Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Kilpailun vääristymistä rajoittavat toimenpiteet eivät saisi vaarantaa mahdollisuuksia palauttaa pankin elinkelpoisuus.Konkurentsimoonutusi piiravate meetmetega ei tohiks piirata panga väljavaateid elujõulisuse taastamiseks.
Lopuksi mainittakoon, että valvontaviranomainen kiinnittää huomiota riskiin siitä, että rakenneuudistustoimenpiteet saattavat heikentää sisämarkkinoita, ja suhtautuu myönteisesti toimenpiteisiin, jotka edistävät kansallisten markkinoiden säilymistä avoimina ja kitkattomina.Järelevalveamet pöörab tähelepanu ka ohule, et ümberkorraldamismeetmed õõnestavad siseturgu, ning hindab positiivselt meetmeid, millega aidatakse kaasa riiklike turgude püsimisele avatuna ja konkureerivana.
Kun EFTA-valtion rahoitusjärjestelmänsä vakauden ja reaalitaloutensa luotonsaannin ylläpitämiseksi myöntämän tuen ehtona on myös, että tuensaajapankki noudattaa tiettyjä luotonantotavoitteita muissa kuin tukea myöntävässä EFTA-valtiossa, tätä voidaan pitää tuen merkittävänä myönteisenä lisävaikutuksena.Abi antakse üldiselt finantsstabiilsuse alalhoidmiseks ja selleks, et jätkuks laenude andmine abi andva EFTA riigi reaalmajandusele. Kui abi andmisel seatakse ühtlasi tingimuseks, et abi saav pank peab andma teataval tasemel laenu ka muudes EFTA riikides peale abi andva EFTA riigi, võib seda käsitada abi olulise positiivse lisamõjuna.
Näin on erityisesti silloin, kun luotonantotavoitteet ovat huomattavat suhteessa sellaiseen uskottavaan vaihtoehtoiseen tilanteeseen, jossa niitä ei ole asetettu, tavoitteiden saavuttamista seurataan asianmukaisesti (esim. koti- ja isäntävaltion valvontaviranomaisten välisen yhteistyön avulla), isäntävaltion pankkijärjestelmälle on ominaista, että pankkien pääkonttorit ovat ulkomailla, ja luotonantositoumukset on sovitettu yhteen yhteisön tasolla (esim. maksuvalmiusapua koskevien neuvottelujen yhteydessä).Eelkõige kehtib see juhul, kui usaldusväärne võrdlus vastupidise stsenaariumiga (olukord, kus laenuandmise tasemeid ei ole kehtestatud) näitab, et kehtestatud laenuandmise tasemed on märkimisväärsed, kui kõnealuste tasemete saavutamist jälgitakse asjakohaselt (näiteks kui seda teevad üheskoos abi andva liikmesriigi ja muu liikmesriigi järelevalveasutused), kui riigis, kus pangal tuleb saavutada konkreetsed laenuandmise tasemed, domineerivad välismaal asuva peakorteriga pangad ning kui laenuandmise kohustusi kooskõlastatakse ühenduse tasandil (näiteks likviidsusabi andmist käsitlevate läbirääkimiste raames).
Valtiontuen asianmukainen hinnoitteluSobiva hinna määramine riigiabile
Yleensä asianmukaisen vastikkeen määrääminen valtion tukitoimelle on yksi tehokkaimmista keinoista rajoittaa kilpailun vääristymistä, sillä se rajoittaa tuen määrää.Sobiva suurusega tasu maksmine mis tahes riikliku sekkumise eest on üks asjakohasemaid konkurentsimoonutuste piiramise viise, kuna sellega piiratakse abisumma suurust.
Jos lähtöhinta on rahoitusjärjestelmän vakauden vuoksi asetettu huomattavasti markkinahintaa alemmalle tasolle, olisi varmistettava, että rahoitustuen ehtoja tarkistetaan rakenneuudistussuunnitelmassa [38], jotta tuen vääristävää vaikutusta voidaan vähentää.Juhul kui finantsstabiilsuse säilitamise vajaduse tõttu on abi esialgne hind turuhinnast märkimisväärselt madalam, tuleb tagada, et rahalise toetuse andmise tingimused vaadatakse ümberkorraldamiskavas läbi [38]eesmärgiga vähendada toetuse konkurentsi moonutavat mõju.
