnealuses lepingus või järelevalve- ja kohtulepingus või kui järelevalveamet seda vajalikuks peab, |
| Valvontaviranomainen antoi valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt 19 päivänä tammikuuta 1994 [4].Euroopan yhteisöjen komissio, jäljempänä ’Euroopan komissio’, antoi 14 päivänä elokuuta 2009 tiedonannon elinkelpoisuuden palauttamisesta ja rahoitusalalla tämänhetkisessä kriisissä toteutettujen rakenneuudistustoimenpiteiden arvioinnista valtiontukisääntöjen perusteella [5].Kyseinen tiedonanto on merkityksellinen myös Euroopan talousalueen kannalta. | järelevalveamet võttis riigiabi käsitlevad menetlus- ja sisulised eeskirjad vastu 19. jaanuaril 1994 [4],14. augustil 2009 võttis Euroopa Ühenduste Komisjon (edaspidi „komisjon”) vastu teatise finantssektori elujõulisuse taastamise ja praeguse kriisi olukorras riigiabi eeskirjade kohaste ümberkorraldamismeetmete hindamise kohta [5],kõnealune teatis on oluline ka Euroopa Majanduspiirkonna jaoks, |
| Euroopan talousalueen valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen on varmistettava koko Euroopan talousalueella. | EMP riigiabi eeskirjade ühtne kohaldamine tuleb tagada kogu Euroopa Majanduspiirkonnas, |
| ETA-sopimuksen liitteen XV lopussa olevan luvun ”Yleistä” II kohdan mukaan valvontaviranomaisen on komissiota kuultuaan annettava säädökset, jotka vastaavat komission antamia säädöksiä. | EMP lepingu XV lisa lõpus oleva peatüki „ÜLDIST” punkti II kohaselt peab järelevalveamet pärast komisjoniga konsulteerimist vastu võtma Euroopa Komisjoni poolt vastuvõetud õigusaktidega kooskõlas olevaid õigusakte, |
| Valvontaviranomainen on kuullut Euroopan komissiota sekä EFTA-valtioita asiaa koskevalla 20 päivänä lokakuuta 2009 päivätyllä kirjeellä (tapahtumat N:o 534132, 534133 ja 534134), | järelevalveamet on kõnealusel teemal konsulteerinud Euroopa Komisjoni ja EFTA riikidega 20. oktoobril 2009 saadetud kirjas (juhtum nr 534132, 534133 ja 534134), |
| Valtiontuen suuntaviivoja muutetaan lisäämällä niihin uusi luku elinkelpoisuuden palauttamisesta ja rahoitusalalla tämänhetkisessä kriisissä toteutettujen rakenneuudistustoimenpiteiden arvioinnista valtiontukisääntöjen perusteella. | Riigiabi suuniseid muudetakse, lisades uue peatüki finantssektori elujõulisuse taastamise ja praeguse kriisi olukorras riigiabi eeskirjade kohaste ümberkorraldamismeetmete hindamise kohta. |
| Tehty Brysselissä 25 päivänä marraskuuta 2009. | Brüssel, 25. november 2009 |
| Suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan soveltamista ja tulkitsemista varten, valvontaviranomainen hyväksynyt ja antanut 19 päivänä tammikuuta 1994 (EYVL L 231, 3.9.1994, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 32, 3.9.1994, s. 1), jäljempänä ’valtiontuen suuntaviivat’. | Suunised EMP lepingu artiklite 61 ja 62 ning järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 artikli 1 kohaldamiseks ja tõlgendamiseks, mille EFTA järelevalveamet võttis vastu ja avaldas 19. jaanuaril 1994 ning mis on avaldatud Euroopa Ühenduste Teatajas L 231, 3.9.1994, lk 1, ja EMP kaasandes nr 32, 3.9.1994, lk 1 (edaspidi „riigiabi suunised”). |
| Valtiontuen suuntaviivojen ajantasaistettu versio on saatavilla valvontaviranomaisen verkkosivuilla: http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/ | Riigiabi suuniste ajakohastatud versioon on avaldatud järelevalveameti veebilehel http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/ |
| LUKU ELINKELPOISUUDEN PALAUTTAMISESTA JA RAHOITUSALALLA TÄMÄNHETKISESSÄ KRIISISSÄ TOTEUTETTUJEN RAKENNEUUDISTUSTOIMENPITEIDEN ARVIOINNISTA VALTIONTUKISÄÄNTÖJEN PERUSTEELLA [1]1. | PEATÜKK FINANTSSEKTORI ELUJÕULISUSE TAASTAMISE JA PRAEGUSE KRIISI OLUKORRAS RIIGIABI EESKIRJADE KOHASTE ÜMBERKORRALDAMISMEETMETE HINDAMISE KOHTA [1]1. |
| Luottamuksen ja rahoitusmarkkinoiden asianmukaisen toiminnan palauttaminen on nykyisestä finanssi- ja talouskriisistä selviytymisen ehdoton edellytys [2]. | Usalduse ja finantsturu nõuetekohase toimimise taastamine on oluline eeltingimus praegusest finants- ja majanduskriisist toibumiseks [2]. |
