| Source | Target | | On varmistettava, että kaikki julkiset toimenpiteet, joilla tuetaan NGA-verkkojen tarjontaa tai niiden käyttöönoton nopeuttamista, ovat valtiontukisääntöjen mukaisia. | Mis tahes riikliku sekkumise puhul, millega toetatakse järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude pakkumist või nende kasutuselevõtu kiirendamist, tuleb tagada selle kokkusobivus riigiabieeskirjadega. |
| Julkisten toimenpiteiden muodot | Riikliku sekkumise liigid |
| EFTA-valtiot voivat valita eriasteisia markkinatoimenpiteitä NGA-verkkojen käyttöönoton edistämiseksi tai nopeuttamiseksi. | Järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude kasutuselevõtu kiirendamiseks võivad EFTA riigid valida erinevate turusekkumise tasandite vahel. |
| Tältä osin edellä 2.2.1 ja 2.2.2 jaksossa (markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltaminen, julkisen palvelun velvoitteesta maksettava korvaus ja Altmark-kriteerit) esitettyjä seikkoja sovelletaan soveltuvin osin tukitoimenpiteisiin NGA-verkkojen käyttöönoton alalla. | Sellega seoses kohaldatakse riikliku sekkumise suhtes järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude kasutuselevõtu valdkonnas mutatis mutandis seisukohti, mis on esitatud eespool jagudes 2.2.1 ja 2.2.2 (turumajandusliku investeerimise põhimõte, avalike teenuste eest makstav hüvitis ja Altmarki kriteeriumid). |
| Riippuen valittujen toimenpiteiden luonteesta ja vaikutuksista erilainen analyyttinen lähestymistapa voi olla oikeutettu valtiontukisääntöjen nojalla. | Sõltuvalt valitud sekkumise laadist ja mõjust võib riigiabieeskirjade kohaselt olla õigustatud erinevate analüütiliste lähenemisviiside kasutamine. |
| Alueilla, joilla yksityisten investoijien odotetaan tulevaisuudessa ottavan käyttöön NGA-verkkoja, EFTA-valtiot voivat päättää toteuttaa toimenpiteitä investointisyklin nopeuttamiseksi ja investoijien kannustamiseksi aikaistamaan investointisuunnitelmiaan. | Piirkondades, kus ootuste kohaselt võtavad järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrgud tulevikus kasutusele erainvestorid, võivad EFTA riigid otsustada võtta meetmeid investeerimistsükli kiirendamiseks, ergutades seega investoreid oma investeerimiskavasid ellu viima. |
| Näihin toimenpiteisiin ei välttämättä sisälly ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. | Sellised meetmed ei hõlma tingimata riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Koska suuri osa kuituverkkojen käyttöönotosta aiheutuvista kustannuksista liittyy kunnallisteknisiin töihin (esimerkiksi kaivutyöt, kaapeleiden asennus, talojen sisäiset kaapeloinnit jne.), EFTA-valtiot voivat päättää sähköistä viestintää koskevan ETA:n sääntelyjärjestelmän mukaisesti esimerkiksi helpottaa verkon rakennusoikeuksien hankintaa, vaatia verkko-operaattoreita koordinoimaan kunnallistekniset työt ja/tai jakamaan osan infrastruktuuristaan. | Võttes arvesse, et suure osa kiudoptiliste võrkude kasutuselevõtuga seonduvatest kuludest moodustavad paigaldustööd (näiteks kaevetööd, kaablite paigaldamine, juhtmete paigaldus hoonete sees jne), võivad EFTA riigid kooskõlas elektroonilist sidet käsitleva EMP reguleeriva raamistikuga otsustada näiteks lihtsustada võrkude laiendamise õiguste saamist või nõuda võrguoperaatoritelt oma paigaldustööde kooskõlastamist ja/või osa oma infrastruktuuri jagamist [62]. |
| Samoin EFTA-valtiot voivat määrätä, että uusissa rakennelmissa (uudet vesi-, energia-, liikenne- ja viemäriverkot mukaan luettuina) ja/tai rakennuksissa olisi oltava kuituyhteys valmiina. | Samuti võivad EFTA riigid näha ette, et mis tahes uue ehitustöö (sealhulgas uued vee-, elektri-, transpordi- või kanalisatsioonivõrgud) käigus ja/või hoone ehitamisel tuleb paigaldada kiudoptiline ühendus. |
| Julkiset viranomaiset voivat samoin päättää tehdä osan kunnallisteknisistä töistä (kuten julkiset kaivutyöt, kaapelikanavien rakentaminen), jotta operaattorit voivat ottaa käyttöön omat verkkoelementtinsä nopeammin. | Samuti võivad riigi ametiasutused otsustada võtta osa paigaldustöödest (näiteks kaevetööd avalikus kasutuses oleval maal, kaablikanalisatsiooni ehitus) enda kanda, et võimaldada asjaomastel operaatoritel võtta kasutusele oma võrguelemendid ja seda tegevust kiirendada. |