Rakenteelliset toimenpiteet – liiketoimintojen luovutus ja supistaminenStruktuurimeetmed – üksuste loovutamine ja äritegevuse piiramine
Valtiontukea saavilta pankeilta voidaan tässä jaksossa esitettyjen perusteiden mukaisen arvioinnin perusteella edellyttää tytäryhtiöiden tai sivuliikkeiden, asiakkaiden salkkujen tai liiketoimintayksikköjen luovutusta taikka muiden tällaisten toimenpiteiden toteuttamista [39], myös tuensaajan kotimaisilla vähittäismarkkinoilla.Käesolevas jaos sätestatud kriteeriumide kohaselt tehtud hinnangu alusel võidakse riigiabi saavatelt pankadelt nõuda tütarettevõtete või filiaalide, kliendiportfellide või äriüksuste loovutamist või muude samalaadsete meetmete võtmist, [39]ning seda ka abisaaja kodumaisel jaemüügiturul.
Jotta tällaisilla toimenpiteillä voitaisiin lisätä kilpailua ja myötävaikuttaa sisämarkkinoihin, niillä olisi suosittava kilpailijoiden pääsyä markkinoille ja rajat ylittävää toimintaa [40].Selleks et kõnealused meetmed aitaksid suurendada konkurentsi ja tõhustada siseturu toimimist, tuleks nendega soodustada konkurentide turuletulekut ja piiriülest tegevust [40].
Jos tällaiset rakenteelliset toimenpiteet toteutetaan syrjimättä eri EFTA-valtioissa sijaitsevia yrityksiä, jolloin samalla tuetaan rahoituspalvelujen sisämarkkinoiden säilymistä, valvontaviranomainen suhtautuu niihin myönteisesti elinkelpoisuuden palauttamista koskevan vaatimuksen mukaisesti.Järelevalveamet hindab elujõulisuse taastamise nõuet silmas pidades positiivselt selliseid struktuurimeetmeid, mille võtmisel ei diskrimineerita eri EFTA riikides asuvaid äriühinguid ning millega aidatakse seeläbi kaasa finantsteenuste valdkonna siseturu säilitamisele.
Lisäksi voi olla tarpeen rajoittaa pankin laajenemista tietyille liiketoiminta-aloille tai maantieteellisille alueille esimerkiksi toteuttamalla markkinalähtöisiä korjaustoimia, kuten asettamalla tiettyjä pääomavaatimuksia, jos laajenemisen suora rajoittaminen heikentäisi kilpailua markkinoilla, tai laajenemisen rajoittaminen voi olla tarpeen moraalikadon estämiseksi.Juhul kui otseste laienemispiirangutega nõrgendataks turul toimivat konkurentsi või juhul kui on tarvis piirata moraalset ohtu, võidakse turule suunatud meetmete, näiteks konkreetsete kapitalinõuete kaudu piirata panga laienemist teatavates tegevusvaldkondades või geograafilistes piirkondades.
Samalla valvontaviranomainen kiinnittää erityistä huomiota siihen, että toiminnan supistuminen kansallisten rajojen sisälle ja yhtenäismarkkinoiden pirstoutuminen on tarpeen estää.Samal ajal pöörab järelevalveamet eriti suurt tähelepanu vajadusele vältida äritegevuse tagasitõmbumist koduriigi piiresse ja ühtse turu killustumist.
Jos ostajan löytäminen tytäryhtiöille tai muille toiminnoille tai omaisuuserille näyttää objektiivisesti tarkasteltuna vaikealta,valvontaviranomainen jatkaa tällaisten toimenpiteiden toteuttamiselle annettua aikaa, jos liiketoimintojen supistamiselle (myös liiketoiminta-alueiden erottamiselle toisistaan) on asetettu sitova aikataulu.Juhul kui tütarettevõtjate, konkreetsete tegevusvaldkondade või varade ostja leidmisel on objektiivseid raskusi, pikendab järelevalveamet asjaomaste meetmete rakendamise tähtaega tingimusel, et talle esitatakse äritegevuse vähendamise (sealhulgas tegevusvaldkondade eraldamise) siduv ajakava.
Kyseisten toimenpiteiden toteuttamiselle annettu aika ei kuitenkaan saisi olla viittä vuotta pidempi.Meetmete rakendamise tähtaeg ei tohiks ületada viit aastat.