| EFTAn valvontaviranomainen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, huomauttaa, että kriisin luonteesta johtuvien systeemisten vaikutusten ja rahoitusalan sisäisten ja ulkoisten kytkentöjen vuoksi yhteisön tasolla on käynnistetty useita toimia, jotta voitaisiin palauttaa luottamus rahoitusjärjestelmään, suojella sisämarkkinoita ja turvata luotonsaanti taloudessa [3]. | EFTA järelevalveamet (edaspidi „järelevalveamet”) märgib, et pidades silmas kriisi süsteemsust ja finantssektoris osalejate vastastikust sõltuvust, on usalduse taastamiseks finantssüsteemis, siseturu säilitamiseks ja ettevõtjatele turvaliseks laenuandmiseks tehtud hulk algatusi [3]. |
| Valvontaviranomainen on samaa mieltä siitä, että näitä aloitteita on täydennettävä yksittäisten rahoituslaitosten tasolla toteutettavilla toimilla sen varmistamiseksi, että kyseiset laitokset selviytyvät tämänhetkisestä kriisistä ja niiden pitkän aikavälin elinkelpoisuus ilman valtion tukea voidaan palauttaa, jotta ne voivat hoitaa luotonantotehtäväänsä terveemmältä perustalta. | Järelevalveamet leiab, et kõnealuseid algatusi tuleb täiendada finantsasutuste tasandil võetavate meetmetega, et tagada finantsasutuste suutlikkus tulla välja praegusest kriisist ning taastada oma pikaajaline elujõulisus, ilma et neil läheks tarvis riigi toetust laenutegevuse viimisel kindlamale alusele. |
| Yhteisön tasolla komission käsittelyssä on jo useita valtiontukitapauksia, jotka ovat seurausta EY:n jäsenvaltioiden tukitoimista maksuvalmius-, vakavaraisuus- tai luotonanto-ongelmien välttämiseksi. | Ühenduse tasandil on komisjonil praegu käsil hulk riigiabi juhtumeid, mille aluseks on EÜ riikide sekkumine likviidsus-, maksevõime- või laenuprobleemide ärahoidmiseks. |
| Valvontaviranomainen on antanut kolmessa peräkkäisessä suuntaviivojen luvussa ohjeistusta pankeille myönnettävän valtiontuen suunnittelusta ja toteuttamisesta [4]. | Järelevalveamet on andnud juhiseid pankadele ette nähtud riigiabi kavandamiseks ja rakendamiseks oma suuniste kolmes järjestikuses peatükis [4]. |
| Kyseisissä luvuissa todetaan, että kriisin vakavuuden vuoksi on perusteltua myöntää tukea, jota voidaan pitää ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisena, ja luodaan yhdenmukaiset puitteet EFTA-valtioiden myöntämille takauksille, niiden tekemille pääomasijoituksille ja niiden toteuttamille arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskeville toimenpiteille. Kyseisillä säännöillä on ensisijaisesti tarkoitus varmistaa, että pelastustoimenpiteillä voidaan kaikilta osin saavuttaa tavoitteet, jotka ovat rahoitusjärjestelmän vakaus ja luotonannon jatkuminen. | Kõnealustes peatükkides tunnistatakse, et kriisi raskus õigustab abi andmist ja seda võib lugeda kokkusobivaks EMP lepinguga vastavalt selle artikli 61 lõike 3 punktile b, ning nendega loodi EFTA riikidele ühtne raamistik riiklike garantiide andmiseks, rekapitaliseerimismeetmete võtmiseks ja finantsasutuste vabastamiseks langenud väärtusega varadest. |
| Niillä on lisäksi tarkoitus varmistaa, että eri EFTA-valtioissa toimivilla pankeilla [5], kuten myös julkista tukea saavilla ja muilla pankeilla, on tasavertaiset toimintaedellytykset, estää vahingollista tukikilpailua, rajoittaa moraalikatoa ja varmistaa ETA-pankkien kilpailukyky ja tehokkuus ETA:n ja kansainvälisillä markkinoilla. | Raamistiku eeskirjade põhieesmärk on tagada, et päästemeetmetega suudetakse täielikult saavutada finantsstabiilsus ja säilitada laenuvood, tagades samal ajal võrdsed tingimused eri EMP riikides asuvatele pankadele, [5]samuti nendele pankadele, kes saavad riiklikku toetust, ja nendele, kes sellist toetust ei saa. Seejuures püütakse vältida EMP riikide omavahelist võistlemist toetuse andmisel, piirata moraalset ohtu ja tagada EMP pankade konkurentsivõime ja tõhusus EMP ja rahvusvahelistel turgudel. |
| Valtiontukisäännöt ovat väline, jolla varmistetaan, että tukea myöntävien EFTA-valtioiden toimenpiteet ovat yhdenmukaisia. | Riigiabi eeskirjad on vahend, millega tagataksetegutseda otsustanud EFTA riikide meetmete ühtsus. |
| Päätös julkisten varojen käyttämisestä, esimerkiksi pankkien suojaamiseksi arvoltaan alentuneilta omaisuuseriltä, jää kuitenkin EFTA-valtioiden tehtäväksi. | Otsuse kasutada riigi vahendeid näiteks pankade vabastamiseks langenud väärtusega varadest teevad siiski EFTA riigid ise. |
| Joissakin tapauksissa rahoituslaitokset pystyvät selviytymään tämänhetkisestä kriisistä ilman merkittävää sopeuttamista tai lisätukea. | Mõnel juhul on finantsasutused võimelised kriisiga toime tulema ka ilma suuremate kohanduste või täiendava abita. |
