| Source | Target | | EFTA-valtioiden olisi kuultava myös kansallista sääntelyviranomaista asettaessaan ehtoja verkon tukkutason käyttöoikeuksille. | Lisaks peavad EFTA riigid hulgimüügitasandi juurdepääsu tingimuste määramisel konsulteerima asjaomase riikliku reguleeriva asutusega. |
| Kansallisten sääntelyviranomaisten odotetaan tulevaisuudessa jatkavan joko ennakkosääntelyä tai koko laajakaistamarkkinoiden kilpailuedellytysten tiivistä seuraamista ja tarvittaessa sovellettavassa sääntelykehyksessä määrättyjen tarpeellisten korjaustoimenpiteiden määräämistä. | Riiklikud reguleerivad asutused peaksid tulevikus jätkama kas eelnevat reguleerimist või jälgima väga hoolikalt konkurentsitingimusi tervel lairibaühenduse turul ning võtma vajaduse korral asjakohaseid parandusmeetmeid vastavalt kohaldatavale reguleerivale raamistikule. |
| Vaatimalla, että kansallisen sääntelyviranomaisen olisi hyväksyttävä tai asetettava käyttöoikeusehdot sovellettavien ETA-sääntöjen mukaisesti, EFTA-valtiot varmistavat, että kyseisen kansallisen sääntelyviranomaisen määrittelemillä laajakaistamarkkinoilla sovelletaan yhtäläisiä tai ainakin erittäin samankaltaisia käyttöoikeusehtoja. | Nõudega, et juurdepääsutingimused peaks kohaldatavate EMP eeskirjadega kooskõlas heaks kiitma või kehtestama riiklik reguleeriv asutus, tagab EFTA riik selle, et kõikidel asjaomase riikliku reguleeriva asutuse kindlaks määratud lairibaühenduse turgudel kehtivad kui mitte ühtsed, siis väga sarnased juurdepääsutingimused. |
| Arkkitehtuuristaan riippumatta valtiontukea saavan NGA-verkon olisi tuettava tosiasiallisesti ja täysin eriytettyjä tilaajayhteyksiä ja tarjottava kaikki eri verkkoonpääsyn muodot, joita operaattorit voivat pyytää (esimerkiksi pääsy kaapelikanaviin, kuituun ja bittivirtaan). | Lisaks peaks riigiabi saav järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrgu arhitektuur tüübist olenemata toetama tegelikku ja täielikku kliendiliini eraldamist ning kõiki erinevat tüüpi võrgujuurdepääse, mida operaatorid võivad vajada (muu hulgas juurdepääsu kaablikanalisatsioonile, kiudoptikale ja bitivooühendusele). |
| Tältä osin on huomattava, että ”monikuituarkkitehtuuri” mahdollistaa sen, että käyttöoikeuksien hakijat pystyvät täysin riippumattomasti tarjoamaan nopeita laajakaistapalveluja, minkä vuoksi se edistää pitkän aikavälin kestävää kilpailua. | Seoses sellega tuleb märkida, et „mitmekiuline” arhitektuur võimaldab juurdepääsu taotlejate täielikku sõltumatust kiire lairibateenuse pakkumisel ja soodustab seega pikaajalist jätkusuutlikku konkurentsi. |
| Lisäksi useisiin kuitulinjoihin perustuvien NGA-verkkojen käyttöönotto tukee sekä ”point-to-point”- että ”point-to-multipoint”-topologioita ja on sen vuoksi teknologiasta riippumaton. | Samuti lubab mitmekiulistel liinidel põhineva järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrgu kasutuselevõtt kasutada nii kakspunkt- (point-to-point) kui ka mitmikühenduse (point-to-multipoint) topoloogiat ning ei sõltu seega ühest konkreetsest tehnoloogiast. |
| Tätä lukua sovelletaan sitä päivää seuraavasta päivästä, jona se hyväksytään. | Käesolevat peatükki kohaldatakse alates järgmisest päevast pärast selle vastuvõtmist. |
| Valvontaviranomainen tarkistaa tätä lukua aina, kun komissio tarkistaa tiedonantoaan ”Yhteisön suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä”. | Järelevalveamet vaatab käesoleva peatüki läbi vastavalt sellele, kuidas komisjon vaatab edaspidi läbi komisjoni teatise „Ühenduse suunised riigiabieeskirjade kohaldamiseks seoses lairibavõrkude kiire kasutuselevõtuga”. |