Arvioidessaan kilpailun vääristymien poistamiseksi tietyissä tapauksissa edellytettävien rakenteellisten korjaustoimien laajuutta valvontaviranomainen ottaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta noudattaen huomioon samoihin markkinoihin tai markkinasegmentteihin liittyvissä tapauksissa samaan aikaan käyttöön otetut toimenpiteet.Hinnates konkurentsimoonutuste piiramiseks vajalike struktuurimeetmete ulatust konkreetse juhtumi puhul ning pidades silmas võrdse kohtlemise põhimõtet, võtab järelevalveamet arvesse meetmeid, mis on ette nähtud samal ajal ja samade turgude või turusegmentidega seotud juhtumite puhul.
Kilpailun vastaisen toiminnan rahoittamista valtiontuella vältettäväSellise olukorra vältimine, kus riigiabi kasutatakse konkurentsivastase tegevuse rahastamiseks
Valtiontukea ei saa käyttää vahingoittamaan kilpailijoita, jotka eivät saa samanlaista julkista tukea [41].Riigiabi ei tohi kasutada selleks, et kahjustada konkurente, kes ei saa samasugust riiklikku toetust [41].
Pankkien ei pitäisi käyttää valtiontukea kilpailevien yritysten ostamiseen, jollei 41 kohdasta muuta johdu [42].Kui punktist 41 ei tulene teisiti, ei tohiks pangad kasutada riigiabi konkureerivate äriühingute omandamiseks [42].
Tämän ehdon olisi oltava voimassa vähintään kolme vuotta, ja sen voimassaolo voi jatkua rakenneuudistusvaiheen loppuun tuen ulottuvuudesta, määrästä ja kestosta riippuen.Seda tingimust tuleks kohaldada vähemalt kolm aastat ja selle kohaldamist võib sõltuvalt abi ulatusest, mahust ja kestusest jätkata ümberkorraldusperioodi lõpuni.
Valvontaviranomainen voi poikkeustilanteissa hyväksyä ilmoitetut yritysostot, jos ne ovat osa vakauttamisprosessia, joka on välttämätön rahoitusjärjestelmän vakauden palauttamiseksi tai tehokkaan kilpailun varmistamiseksi.Järelevalveamet võib äriühingute omandamist lubada erandjuhtudel, kui sellest teatatakse ette ning kui see moodustab osa finantsstabiilsuse taastamiseks vajalikust konsolideerimisprotsessist või kui see on vajalik tõhusa konkurentsi tagamiseks.
Yritysostoissa olisi noudatettava periaatetta, jonka mukaan kaikilla potentiaalisilla ostajilla on yhtäläiset mahdollisuudet, ja lopputuloksella olisi varmistettava tehokas kilpailu merkityksellisillä markkinoilla.Omandamisprotsessi puhul tuleks järgida põhimõtet, et kõikidele võimalikele ostjatele antakse võrdsed võimalused, ja protsessi tulemusena peaksid asjaomastel turgudel olema tagatud tõhusa konkurentsi tingimused.
Jos liiketoimintojen luovutukseen velvoittaminen ja/tai yritysostojen kieltäminen ei ole tarkoituksenmukaista, valvontaviranomainen voi antaa EFTA-valtion määrätä takaisinperintämekanismin, esimerkiksi tuen saajilta perittävän vastikkeen muodossa.Juhul kui üksuste loovutamine ja/või äriühingute omandamise keeld ei ole asjakohane, võib järelevalveamet nõustuda sellega, et EFTA riik kehtestab tagastusmehhanismi, näiteks abisaajatelt nõutava tasu vormis.
Näin osa tuesta voitaisiin saada pankilta takaisin, kun se on taas elinkelpoinen.See võimaldaks saada elujõulisuse taastanud pangalt tagasi osa abist.
Jos valtion tukea saavia pankkeja pyydetään täyttämään tiettyjä vaatimuksia, jotka koskevat luotonantoa reaalitaloudelle, pankin täytyy noudattaa luotonannossaan liiketaloudellisia periaatteita [43].Juhul kui riigi toetust saavatelt pankadelt nõutakse teatavate nõuete täitmist seoses laenude andmisega reaalmajandusele, peavad kõnealused pangad andma laenu kaubanduslikel tingimustel [43].
