| Source | Target | | Palkkatuet voivat tietyissä tapauksissa johtaa seuraavanlaisiin kilpailun vääristymiin, joita tarkastellaan 22–27 kohdassa. | Palgatoetused võivad teatavatel juhtudel põhjustada punktides 22–27 vaadeldud konkurentsimoonutusi. |
| Korvaus- ja siirtymävaikutus | Asendamine ja väljatõrjumine |
| Korvausvaikutus liittyy tilanteeseen, jossa tietylle työntekijäryhmälle annetut työpaikat korvaavat muiden työntekijäryhmien työpaikat. | Asendamine on seotud olukorraga, kus muude rühmade töökohad lihtsalt asendatakse teatavatele töötajate rühmadele antud töökohtadega. |
| Tiettyyn työntekijöiden alaryhmään kohdistettu palkkatuki jakaa työvoiman tuettuihin työntekijöihin ja muihin työntekijöihin ja voi kannustaa yrityksiä korvaamaan muut työntekijät tuetuilla työntekijöillä. | Palgatoetus, mis on suunatud konkreetsele töötajate alarühmale, jagab tööjõu toetatavateks töötajateks ja toetuseta töötajateks ning võib põhjustada ettevõtja juures töötavate toetuseta töötajate asendamise toetatavate töötajatega. |
| Syynä tähän on se, että tuetuista ja muista työntekijöistä aiheutuvat suhteelliset palkkakustannukset muuttuvat [17]. | Selle põhjuseks on toetatavate ja toetuseta töötajate suhtelise palgakulu muutus [17]. |
| Koska tuettuja työntekijöitä työllistävät yritykset kilpailevat samoilla tavara- ja palvelumarkkinoilla kuin yritykset, jotka eivät työllistä tuettuja työntekijöitä, palkkatuet saattavat vaikuttaa työpaikkojen vähentymiseen muilla talouden aloilla. | Kuna nii toetatavate kui ka toetuseta töötajatega ettevõtjad konkureerivad samadel kauba- ja teenuseturgudel, võivad palgatoetused põhjustada töökohtade võimalikku vähenemist mujal majanduses. |
| Näin käy silloin, kun tuettuja työntekijöitä työllistävän yrityksen tuotanto kasvaa ja syrjäyttää niiden yritysten tuotantoa, joilla ei ole tuettuja työntekijöitä. Näin ollen tuki syrjäyttää muuta työvoimaa. | Selline olukord tekib juhul, kui toetatavate töötajatega ettevõtja suurendab toodangut, kuid tõrjub tootmise välja ettevõtjast, kus ei ole toetatavaid töötajaid, ning selle tulemusel vähendab abi andmine toetuseta tööhõivet. |
| Työllisyyskustannukset muodostavat osan jokaisen yrityksen tavanomaisista toimintakustannuksista. | Tööhõivekulud moodustavad osa iga ettevõtja tavalistest tegevuskuludest. |
| Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että tuella olisi myönteinen vaikutus työllisyyteen ja ettei sillä pelkästään mahdollisteta sellaisten kustannusten alentamista, joista yritykset muuten vastaisivat. | Seepärast on eriti oluline, et abi avaldaks positiivset mõju tööhõivele, mitte ainult ei võimaldaks ettevõtjatel vähendada kulusid, mida nad muidu peaksid kandma. |
| Esimerkiksi palkkatuet, jotka pienentävät tuotannon juoksevia kustannuksia, kuten työvoimakustannuksia, tekevät markkinoille tulosta houkuttelevampaa, ja niiden ansiosta yritykset, joilla on heikot kaupalliset näkymät, voivat tulla markkinoille tai tuoda niille uusia tuotteita. Tämä puolestaan haittaa tehokkaammin toimivia kilpailijoita. | Näiteks palgatoetused vähendavad jooksvaid tootmiskulusid ning sellest tulenevalt muudaksid turule sisenemise atraktiivsemaks ja võimaldaksid ettevõtjatel, kellel on muidu halvad majanduslikud väljavaated, siseneda turule või lasta turule uusi tooteid, kahjustades selle kaudu endast tõhusamaid konkurente. |
| Palkkatuet voivat pienentää tappioita ja mahdollistaa yrityksen pysymisen markkinoilla pidempään, jolloin muut, tehokkaammin toimivat, tukea saamattomat yritykset saattavat joutua poistumaan markkinoilta. | Palgatoetused võivad vähendada kahjumit ja aidata ettevõtjal püsida turul kauem, mis võib tähendada, et tema asemel sunnitakse turult lahkuma teisi, tõhusamaid ettevõtjaid, kes ei saa abi. |
| Investointikannustimet | Investeerimisstiimulid |
| Markkinoilla, joilla myönnetään palkkatukia, yritysten kilpailua rajoitetaan ja palkkatuet voivat pienentää yritysten investointeja ja vähentää pyrkimyksiä kasvattaa tehokkuutta ja lisätä innovointia. | Turgudel, kus antakse palgatoetusi, pärsitakse konkurentsi ning ettevõtjad võivad seega vähendada oma investeeringuid ja lõpetada püüded muutuda senisest tõhusamaks ja innovatiivsemaks. |
| Tuensaajat voivat viivyttää uusien, vähemmän työvoimaa vaativien teknologioiden käyttöönotossa, koska työvoima- ja teknologiavaltaisten tuotantomenetelmien suhteelliset kustannukset muuttuvat. | Abisaaja võib viivitada uue, vähem tööjõumahuka tehnoloogia kasutuselevõtuga, sest tööjõu- ja tehnoloogiamahukate tootmismeetodite suhtelised kulud on muutunud. |
| Kilpailevia tai täydentäviä tuotteita valmistavat kilpailijat voivat myös vähentää tai viivyttää investointejaan. | Samuti võivad konkureerivate toodete või sidustoodete tootjad oma investeeringuid vähendada või need edasi lükata. |
| Tämän seurauksena tuotannonalan kokonaisinvestoinnit supistuvat. | Selle tulemusena investeeringute üldine tase asjaomases majandusharus väheneb. |
| Palkkatuki tietyllä alueella voi johtaa joidenkin alueiden hyötymiseen suotuisammista tuotanto-olosuhteista. | Palgatoetused, mida kohaldatakse konkreetses piirkonnas, võivad kaasa tuua olukorra, kus mõned piirkonnad saavad kasu soodsamatest tootmistingimustest. |
| Tämän seurauksena kauppavirrat voivat suuntautua tuetuille alueille. | See võib kaasa tuua kaubavoogude nihkumise piirkondadesse, kus sellist abi antakse. |
| Kutakin toimenpidettä arvioidaan tapauskohtaisesti erikseen. | Iga üksikmeedet hinnatakse eraldi. |
| Valvontaviranomainen todennäköisesti ottaa myönteisemmän kannan ja siten hyväksyy suuremman kilpailun vääristymisen, jos tuki on välttämätöntä ja hyvin kohdennettu tuen tavoitteen saavuttamiseksi ja jos sillä pelkästään rajoitutaan kompensoimaan toimenpiteeseen kuuluvien työntekijäryhmien alhaisemmasta tuottavuudesta aiheutuvat ylimääräiset nettokustannukset. | Järelevalveamet võtab tõenäoliselt positiivsema seisukoha ning seega nõustub suuremate konkurentsimoonutustega, kui abi on oma eesmärgi saavutamiseks vajalik ja hästi suunatud ning piirdub täiendavate netokuludega, mis on vajalikud meetmega hõlmatud töötajate rühmade väiksema tööviljakuse hüvitamiseks. |
| Tämä luku vastaa Euroopan komission tiedonantoa perusteista epäedullisessa asemassa oleville ja alentuneesti työkykyisille työntekijöille työllistämiseen myönnettävän yksittäistä ilmoitusta edellyttävän valtiontuen soveltuvuuden arvioimiseksi (EUVL C 188, 11.8.2009, s. 6). | Käesolev peatükk vastab Euroopa Komisjoni teatisele „Ebasoodsas olukorras olevate või puudega töötajate tööhõive jaoks antava ja eraldi teatamise kohustusega riigiabi ühisturuga kokkusobivuse analüüsi kriteeriumid” ( ELT C 188, 11.8.2009, lk 6). |
| ETA-sopimuksen 66 artikla ja sitä seuraavat kohdat ja ETA-sopimuksen sosiaalipolitiikkaa koskevan pöytäkirjan n:o 31 5 artikla. | EMP lepingu artikkel 66 ja sellele järgnevad artiklid ning EMP lepingu sotsiaalpoliitikat käsitleva protokolli nr 31 artikkel 5. |