| Tämä luku vastaa komission tiedonantoa ”Yhteisön suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä” ( EUVL C 235, 30.9.2009, s. 7). | Käesolev peatükk vastab komisjoni teatisele „Ühenduse suunised riigiabieeskirjade kohaldamiseks seoses lairibavõrkude kiire kasutuselevõtuga” ( ELT C 235, 30.9.2009, lk 7). |
| Ks. esimerkiksi ”i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta” (KOM(2005) 229 lopullinen), 1. kesäkuuta 2005; ”eEurope 2005: Tietoyhteiskunta kaikille” (KOM(2002) 263 lopullinen); ”Laajakaistan levinneisyyserojen umpeen kurominen” (KOM(2006) 129). | Vt näiteks „i2010 – kasvu ja tööhõivet edendav Euroopa infoühiskond” (KOM(2005) 229 (lõplik)), 1. juuni 2005; „E-Euroopa 2005: infoühiskond kõigile” (KOM(2002) 263 (lõplik)); „Lairibaühenduse lõhe ületamine” (KOM(2006) 129). |
| Viime vuosikymmenen aikana tieto- ja viestintäteknologiat ovat tulleet kohtuuhintaan suuren yleisön saataville. | Viimase kümne aasta jooksul on info- ja sidetehnoloogia muutunud laiale üldsusele kättesaadavaks ja taskukohaseks. |
| Termiä ”digitaalinen kahtiajako” käytetään yleisimmin määrittelemään kuilua niiden henkilöiden ja yhteisöjen välillä, joiden saatavilla on tietoteknologioita ja joiden saatavilla niitä ei ole. | Mõistet „digitaalne lõhe” kasutatakse tavapäraselt eristamaks neid isikuid ja kogukondi, kellel on juurdepääs infotehnoloogiale, ja neid, kellel see puudub. |
| Vaikka tähän digitaaliseen kahtiajakoon on useita syitä, niistä tärkein on riittävän laajakaistainfrastruktuurin puute. | Kuigi sellisel „digitaalsel lõhel” võib olla erinevaid põhjuseid, on neist peamiseks asjakohase lairibainfrastruktuuri puudumine. |
| Alueelliselta kannalta tarkasteltuna kaupungistumisaste on merkittävä tekijä tieto- ja viestintäteknologioiden saatavuuden ja käytön kannalta. | Vaadates piirkondlikku mõõdet, on info- ja sidetehnoloogiale juurdepääsu ning selle kasutamise puhul oluline tegur linnastumise määr. |
| Internetin levinneisyys on edelleen paljon alhaisempi harvaan asutuilla alueilla kaikkialla Euroopan unionissa. | Interneti kättesaadavus Euroopa Majanduspiirkonna hõredalt asustatud piirkondades on seega hulga väiksem. |
| Ks. ETA-sopimuksen liitteessä XI olevassa 5cl kohdassa tarkoitettu säädös (sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33)), ETA-sopimuksen liitteessä XI olevassa 5ck kohdassa tarkoitettu säädös (sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista 7 päivänä maaliskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 21)) ja ETA-sopimuksen liitteessä XI olevassa 5cj kohdassa tarkoitettu säädös (sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/19/EY (käyttöoikeusdirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 7)), sellaisina kuin ne ovat mukautettuina ETA-sopimukseen sopimuksen pöytäkirjalla 1. | Vt EMP lepingu XI lisa punktis 5cl nimetatud õigusakt (Euroopa Parlamendi ja nõukogu 7. märtsi 2002. aasta direktiiv 2002/21/EÜ elektrooniliste sidevõrkude ja -teenuste ühise reguleeriva raamistiku kohta (raamdirektiiv) (EÜT L 108, 24.4.2002, lk 33)), EMP lepingu XI lisa punktis 5ck nimetatud õigusakt (Euroopa Parlamendi ja nõukogu 7. märtsi 2002. aasta direktiiv 2002/20/EÜ elektrooniliste sidevõrkude ja -teenustega seotud lubade andmise kohta (loadirektiiv) (EÜT L 108, 24.4.2002, lk 21)) ja EMP lepingu XI lisa punktis 5cj nimetatud õigusakt (Euroopa Parlamendi ja nõukogu 7. märtsi 2002. aasta direktiiv 2002/19/EÜ elektroonilistele sidevõrkudele ja nendega seotud vahenditele juurdepääsu ja vastastikuse sidumise kohta (juurdepääsu käsitlev direktiiv) (EÜT L 108, 24.4.2002, lk 7), mida on kohandatud EMP lepinguga selle protokolli nr 1 alusel. |