Valtiontuen avulla ei voida tarjota (esimerkiksi korkoja tai vakuuksia koskevia) ehtoja, joihin kilpailijat, jotka eivät saa valtiontukea, eivät pysty vastaamaan.Riigiabi ei tohi kasutada selliste tingimuste (näiteks intressimäärad või tagatised) pakkumiseks, mida ei suuda pakkuda riigiabi mittesaavad konkurendid.
Tapauksissa, joissa tuensaajan hinnoittelukäytännön rajoittaminen ei ehkä ole tarkoituksenmukaista esimerkiksi sen vuoksi, että rajoittaminen voi vähentää tehokasta kilpailua, EFTA-valtioiden olisi ehdotettava muita tilanteeseen paremmin soveltuvia, tehokkaan kilpailun varmistavia korjaustoimia, kuten markkinoilletuloa edistäviä toimenpiteitä.Juhul kui abisaaja hinnakäitumise piiramine ei ole asjakohane, kuna see võib näiteks vähendada tõhusat konkurentsi, peaksid EFTA riigid pakkuma tõhusa konkurentsi tagamiseks sobivamaid meetmeid, näiteks turuletulekut soodustavaid meetmeid.
Pankit eivät myöskään saa tuoda valtion tukea esiin kilpailuetuna, kun ne markkinoivat rahoitustarjouksiaan [44].Samuti ei tohi pangad riigi toetust kasutada konkurentsieelisena oma finantstoodete turustamisel [44].
Näiden rajoitusten olisi oltava voimassa tuen laajuudesta, määrästä ja kestosta riippuen vähintään kolme vuotta ja enintään koko rakenneuudistusvaiheen ajan.Piiranguid tuleks sõltuvalt abi ulatusest, mahust ja kestusest kohaldada ajavahemikul, mis võib kesta kolmest aastast kuni kogu ümberkorraldusperioodini.
Ne myös selkeästi kannustaisivat maksamaan tuki takaisin valtiolle niin pian kuin mahdollista.Piirangutega ajendataks abisaajaid abi ka võimalikult kiiresti riigile tagasi maksma.
Valvontaviranomainen tutkii myös markkinoiden avoimuusastetta ja alan kykyä selviytyä pankkien kaatumisesta.Järelevalveamet uurib ka turgude avatust ja sektori suutlikkust tulla toime pankade makseraskustega.
Kokonaisarviossaan valvontaviranomainen voi ottaa huomioon tuensaajan mahdollisesti antamat tai EFTA-valtion antamat sitoumukset sellaisten toimenpiteiden toteuttamisesta [45], jotka lisäisivät vakautta ja kilpailua markkinoilla esimerkiksi edistämällä markkinoille pääsyä ja markkinoilta poistumista.Oma üldhinnangus võib järelevalveamet arvesse võtta abisaaja võetavaid võimalikke kohustusi või EFTA riigi võetavaid kohustusi selliste meetmete rakendamiseks, [45]millega edendatakse turgude usaldusväärsust ja konkurentsivõimet (näiteks turuletulekut ja turult väljumist soodustavad meetmed).
Tällaisia aloitteita voitaisiin sopivissa olosuhteissa toteuttaa muiden sellaisten rakenteellisten tai toimintalinjoja koskevien toimenpiteiden rinnalla, joita tuensaajalta tavallisesti edellytettäisiin.Selliseid meetmeid võiks asjakohastel juhtudel rakendada lisaks muudele struktuurimeetmetele või tegevust reguleerivatele meetmetele, mida abisaaja on kohustatud tavaliselt võtma.
Valvontaviranomainen voi suhtautua myönteisesti EFTA-valtion sitoumukseen ottaa käyttöön mekanismeja, joilla pankkien ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa, koska tällaista sitoumusta voidaan pitää tekijänä, joka lisää vakautta ja kilpailua markkinoilla.Järelevalveamet võib hinnata positiivselt EFTA riigi kohustust võtta kasutusele mehhanismid pankade raskustega tegelemiseks varases staadiumis, kuna sellega soodustatakse turgude usaldusväärsust ja konkurentsivõimet.
Seuranta- ja menettelykysymyksetJärelevalve ja menetlusküsimused
Jotta voidaan tarkistaa, että rakenneuudistussuunnitelmaa toteutetaan moitteettomasti, valvontaviranomainen pyytää säännöllisesti yksityiskohtaisia kertomuksia.Järelevalveamet soovib veenduda, et ümberkorraldamiskava rakendatakse nõuetekohaselt, ja nõuab selleks üksikasjalike aruannete korrapärast esitamist.