| Tällaiset kunnallistekniset työt eivät kuitenkaan saa olla ”teollisuus- tai alakohtaisia”, vaan niiden olisi periaatteessa oltava avoinna kaikille mahdollisille käyttäjille eikä vain sähköisen viestinnän operaattoreille (toisin sanoen sähkö-, kaasu- ja vesiyhtiöille jne.). | Siiski ei tohiks sellised paigaldustööd olla tööstusharu- või sektorispetsiifilised ja peaksid olema üldjuhul avatud mitte ainult elektroonilise side operaatoritele, vaid kõigile potentsiaalsetele kasutajatele (st elektri-, gaasi-, vee- ja muude avalike teenuste pakkujatele). |
| Jos tällaisten julkisten toimenpiteiden tavoitteena on luoda välttämättömät ennakkoedellytykset sille, että julkisten palvelujen operaattorit ottavat käyttöön oman infrastruktuurinsa, eikä tässä yhteydessä suosita tiettyä alaa tai yritystä (erityisesti alentamalla pääomakustannuksia), toimenpiteet eivät kuulu ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. | Tingimusel, et sellise riikliku sekkumise eesmärk on luua vajalikud eeltingimused avalike teenuste pakkujate oma infrastruktuuri kasutuselevõtuks ilma konkreetset sektorit või ettevõtjat soosimata (eriti selle kapitalikulusid langetades), ei kuulu see EMP lepingu artikli 61 lõike 1 kohaldamisalasse. |
| Myös kansalliset sääntelyviranomaiset voivat hyväksyä samankaltaisia toimenpiteitä varmistaakseen tasa-arvoisen ja syrjimättömän pääsyn mastoihin tai julkisia palveluja tarjoavien yhtiöiden tai olemassa olevien verkko-operaattoreiden omistamien kaapelikanavien jakamisen. | Samalaadseid meetmeid võivad võtta ka riiklikud reguleerivad asutused, et tagada võrdne ja mittediskrimineeriv juurdepääs postidele või avalike teenuste pakkujate või olemasolevate võrguoperaatorite omanduses olevale kaablikanalisatsioonile. |
| Kuten komission päätöksentekokäytäntö peruslaajakaistan alalla osoittaa, valtiontukea laajakaistaverkoille myöntävät useimmissa tapauksissa paikalliset tai alueelliset viranomaiset, joiden tavoitteena on joko laajakaistayhteyksien puutteellisen tarjonnan korjaaminen alueella tai alueen kilpailukyvyn lisääminen parantamalla entisestään laajakaistan peittoa ja verkkoyhteyksiä. Näiden kahden tavoitteen saavuttamiseksi julkiset viranomaiset ovat tähän mennessä joko järjestäneet tarjouskilpailun julkisesti omistetun laajakaistainfrastruktuurin rakentamisesta ja hallinnoinnista tai tukeneet taloudellisesti yksityisessä omistuksessa olevan laajakaistaverkon rakentamista. | Nagu komisjoni otsuste tegemise tava lairibaühenduse põhivõrkude valdkonnas näitab, annavad kohalikud või piirkondlikud ametiasutused lairibavõrkudele abi enamasti eesmärgiga parandada puudujääke piirkonna lairibaühenduses või suurendada piirkonna konkurentsivõimet, parandades veelgi olemasolevat lairibakatvust ja võrguühendust. |
| Jos julkiset toimenpiteet ovatETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, niistä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, joka arvioi niiden soveltuvuutta yhteismarkkinoille 3.3 ja 3.4 jaksossa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. [64] | Kui riiklik sekkumine hõlmab riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses, peavad ametiasutused sellest teavitama järelevalveametit, kes hindab meetmete kokkusobivust ühisturuga kooskõlas järgnevalt jagudes 3.3 ja 3.4 sätestatud põhimõtetega [64]. |
| NGA-verkkojen valkeiden, harmaiden ja mustien alueiden erottaminen toisistaan | „Valgete”, „hallide” ja „mustade” piirkondade eristamine järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude puhul |