| Ks. Norjan posti- ja telelaitoksen 3. huhtikuuta 2009 tekemä päätös huomattavan markkinavoiman yritysten nimeämisestä ja tiettyjen velvoitteiden määräämisestä tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoilla (markkinat 5); posti- ja telelaitoksen 18. huhtikuuta 2008 tekemä päätös N:o 8/2008 huomattavan markkinavoiman yritysten nimeämisestä ja tiettyjen velvoitteiden määräämisestä tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoilla Islannissa, sekä viestintäviraston 16. joulukuuta 2009 tekemä päätös alakohtaisesta sääntelystä tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoilla Liechtensteinissa. | Vt Norra postside- ja telekommunikatsiooniameti 3. aprilli 2009. aasta otsus märkimisväärse turujõuga ettevõtjate määramise kohta, millega kehtestatakse erikohustused lairibaühendusele juurdepääsu hulgimüügiturul (turg 5), Islandi postside- ja telekommunikatsiooniameti 18. aprilli 2008. aasta otsus nr 8/2008 märkimisväärse turujõuga ettevõtjate määramise kohta, millega kehtestatakse erikohustused lairibaühendusele juurdepääsu hulgimüügiturul, ning Liechtensteini kommunikatsiooniameti 16. detsembri 2009. aasta otsus valdkondliku reguleerimise kohta lairibaühendusele juurdepääsu hulgimüügiturul. |
| Tässä asiakirjassa ”NGA-verkoilla” tarkoitetaan kiinteitä liityntäverkkoja, jotka muodostuvat kokonaan tai osittain optisista elementeistä ja jotka pystyvät tarjoamaan laajakaistapalveluja, joilla on parempia ominaisuuksia (kuten suurempi suoritusteho) kuin olemassa olevien kupariverkkojen kautta tarjotuilla palveluilla (ks. myös alaviite 58). | Käesolevas dokumendis tähendavad järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrgud selliseid traadigajuurdepääsuvõrke, mis koosnevad kas tervikuna või osaliselt optilistest elementidest ja mis on võimelised pakkuma tõhustatud (näiteks suurema läbilaskevõimega) lairibajuurdepääsu teenuseid võrreldes nende teenustega, mida pakutakse olemasolevate koaksiaalkaablil põhinevate võrkude kaudu (vt ka joonealune märkus 58 allpool). |
| Ks. luonnos komission suositukseksi säännellystä pääsystä seuraavan sukupolven liityntäverkkoihin verkkosivullahttp://ec.europa.eu/information_society/policy/ecomm/doc/library/public_consult/nga/dr_recomm_nga.pdf ja eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän lausunto NGA-käyttöoikeuksien kehityksestä, ERG (08) 68, verkkosivulla http://www.erg.eu.int/doc/publications/erg_08_68_statement_on_nga_devolopment_081211.pdf. | Vt komisjoni soovituse eelnõu, mis käsitleb reguleeritud juurdepääsu järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkudele:http://ec.europa.eu/information_society/policy/ecomm/doc/library/public_consult/nga/dr_recomm_nga.pdf, ja Euroopa reguleerivate asutuste töörühma avaldust juurdepääsu kohta järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkudele, ERG (08) 68: http://www.erg.eu.int/doc/publications/erg_08_68_statement_on_nga_devolopment_081211.pdf. |
| Luettelo komission laajakaista-alalla valtiontukisääntöjen nojalla tekemistä päätöksistä on saatavilla verkkosivulla http://ec.europa.eu/competition/sectors/telecommunications/broadband_decisions.pdf. | Loetelu kõigist lairibaühenduse valdkonnas riigiabieeskirjade kohaselt tehtud komisjoni otsustest on kättesaadav järgmisel veebilehel: http://ec.europa.eu/competition/sectors/telecommunications/broadband_decisions.pdf. |
| Ks. myös 2.2.1 jakso markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltamisesta. | Vt ka jagu 2.2.1, milles käsitletakse turumajandusliku investeerimise põhimõtet. |
| Ks. komission päätös 30 päivänä toukokuuta 2007 asiassa NN 24/07 – Tšekin tasavalta, Prague Municipal Wireless Network. | Vt komisjoni 30. mai 2007. aasta otsus juhtumi NN 24/07 kohta – Tšehhi Vabariik, „Praha linnavalitsuse traadita Interneti-võrk”. |
| Termillä ”investoijat” tarkoitetaan yrityksiä tai sähköisten viestintäverkkojen operaattoreita, jotka investoivat laajakaistainfrastruktuurin rakentamiseen ja käyttöönottoon. | Mõiste „investor” märgib ettevõtjaid või elektroonilise sidevõrgu operaatoreid, kes investeerivad lairibainfrastruktuuri ehitamisse ja kasutuselevõttu. |
| Ainoastaan yhdessä tapauksessa komissio on hyväksynyt toimenpiteen, jossa ei ollut kyse avoimesta tarjouskilpailusta vaan verohyvitysjärjestelmästä. Kyseisellä toimenpiteellä tuettiin laajakaistan käyttöönottoa sellaisilla Unkarin alueilla, joilla laajakaistayhteyksien saatavuus oli alhainen, ks. päätös N 398/05 – Unkari, Development of Tax Benefit for Broadband. | Ainult ühel juhul on komisjon kiitnud heaks ilma avatud hankemenetluseta meetme, mis hõlmas maksusoodustuste kava lairibaühenduse kasutuselevõtu toetamiseks puuduliku ühendusega piirkondades Ungaris, vt otsus N 398/05 – Ungari, „Maksusoodustuste väljatöötamine lairibaühenduse toetamiseks”. |
| Ks. esim. komission päätös N 570/07 – Saksa, Broadband in rural areas of Baden-Württember; päätös N 157/06 – Yhdistynyt kuningaskunta, South Yorkshire Digital Region Broadband Project; päätös N 262/06 – Italia, Broadband for rural Tuscany; päätös N 201/06 – Kreikka, Broadband access development in underserved territories; ja päätös N 131/05 – Yhdistynyt kuningaskunta, FibreSpeed Broadband Project Wales. | Vt näiteks komisjoni otsus N 570/07 – Saksamaa, „Lairibaühendus Baden-Württembergi maapiirkondades”, otsus N 157/06 – Ühendkuningriik, „Lairibaprojekt „South Yorkshire Digital Region””, otsus N 262/06 – Itaalia, „Lairibaühendus Toscana maapiirkondadele”, otsus N 201/06 – Kreeka, „Lairibaühenduse edendamine hõlmamata piirkondades”, ja otsus N 131/05 – Ühendkuningriik, „FibreSpeedi lairibaprojekt Walesis”. |
| Valtiontukisääntöjä ei kuitenkaan sovelleta yksityisiin kotitalouksiin, sillä vaikka ne hyötyvätkin tällaisista toimenpiteistä, ne eivät ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yrityksiä tai talouden toimijoita. | Kodukasutajate suhtes, kuigi nad saavad nimetatud meetmetest kasu, ei kohaldata riigiabieeskirju, kuna nad ei ole ettevõtjad ega majandustegevuses osalejad EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Ks. komission päätös N 266/08 – Saksa, Broadband in rural areas of Bayern. | Vt komisjoni otsus N 266/08 – Saksamaa, „Lairibateenus Baieri maapiirkondadele”. |
| Ks. komission päätös N 237/08 – Saksa, Broadband support in Niedersachsen. | Vt komisjoni otsus N 237/08 – Saksamaa, „Lairibateenuse toetamine Alam-Saksi liidumaal”. |
| Asia C-303/88, Italia v. komissio, Kok. 1991, s. I-1433, 20–22 kohta. | Kohtuasi C-303/88, Itaalia vs. komisjon, EKL 1991, lk I-1433, punktid 20–22. |
| Komission päätös, tehty 11. joulukuuta 2007, asiassa C 53/2006, Amsterdamin kaupungin Glasvezelnet Amsterdamille myöntämästä tuesta investoinnin tekemiseksi valokuituliityntäverkkoon (EUVL L 247, 16.9.2008, s. 27). | Komisjoni 11. detsembri 2007. aasta otsus juhtumi C 53/2006 Citynet Amsterdam kohta (Amsterdami linnavalitsuse investeeringud kodukasutajale mõeldud kiudoptilisse võrku) (ELT L 247, 16.9.2008, lk 27). |
| Asia koski ”Fibre-to-the-Home” (FTTH) -laajakaistaverkkoa, johon yhdistetään 37000 amsterdamilaista kotitaloutta, joille useat kilpailevat laajakaistaverkot jo tarjosivat palveluja. | Juhtum käsitles kodukasutajale mõeldud kiudoptilise lairiba-juurdepääsuvõrgu ehitamist, mis ühendaks Amsterdamis 37000 majapidamist, millel juba on juurdepääs erinevatele konkureerivatele lairibavõrkudele. |
| Amsterdamin kaupunki oli päättänyt investoida verkon passiiviseen kerrokseen yhdessä kahden yksityisen sijoittajan ja viiden yleishyödyllisen asuntotuotantoyhtiön kanssa. | Amsterdami linnavalitsus otsustas koos kahe erainvestori ja viie elamuehitusühistuga investeerida võrgu passiivsesse infrastruktuuri. |
| Passiivisen infrastruktuurin omisti ja sitä hallinnoi erillinen yhtiö, jonka osakkeista Amsterdamin kaupunki, kaksi muuta yksityistä sijoittajaa (ING Real Estate ja Reggefiber) ja asuntotuotantoyhtiöt omistivat kukin kolmanneksen. | Passiivse infrastruktuuri omanik ja haldaja oli eraldi üksus, milles kolmandik osakuid kuulus Amsterdami linnavalitsusele, kolmandik kahele erainvestorile (ING Real Estate ja Reggefiber) ning kolmandik elamuehitusühistutele. |
| Oikeuskäytännön mukaan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottavalle yritykselle on pitänyt antaa tämä tehtävä julkisen vallan antamalla säädöksellä. | Vastavalt pretsedendiõigusele peab üldist majandushuvi pakkuvaid teenuseid osutavale ettevõtjale selle ülesande olema andnud avalik-õiguslik asutus. |
| Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu voidaan antaa operaattorille myöntämällä sille julkisen palvelun toimeksianto; ks. yhdistetyt asiat T-204/97 ja T-270/97, EPAC v. komissio, Kok. 2000, s. II-2267, 126 kohta, ja asia T-17/02, Fred Olsen v. komissio, Kok. 2005, s. II-2031, 186, 188 ja 189 kohta. | Teenusepakkujale saab anda ülesande osutada üldist majandushuvi pakkuvat teenust avaliku teenuse kontsessiooni kaudu; vt liidetud kohtuasjad T-204/97 ja T-270/97, EPAC vs. komisjon, EKL 2000, lk II-2267, punkt 126, ja kohtuasi T-17/02, Fred Olsen vs. komisjon, EKL 2005, lk II-2031, punktid 186 ja 188–189. |
| Ks. komission päätös N 381/04 – Ranska, Project for a high-capacity telecommunications network in the Pyrénées-Atlantiques, ja komission päätös N 382/04 – Ranska, Setting-up of a high-speed infrastructure in the Limousin Region (DORSAL). | Vt komisjoni otsus N 381/04 – Prantsusmaa, „Pyrénées-Atlantiques’i kiirvõrgustiku projekt”, ja komisjoni otsus N 382/04 – Prantsusmaa, „Kiire võrguühenduse rajamine Limousini piirkonnas”. |
| Vaikka tässä luvussa viitataan julkisen palvelun ”toimeksiantoon”, julkisen palvelun tehtävän ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun myöntämisessä käytettävä sopimusväline voi vaihdella EFTA-valtiosta toiseen. | Kuigi käesolevates suunistes kasutatakse üksnes mõistet „avaliku teenuse kontsessioon”, võib avaliku teenuse või üldist majandushuvi pakkuva teenuse osutamiseks sõlmitava lepingu vorm EFTA riikides erineda. |
| Asiakirjassa olisi kuitenkin määritettävä tarkkaan vähintäänkin asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden luonne, laajuus ja kesto, toimeksisaajina olevat yritykset sekä kustannukset, joista kyseiset yritykset vastaavat. | Nimetatud dokument peab siiski sisaldama vähemalt ülesandeks tehtud avalike teenuste osutamise kohustuse täpset olemust, ulatust ja kestust ning neid teenuseid osutavate ettevõtjate nimesid ja ettevõtja poolt kantavaid kulusid. |