Ensimmäinen kertomus on yleensä toimitettava valvontaviranomaiselle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua rakenneuudistussuunnitelman hyväksymisestä.Esimene aruanne tuleb järelevalveametile harilikult esitada hiljemalt kuus kuud pärast ümberkorraldamiskava heakskiitmist.
Kun rakenneuudistussuunnitelmasta on ilmoitettu, valvontaviranomaisen on arvioitava, onko todennäköistä, että suunnitelman avulla voidaan palauttaa pitkän aikavälin elinkelpoisuus ja rajoittaa riittävästi kilpailun vääristymistä.Pärast ümberkorraldamiskava kohta teate saamist peab järelevalveamet hindama, kas selle abil on võimalik taastada pikaajalist elujõulisust ja piirata asjakohaselt konkurentsimoonutusi.
Jos valvontaviranomaisella on vakavia epäilyjä siitä, että rakenneuudistussuunnitelma ei ole vaatimusten mukainen, valvontaviranomaisen on aloitettava muodollinen tutkintamenettely, jossa kolmansille annetaan mahdollisuus kommentoida toimenpidettä; näin varmistetaan läpinäkyvä ja johdonmukainen lähestymistapa huolehtien samalla siitä, että valtiontukimenettelyihin sovellettavia luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä noudatetaan.Juhul kui järelevalveametil on tõsiseid kahtlusi selles, kas ümberkorraldamiskavas järgitakse vajalikke nõudeid, algatab ta ametliku uurimismenetluse ja annab kolmandatele isikutele võimaluse esitada kava kohta märkusi. Sellega on tagatud ühtne ja läbipaistev lähenemisviis ning samas võetakse arvesse riigiabi menetluste puhul ette nähtud konfidentsiaalsusnõudeid.
Valvontaviranomaisen ei kuitenkaan tarvitse aloittaa muodollista menettelyä, jos rakenneuudistussuunnitelma on täydellinen ja esitetyt toimenpiteet sellaisia, että valvontaviranomaisella ei ole epäilyjä niiden sääntöjenmukaisuudesta valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan EFTA-valtioiden sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 4 artiklan 4 kohdan tarkoittamalla tavalla.Järelevalveamet ei pea ametlikku menetlust algatama, kui ümberkorraldamiskava vastab kõigile nõuetele ja selles esitatud meetmed ei tekita järelevalveametis kahtlusi abi kokkusobivuse suhtes EMP lepinguga vastavalt EFTA riikide vahelise järelevalveameti ja kohtu asutamist käsitleva lepingu protokolli nr 3 II osa artikli 4 lõikele 4.
Tällainen tilanne voi olla kyseessä erityisesti silloin kun EFTA-valtio on ilmoittanut valvontaviranomaiselle tuesta, johon liittyy kaikki tässä luvussa vahvistetut ehdot täyttävä rakenneuudistussuunnitelma, saadakseen oikeusvarmuuden tarvittavista jatkotoimista.Eelkõige kehtib see juhul, kui EFTA riik on teatanud järelevalveametile abist ja esitanud asjaomase ümberkorraldamiskava, mis vastab kõigile käesolevas peatükis kirjeldatud tingimustele, eesmärgiga saada õiguskindlus vajalike järelmeetmete suhtes.
Tällaisessa tapauksessa valvontaviranomainen voi tehdä lopullisen päätöksen siitä, että pelastamistuki ja rakenneuudistustuki ovat ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla sääntöjenmukaisia.Sellistel juhtudel võib järelevalveamet võtta vastu lõpliku otsuse, milles ta sätestab, et nii päästmisabi kui ka ümberkorraldusabi sobivad kokku EMP lepinguga vastavalt selle artikli 61 lõike 3 punktile b.
Tiedonannon soveltamisen tilapäisyysPeatüki ajutine kohaldamine
Tämän luvun perusteena on tämänhetkinen poikkeuksellinen rahoitusalan kriisi, ja sen vuoksi lukua olisi sovellettava rajoitetun ajan.Käesoleva peatüki avaldamist õigustab praegune erakorraline finantssektori kriis ja seetõttu tuleks seda kohaldada piiratud aja jooksul.