| Kuten 38 kohdassa todetaan, komissio on arvioinut perinteisen laajakaistan kehittämiseen myönnetyn valtiontuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille erottamalla toisistaan valkeat, harmaat ja mustat alueet. | Nagu punktis 38 osutatud, hinnatakse tavapäraste lairibavõrkude kasutuselevõtuks antud riigiabi kokkusobivust EMP lepinguga, võttes aluseks eristuse „valgete”, „hallide” ja „mustade” piirkondade vahel. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että tämä jako on edelleen ajankohtainen arvioitaessa sitä, soveltuuko tuki NGA-verkoille ETA-sopimuksen toimintaan sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Se on kuitenkin määriteltävä tarkemmin NGA-verkkojen erityispiirteiden huomioon ottamiseksi. | Järelevalveamet on arvamusel, et nimetatud eristus on asjakohane ka selle hindamisel, kas järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude toetamiseks antud riigiabi on kooskõlas EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktiga c, kuid nõuab täpsemat määratlust, mis võtaks arvesse järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude eripära. |
| Tältä osin on pidettävä mielessä, että pitkällä aikavälillä NGA-verkkojen odotetaan syrjäyttävän olemassa olevat peruslaajakaistaverkot. Koska NGA-verkot merkitsevät erilaista verkkoarkkitehtuuria, joka tarjoaa merkittävästi laadukkaampia laajakaistapalveluja kuin nykyisin sekä palveluja, joita nykyiset laajakaistaverkot eivät voisi tukea, on todennäköistä, että tulevaisuudessa tulee olemaan selviä eroja niiden alueiden välillä, jotka NGA-verkot kattavat ja joita ne eivät kata. | Sellega seoses tuleb meeles pidada, et ootuste kohaselt asendatakse olemasolevad lairibavõrgud pikemas perspektiivis järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkudega. |
| Tällä hetkellä jotkin kehittyneet peruslaajakaistaverkot (esimerkiksi ADSL 2+ [66]) voivat tietyssä määrin tukea myös joitakin niistä laajakaistapalveluista, joita lähitulevaisuudessa todennäköisesti tarjotaan NGA-verkkojen kautta (kuten triple play -peruspalvelut). | Praegu suudavad teatavad täiustatud lairibaühenduse põhivõrgud (näiteks ADSL 2+ [66]) teataval määral samuti toetada konkreetset tüüpi lairibateenuseid, mida hakatakse lähitulevikus tõenäoliselt pakkuma järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude kaudu (nt tavaline kolmikpakett). |
| Ennakkosääntelyä rajoittamatta on kuitenkin todettava, että uusia tuotteita tai palveluja, jotka eivät kysyntä- ja tarjontapuolen kannalta ole korvattavissa toisilla, voi syntyä ja ne vaativat laajakaistanopeuksia, jotka ylittävät peruslaajakaistainfrastruktuurin fyysiset ylärajat. | Eelneva reguleerimisekehtestamist piiramata tuleb siiski märkida, et võivad tekkida uudsed tooted või teenused, mis on nii nõudluse kui ka pakkumise seisukohast asendamatud ja mille jaoks on tarvis sellist lairibaühenduse kiirust, mis ületab lairibaühenduse põhiinfrastruktuuri füüsiliste võimaluste piirid. |
| Arvioitaessa valtiontukea NGA-verkoille olisi sellainen alue, jolla tällaisia verkkoja ei tällä hetkellä ole ja jolla yksityiset investoijat eivät lähitulevaisuudessa rakenna tällaisia verkkoja ja joilla verkot eivät ole lähitulevaisuudessa täysin toimintakykyisiä, katsottava valkeaksi NGA-alueeksi. | Sellest lähtuvalt tuleks järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude toetuseks antava riigiabi hindamisel pidada piirkonda, kus nimetatud võrke praegu ei ole ja kus erainvestorid neid lähitulevikus tõenäoliselt ei ehita ega võta täielikult kasutusele, järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude „valgeks” piirkonnaks [67]. |
| Tässä yhteydessä ilmaisun ”lähitulevaisuus” olisi vastattava kolmen vuoden aikaa. | Eelnevaga seoses peaks mõiste „lähitulevik” vastama ajavahemikule kolm aastat [68]. |
| Julkisilla viranomaisilla olisi oltava tietyin edellytyksin oikeus toteuttaa toimenpiteitä, joilla vastataan sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskeviin ongelmiin, aluekehityksen tarpeisiin tai markkinoiden toimintapuutteeseen, kun voidaan osoittaa, että yksityisillä investoijilla ei ole aikomusta ottaa käyttöön NGA-verkkoja seuraavien kolmen vuoden aikana. | Riiklikel ametiasutustel peaks olema õigus teatavatel tingimustel sekkuda, et tegeleda sotsiaalse ühtekuuluvuse küsimuste, regionaalarengu või turutõkkega, kui on võimalik tõendada, et erainvestoritel ei ole kavatsust võtta järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrke kasutusele eeloleva kolme aasta jooksul. |
| Yksityisten investoijien suunnittelemien investointien olisi vähintään taattava, että kolmen vuoden aikana saavutetaan merkittävää edistystä peitossa, ja suunniteltu investointi olisi saatava päätökseen kohtuullisessa ajassa sen jälkeen (riippuen kunkin alueen ja kunkin hankkeen erityispiirteistä). | Erainvestorite kavandatavad investeeringud peaksid olema piisavad, et vähemalt katvuse alal tehtaks kolme aasta jooksul märkimisväärseid edusamme; ülejäänud osa kavandatavast investeeringust tuleks eraldada pärast seda mõistliku aja jooksul (sõltuvalt piirkonna ja projekti eripärast). |
| Pitemmän ajanjakson käyttäminen ei olisi asianmukaista, sillä se voisi vaarantaa sellaisten alueiden edut, joilla laajakaistan levinneisyys on alhainen, suhteessa maan muihin osiin, joilla tällaisia kehittyneitä laajakaistaverkkoja on riittävästi. | Pikema ajavahemiku määramine ei oleks asjakohane, kuna see võib ohustada puuduliku ühendusega piirkondade huve võrreldes riigi muude osadega, kus ühendus selliste täiustatud lairibavõrkudega on piisav. |
| Samoin alue olisi katsottava harmaaksi NGA-alueeksi, jos alueella on tai sillä otetaan seuraavien kolmen vuoden aikana käyttöön ainoastaan yksi NGA-verkko eikä operaattoreilla ole suunnitelmia ottaa NGA-verkkoa käyttöön seuraavien kolmen vuoden aikana. | Sama põhimõtte kohaselt peaks piirkonda käsitama järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude „halli” piirkonnana, kui seal on esindatud ainult üks järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrk või see võetakse kasutusele järgmise kolme aasta jooksul ja ühelgi operaatoril ei ole kavas järgmise kolme aasta jooksul teist järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrku kasutusele võtta [69]. |
| Arvioitaessa sitä, voisivatko muut verkkoinvestoijat ottaa tietyllä alueella käyttöön toisia NGA-verkkoja, olisi otettava huomioon sääntely- tai lainsäädäntötoimet, jotka ovat voineet vähentää tällaisen verkon käyttöönoton esteitä (pääsy kaapelikanaviin, infrastruktuurin jakaminen jne.). | Selle hindamisel, kas teised võrguinvestorid võiksid võtta konkreetses piirkonnas kasutusele täiendavaid järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrke, tuleb võtta arvesse kõiki olemasolevaid reguleerivaid või õiguslikke meetmeid, mis võivad olla vähendanud takistusi sellise võrgu kasutuselevõtmisel (juurdepääs kaablikanalisatsioonile, infrastruktuuri jagamine jne). |
| Jos tietyllä alueella on tai sillä tulee seuraavien kolmen vuoden aikana olemaan useampi kuin yksi NGA-verkko, alue olisi periaatteessa katsottava mustaksi NGA-alueeksi. [70] | Kui konkreetses piirkonnas on enam kui üks järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrk või see võetakse kasutusele järgmise kolme aasta jooksul, tuleks nimetatud piirkonda üldjuhul käsitada järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude „musta” piirkonnana [70]. |
| Soveltuvuuden arviointi | Kokkusobivuse hindamine |
| Kuten edellä 64 ja 65 kohdassa todetaan, arvioidessaan NGA-verkon käyttöönottoon myönnettävän valtiontuen yhdenmukaisuutta valtiontukisääntöjen kanssa valvontaviranomainen tarkastelee myös tällaisen tuen vaikutuksia olemassa oleviin laajakaistaverkkoihin, sillä vaikka NGA-verkot ovat laadullisesti paljon kehittyneempiä kuin olemassa olevat kuparipohjaiset laajakaistaverkot, molempien kautta tarjotut laajakaistapalvelut näyttävät tällä hetkellä olevan jossain määrin korvattavissa keskenään. | Kuigi järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrgud on kvalitatiivselt palju enam arenenud kui olemasolevad tavapärased koaksiaalkaablil põhinevad lairibavõrgud, uurib järelevalveamet järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude kasutuselevõtuks antava riigiabi riigiabieeskirjadega kokkusobivuse hindamisel ka abi mõju olemasolevatele lairibavõrkudele, võttes arvesse vastastikust asendatavust, mis tundub praegu nii lairiba kui ka järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude kaudu pakutavate lairibateenuste puhul võimalik, nagu osutatud punktides 64 ja 65. |
