| Source | Target | | Valtiontuen suuntaviivojen päivitetty versio on saatavilla valvontaviranomaisen internetsivuilla: http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines. | Riigiabi suuniste kehtiv versioon on avaldatud järelevalveameti veebilehel http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines. |
| VALTIONTUKISÄÄNTÖJEN SOVELTAMINEN LAAJAKAISTAVERKKOJEN NOPEAN KÄYTTÖÖNOTON YHTEYDESSÄ [1]1. | RIIGIABIEESKIRJADE KOHALDAMINE SEOSES LAIRIBAVÕRKUDE KIIRE KASUTUSELEVÕTUGA [1]1. |
| Laajakaistayhteydet ovat avainasemassa tieto- ja viestintäteknologioiden kehittämisen, omaksumisen ja käytön kannalta taloudessa ja yhteiskunnassa. | Lairibaühenduse olemasolu on info- ja sidetehnoloogiate väljatöötamise, kasutuselevõtu ja kasutamise jaoks majanduses ja ühiskonnas olulise tähtsusega. |
| Laajakaistayhteydet ovat strategisesti merkityksellisiä, koska ne nopeuttavat näiden teknologioiden myötävaikutusta kasvuun ja innovointiin kaikilla talouden aloilla sekä edistävät sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. | Lairibaühendus on strateegilise tähtsusega, sest selle kaudu saab kiirendada kõnealuste tehnoloogiate levitamist kasvu ja uuenduste saavutamiseks kõigis majandussektorites ning sotsiaalse ja territoriaalse ühtekuuluvuse edendamiseks. |
| Kuten Lissabonin strategiassa ja sen jälkeen annetuissa Euroopan komission, jäljempänä ”komissio”, tiedonannoissa [2]määrätään, myös valvontaviranomainen pyrkii aktiivisesti edistämään laajakaistapalvelujen saattamista kattavasti kaikkien Euroopan kansalaisten ulottuville. | Kooskõlas Lissaboni strateegia ja sellele järgnenud Euroopa Komisjoni (edaspidi „komisjon”) teatistega [2]toetab ka järelevalveamet aktiivselt lairibateenuste kättesaadavust kõigile Euroopa kodanikele. |
| Komissio totesi jo asiakirjassa ”Valtiontuen toimintasuunnitelma – Valtiontukien vähentäminen ja tarkempi kohdentaminen: suunnitelma valtiontuen uudistamiseksi vuosina 2005–2009” [3], että valtiontukitoimenpiteet voivat tietyin edellytyksin olla tehokas väline yhteisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. | Tuleb meenutada, et dokumendis „Riigiabi tegevuskava – vähem ja paremini suunatud riigiabi: riigiabireformi kava 2005–2009” [3]märkis komisjon, et teatavatel tingimustel võivad riigiabimeetmed olla tõhusad vahendid ühishuvi eesmärkide saavutamisel. |
| Valtiontuella voidaan erityisesti korjata markkinahäiriöitä, parantaa markkinoiden tehokasta toimintaa ja tehostaa kilpailukykyä. | Eelkõige võib riigiabi andmine aidata korrigeerida turutõrkeid, parandades turgude tõhusat toimimist ning aidates kaasa konkurentsivõime tugevdamisele. |
| Kun markkinoilla saavutetaan tehokkaita tuloksia, jotka kuitenkin ovat epätyydyttäviä koheesiopolitiikan kannalta, valtiontukea voidaan käyttää suotavamman ja oikeudenmukaisemman markkinatilanteen saavuttamiseksi. | Lisaks võib juhul, kui turg on toimiv, kuid saavutatud tulemused ei ole ühtekuuluvuspoliitika seisukohast rahuldavad, riigiabi kasutada soovitumate, tasakaalustatumate tulemuste saavutamiseks. |
| Erityisesti hyvin suunnattu tukitoimenpide laajakaista-alalla voi osaltaan pienentää ”digitaalista kahtiajakoa” [4], joka erottaa toisistaan maan eri alueet sen mukaan, missä on tarjolla edullisia ja kilpailukykyisiä laajakaistapalveluja ja missä ei. | Eelkõige võib hästisuunatud riiklik sekkumine lairibaühenduse valdkonnas aidata vähendada digitaalset lõhet, [4]mis eraldab ühe riigi piires selliseid alasid ja piirkondi, kus pakutakse taskukohaseid ja konkurentsivõimelisi lairibateenuseid, ning selliseid alasid, kus kõnealuseid teenuseid ei pakuta. |
| Samanaikaisesti on varmistettava, että valtiontuki ei syrjäytä markkinoiden aloitteita laajakaista-alalla. | Samal ajal tuleb tagada, et riigiabi ei suruks tagaplaanile lairibasektori turuinitsiatiivi. |
| Jos valtiontukea myönnetään laajakaistahankkeisiin alueilla, joilla markkinatoimijat tavanomaisissa olosuhteissa olisivat valmiita tekemään investointeja tai ovat jo tehneet niitä, tämä voisi vaikuttaa investointeihin, joita laajakaistaoperaattorit ovat jo tehneet markkinaehdoin, ja heikentää merkittävästi markkinatoimijoiden kannustimia investoida laajakaistaan. | Kui lairibaühendusele antavat riigiabi kasutatakse piirkondades, kus turuosalised tavaliselt investeeriksid või on juba investeerinud, võib see mõjutada lairibaoperaatorite poolt turutingimuste kohaselt tehtud investeeringuid ja märkimisväärselt kahjustada turuosaliste üldist tahet lairibaühendusse investeerida. |
| Tällaisissa tapauksissa laajakaistalle myönnettävä valtiontuki voisi olla tavoitteen kannalta haitallista. | Sellistel juhtudel võib lairibaühendusele antav riigiabi eesmärgi saavutamist takistada. |
| Valtiontuen valvonnan ensisijaisena tavoitteena laajakaista-alalla on varmistaa, että valtiontukitoimenpiteet johtavat laajakaistayhteyksien laajempaan levinneisyyteen tai niiden leviämisen nopeutumiseen verrattuna tilanteeseen ilman tukitoimenpiteitä. Lisäksi on varmistettava, että tuen myönteiset vaikutukset ovat suurempia kuin kilpailun vääristymisenä ilmenevät kielteiset vaikutukset. | Lairibaühenduse valdkonna riigiabi kontrollimise peamine eesmärk on tagada, et riigiabimeetmete kaudu saavutatakse kiiremini suurema katvusega lairibaühendus ja selle laialdasem kasutuselevõtt võrreldes abi mitteandmisega, ning et abi soodne mõju kaaluks üles konkurentsimoonutusena ilmneda võiva kahjuliku mõju. |
| Sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmässä käsitellään myös laajakaistayhteyksiin liittyviä kysymyksiä. | Tuleb meenutada, et elektroonilist sidet käsitlevas reguleerivas raamistikus käsitletakse ka lairibajuurdepääsuga seotud küsimusi [5]. |
| Näin ollen tukkutason laajakaistamarkkinat ovat ennakkosääntelyn kohteena kaikissa EFTA-valtioissa. | Seega kasutatakse lairibateenuse hulgimüügiturgude puhul kõigis EFTA riikides seni eelnevat reguleerimist [6]. |
| Tästä aiheesta on jo laadittu useita aloitteita, joiden tavoitteena on vastata seuraavan sukupolven liityntäverkkojen (Next Generation Access, jäljempänä ”NGA”) [7]luomiin uusiin haasteisiin, jotka koskevat erityisesti verkon käyttöoikeuksiin liittyvää sääntelyä. [8] | Sellega seoses on juba tehtud mitu algatust eesmärgiga tegeleda uute probleemide lahendamisega, mida järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrgud [7]tekitavad reguleerimise seisukohast, eelkõige seoses juurdepääsuküsimustega [8]. |
| Tässä luvussa esitellään lyhyesti, kuinka valvontaviranomainen soveltaa ETA-sopimuksen valtiontukisääntöjä toimenpiteisiin, joilla tuetaan perinteisten laajakaistaverkkojen käyttöönottoa komission päätöksentekokäytännön pohjalta (2 jakso). Lisäksi tässä luvussa käsitellään useita sellaisten tukitoimenpiteiden arviointiin liittyviä seikkoja, joiden tavoitteena on kannustaa ja edistää NGA-verkkojen nopeaa käyttöönottoa (3 jakso). | Käesolevas peatükis kirjeldatakse komisjoni kehtivale otsuste tegemise tavale tuginevat järelevalveametipoliitikat, mis käsitleb EMP lepingu riigiabieeskirjade kohaldamist meetmete suhtes, millega toetatakse tavapäraste lairibavõrkude kasutuselevõttu (2. jagu), samuti tegeletakse mitme küsimusega, mis on seotud järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude kiire kasutuselevõtu soodustamiseks ja toetamiseks mõeldud meetmete hindamisega (3. jagu). |
| Valvontaviranomainen soveltaa tässä luvussa vahvistettuja suuntaviivoja arvioidessaan valtiontukea laajakaistalle. Tällä tavoin parannetaanoikeusvarmuutta ja valvontaviranomaisen päätöksentekokäytännön avoimuutta. | Järelevalveamet kohaldab käesoleva peatükiga ette nähtud suuniseid lairibaühendusele antava riigiabi hindamisel, suurendades seeläbi otsuste tegemise tava õiguskindlust ja läbipaistvust. |
| LAAJAKAISTAHANKKEILLE MYÖNNETTÄVÄÄ VALTIONTUKEA KOSKEVA VALVONTAVIRANOMAISEN POLITIIKKA | LAIRIBAÜHENDUSE PROJEKTIDELE ANTAVAT RIIGIABI KÄSITLEV JÄRELEVALVEAMETI POLIITIKA |
| Valtiontukisääntöjen soveltaminen | Riigiabieeskirjade kohaldamine |
| Komissio on päätöksissään suhtautunut myönteisesti tukitoimenpiteisiin, joilla pyritään edistämään laajakaistan käyttöönottoa maaseudulla ja sellaisilla alueilla, joilla laajakaistayhteyksien saatavuus on alhainen. Sen sijaan komissio on suhtautunut kriittisemmin tukitoimenpiteisiin alueilla, joilla jo on laajakaistainfrastruktuuria ja joilla esiintyy kilpailua. | Oma otsustes on komisjon võtnud soosiva hoiaku selliste riigiabimeetmete suhtes, millega toetatakse lairibaühenduse kasutuselevõttu maapiirkondades ja puuduliku ühendusega piirkondades, olles samas kriitilisem abimeetmete võtmise suhtes piirkondades, kus lairibainfrastruktuur on juba olemas ja konkurents toimib. |
| Kun valtion toimenpiteet laajakaistan käyttöönoton edistämiseksi ovat täyttäneet Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEUT-sopimus”, 107 artiklan 1 kohdassa (vastaa ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohtaa) tarkoitetut valtiontukea koskevat edellytykset, komissio on arvioinut toimenpiteiden soveltuvuutta yhteismarkkinoille pääasiallisesti SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan (vastaa ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohtaa) nojalla. | Kui riiklik sekkumine lairibaühenduse kasutuselevõtuks vastas riigiabi tingimustele Euroopa Liidu toimimise lepingu artikli 107 lõike 1 tähenduses (mis vastab EMP lepingu artikli 61 lõikele 1), on komisjon selle kokkusobivust hinnanud peamiselt Euroopa Liidu toimimise lepingu artikli 107 lõike 3 kohaselt (mis vastab EMP lepingu artikli 61 lõikele 3). |
| Seuraavissa 2.2 ja 2.3 jaksossa kuvaillaan lyhyesti, kuinka komissio soveltaa valtiontukisääntöjä laajakaistaverkkojen käyttöönottoa tukeviin valtion toimenpiteisiin. | Komisjoni riigiabipoliitika seoses lairibavõrkude kasutuselevõtu toetamiseks võetavate riiklike meetmetega on kokkuvõtlikult esitatud jagudes 2.2 ja 2.3. |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohta: tuen olemassaolo | EMP lepingu artikli 61 lõige 1: abi olemasolu |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaan ”EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu tämän sopimuksen toimintaan, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan”. | EMP lepingu artikli 61 lõike 1 kohaselt „on igasugune EÜ liikmesriikide või EFTA riikide poolt või riigi ressurssidest ükskõik missugusel kujul antav abi, mis kahjustab või ähvardab kahjustada konkurentsi, soodustades teatud ettevõtjaid või teatud kaupade tootmist, käesoleva lepinguga kokkusobimatu niivõrd, kuivõrd see kahjustab lepinguosaliste vahelist kaubandust”. |