Valvontaviranomainen soveltaa tätä lukua arvioidessaan rakenneuudistustukea, josta ilmoitetaan valvontaviranomaiselle 31 päivänä joulukuuta 2010 tai sitä ennen.Järelevalveamet kohaldab käesolevat peatükki selliste ümberkorraldusabi juhtumite hindamiseks, millest on talle teatatud kuni 31. detsembrini 2010.
Ilmoittamattomaan tukeen sovelletaan suuntaviivoja valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavista säännöistä.Teatamata abi suhtes kohaldatakse suuniseid õigusvastase riigiabi hindamisel kohaldatavate eeskirjade kindlaksmääramise kohta.
Sen vuoksi valvontaviranomainen soveltaa tätä lukua arvioidessaan 31 päivänä joulukuuta 2010 tai sitä ennen myönnetyn ilmoittamattoman tuen sääntöjenmukaisuutta.Järelevalveamet kohaldab seega käesolevat peatükki 31. detsembrini 2010 antud teatamata abi EMP lepinguga kokkusobivuse hindamisel.
50. Luku perustuu ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohtaan, ja valvontaviranomainen voi tarkastella sen sisältöä ja voimassaoloaikaa uudelleen markkinatilanteen kehittymisen, tapausten käsittelystä saatujen kokemusten ja luvun perimmäisen tavoitteen eli rahoitusjärjestelmän vakauden ylläpitämisen perusteella.Pidades silmas asjaolu, et käesolev peatükk põhineb EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktil b, võib järelevalveamet selle sisu ja kehtivust kohandada vastavalt turutingimuste muutumisele, juhtumite käsitlemisel saadud kogemustele ja finantsstabiilsuse säilitamise põhieesmärgile.
Tämä luku vastaa Euroopan komission, jäljempänä ’komissio’, tiedonantoa elinkelpoisuuden palauttamisesta ja rahoitusalalla tämänhetkisessä kriisissä toteutettujen rakenneuudistustoimenpiteiden arvioinnista valtiontukisääntöjen perusteella ( EUVL C 195, 19.8.2009, s. 9).Kõnealune peatükk vastab Euroopa Komisjoni (edaspidi „komisjon”) teatisele finantssektori elujõulisuse taastamise ja praeguse kriisi olukorrasriigiabi eeskirjade kohaste ümberkorraldamismeetmete hindamise kohta ( ELT C 195, 19.8.2009, lk 9).
Edellä alaviitteessä 1 mainitun tiedonantonsa 1 kohdassa komissio viittasi Eurooppa-neuvoston kokouksissa 20 päivänä maaliskuuta 2009 sekä 18 ja 19 päivänä kesäkuuta 2009 annettuun vastaavaan sitoumukseen.Joonealuses märkuses 1 osutatud teatise punktis 1 viitas komisjon asjaomasele ülesandele, mille Euroopa Ülemkogu võttis 20. märtsil 2009 ja 18.–19. juunil 2009 toimunud kohtumistel.
Komissio ilmoitti Eurooppa-neuvostolle 4 päivänä maaliskuuta 2009 antamassaan tiedonannossa Elvytys Euroopassa (KOM(2009) 114, lopullinen) uudistusohjelmasta, jolla korjataan yleisluonteisia heikkouksia yhteisössä toimiviin rahoituslaitoksiin sovellettavissa säännöksissä.Euroopa Ülemkogule esitatud 4. märtsi 2009. aasta teatises „Euroopa majanduse elavdamine” (KOM(2009) 114 (lõplik)) teatas komisjon oma kavatsusest koostada reformikava, mille abil kõrvaldada üldisemaid puudujääke ühenduses tegutsevate finantsasutuste suhtes kohaldatavas õiguslikus raamistikus.
Ks. suuntaviivojen luvut valtiontukisääntöjen soveltamisesta rahoituslaitosten suhteen toteutettuihin toimenpiteisiin, jäljempänä ’pankkisuuntaviivat’, rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistamisesta tämänhetkisessä finanssikriisissä, jäljempänä ’pääomapohjan vahvistamista koskevat suuntaviivat’, ja arvoltaan alentuneiden omaisuuserien käsittelystä ETA:n pankkisektorilla, jäljempänä ’arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevat suuntaviivat’.Vt suuniste peatükki, mis käsitleb riigiabi eeskirjade kohaldamist meetmete suhtes, mida on võetud seoses finantsasutustega (edaspidi „pangandussuunised”), samuti peatükke, mis käsitlevad finantsasutuste rekapitaliseerimist praeguses finantskriisis (edaspidi „rekapitaliseerimissuunised”) ja langenud väärtusega varade käsitlemist EMP pangandussektoris (edaspidi „langenud väärtusega varade suunised”).