| Arvioidessaan NGA-verkoille myönnettävän valtiontuen soveltuvuutta valvontaviranomainen soveltaa lisäksi tasapainotestiä (ks. 33 kohta). | Lisaks kohaldab järelevalveamet järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude toetamiseks antava riigiabi kokkusobivuse hindamisel ka tasakaalustatuse kriteeriumi (vt punkt 33). |
| Erityisesti arvioidessaan ilmoitetun toimenpiteen oikeasuhteisuutta valvontaviranomainen tarkastelee, täyttyvätkö 49 kohdassa esitetyt edellytykset (yksityiskohtainen kartoitus ja kattavuusanalyysi, avoin tarjouskilpailu, taloudellisesti edullisin tarjous, teknologiariippumattomuus, olemassa olevan infrastruktuurin käyttö, tukkutason käyttöoikeuksien määrääminen, vertailuanalyysi ja takaisinperintämenettely). | Eelkõige uurib järelevalveamet teatatud meetme proportsionaalsuse hindamisel, kas punktis 49 sätestatud tingimused (üksikasjalik kaardistamine ja katvuse analüüs, avatud hankemenetlus, majanduslikult parim pakkumine, tehnoloogia neutraalsus, olemasoleva infrastruktuuri kasutamine, avatud juurdepääsu andmine hulgimüügitasandile, hinnakujunduse võrdlusuuring ja tagastusmehhanism) on täidetud. |
| Seuraavat seikat ovat kuitenkin erityisen merkityksellisiä arvioitaessa NGA-verkkoja. | Järgmised punktid on järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude hindamisel aga eriti asjakohased. |
| Valkeat NGA-alueet: tuki NGA-verkkojen käyttöönottoon alueilla, joilla laajakaistan levinneisyys on alhainen | Järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude „valged” piirkonnad: järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkudekasutuselevõtu toetamine puuduliku ühendusega piirkondades |
| Kuten peruslaajakaistapalvelujen tapauksessa, jos EFTA-valtiot täyttävät tietyt edellytykset (ks. 49 ja 69 kohta), valvontaviranomainen katsoo sellaisten toimenpiteiden olevan sopusoinnussa ETA-sopimuksen valtiontukisääntöjen kanssa, jotka tukevat NGA-verkkojen käyttöönottoa alueilla, joilla tällä hetkellä ei ole laajakaistainfrastruktuuria tai joilla olemassa olevien laajakaistaoperaattoreiden mielestä ei ole kannattavaa ottaa käyttöön NGA-verkkoja. | Nagu lairiba põhiteenuste puhul, leiab järelevalveamet sõltuvalt tingimustest, mida EFTA riigid täitma peavad (vt punktid 49 ja 69), et meetmed, millega toetatakse järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude kasutuselevõttu piirkondades, kus praegu lairibainfrastruktuur puudub, või piirkondades, kus olemasolevad lairibaoperaatorid ei pea järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude kasutuselevõttu kasumlikuks, on kokkusobivad EMP lepingu riigiabieeskirjadega. |
| Sellaisilla valkeilla NGA-alueilla, joilla jo on yksi peruslaajakaistaverkko (perinteinen harmaa alue), tuen myöntäminen NGA-verkolle edellyttää, että kyseinen EFTA-valtio osoittaa, että i) kyseisen verkon kautta tarjotut laajakaistapalvelut eivät riitä täyttämään kansalaisten ja yrityskäyttäjien tarpeita kyseisellä alueella (ottaen myös huomioon verkkojen mahdollinen parantaminen tulevaisuudessa) ja että ii) ilmoitettuja tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa vähemmän vääristävillä keinoilla (ennakkosääntely mukaan lukien). | Järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude „valgetes” piirkondades, kus on juba olemas üks lairiba põhivõrk (tavapärased „hallid” piirkonnad), tuleb asjaomasel EFTA riigil, kes soovib anda abi järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude toetuseks, tõendada, et i) nimetatud võrkude kaudu pakutavad lairibateenused ei ole piisavad kodanike ja ärikasutajate vajaduste rahuldamiseks kõnealuses piirkonnas (võttes arvesse ka võrkude võimalikku edasist ajakohastamist) ning ii) nimetatud eesmärkide saavutamiseks puuduvad vähem moonutavad vahendid (sealhulgas eelnev reguleerimine). |