| Toimenpiteen luokittelu valtiontueksi edellyttää seuraavien kumulatiivisten edellytysten täyttymistä: | Sellest järeldub, et meede on riigiabi, kui see vastab kõikidele järgmistele tingimustele: |
| tuki on myönnetty valtion varoista; | meedet rahastatakse riigi ressurssidest; |
| siitä on taloudellista etua yrityksille; | see annab ettevõtjatele majandusliku eelise; |
| etu on valikoiva ja vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua; | nimetatud eelis on selektiivne ja kahjustab või ähvardab kahjustada konkurentsi; |
| toimenpide vaikuttaa yhteisön sisäiseen kauppaan. | meede mõjutab EMP-sisest kaubandust. |
| Julkiseen tukeen laajakaistahankkeille sisältyy usein ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. [9] | Lairibaühenduste projektidele antav riiklik toetus hõlmab sageli riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses [9]. |
| Ensinnäkin tukitoimenpiteisiin sisältyy tavallisesti valtion varoja (esimerkiksi kun valtio tukee laajakaistahankkeita avustuksilla, veronalennuksilla tai muuntyyppisillä suotuisilla rahoitusehdoilla). [10] | Esiteks hõlmavad meetmed tavaliselt riigi ressursse (nt riik toetab lairibaühenduse projekte toetuste, maksuvähenduste või muud liiki soodsamate rahastamistingimuste kaudu) [10]. |
| Toiseksi taloudelliselle toiminnalle myönnetyn tuen osalta voidaan todeta, että laajakaistan käyttöönottohankkeita tukevat valtion toimenpiteet kohdistuvat tavallisesti taloudellisen toiminnan harjoittamiseen (kuten laajakaistainfrastruktuurin rakentaminen, toiminnan harjoittaminen ja siihen pääsyn mahdollistaminen, runkoyhteydet ja maalaitteet mukaan luettuina, esimerkiksi kiinteät, maanpäälliset langattomat, satelliittiperustaiset tai eri tekniikoiden yhdistelmä). | Teiseks, seoses majandustegevuse toetamisega, on lairibaühenduse kasutuselevõttu toetavad riiklikud meetmed tavaliselt seotud majandustegevusega (nt lairibainfrastruktuuri ehitamine ja käitamine ning sellele juurdepääsu võimaldamine; see hõlmab tagasiühenduse seadmeid ja maapealseid seadmeid, nt traatühenduse, maapealseid traadita ja satelliidipõhiseid tehnoloogiaid või tehnoloogiate kombineerimist). |
| Poikkeustapauksissa, kun tällä tavoin rahoitettua verkkoa ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin (esimerkiksi verkon tarjotessa laajakaistayhteyden ainoastaan ei-kaupallisille verkkosivustoille, palveluille ja tiedoille) [11], valtion toimenpiteellä ei kuitenkaan anneta taloudellista etua yrityksille, minkä seurauksena kysymyksessä ei ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki. | Siiski on erandjuhtudel võimalik, et nimetatud viisil rahastatud võrku ei kasutata äritegevuse eesmärkidel (nt võrk annab lairibajuurdepääsu mittetulunduslikele veebisaitidele, teenustele ja teabele); [11]sel juhul ei hõlma riiklik sekkumine majandusliku eelise andmist ettevõtjatele ega ole seega riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Kolmanneksi edun myöntämisen osalta voidaan todeta, että tavallisesti tuki myönnetään suoraan verkkoon investoijille [12], jotka useimmiten on valittu avoimella tarjouskilpailulla [13]. | Kolmandaks, seoses eelise andmisega, antakse abi otse võrguinvestoritele, [12]kes enamikul juhtudel valitakse välja avatud hankemenetluse teel [13]. |
| Vaikka tarjouskilpailun käyttäminen varmistaa, että tuki on rajattu tietyn hankkeen edellyttämään vähimmäismäärään, tarjouskilpailun voittaja saattaa pystyä taloudellisen tuen ansiosta harjoittamaan kaupallista toimintaa ehdoilla, jotka eivät muutoin olisi saatavilla markkinoilla. Välillisiin edunsaajiin saattavat kuulua kolmannet operaattorit, jotka saavat tukkutason käyttöoikeudet rakennettuun infrastruktuuriin, ja myös yrityskäyttäjät, jotka saavat laajakaistayhteyden ehdoilla, jotka eivät olisi mahdollisia ilman valtion toimenpidettä. | Kuna hankemenetluse kasutamine tagab, et abi on konkreetse projekti puhul piiratud vajaliku miinimumsummaga, võib rahaline toetus võimaldada väljavalitud pakkujal tegeleda ettevõtlusega tingimustel, mis muidu turul kättesaadavad ei oleks. |
| Neljänneksi valikoivuutta koskevan perusteen osalta voidaan todeta, että laajakaistaverkkojen käyttöönottoa tukevat valtion toimenpiteet ovat luonteeltaan valikoivia, sillä niiden kohteena ovat yritykset, jotka toimivat ainoastaan tietyillä alueilla tai sähköisten viestintäpalvelujen markkinoiden tietyillä segmenteillä. | Neljandaks, seoses valikulisuse tingimusega, on lairibavõrkude kasutuselevõttu toetavad riiklikud meetmed laadilt selektiivsed, kuna need on suunatud ettevõtjatele, kes tegutsevad ainult teatavates piirkondades või elektrooniliste sideteenuste turu teatavates segmentides. |
| Kilpailun vääristymisen osalta voidaan lisäksi todeta, että valtion toimenpiteet muuttavat yleensä olemassa olevia markkinaolosuhteita, sillä monet yritykset päättäisivät hankkia valittujen toimittajien tarjoamia palveluja olemassa olevien, mahdollisesti kalliimpien vaihtoehtoisten markkinapohjaisten ratkaisujen sijasta. | Lisaks, mis puutub konkurentsi moonutamisse, siis riiklik sekkumine kaldub muutma olemasolevaid turutingimusi, sest hulk ettevõtjaid valiks olemasolevate, tõenäoliselt kallimate turupõhiste lahenduste asemel nüüd abi saava teenusepakkuja teenused [15]. |
| Sen vuoksi sillä, että laajakaistapalvelu tulee ylipäänsä saataville tai tulee saataville alhaisempaan hintaan kuin muutoin olisi tapahtunut, on kilpailua vääristävä vaikutus. | Seetõttu on asjaolul, et lairibateenus muutub kättesaadavaks – kas üleüldse või madalama hinnaga kui muidu –, konkurentsi moonutav mõju. |
| Lisäksi laajakaistahankkeisiin myönnettävä valtiontuki voi heikentää tuottavuutta ja syrjäyttää sellaisten markkinatoimijoiden investointeja, jotka olisivat muutoin halukkaita investoimaan kohdealueelle tai sen osaan. | Samuti võib lairibateenusele antav riiklik toetus vähendada kulutasuvust ja suruda tagaplaanile nende turul osalejate tehtavad investeeringud, kes oleksid muidu soovinud sihtpiirkonda või selle osadesse investeerida. |
| Siltä osin kuin valtion toimenpiteet ovat omiaan vaikuttamaan toisissa EFTA-valtioissa toimiviin palveluntarjoajiin, niillä on myös vaikutusta kauppaan, sillä sähköisten viestintäpalveluiden markkinat (joihin sisältyvät laajakaistan tukku- ja vähittäismarkkinat) ovat avoinna operaattoreiden ja palveluntarjoajien väliselle kilpailulle. [16] | Kuna riiklik sekkumine kaldub mõjutama muude EMP riikide teenusepakkujaid, on sellel mõju ka kaubandusele, sest elektrooniliste sideteenuste turud (sealhulgas hulgimüügiturud ja lairibateenuse jaemüügiturud) on avatud operaatorite ja teenusepakkujate vahelisele konkurentsile [16]. |
| Ei tukea: markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltaminen | Abi puudumine: turumajandusliku investeerimise põhimõtte kohaldamine |
| Kun valtio tukee laajakaistaverkon käyttöönottoa hankkimalla pääomaosakkuuden tai sijoittamalla pääomaa hankkeen toteuttavaan yritykseen, on arvioitava, sisältyykö tähän sijoitukseen valtiontukea. | Kui riik toetab lairibaühenduse kasutuselevõttu projekti elluviimise eest vastutava ettevõtja aktsiakapitalis osalemise teel või kapitalisüsti abil, tuleb hinnata, kas nimetatud investeering hõlmab riigiabi. |
| Yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta seuraa, että sellaista pääomaa, jonka valtio suoraan tai välillisesti on antanut yrityksen käyttöön tavanomaisia markkinaolosuhteita vastaavissa olosuhteissa, ei voida pitää valtiontukena. | Võrdse kohtlemise põhimõttest saab järeldada, et kapitali, mille riik on otseselt või kaudselt andnud ettevõtja käsutusse tingimustel, mis vastavad tavalistele turutingimustele, ei saa käsitada riigiabina. |
| Jos julkisen sijoittajan osakkuuksiin tai pääomasijoituksiin ei liity riittävää tuottavuuspotentiaalia edes pitkällä aikavälillä, kyseisiä toimenpiteitä on pidettävä ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna tukena, ja arvioitaessa niiden soveltuvuutta yhteismarkkinoille on käytettävä ainoastaan kyseisessä määräyksessä esitettyjä perusteita. [17] | Kui riikliku investori osalusel aktsiakapitalis või tema tehtavatel kapitalisüstidel puuduvad piisavad väljavaated kasumlikkusele isegi pika aja vältel, tuleb sellist sekkumist pidada abiks EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses ja selle kokkusobivust ühisturuga tuleb hinnata ainult nimetatud sättes ette nähtud kriteeriumide põhjal [17]. |
| Komissio on arvioinut markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltamista laajakaista-alalla Amsterdamia koskevassa päätöksessään [18]. | Komisjon on Amsterdami otsuses käsitlenud turumajandusliku investeerimise põhimõtte kohaldamist lairibavaldkonnas [18]. |
| Kuten tässä päätöksessä korostettiin, jäsenvaltion on osoitettava perusteellisesti ja kattavasti, että julkinen investointi on markkinaehtoinen, joko sillä perusteella, että yksityiset sijoittajat osallistuvat siihen merkittävällä panoksella tai että investoinnille saadaan järkevän liiketoimintasuunnitelman mukainen kohtuullinen tuotto. | Nagu otsuses rõhutatud, tuleb riikliku investeeringu vastavust turutingimustele tõendada põhjalikult ja igakülgselt kas erainvestorite märkimisväärse osaluse abil või usaldusväärse äriplaani põhjal, mis näitaks investeeringu piisavat tasuvust. |
| Yksityisten sijoittajien osallistuessa hankkeeseen ehdottomana edellytyksenä on, että niiden on kannettava investointiin liittyvä kaupallinen riski samoin ehdoin kuin julkisen sijoittajan. | Kui erainvestorid projektis osalevad, on eeltingimuseks, et nad on hinnanud investeeringuga seotud äririske samadel tingimustel riikliku investoriga. |
| Ei tukea: julkisen palvelun velvoitteesta maksettava korvaus ja Altmark-kriteerit | Abi puudumine: avalike teenuste eest makstav hüvitis ja Altmarki kriteeriumid |
| Joissakin tapauksissa EFTA-valtiot voivat esittää, että laajakaistaverkon tarjonta olisi katsottava ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi palveluksi. [19] | Mõnel juhul võib EFTA riik otsustada käsitleda lairibavõrgu pakkumist üldist majandushuvi pakkuva teenusena EMP lepingu artikli 59 lõike 2 tähenduses [19]. |
| Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan neljän pääedellytyksen (ns. Altmark-kriteerien) täyttyessä valtion rahoitus yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoamiseen voi jäädä ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle. | Euroopa Kohtu pretsedendiõiguse kohaselt võib üldist majandushuvi pakkuva teenuse osutamise riiklik rahastamine juhul, kui täidetud on neli põhitingimust (mida nimetatakse Altmarki kriteeriumideks), jääda väljapoole EMP lepingu artikli 61 lõike 1 kohaldamisala [20]. |
| Kyseiset neljä edellytystä ovat seuraavat: a) yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvään palveluun valtion rahoitusta saavan yrityksen tehtäväksi on muodollisesti annettava yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun velvoitteiden täyttäminen ja nämä velvoitteet on määriteltävä selvästi, b) ne parametrit, joiden perusteella korvaus lasketaan, on etukäteen vahvistettava objektiivisesti ja läpinäkyvästi, jotta vältettäisiin sellaisen taloudellisen edun sisältyminen korvaukseen, joka olisi omiaan suosimaan edunsaajayritystä suhteessa sen kilpailijayrityksiin, c) korvaus ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen, jotta voidaan kattaa kaikki ne kustannukset tai osa niistä kustannuksista, joita yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa, kun otetaan huomioon kyseisten velvoitteiden täyttämisestä saadut tulot ja kohtuullinen voitto, ja d) silloin, kun edunsaajaa ei valita julkisia hankintoja koskevassa menettelyssä, myönnettävän korvauksen taso on määritettävä tarkastelemalla sellaisia kustannuksia, joita hyvin johdetulle keskivertoyritykselle aiheutuisi kyseisten velvoitteiden täyttämisestä, kun otetaan huomioon saadut tulot ja kohtuullinen voitto. | Nimetatud neli tingimust on järgmised: a) üldist majandushuvi pakkuvate teenuste riiklikust rahastamisest kasu saajale peab olema ametlikult antud kohustus pakkuda üldist majandushuvi pakkuvaid teenuseid ning see kohustus peab olema selgelt määratletud; b) hüvitise väljaarvutamise parameetrid tuleb eelnevalt objektiivsel ja läbipaistval viisil kindlaks määrata, et vältida majanduslike eeliste andmist, mis võiksid soosida hüvitist saavat ettevõtjat võrreldes konkureerivate ettevõtjatega; c) hüvitis ei tohi ületada üldist majandushuvi pakkuvate teenuste osutamise kohustuste täitmisel tekkivaid täielikke või osalisi kulutusi, võttes arvesse saadud tulu ja mõistlikku kasumit, ning d) juhul, kui hüvitise saaja ei osutu valituks riigihankemenetluse käigus, tuleb vajaliku hüvitise suuruse määramiseks analüüsida kulutusi, mida teeb nõuetekohaselt juhitud ettevõtja, kes täidab nimetatud kohustusi, võttes arvesse tegevusest saadud tulu ja kõnealuste kohustuste täitmisest saadud mõistlikku kasumit. |
| Kahdessa päätöksessä [21], jotka koskivat alueellisten viranomaisten toimenpiteitä (tuetun) julkisen palvelun toimeksiannon [22]myöntämiseksi yksityisille operaattoreille peruslaajakaistaverkkojen käyttöönottamiseksi alueilla, joilla laajakaistayhteyksien saatavuus oli alhainen, komissio päätteli, että ilmoitetut tukijärjestelmät noudattivat Altmark-tuomiossa vahvistettuja neljää kriteeriä eivätkä sen vuoksi kuuluneet SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan [23]. | Kahes otsuses, [21]mis käsitlevad piirkondlike asutuste võetud meetmeid (subsideeritud) avaliku teenuse kontsessiooni [22]andmiseks eraõiguslikele operaatoritele lairibaühenduse põhivõrkude kasutuselevõtu jaoks puuduliku ühendusega piirkondades, jõudis komisjon järeldusele, et teatatud toetuskavad olid kooskõlas Altmarki otsuses esitatud nelja kriteeriumiga ega kuulu seega Euroopa Liidu toimimise lepingu artikli 107 lõike 1 kohaldamisalasse [23]. |
| Molemmissa tapauksissa tarjouskilpailun voittaja valittiin pienimmän tarvittavan tukimäärän perusteella, ja myönnettävän korvauksen suuruus laskettiin ennalta määritettyjen ja läpinäkyvien kriteerien perusteella. | Eelkõige valiti võitnud pakkuja mõlemal juhul väikseima taotletud abisumma alusel ja makstud hüvitise suurus määrati kindlaks eelnevalt kujundatud ja läbipaistvate kriteeriumide alusel. |
| Lisäksi komissio ei havainnut näyttöä liian suurista korvauksista tai niiden riskistä. | Lisaks ei tuvastanud komisjon ülemäärase hüvitise maksmise ohtu ega leidnud ka tõendeid sellise maksmise kohta. |
| Sitä vastoin komissio on määrännyt, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun käsitettä ja Altmark-tuomion soveltamista sen seurauksena ei voida hyväksyä silloin, kun operaattorilla ei ollut selvää toimeksiantoa eikä sillä ollut velvollisuutta tarjota laajakaistayhteyksiä kaikille kansalaisille ja yrityksille alueilla, joilla laajakaistayhteyksien saatavuus on alhainen, vaan se oli suuntautunut enemmän yhteyksien tarjontaan yrityksille. [24] | Komisjon on otsustanud, et üldist majandushuvi pakkuvate teenuste mõistet ja sellest tulenevat toetumist Altmarki kohtupraktikale ei saa arvestada, kui teenusepakkujal ei olnud selget volitust ega kohustust pakkuda lairibajuurdepääsu ning ühendada kõik kodanikud ja ettevõtjad puuduliku ühendusega piirkondades, vaid tema tegevus oli pigem suunatud ühenduse pakkumisele ettevõtjatele [24]. |
| Lisäksi oikeuskäytännössä vahvistetaan, että vaikka EFTA-valtioilla on laaja harkintavalta, kun ne määrittelevät sen, mitä ne pitävät yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvinä palveluina, valvontaviranomainen voi asettaa kyseenalaiseksi sen, miten EFTA-valtio on määritellyt kyseiset palvelut tai tehtävät, kun on kyse ilmeisestä virheestä. | Pretsedendiõigusest lähtuvalt on EFTA riikidel laialdased volitused üldist majandushuvi pakkuvate teenuste määratlemisel, kuid järelevalveamet võib selliste teenuste või ülesannete määratluse ilmse vea korral vaidlustada [25]. |
| Toisin sanoen, vaikka yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun luonteen ja laajuuden määrittäminen kuuluu EFTA-valtioiden toimivallan ja harkintavallan piiriin, toimivalta ei kuitenkaan ole rajoittamaton eikä sitä voida käyttää mielivaltaisesti. | See tähendab, et kuigi üldist majandushuvi pakkuva teenuse osutamisega seotud ülesannete laadi ja ulatuse määratlemine on EFTA riigi pädevuses ja tal on õigus teha seda oma äranägemise järgi, ei ole nimetatud pädevus piiramatu ega omavoliliselt rakendatav [26]. |
| Jotta toiminta voitaisiin katsoa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi palveluksi, sillä olisi oltava tavanomaisesta taloudellisesta toiminnasta poikkeavia erityispiirteitä. | Selleks et teatavat tegevust peetaks üldist majandushuvi pakkuvaks teenuseks, peaksid sellel eelkõige olema erijooned võrreldes tavapärase majandustegevusega [27]. |
| Tältä osin valvontaviranomainen katsoo, että sellaisilla alueilla, joilla yksityiset investoijat ovat jo investoineet laajakaistaverkkoinfrastruktuuriin (tai ovat laajentamassa verkkoinfrastruktuuriaan) ja tarjoavat jo kilpailukykyisiä laajakaistapalveluja riittävällä peitolla, rinnakkaisen kilpailevan ja julkisesti rahoitetun laajakaistainfrastruktuurin perustamista ei olisi pidettävä ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvänä palveluna. | Sellega seoses on järelevalveamet seisukohal, et nendes piirkondades, kus erainvestorid on juba investeerinud lairibavõrgu infrastruktuuri (või on oma võrguinfrastruktuuri laiendamas) ja juba pakuvad konkureerivaid lairibateenuseid sobiva lairibakatvusega, ei tohiks samaaegse konkureeriva ja riiklikult rahastatud lairibainfrastruktuuri loomist pidada üldist majandushuvi pakkuvaks teenuseks EMP lepingu artikli 59 lõike 2 tähenduses [28]. |