Tätä lukua sovelletaan ainoastaan pankkisuuntaviivoissa tarkoitettuihin rahoituslaitoksiin.Peatükki kohaldatakse üksnes pangandussuunistes nimetatud finantsasutuste suhtes.
Tässä luvussa annetussa ohjeistuksessa viitataan pankkeihin tekstin yksinkertaistamiseksi.Käesolevas peatükis esitatud juhistes viidatakse lihtsustamise mõttes pankadele.
Ohjeet koskevat kuitenkin soveltuvin osin myös muita rahoituslaitoksia.Paetükki kohaldatakse siiski vajaduse korral mutatis mutandis ka teiste finantsasutuste suhtes.
Rakenneuudistussuunnitelman esittämisvelvollisuuden taustalla olevat perusteet ja olosuhteet esitetään pankkisuuntaviivoissa, pääomapohjan vahvistamista koskevissa suuntaviivoissa sekä arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevissa suuntaviivoissa.Ümberkorraldamiskava esitamise kohustuse aluseks olevaid kriteeriume ja konkreetseid tingimusi on kirjeldatud pangandussuunistes, rekapitaliseerimissuunistes ja langenud väärtusega varade suunistes.
Ne koskevat erityisesti, mutta eivät pelkästään, tilanteita, joissa valtio on vahvistanut ongelmapankin pääomapohjaa tai ongelmallisiin omaisuuseriin suunnatuista toimista hyötyvä pankki on jo saanut valtiontukea missä tahansa muodossa tappioiden kattamiseen tai ehkäisemiseen (lukuun ottamatta osallistumista luottotakausohjelmaan) ja aiemmin annetun valtiontuen kokonaismäärä ylittää 2 prosenttia pankin kaikista riskipainotetuista omaisuuseristä.Need on eelkõige, aga mitte ainult, seotud olukordadega, kus riik on rekapitaliseerinud raskustes oleva panga või kus langenud väärtusega varadest vabastatav pank on juba saanud mis tahes riigiabi, millega on aidatud kahjumit katta või seda vältida (välja arvatud tagatisskeemis osalemine) ja mille maht ületab kokku 2 % panga riskiga kaalutud varadest.
Rakenneuudistusten perusteellisuus riippuu kunkin pankin ongelmien vakavuudesta.Ümberkorraldamise ulatus sõltub iga panga puhul tema probleemide raskusastmest.
Sen sijaan tapauksissa, joissa perustaltaan terveille pankeille on myönnetty rajoitettu määrä tukea, EFTA-valtioiden on kyseisten suuntaviivojen mukaan (etenkin pääomapohjan vahvistamista koskevien suuntaviivojen 40 kohdan ja arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevien suuntaviivojen liitteen V mukaan) toimitettava valvontaviranomaiselle kertomus valtiontuen käytöstä. Kyseisen kertomuksen on sisällettävä kaikki tiedot, joita tarvitaan, jotta voidaan arvioida pankin elinkelpoisuus, saadun pääoman käyttö sekä eteneminen kohti irtautumista valtiontuesta.Kooskõlas kõnealuste suunistega (eelkõige rekapitaliseerimissuuniste punktiga 40 ja langenud väärtusega varade suuniste V lisaga) peavad EFTA riigid seevastu olukorras, kus piiratud ulatuses abi on antud põhimõtteliselt elujõulistele pankadele, esitama järelevalveametile riigi vahendite kasutamist käsitleva aruande, mis sisaldab panga elujõulisuse hindamiseks vajalikku täielikku teavet, samuti teavet saadud kapitali kasutamise ja riigi toetusest sõltumisest vabanemiseks tehtavate jõupingutuste kohta.
Elinkelpoisuuden kartoituksessa olisi osoitettava kyseisten pankkien riskiprofiili ja tuleva vakavaraisuus sekä arvioitava niiden liiketoimintasuunnitelmat.Elujõulisuse hindamise raames tuleks esile tuua selliste pankade riskiprofiil ja prognoositav kapitali adekvaatsus ning hinnata ka nende äriplaane.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership