| Source | Target | | Myönnettävä korvaus voisi esimerkiksi perustua infrastruktuurin kaupallisesta käytöstä kannattavilla alueilla ja kannattamattomilla alueilla saatavien tulojen vertailuun. | Makstava hüvitise suuruse määramiseks võiks näiteks võrrelda tulusid, mis laekuvad infrastruktuuri ärilisest kasutamisest tulusates ja mittetulusates piirkondades. |
| Kaikki ylimääräiset voitot, toisin sanoen voitot, jotka ylittävät tietyn laajakaistainfrastruktuurin käyttöönotosta saatavan keskimääräisen tuoton pääomalle, voitaisiin osoittaa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun rahoittamiseen kannattamattomilla alueilla ja loppu katettaisiin myönnettävällä taloudellisella korvauksella. | Ülemäärast kasumit (st kasumit, mis ületab tööstusharu keskmise kapitalitasuvuse selliselairibainfrastruktuuri kasutuselevõtu puhul) võiks kasutada üldist majandushuvi pakkuva teenuse rahastamiseks mittetulusates piirkondades, makstes puudujääva osa ulatuses hüvitist. |
| Ks. myös valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivojen luku ”Julkisen palvelun velvoitteesta maksettavana korvauksena myönnettävä valtiontuki”, EUVL L 109, 26.4.2007, s. 44, ja ETA-täydennysosa N:o 20, 26.4.2007, s. 1, saatavilla myös valvontaviranomaisen verkkosivuilla: http://www.eftasurv.int/fieldsofwork/fieldstateaid/state_aid_guidelines/partvi-stateaidintheformofpublicservicecompensation.pdf. | Vt ka järelevalveameti riigiabi suuniste peatükk riigiabi kohta, mida antakse avalike teenuste eest makstava hüvitisena (ELT L 109, 26.4.2007, lk 44) ja EMP kaasanne nr 20, 26.4.2007, lk 1, mis on kättesaadav ka järelevalveameti veebilehel http://www.eftasurv.int/fieldsofwork/fieldstateaid/state_aid_guidelines/partvi-stateaidintheformofpublicservicecompensation.pdf. |
| SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdassa, joka vastaa ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohtaa, todetaan, että ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvana voidaan pitää myös ”tukea taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma”. | Tuleb meenutada, et Euroopa Liidu toimimise lepingu artikli 107 lõike 3 punkti a kohaselt (mis vastab EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktile a) võib EMP lepinguga kokkusobivaks pidada ka „abi majandusarengu edendamiseks niisugustes piirkondades, kus elatustase on erakordselt madal või kus valitseb tõsine tööpuudus”. |
| Alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille 2007–2013 (EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13). | Regionaalabi suunised aastateks 2007–2013 (ELT C 54, 4.3.2006, lk 13). |
| Vaikka myönnetty tuki joissakin tapauksissa rajoittui tukialueisiin ja se olisi voitu luokitella myös edellä mainituissa suuntaviivoissa tarkoitetuksi alkuinvestointitueksi, tuki-intensiteetti voi usein ylittää aluetuen sallitun enimmäismäärän tällaisilla alueilla. | Kuigi antav abi on mõnel juhul suunatud abisaavatele piirkondadele ja seda oleks võinud käsitada abina alginvesteeringuks eespool nimetatud suuniste tähenduses, võib abi osatähtsus sageli ületada selliste piirkondade puhul lubatud regionaalabi ülempiiri. |
| Ks. esimerkiksi komission päätös N 508/08 – Yhdistynyt kuningaskunta, Provision of remote Broadband services in Northern Ireland, komission päätös N 201/06 – Kreikka, Broadband access development in underserved areas, ja komission päätös N 118/06 – Latvia, Development of broadband communications networks in rural areas. | Vt näiteks komisjoni otsus N 508/08 – Ühendkuningriik, „Lairibaühenduse kaugteenuste pakkumine Põhja-Iirimaal”, komisjoni otsus N 201/06 – Kreeka, „Lairibaühenduse edendamine hõlmamata piirkondades”, ja komisjoni otsus N 118/06 – Läti, „Lairiba-sidevõrkude arendamine maapiirkondades”. |
| Ks. esimerkiksi komission päätös N 201/06 – Kreikka, Broadband access development in underserved areas. | Vt näiteks komisjoni otsus N 201/06 – Kreeka, „Lairibaühenduse edendamine hõlmamata piirkondades”. |