| Harmaat NGA-alueet: yksityiskohtaisempi analyysi tarpeen | Järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude „hallid” piirkonnad: vajadus üksikasjalikuma analüüsi järele |
| Alueilla, joilla yksi yksityinen investoija on jo ottanut käyttöön NGA-verkon tai on ottamassa sellaisen käyttöön seuraavien kolmen vuoden aikana (ks. myös 66 kohta) eikä yksikään yksityinen investoija suunnittele toisen NGA-verkon käyttöönottoa seuraavien kolmen vuoden aikana, valvontaviranomaisen on suoritettava yksityiskohtaisempi analyysi sen varmistamiseksi, voidaanko tukitoimenpiteiden tällaisilla alueilla katsoa olevan sopusoinnussa valtiontukisääntöjen kanssa. | Piirkondades, kus üks erainvestor on juba võtnud kasutusele järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrgu või võtab selle kasutusele järgmise kolme aasta jooksul (vt ka punkt 66) ja juhul kui ühelgi erainvestoril ei ole kavas võtta kasutusele teist järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrku järgmise kolme aasta jooksul, peab järelevalveamet koostama üksikasjalikuma analüüsi, et kontrollida, kas riiklikku sekkumist võib sellistes piirkondades pidada kokkusobivaks riigiabieeskirjadega. |
| Itse asiassa tukitoimenpiteet tällaisilla alueilla johtavat olemassa olevien investoijien syrjäytymisen ja kilpailun vääristymisen riskiin. | Tegelikult võib riiklik sekkumine sellistes piirkondades olemasolevad investorid tagaplaanile suruda ja moonutada konkurentsi. |
| Jotta valvontaviranomainen voisi todeta toimenpiteiden olevan sopusoinnussa valtiontukisääntöjen kanssa, EFTA-valtioiden olisi pystyttävä osoittamaan ensinnäkin, että olemassa oleva tai suunniteltu NGA-verkko ei ole tai ei olisi riittävä täyttämään kansalaisten ja yrityskäyttäjien tarpeet kyseessä olevilla alueilla ja toiseksi että ilmoitettuja tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa vähemmän vääristävillä keinoilla (ennakkosääntely mukaan lukien). | Selleks et järelevalveamet saaks meedet riigiabieeskirjadega kokkusobivaks pidada, peaksid EFTA riigid olema võimelised tõendama esiteks, et olemasolev või kavandatav järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrk ei ole või ei oleks piisav kodanike ja ärikasutajate vajaduste rahuldamiseks kõnealuses piirkonnas, ning teiseks, et nimetatud eesmärkide saavutamiseks puuduvad vähem moonutavad vahendid (sealhulgas eelnev reguleerimine). |
| Yksityiskohtaisen arviointinsa yhteydessä valvontaviranomainen arvioi erityisesti, | Üksikasjaliku hindamise raames hindab järelevalveamet eelkõige, kas |
| eivätkö yleiset markkinaolosuhteet ole riittävät tarkastelemalla muun muassa vallitsevia NGA-laajakaistan hintoja, kotitalous- ja yritysasiakkaille tarjottuja palveluja ja niiden ehtoja ja onko olemassa tai syntyykö todennäköisesti kysyntää uusille palveluille, jota olemassa oleva NGA-verkon operaattori ei voi tyydyttää; | üldised turutingimused vastavad nõuetele, ning vaatleb muu hulgas olemasoleva järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrgu kaudu pakutava lairibaühenduse hinnataset, kodu- ja ärikasutajatele pakutavate teenuste liike ning nendega seotud tingimusi ning seda, kas on olemas või võib tekkida nõudlus uute teenuste järele, mida olemasolev järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrk ei suuda rahuldada; |
| estävätkö yleiset markkinoille pääsyn esteet muiden NGA-verkkoinvestoijien mahdollisen tulon markkinoille; | üldised turutõkked välistavad teiste järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrku investeerijate võimaliku turule sisenemise; |
| perustuuko jo olemassa oleva NGA-verkko kaapelikanavien etuoikeutettuun käyttöön ja eivätkö kaapelikanavat ole muiden verkko-operaattoreiden käytettävissä tai eikö niitä jaeta muiden verkko-operaattoreiden kanssa; | juba olemasolev järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrk ehitati nii, et kaablikanalisatsiooni kasutamine / juurdepääs sellele põhines eelisõigusel ja teised võrguoperaatorid ei saanud juurdepääsu kaablikanalisatsioonile või ei saanud seda jagada; |
| eivätkö toimivaltaisten kansallisten sääntely- tai kilpailuviranomaisten toteuttamat toimenpiteet tai määräämät korjaustoimenpiteet ole pystyneet ratkaisemaan ongelmia. | olemasoleva võrguettevõtja suhtes pädevate riiklike reguleerivate või konkurentsiasutuste poolt võetud mis tahes meetmete ja/või parandusmeetmete abil on nimetatud probleeme võimalik lahendada. |
| Mustat NGA-alueet: ei tarvetta tukitoimenpiteisiin | Järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude „mustad” piirkonnad: riikliku sekkumise vajadus puudub |
| Alueilla, joilla jo on useampi kuin yksi NGA-verkko tai yksityiset investoijat ovat mahdollisesti ottamassa käyttöön kilpailevia NGA-verkkoja, valvontaviranomainen katsoo, että valtiontuki uudelle julkisesti rahoitetulle kilpailevalle NGA-verkolle todennäköisesti vääristää vakavasti kilpailua eikä sen vuoksi ole sopusoinnussa valtiontukisääntöjen kanssa. | Piirkondade puhul, kus on olemas enam kui üks järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrk või kus erainvestorid võivad olla kasutusele võtmas konkureerivaid järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrke, arvab järelevalveamet, et täiendava riiklikult rahastatud konkureeriva järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrgu toetamine tõenäoliselt moonutab konkurentsi suurel määral ega sobi kokku riigiabieeskirjadega. |
| Olemassa olevia (peruslaajakaistan) mustia alueita koskeva erityistilanne: lisätakeet | Olemasolevate (lairibaühenduse põhivõrkude) „mustade” piirkondade erijuhtum: mõned täiendavad tagatised |
| Valvontaviranomainen katsoo, että perinteisillä mustilla alueilla, eli alueilla, joilla kilpailevat laajakaistainfrastruktuurit (xDSL ja kaapeliverkot) tarjoavat laajakaistapalveluja, olemassa olevilla verkko-operaattoreilla pitäisi olla kannustin parantaa nykyiset perinteiset laajakaistaverkkonsa erittäin nopeiksi NGA-verkoiksi, joihin ne voisivat siirtää olemassa olevat asiakkaansa. | Järelevalveamet käsitleb tavapäraseid „musti” piirkondi, st piirkondi, kus praegu edastavad lairibateenuseid konkureerivad lairibainfrastruktuurid (xDSL ja kaabelvõrgud), piirkondadena, kus olemasolevatel võrguoperaatoritel peaks olema piisav stiimul ajakohastada oma tavapärased lairibavõrgud väga kiireteks järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkudeks, et nad saaksid sinna üle viia oma olemasolevad kliendid. |
| Tällaisilla alueilla valtion lisätoimenpiteet eivät periaatteessa ole tarpeen. | Sellistes piirkondades ei peaks täiendav riiklik sekkumine põhimõtteliselt vajalik olema. |
| EFTA-valtio voi kuitenkin kiistää tällaisen väitteen osoittamalla, että olemassa olevat peruslaajakaistaverkon operaattorit eivät suunnittele investointeja NGA-verkkoihin seuraavien kolmen vuoden aikana. Sen on tällöin osoitettava esimerkiksi, että niiden investointien kehitys, joita olemassa olevat investoijat ovat viime vuosina tehneet laajakaistainfrastruktuurinsa nopeuden lisäämiseksi käyttäjien vaatimuksesta, ei ole tyydyttävä. | EFTA riigid võivad selle argumendi siiski kummutada, näidates, et olemasolevad lairibaühenduse põhivõrkude operaatorid ei kavanda investeeringuid järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkudesse eeloleva kolme aasta jooksul, ning tõendades, et näiteks see, kuidas olemasolevad võrguinvestorid on kasutajate nõudmistele vastava suurema kiiruse saavutamiseks viimaste aastate jooksul oma lairibainfrastruktuuri ajakohastamisse investeerinud, ei ole rahuldav. |
| Tällöin valtiontuesta NGA-verkkojen käyttöönottoon tehtäisiin 73 kohdassa mainittu yksityiskohtainen analyysi ja sen olisi täytettävä 3.4.5 jaksossa tarkemmin käsitellyt edellytykset. | Sellisel juhul tuleb järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude kasutuselevõtuks antava riikliku toetuse suhtes kohaldada punktis 73 nimetatud üksikasjalikku analüüsi ja see peab vastama jaos 3.4.5 täpsemalt esitatud tingimustele. |
| Kuten peruslaajakaistan käyttöönottoa koskevan politiikan tapauksessa valtiontuki NGA-verkon käyttöönottoon voi olla asianmukainen ja perusteltu väline, jos useat perusedellytykset täyttyvät. | Nii nagu poliitika, mida järgitakse lairibaühenduse põhivõrkude kasutuselevõtu puhul, võib ka järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude kasutuselevõtuks antav riigiabi olla asjakohane ja põhjendatud vahend, juhul kui on täidetud rida põhitingimusi. |
| Lukuun ottamatta valkeita NGA-alueita, jotka ovat valkeita alueita myös peruslaajakaistan osalta (eikä lisäedellytyksiä tarvita), valvontaviranomainen katsoo, että 2.3.3 jaksossa ja erityisesti 49 kohdassa esitettyjen takeiden (yksityiskohtainen kartoitus ja kattavuusanalyysi, avoin tarjouskilpailumenettely, taloudellisesti edullisin tarjous, teknologiariippumattomuus, olemassa olevan infrastruktuurin käyttö, tukkutason käyttöoikeuksien määrääminen, vertailuanalyysi ja takaisinperintämenettely) lisäksi myös seuraavat edellytykset on täytettävä: | Välja arvatud selliste järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude „valgete” piirkondade puhul, mis on „valged” piirkonnad ka lairibaühenduse põhivõrkudega seoses (kus lisanõudeid ei ole vaja esitada), leiab järelevalveamet, et lisaks tingimustele, mis on sätestatud jaos 2.3.3, eelkõige punktis 49 (üksikasjalik kaardistamine ja katvuse analüüs, avatud hankemenetlus, majanduslikult parim pakkumine, tehnoloogia neutraalsus, olemasoleva infrastruktuuri kasutamine, avatud juurdepääsu andmine hulgimüügitasandile, hinnakujunduse võrdlusuuring ja tagastusmehhanism), on tarvis täita ka järgmised tingimused. |
| Vastineena valtiontuen saamisesta tuensaajaa olisi vaadittava tarjoamaan kolmansille tosiasialliset tukkutason käyttöoikeudet vähintään seitsemän vuoden ajan. | Vastutasuks riikliku toetuse eest peaks abisaajal olema kohustus anda kolmandatele isikutele tegelik hulgimüügitasandi juurdepääs vähemalt seitsmeks aastaks. |
| Määrätyn käyttöoikeuden myöntämisvelvoitteen olisi erityisesti sisällettävä oikeus käyttää kaapelikanavia tai katujakokaappeja, jotta kolmannet pääsisivät aktiivisen infrastruktuurin lisäksi myös passiiviseen infrastruktuuriin. | Eelkõige peaks juurdepääsu andmise kohustus sisaldama õigust kasutada kaablikanalisatsiooni või kaablikappe, et anda kolmandatele isikutele lisaks aktiivsele infrastruktuurile juurdepääs ka passiivsele infrastruktuurile. |
| Tämä ei rajoita samankaltaisten sääntelyvelvoitteiden soveltamista, joita kansallinen sääntelyviranomainen voi asettaa kyseessä olevilla erityismarkkinoilla tehokkaan kilpailun edistämiseksi, tai kyseisen ajanjakson päätyttyä hyväksyttyjen toimenpiteiden soveltamista. | Kõnealune kohustus ei piira ühtegi samalaadset võimalikku reguleerivat kohustust, mille riiklik reguleeriv asutus on kehtestanud asjaomasel turul tegeliku konkurentsi edendamiseks, ega meetmeid, mis on võetud pärast nimetatud ajavahemiku lõppu [71]. |
| Avoimen käyttöoikeuden (open access) myöntämistä koskeva velvoite on vieläkin tärkeämpi olemassa olevien ADSL-operaattoreiden ja tulevien NGA-operaattoreiden tarjoamien palvelujen väliaikaisen keskinäisen korvaavuuden kannalta. | Avatud juurdepääsu kohustus on veelgi olulisem selleks, et tegeleda ajutise vastastikuse asendatavusega olemasolevate ADSLi operaatorite pakutavate teenuste ja tulevaste järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrgu operaatorite pakutavate teenuste vahel. |
| Avoimen käyttöoikeuden myöntämistä koskeva velvoite varmistaa, että ADSL-operaattorit voivat siirtää asiakkaansa NGA-verkkoon heti kun tuettu verkko on toiminnassa ja siten alkaa suunnitella omia tulevia investointejaan kärsimättä todellista kilpailuhaittaa. | Avatud juurdepääsu kohustusega tagatakse, et ADSLi operaatorid saavad kanda oma kliendid üle järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrku niipea, kui subsideeritud võrk on olemas, ja alustada seega oma tulevikuinvesteeringute kavandamist, kannatamata tegelike konkurentsitakistuste all. |