| ETA:n sekakomitean päätös N:o 120/2008, tehty 7 päivänä marraskuuta 2008 (EUVL L, 18.12.2009, s. 111, ja ETA-täydennysosa N:o 79, 18.12.2008, s. 20), tuli voimaan 8.11.2008. | Ühiskomitee otsus nr 120/2008, 7.11.2008 (ELT L 339, 18.12.2008, lk 111, ja EMP kaasanne nr 79, 18.12.2008, lk 20), mis jõustus 8.11.2008. |
| Alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten ja sosiaalisille yrityksille aiheutuneiden lisäkustannusten korvaamiseen sovellettavia yksittäisiä toimenpiteitä, joihin myönnettävän tuen avustusekvivalentti on yli 10 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden, arvioidaan niiden erityisluonteen vuoksi EY:n perustamissopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella. | Üksikmeetmeid, mida kohaldatakse puudega töötajate tööhõivest tulenevate lisakulude ja selliste sotsiaalselt aktiivsete ettevõtjate täiendavate kulude hüvitamise suhtes, kelle toetusekvivalent ületab kümme miljonit eurot ettevõtja kohta aastas, hinnatakse nende eripära tõttu EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti c alusel. |
| Valvontaviranomainen soveltaa näissä ohjeissa esitettyjä periaatteita soveltuvin osin mutta vähemmän yksityiskohtaisesti epäedullisessa asemassa olevientyöntekijöiden työllistämiseen tarkoitettuun alle 5 miljoonan euron tapauskohtaiseen tukeen ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen tarkoitettuun alle 10 miljoonan euron tapauskohtaiseen tukeen, jota annetaan suurille yrityksille. | Ebasoodsas olukorras olevate töötajate tööhõiveks antava alla 5 miljoni euro suuruse erakorralise abi ja puudega töötajate tööhõiveks suurettevõtjatele antava alla 10 miljoni euro suuruse erakorralise abi puhul kohaldab järelevalveamet teatises esitatud põhimõtteid mutatis mutandis, kuid vähem üksikasjalikult. |
| Ylimääräisissä nettokustannuksissa otetaan huomioon kustannukset, jotka vastaavat kohderyhmiin kuuluvien epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä (heidän alhaisemman tuottavuutensa takia) aiheutuvia kustannuksia, ja hyödyt, joita tuensaajalle koituu työllistämisestä (esimerkiksi yrityskuvan paranemisen ansiosta). | Täiendava netokulu puhul võetakse arvesse ebasoodsas olukorras olevate või puudega töötajate sihtrühmade töölevõtmisele vastavaid kulusid (mis tulenevad näiteks väiksemast tööviljakusest) ja kasu, mida abisaaja sellisest töölevõtmisest saab (nt ettevõtja maine paranemine). |
| Tuki-intensiteetti on epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden osalta enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. | Abi osatähtsus ebasoodsas olukorras olevate töötajate puhul ei tohi ületada 50 % abikõlblikest kuludest. |
| Tuki-intensiteetti on alentuneesti työkykyisten työntekijöiden osalta enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. | Abi osatähtsus puudega töötajate puhul ei tohi ületada 75 % abikõlblikest kuludest. |
| Epäedullisessa asemassa olevan työntekijän osalta tukikelpoisia kustannuksia ovat palkkakustannukset enintään työhönottoa seuraavan 12 kuukauden jakson ajalta. | Ebasoodsas olukorras olevate töötajate puhul on abikõlblikud kulud palgakulud, mis kantakse kuni 12 kuu jooksul alates töölevõtmisest. |
| Jos kyse on kuitenkin erityisen epäedullisessa asemassa olevasta työntekijästä, niin tukikelpoisia kustannuksia ovat palkkakustannukset enintään työhönottoa seuraavan 24 kuukauden jakson ajalta. | Eriti ebasoodsas olukorras oleva töötaja puhul on abikõlblikud kulud palgakulud, mis kantakse kuni 24 kuu jooksul alates töölevõtmisest. |
| Alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen liittyviä tukikelpoisia kustannuksia ovat palkkakustannukset miltä tahansa ajalta, jonka aikana alentuneesti työkykyinen työntekijä työllistetään. | Puudega töötajate töölevõtmise puhul on abikõlblikud kulud palgakulud, mis kantakse mis tahes perioodi jooksul, mille vältel puudega töötaja töötab. |
| Tuki voi vaikuttaa useisiin markkinoihin, koska tuen vaikutus ei välttämättä rajoitu niihin markkinoihin, joilla tuensaaja toimii, vaan voi vaikuttaa myös muihin markkinoihin, kuten tuotannontekijämarkkinoihin. | Abi võib mõjutada mitut turgu, sest selle mõju ei pruugi piirduda turgudega, kus abisaaja on tegev, vaid see võib ulatuda ka teistele, nt tooraine turgudele. |
| On kuitenkin tärkeää huomata, että joillakin markkinoilla on kilpailua, vaikka niillä toimivia yrityksiä on vähän. | Mõnel turul toimib konkurents siiski hoolimata asjaolust, et seal tegutseb vähe ettevõtjaid. |
| On kuitenkin syytä huomata, että joskus tuella voidaan auttaa yrityksiä voittamaan markkinoille tulon esteet ja edistää uusien yritysten tuloa markkinoille. | Mõnikord aitab abi andmine siiski ületada turuletuleku tõkkeid ja võimaldab uutel ettevõtjatel turule siseneda. |
| Jos markkinat ovat kasvavat, tuella on yleensä vähäisempi vaikutus kilpailijoihin. | Kasvavate turgude olemasolu korral on abi mõju konkurentidele tavaliselt väiksem. |
| Korvausvaikutus riippuu sekä tuetun että muun työvoiman kysynnän joustavuudesta. | Selline asendamine sõltub tööjõunõudluse elastsusest, seda nii toetatavate kui ka toetuseta töötajate puhul. |
| annettu 16 päivänä joulukuuta 2009, | 16. detsember 2009, |
| EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN, [1]joka OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen [2]ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26, | EFTA JÄRELEVALVEAMET [1], VÕTTES ARVESSE Euroopa Majanduspiirkonna lepingut, [2]eriti selle artikleid 61–63 ja protokolli nr 26, |
| Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla valvontaviranomainen antaa ilmoituksia tai suuntaviivoja asioista, joita ETA-sopimus koskee, jos kyseisessä sopimuksessa taikka valvonta- ja tuomioistuinsopimuksessa nimenomaisesti näin määrätään tai jos valvontaviranomainen pitää sitä tarpeellisena. | Järelevalve- ja kohtulepingu artikli 5 lõike 2 punkti b kohaselt avaldab järelevalveamet teatisi või suuniseid küsimuste kohta, mida EMP leping käsitleb, kui see on sätestatud kõnealuses lepingus või järelevalve- ja kohtulepingus või kui järelevalveamet seda vajalikuks peab. |
| Valvontaviranomainen hyväksyi valtion tukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt [4]19 päivänä tammikuuta 1994. | Järelevalveamet võttis riigiabi käsitlevad menetlus- ja sisulised eeskirjad [4]vastu 19. jaanuaril 1994. |
| ETA-sopimuksen liitteen XV lopussa olevan luvun ”Yleistä” II kohdan mukaan valvontaviranomaisen on Euroopan komissiota kuultuaan annettava säädökset, jotka vastaavat Euroopan komission antamia säädöksiä, | EMP lepingu XV lisa lõpus oleva peatüki „ÜLDIST” II punkti kohaselt peab järelevalveamet pärast Euroopa Komisjoniga konsulteerimist vastu võtma Euroopa Komisjonis vastuvõetud õigusaktidega kooskõlas olevaid õigusakte. |
| on kuullut Euroopan komissiota 8 päivänä joulukuuta 2009 ja EFTA-valtioita asiasta 20 päivänä marraskuuta 2009 päivätyillä kirjeillä, | Olles kõnealuses küsimuses pidanud nõu Euroopa Komisjoniga 8. detsembril 2009 ja EFTA riikidega 20. novembri 2009. aasta kirjaga, |
| Muutetaan valtiontuen suuntaviivoja lisäämällä niihin uusi luku yksinkertaistetusta menettelystä tietyntyyppisten valtiontukien käsittelemiseksi. | Muudetakse riigiabi suuniseid, lisades uue peatüki lihtsustatud korra kohta teatavate riigiabi liikide käsitlemisel. |
| Suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan soveltamista ja tulkitsemista varten, valvontaviranomainen hyväksynyt ja antanut 19 päivänä tammikuuta 1994 (EYVL L 231, 3.9.1994, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 32, 3.9.1994, s. 1). Jäljempänä niihin viitataan ilmauksella ’valtiontuen suuntaviivat’. | Suunised EMP lepingu artiklite 61 ja 62 ning järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 artikli 1 kohaldamiseks ja tõlgendamiseks, mille EFTA järelevalveamet võttis vastu ja avaldas 19. jaanuaril 1994 ning mis on avaldatud Euroopa Liidu Teatajas (edaspidi „EÜT” või „ELT”) L 231, 3.9.1994, lk 1 ja EMP kaasandes nr 32, 3.9.1994, lk 1 (edaspidi „riigiabi suunised”). |
| Valtiontuen suuntaviivojen päivitetty versio on saatavilla valvontaviranomaisen Internet-sivuilla: http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines | Nende suuniste ajakohastatud versioon on avaldatud järelevalveameti veebisaidil: http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/ |
| EUVL C 136, 16.6.2009, s. 3. | ELT L 136, 16.6.2009, lk 3. |
| SUUNTAVIIVAT YKSINKERTAISTETUSTA MENETTELYSTÄ TIETYNTYYPPISTEN VALTIONTUKIEN KÄSITTELEMISEKSI [1]1. | SUUNISED LIHTSUSTATUD KORRA KOHTA TEATAVATE RIIGIABI LIIKIDE KÄSITLEMISEL [1]1. |
| Näissä suuntaviivoissa tarkastellaan yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan valvontaviranomainen aikoo tutkia nopeutetussa aikataulussa tietyntyyppiset valtiontukitoimenpiteet yhteistyössä kyseisten EFTA-valtioiden kanssa. Kyse on toimenpiteistä, joiden osalta valvontaviranomaisen edellytetään vain tarkistavan, että ne ovat voimassa olevien sääntöjen ja käytäntöjen mukaisia, käyttämättä harkintavaltaa. | Suunistes sätestatakse lihtsustatud kord, mille kohaselt järelevalveamet kavatseb tihedas koostöös asjaomase EFTA riigiga vaadata teatavat liiki riigiabimeetmeid, mis ei nõua järelevalveametilt diskretsiooniõiguse kasutamist, vaid üksnes kooskõla kontrollimist olemasolevate eeskirjade ja tavadega, läbi kiirendatud korras. |
| Kokemus, jota valvontaviranomaisella on ETA-sopimuksen 61 artiklan sekä sen nojalla annettujen asetusten, puitteiden, suuntaviivojen ja tiedonantojen [2]soveltamisesta, on osoittanut, että tietyt ilmoitetut tukiryhmät hyväksytään yleensä ilman, että niiden yhteensopivuudesta ETA-sopimuksen kanssa esitettäisiin epäilyksiä. Tämä edellyttää tosin, että tukeen ei liity erityisolosuhteita. | Järelevalveameti kogemused EMP lepingu artikli 61 ning selle alusel vastu võetud määruste, raamistike, suuniste ja teatiste [2]kohaldamisel on näidanud, et teatavat liiki riigiabiteatised kiidetakse eriliste asjaolude puudumisel tavaliselt heaks, ilma et tekiks mingit kahtlust nende kokkusobivuses EMP lepinguga. |
| Näitä tukiryhmiä kuvaillaan yksityiskohtaisemmin 2 jaksossa. | Selliseid riigiabi liike on kirjeldatud 2. osas. |
| Muihin valvontaviranomaiselle ilmoitettuihin tukitoimenpiteisiin sovelletaan asianmukaisia menettelyitä [3]ja yleensä myös valtiontuen tarkastusmenettelyissä sovellettavia käytännesääntöjä. | Muude järelevalveametile teatatud abimeetmete suhtes kohaldatakse asjakohast menetlust [3]ja tavaliselt ka parimate tavade juhendit riigiabi kontrollimenetluse teostamiseks. |