| Ks. esimerkiksi komission päätös N 118/06 – Latvia, Development of broadband communication networks in rural areas. | Vt näiteks komisjoni otsus N 118/06 – Läti, „Lairiba-sidevõrkude arendamine maapiirkondades”. |
| Ks. komission päätös, tehty 19 päivänä heinäkuuta 2006, valtiontuesta C 35/05 (ex N 59/05), jonka Alankomaat aikoo toteuttaa ja joka koskee laajakaistainfrastruktuuria Appingedamissa (EUVL L 86, 27.3.2007, s. 1). | Vt komisjoni 19. juuli 2006. aasta otsus riigiabi C 35/05 (ex N 59/05) kohta, mida Madalmaad kavatsevad anda lairibavõrgu arendamiseks Appingedamis (ELT L 86, 27.3.2007, lk 1). |
| Asiassa oli kyse kaupungin omistaman passiivisen verkon (kaapelikanavat ja kuitu) käytöstä, kun taas aktiivinen osa (verkon hallinnointi ja toiminnan harjoittaminen) annettaisiin tarjouskilpailulla yksityiselle tukkuoperaattorille, jonka olisi tarjottava tukkutason käyttöoikeuksia muille palvelujentarjoajille. | Juhtum hõlmas passiivse võrgu (st kaablikanalisatsiooni ja kiudoptika) kasutuselevõttu, mis kuuluks omavalitsusele, samas kui aktiivne infrastruktuur (st võrgu haldamine ja käitamine) läheks riigihanke korras erasektori hulgimüüja kätte, kes pakuks hulgimüügiteenuseid teistele teenusepakkujatele. |
| Päätöksessään komissio totesi, että Alankomaiden laajakaistamarkkinat olivat nopeasti kehittyvät markkinat, joilla sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajat, mukaan luettuina kaapelioperaattorit ja internetpalvelujen tarjoajat, olivat parhaillaan tuomassa markkinoille erittäin suurikapasiteettisia laajakaistapalveluja ilman valtiontukea. | Oma otsuses märkis komisjon, et Madalmaade lairibaturgu iseloomustab kiire areng ning elektroonilise sideteenuse pakkujad, kaabelsideoperaatorid ja Interneti-teenuste pakkujad on praegu Madalmaade turule sisse toomas väga suure jõudlusega lairibateenuseid ilma riigiabita. |
| Tilanne Appingedamissa ei poikennut laajakaistamarkkinoista muualla Alankomaissa. | Olukord Appingedamis ei erinenud Madalmaade ülejäänud lairibaturust. |
| Sekä kiinteän verkon vakiintunut operaattori että kaapelioperaattori tarjosivat jo ”triple play” -palveluja (puhelin, laajakaista ja digitaalinen/analoginen televisio) Appingedamissa ja molemmilla operaattoreilla oli tekniset valmiudet lisätä verkkojen kaistanleveyttä entisestään. | Nii püsiliinide valitsev operaator kui ka kaabelsideoperaator juba pakkusid Appingedamis kolmikpaketti (telefon, lairibaühendus ja digitaal-/analoogtelevisioon) ning mõlemal operaatoril olid tehnilised võimalused oma võrkude ribalaiuse täiendavaks suurendamiseks. |
| Kuten 4 kohdassa todetaan, on syytä muistaa, että laajakaistayhteydet ovat ennakkosääntelyn kohteena kaikissa EFTA-valtioissa. | Tuleks meenutada, et seni kasutatakse lairibajuurdepääsu puhul kõigis EFTA riikides eelnevat reguleerimist, nagu on märgitud punktis 4. |
| Päätöksessä N 131/05 – Yhdistynyt kuningaskunta, FibreSpeed Broadband Project Wales, komission oli arvioitava, voitaisiinko tuki, jota Walesin viranomaiset myöntävät avoimen, operaattoreista riippumattoman ja 14 yrityspuistoa yhdistävän valokaapeliverkon rakentamiseen, katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi, vaikka hintasäänneltyjä vuokrajohtoja tarjoava vakiintunut verkko-operaattori jo tarjoaisi palveluja kohdealueella. | Oma otsuses N 131/05 – Ühendkuningriik, „FibreSpeedi lairibaprojekt Walesis”, pidi komisjon hindama, kas Walesi ametiasutuste poolt 14 ettevõtlusparki ühendava, avatud, operaatorist sõltumatu kiudoptilise võrgu rajamiseks antud toetust võib pidada EMP lepinguga kokkusobivaks, ehkki sihtpiirkondades oli juba teenust pakkunud valitsev võrguoperaator, kes pakkus kindla tariifiga püsiliinide kasutamist. |
| Komissio totesi, että vakiintuneen operaattorin tarjoamat vuokrajohdot olivat erittäin kalliita, lähes liian kalliita pk-yrityksille. | Komisjon leidis, et püsiliinide kasutamise pakkumine valitseva operaatori poolt oli väga kallis, VKEde jaoks peaaegu üle jõu käiv. |
| Kohteena olevat yrityspuistot eivät voineet myöskään saada symmetrisiä yli 2 megabitin ADSL-palveluja, koska ne sijaitsivat kaukana vakiintuneen operaattorin puhelinvaihteista. | Toetuse sihtmärgiks olevad ettevõtluspargid ei saanud ka kasutada sümmeetrilist ADSLi teenust kiirusega üle 2 Mbit/s, kuna nad asusid valitseva operaatori telefonikeskjaamadest liiga kaugel. |
| Vakiintunut operaattori ei myöskään antanut kaapelikanavia ja pimeää kuitua kolmansien osapuolten käyttöön. | Lisaks ei teinud valitsev operaator kolmandatele isikutele kättesaadavaks oma kaablikanalisatsiooni ja pimedaid kiude. |
| Sen vuoksi vakiintuneen operaattorin läsnäolo kohdealueilla ei pystynyt takaamaan kohtuuhintaisia nopeita internetpalveluja pk-yrityksille. | Seetõttu ei saanud valitseva operaatori kohalolu sihtpiirkondades tagada taskukohast kiiret Interneti-teenust VKEdele. |
| Ei myöskään ollut mahdollista, että kolmannet osapuolet rakentaisivat vaihtoehtoisen infrastruktuurin nopeiden palvelujen tarjoamiseksi kyseessä oleville yrityspuistoille. | Puudusid ka väljavaated, et kolmandad isikud ehitaksid alternatiivse infrastruktuuri, et pakkuda kõnealustele ettevõtlusparkidele kiiret Interneti-teenust. |
| Ks. myös komission päätös N 890/06 – Ranska, Aide du Sicoval pour un réseau de très haut débit, ja komission päätös N 284/05 – Irlanti, Regional Broadband Programme: Metropolitan Area Networks (”MANs”), phases II and III. | Vt ka komisjoni otsus N 890/06 – Prantsusmaa, „Abi Toulouse’i piirkonna omavalitsusüksuste ühendusele (Sicoval) kiire Interneti-võrgu loomiseks”, ja komisjoni otsus N 284/05 – Iirimaa, „Piirkondlik lairibaprogramm: linnapiirkonna võrgud, 2. ja 3. etapp”. |
| Ks. esimerkiksi komission päätös N 437/07 – Italia, Broadband connection for Alto Adige, komission päätös N 570/07 – Saksa, Broadband in rural areas of Baden-Württemberg, komission päätös N 131/05 – Yhdistynyt kuningaskunta, FibreSpeed Broadband Project Wales, komission päätös N 284/2005 – Irlanti, Regional Broadband Programme: Metropolitan Area Networks (”MANs”), phases II and III, komission päätös N 118/06 – Latvia, Development of broadband communication networks in rural areas, ja komission päätös N 157/06 – Yhdistynyt kuningaskunta, South Yorkshire Digital Region Broadband Project. | Vt näiteks komisjoni otsus N 473/07 – Itaalia, „Lairibaühendus Alto Adige maakonnas”, komisjoni otsus N 570/07 – Saksamaa, „Lairibaühendus Baden-Württembergi maapiirkondades”, komisjoni otsus N 131/05 – Ühendkuningriik, „FibreSpeedi lairibaprojekt Walesis”, komisjoni otsus N 284/05 – Iirimaa „Piirkondlik lairibaprogramm: linnapiirkonna võrgud, 2. ja 3. etapp”, komisjoni otsus N 118/06 – Läti, „Lairiba-sidevõrkude arendamine maapiirkondades”, ja komisjoni otsus N 157/06 – Ühendkuningriik, „Lairibaprojekt „South Yorkshire Digital Region””. |
| Ks. esimerkiksi komission päätös N 222/06 – Italia, Aid to bridge the digital divide in Sardinia, komission päätös N 398/05 – Unkari, Development Tax Benefit for Broadband, ja komission päätös N 264/06 – Italia, Broadband for rural Tuscany. | Vt näiteks komisjoni otsus N 222/06 – Itaalia, „Abi Sardiinia digitaalse lõhe ületamiseks”, komisjoni otsus N 398/05 – Ungari, „Maksusoodustuste väljatöötamine lairibaühenduste toetamiseks”, ja komisjoni otsus N 264/06 – Itaalia, „Lairibaühendus Toscana maapiirkondadele”. |
| Tavallisesti valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevassa I osassa olevan 1 artiklan 2 kohdan mukaisella menettelyllä. | Tavaliselt toimub see järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikes 2 sätestatud menetluse raames. |
| Jos voidaan osoittaa, että olemassa olevat operaattorit eivät toimittaneet viranomaisille merkityksellisiä tietoja kartoitusta varten, viranomaisten olisi käytettävä ainoastaan niitä tietoja, jotka on toimitettu niille. | Kui on tõendatud, et olemasolevad operaatorid ei ole esitanud riiklikule ametiasutusele kaardistamise jaoks märkimisväärset teavet, tuleb nimetatud ametiasutusel lähtuda talle kättesaadavast teabest. |