| Koska jäsenvaltioilla on paljon harkintavaltaa niiden määritellessä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, komissio tunnusti edellä mainituissa päätöksissä, että siinä määrin kuin kaikkialle ulottuva laajakaistainfrastruktuuri on avoinna kaikille muille verkko-operaattoreille sekä korjaa markkinoiden toimintapuutteen ja tarjoaa yhteyksiä kaikille kyseisen alueen käyttäjille, kyseinen jäsenvaltio ei ole tehnyt ilmeistä virhettä katsoessaan, että tällaisen palvelun tarjoaminen kuuluu yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun käsitteen soveltamisalaan. | Eelkõige, võttes arvesse, et liikmesriikidel on laialdased volitused üldist majandushuvi pakkuvate teenuste määratlemisel, tunnustas komisjon nimetatud kahes otsuses, et kui täieliku katvusega lairibainfrastruktuur on avatud kõigile teistele võrguteenuse pakkujatele, korrigeerib turutõrke ning pakub ühendust kõigile kasutajatele asjaomastes piirkondades, ei ole asjaomased liikmesriigid teinud viga, käsitledes sellise teenuse pakkumist üldist majandushuvi pakkuva teenusena. |
| Ks. komission päätös N 284/05 – Irlanti, Regional Broadband Programme: Metropolitan Area Networks (”MANs”), phases II and III, 23 ja 37–40 kohta. | Vt komisjoni otsus N 284/05 – Iirimaa, „Piirkondlik lairibaprogramm: linnapiirkonna võrgud, 2. ja 3. etapp” (punktid 23 ja 37–40). |
| Tässä asiassa komissio katsoi, että tuki kaupunkiverkkojen käyttöönottoon ja niiden toiminnan harjoittamiseen useissa Irlannin kaupungeissa ei ollut korvaus yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta, koska ilmoitettu toimenpide muistutti enemmän yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuutta kuin yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun antamista tehtäväksi ja sen hoitamista. | Selle juhtumi puhul leidis komisjon, et toetus, mida anti linnapiirkonna võrkude kasutuselevõtuks ja käitamiseks mitmes Iirimaa linnas, ei olnud hüvitis üldist majandushuvi pakkuva teenuse osutamise eest, kuna teatatud meede sarnanes pigem avaliku ja erasektori partnerlusega kui üldist majandushuvi pakkuva teenuse ülesande andmisega ja selle täitmisega. |
| Ks. myös päätös N 890/06 – Ranska, Aide du Sicoval pour un réseau de très haut débit. | Vt ka otsus N 890/06 – Prantsusmaa, „Abi Toulouse’i piirkonna omavalitsusüksuste ühendusele (Sicoval) kiire Interneti-võrgu loomiseks”. |
| Tässä asiassa komissio korosti, että ilmoitettu toimenpide koski tukea laajakaistayhteyksien tarjontaan ainoastaan yrityspuistoille ja julkisen sektorin laitoksille osassa Toulousea. Kotitaloussektori oli toimenpiteen ulkopuolella. | Selles otsuses märkis komisjon, et teatatud meede käsitles lairibaühenduse pakkumist ainult ettevõtlusparkidele ja avaliku sektori organisatsioonidele Toulouse’i piirkonnas, jättes välja kodukasutajad. |
| Lisäksi hanke kattoi ainoastaan osan alueesta. | Lisaks hõlmasprojekt vaid osa piirkonnast. |
| Näin ollen komissio totesi, ettei kyse ollut yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta, koska ilmoitetun toimenpiteen tavoitteena ei ollut palvella kansalaisten vaan yritysten etuja. | Sellest lähtuvalt leidis komisjon, et tegu ei olnud üldist majandushuvi pakkuva teenusega, kuna teatatud meede ei olnud suunatud mitte kodanike, vaid ettevõtjate huvide teenimisele. |
| Ks. asia T-289/03, Bupa ym. v. komissio, Kok. 2008, s. II-741, 165 kohta, ja asia T-106/95, FFSA ym. v. komissio, Kok. 1997, s. II-229, 99 kohta. | Vt kohtuasi T-289/03, BUPA jt vs. komisjon, EKL 2008, lk II-741, punkt 165, ja kohtuasi T-106/95, FFSA jt vs. komisjon, EKL 1997, lk II-229, punkt 99. |
| Ks. myös yleishyödyllisistä palveluista Euroopassa annetun komission tiedonannon 14 kohta, EYVL C 17, 19.1.2001, s. 4. | Vt ka komisjoni teatis „Üldhuviteenused Euroopas”, punkt 14 ( EÜT C 17, 19.1.2001, lk 4). |
| Ks. asia T-442/03, SIC v. komissio, Kok. 2008, s. II-1161, 195 kohta, asia T-289/03, BUPA ym. v. komissio, viitetiedot edellä, 166 kohta, ja asia T-17/02, Fred Olsenv. komissio, viitetiedot edellä, 216 kohta. | Vt kohtuasi T-442/03, SIC vs. komisjon, EKL 2008, lk II-1161, punkt 195, kohtuasi T-289/03, BUPA jt vs. komisjon, sealsamas, punkt 166, ja kohtuasi T-17/02, Fred Olsen vs. komisjon, sealsamas, punkt 216. |
| Tämä merkitsee sitä, että viranomaisten ajama yleisen edun mukainen tavoite ei voi olla pelkästään tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehittäminen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. | Ainuüksi teatava majandustegevuse või teatavate majanduspiirkondade arengu soodustamist vastavalt artikli 61 lõike 3 punktile c ei saa seega pidada üldist huvi pakkuva eesmärgi saavutamiseks riiklike ametiasutuste poolt. |
| Ks. komission päätös N 381/04 – Ranska, Project for a high-capacity telecommunications network in the Pyrénées-Atlantiques, 53 kohta, ja komission päätös N 382/04 – Ranska, Setting-up of a high-speed infrastructure in the Limousin Region (DORSAL). | Vt komisjoni otsus N 381/04 – Prantsusmaa, „Pyrénées-Atlantiques’i kiirvõrgustiku projekt”, punkt 53, ja komisjoni otsus N 382/04 – Prantsusmaa, „Kiire võrguühenduse rajamine Limousini piirkonnas”. |
| Arvioitaessa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarvetta huomioon otettavien verkkojen olisi aina oltava arkkitehtuuriltaan toisiinsa verrattavia, eli joko peruslaajakaistaverkkoja tai NGA-verkkoja. | Et hinnata vajadust üldist majandushuvi pakkuva teenuse järele, tuleks seega alati võtta arvesse võrke, mille arhitektuur on võrreldav, st lairibaühenduse põhivõrke või järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrke. |
| Tältä osin yksityisten investoijien suunnittelemien investointien olisi vähintään varmistettava, että kolmen vuoden aikana saavutetaan merkittävää edistystä peitossa, ja suunniteltu investointi olisi saatava päätökseen kohtuullisessa ajassa sen jälkeen (riippuen kunkin alueen ja kunkin hankkeen erityispiirteistä). | Erainvestorite kavandatavad investeeringud peaksid seoses sellega olema piisavad, et vähemalt katvuse alal tehtaks kolme aasta jooksul märkimisväärseid edusamme; ülejäänud osa kavandatavast investeeringust tuleks eraldada pärast seda mõistliku aja jooksul (sõltuvalt piirkonna ja projekti eripärast). |
| Jollei syitä ilmoiteta, valvontaviranomaisen ei ole mahdollista edes marginaalisesti harjoittaa asiassa Altmark asetettuun ensimmäiseen edellytyksen ja ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohtaan perustuvaa valvontaa, joka kohdistuu siihen, onko EFTA-valtio tehnyt ilmeisen virheen harkintavaltaansa käyttäessään, asia T-289/03, BUPA ym. v. komissio, viitetiedot edellä, 172 kohta. | Selliste põhjuste puudumise korral ei saa järelevalveamet isegi piiratud määral kontrollida, kas EFTA riik on esimese Altmarki kriteeriumi ja EMP lepingu artikli 59 lõike 2 kohaselt teinud ilmse vea oma otsustusõiguse kasutamisel. Vt kohtuasi T-289/03, BUPA jt vs. komisjon, sealsamas, punkt 172. |
| Verkon olisi oltava teknologiasta riippumaton ja siten mahdollistettava kaikille käyttöoikeuksien hakijoille minkä tahansa saatavilla olevilla teknologian käyttäminen palveluiden tarjoamisessa loppukäyttäjille. | Võrk ei tohiks sõltuda ühest konkreetsest tehnoloogiast ja peaks seega andma juurdepääsu taotlejatele võimaluse kasutada mis tahes tehnoloogiat teenuse pakkumiseks lõppkasutajale. |
| Tällä vaatimuksella ei mahdollisesti ole suurta merkitystä ADSL-verkkoinfrastruktuurin käyttöönoton yhteydessä, mutta tilanne voi olla toinen kuitupohjaisen NGA-verkon tapauksessa, sillä operaattorit voivat käyttää erilaisia kuituteknologioita palvelujen tarjoamiseksi loppukäyttäjille (point-to-point tai GPON). | Selle nõude kohaldamise võimalused on piiratud ADSL-võrguinfrastruktuuri kasutuselevõtu puhul, kuid mitte järgmise põlvkonna kiudoptilise juurdepääsuvõrgu puhul, mis lubab operaatoritel kasutada lõppkasutajale teenuste pakkumiseks mitmesuguseid kiudoptilisi tehnoloogiaid (st kakspunktside või passiivne optiline võrk andmeedastuskiirusega kuni 1 Gbit/s (GPON)). |
| Esimerkiksi ADSL-verkon olisi tarjottava bittivirta ja täysin eriytetty tilaajayhteys, kun taas seuraavan sukupolven kuitupohjaisen NGA-verkon olisi tarjottava vähintään pimeä kuitu, bittivirta, ja jos käyttöön otetaan FTTC-verkko, eriytetty tilaajayhteyden osa. | Näiteks ADSL-võrk peaks võimaldama bitivooühendust ja kliendiliini täielikku eraldamist, järgmise põlvkonna kiudoptiline võrk aga vähemalt juurdepääsu pimedatele kiududele ja bitivooühendust ning ühenduspunktini ulatuva kiudoptilise võrgu (FTTC) kasutuselevõtu korral kliendi alamliini eraldamist. |
| Tämä rajoitus on perusteltu siitä syystä, että kun yleiset yhteydet mahdollistava laajakaistaverkko on otettu käyttöön, viestintäpalveluja tarjotaan yleensä kaikille käyttäjille kilpailukykyiseen hintaan jo markkinavoimien vaikutuksesta. | Piirang on põhjendatud, sest pärast seda, kui universaalühendust pakkuv lairibavõrk on juba kasutusele võetud, piisab tavaliselt turujõududest, et kõikidele lõppkasutajatele tagataks konkurentsivõimelise hinnaga sideteenused. |
| Tällaisiin takeisiin voi kuulua erityisesti velvollisuus pitää erillistä kirjanpitoa ja niihin voi kuulua myös sellaisen yhtiön perustaminen, joka on rakenteellisesti ja oikeudellisesti erillinen vertikaalisesti integroituneesta operaattorista. | Selliste kaitsemeetmete hulka võivad kuuluda eelkõige raamatupidamise lahususe kohustus, samuti vertikaalselt integreeritud operaatorist struktuuriliselt ja juriidiliselt lahutatud üksuse loomine. |
| Tämän yhtiön pitäisi olla yksin vastuussa sille osoitetun yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun noudattamisesta ja tarjoamisesta. | Loodud üksus vastutaks talle ülesandeks tehtud üldist majandushuvi pakkuva teenuse osutamise ja sellega seotud tingimuste täitmise eest ainuisikuliselt. |
| EFTA-valtioiden on kunkin tapauksen erityispiirteet huomioon ottaen määritettävä asianmukaisin tapa varmistaa, että myönnettävä korvaus kattaa ainoastaan ne kustannukset, joita aiheutuu yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoamisesta kannattamattomilla alueilla. | Kõige sobivama meetodi väljatöötamine, mis arvestaks iga juhtumi eripära ja tagaks, et hüvitatakse üksnes kulud, mis tulenevad üldist majandushuvi pakkuva teenuse osutamisest mittetulusates piirkondades, on EFTA riikide ülesanne. |