| Näiden suuntaviivojen tarkoituksena on vahvistaa edellytykset, joiden täyttyessä valvontaviranomainen tavallisesti tekee lyhytmuotoisen päätöksen yksinkertaistetussa menettelyssä ja toteaa tietyntyyppiset valtiontukitoimenpiteet ETA-sopimuksen mukaisiksi. Lisäksi tarkoituksena on antaa varsinaiseen menettelyyn liittyvää ohjeistusta. | Suuniste eesmärk on sätestada tingimused, mille alusel järelevalveamet võtab tavaliselt vastu lühiotsuse, millega teatavat liiki riigiabimeetmed kuulutatakse lihtsustatud korra kohaselt EMP lepinguga kokkusobivaks, ning ette näha juhised kõnealuse korra kohta. |
| Kun kaikki näiden suuntaviivojen mukaiset edellytykset täyttyvät, valvontaviranomainen pyrkii parhaansa mukaan tekemään 20 työpäivän kuluessa ilmoituksen antamisesta valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 4 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti lyhytmuotoisen päätöksen, jossa todetaan, että toimenpide ei ole tukea tai että valvontaviranomainen on päättänyt olla vastustamatta tukea. | Kui suunistes sätestatud tingimused on täidetud, annab järelevalveamet endast parima, et võtta kooskõlas EFTA riikide vahelise järelevalveameti ja kohtu asutamislepingu protokolli nr 3 II osa artikli 4 lõikega 2 või 320 tööpäeva jooksul alates teatise esitamisest vastu lühiotsus riigiabi puudumise või vastuväidete puudumise kohta. |
| Jos tukeen kuitenkin sovelletaan näiden suuntaviivojen 6–12 kohdassa vahvistettuja menettelyllisiä takeita tai tuki jätetään kyseisten kohtien mukaisesti yksinkertaistetun menettelyn ulkopuolelle, valvontaviranomainen palaa pöytäkirjassa 3 olevan II luvun mukaiseen, tavanomaiseen ilmoitettua tukea koskevaan menettelyyn ja tekee lopuksi yksityiskohtaisen päätöksen mainitun pöytäkirjan 4 ja/tai 7 artiklan nojalla. | Kui kohaldatakse suuniste punktides 6–12 sätestatud tagatisi või erandeid, kasutab järelevalveamet riigiabiteatise suhtes protokolli nr 3 II peatükis kirjeldatud tavamenetlust ning võtab seejärel vastu täismahus otsuse vastavalt sama protokolli artiklile 4 ja/või 7. |
| Ainoat oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoiset määräajat ovat kuitenkin ne, jotka vahvistetaan pöytäkirjassa 3 olevan 4 artiklan 5 kohdassa ja 7 artiklan 6 kohdassa. | Sellisel juhul on protokolli nr 3 artikli 4 lõikes 5 ja artikli 7 lõikes 6 sätestatud tähtajad aga ainsad õiguslikult jõustatavad tähtajad. |
| Näissä suuntaviivoissa kuvaillaan menettelyä, jota noudattamalla valvontaviranomainen pyrkii lisäämään ETA:n valtiontukien tarkastuksen ennakoitavuutta ja tehokkuutta. | Järelevalveameti eesmärk on muuta EMP riigiabi kontroll käeolevates suunistes kirjeldatud korra järgimise kaudu prognoositavamaks ja tõhusamaks. |
| Mitään näiden suuntaviivojen osiota ei kuitenkaan pitäisi tulkita siten, että siinä edellytettäisiin sellaisen valtiontuen ilmoittamista valvontaviranomaiselle, jota ei katsota ETA-sopimuksen 61 artiklassa tarkoitetuksi valtiontueksi. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että EFTA-valtiot voivat vapaasti ilmoittaa kyseiset tukitoimenpiteet komissiolle oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä. | Nende suuniste ühtki osa ei tohiks tõlgendada nii, nagu tuleks selle kohaselt järelevalveametile teatada toetusmeetmetest, mis ei ole EMP lepingu artikli 61 tähenduses käsitletavad riigiabina, kuid EFTA riigid võivad soovi korral õiguskindluse huvides sellistest toetusmeetmetest järelevalveametile teatada. |
| Yksinkertaistettuun menettelyyn soveltuvat valtiontukiryhmät | Riigiabi, mida saab käsitleda lihtsustatud korra kohaselt |
| Hyväksyttävät valtiontukiryhmät | Tingimustele vastavad riigiabi liigid |
| Seuraavat toimenpideryhmät soveltuvat lähtökohtaisesti käsiteltäviksi yksinkertaistetussa menettelyssä: | Lihtsustatud korra kohaselt võib põhimõtteliselt käsitleda järgmisi meetmeliike. |