| Ks. esimerkiksi komission päätös N 201/06 – Kreikka, Broadband access development in underserved areas, komission päätös N 264/26 – Italia, Broadband for rural Tuscany, komission päätös N 475/07 – Irlanti, National Broadband Scheme (”NBS”), ja komission päätös N 115/08, Broadband in rural areasof Germany. | Vt näiteks komisjoni otsus N 201/06 – Kreeka, „Lairibaühenduse edendamine hõlmamata piirkondades”, komisjoni otsus N 264/06 – Itaalia, „Lairibaühendus Toscana maapiirkondadele”, komisjoni otsus N 475/07 – Iirimaa, „Iirimaa riiklik lairibaühenduse kava”, ja komisjoni otsus N 115/08 – Saksamaa, „Lairibaühendus Saksamaa maapiirkondades”. |
| Ks. esimerkiksi komission päätös N 508/08 – Yhdistynyt kuningaskunta, Provision of Remote Broadband Services in Northern Ireland, komission päätös N 475/07 – Irlanti, National Broadband Scheme (NBS), komission päätös N 157/06 – Yhdistynyt kuningaskunta, South Yorkshire Digital region Broadband Project. | Vt näiteks komisjoni otsus N 508/08 – Ühendkuningriik, „Lairibaühenduse kaugteenuste pakkumine Põhja-Iirimaal”, komisjoni otsus N 475/07– Iirimaa, „Iirimaa riiklik lairibaühenduse kava”, komisjoni otsus N 157/06 – Ühendkuningriik, „Lairibaprojekt „South Yorkshire Digital Region””. |
| Taloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi hankintaviranomaisen olisi ilmoitettava etukäteen painotus, jota se soveltaa kuhunkin valituista (laadullisista) kriteereistä. | Majanduslikult parima pakkumise kindlakstegemiseks peaks hankemenetlust korraldav ametiasutus eelnevalt täpsustama, kui suur suhteline kaal on igal tema valitud (kvalitatiivsel) kriteeriumil. |
| Komissio on tähän mennessä hyväksynyt tietyn teknologisen ratkaisun perustellun käytön ainoastaan yhdessä asiassa: ks. komission päätös N 222/06 – Italia, Aid to bridge the digital divide in Sardinia. | Komisjon on seni ainult ühel juhul kiitnud heaks ühe konkreetse tehnoloogilise lahenduse põhjendatud kasutamise: vt komisjoni otsus N 222/06 – Itaalia, „Abi Sardiinia digitaalse lõhe ületamiseks”. |
| Tässä asiassa komissio katsoi päätöksen johdanto-osan 45 kappaleessa, että ottaen huomioon erityisolosuhteet, nimittäin alueen pinnanmuodostuksen, kaapeliverkkojen puuttumisen ja tarpeen maksimoida tuen tuomat edut, ADSL-teknologian käyttö näyttää olevan tarkoituksenmukainen teknologia hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. | Komisjoni võttis arvesse, et lähtuvalt eriasjaoludest, nimelt „piirkonna topograafiast, kaabelvõrkude puudumisest ja vajadusest maksimeerida abi kasutegurit, tundub projekti eesmärkide saavutamise seisukohast asjakohane ADSLi tehnoloogia kasutamine”, punkt 45. |
| Kun EFTA-valtiot valitsevat hallinnointimallin, jossa tuettu laajakaistainfrastruktuuri tarjoaa ainoastaan tukkutason käyttöoikeuspalveluja kolmansille eikä vähittäispalveluja, todennäköinen kilpailun vääristyminen vähenee entisestään, koska tällainen hallinnointimalli auttaa välttämään mahdollisia monimutkaisia ongelmia, jotka koskevat saalistushinnoittelua ja käyttöoikeuksiin liittyvää peiteltyä syrjintää. | Lisaks sellele – mil iganes EFTA riik otsustab sellise haldusmudeli kasuks, mille puhul subsideeritav lairibainfrastruktuur pakub kolmandatele isikutele ainult hulgimüügitasandi juurdepääsuteenuseid ja mitte jaemüügiteenuseid, vähendab ta täiendavalt võimalikke konkurentsimoonutusi, kuna selline võrguhaldusmudel aitab ära hoida võimalikke keerulisi probleeme seoses ebaõiglase hinnapoliitika ja juurdepääsu tõkestamise varjatud vormidega. |
| Tältä osin kansallisen sääntelyviranomaisen olisi otettava huomioon niiden erityisolosuhteiden mahdollinen jatkuminen, jotka oikeuttivat alun alkaen tuen myöntämiseen kyseessä olevan infrastruktuurin operaattorille. | Riiklik reguleeriv asutus peaks sel juhul võtma arvesse võimalust, et konkreetsed tingimused, mille tõttu abi andmist asjaomase infrastruktuuri operaatorile peeti kunagi põhjendatuks, ei pruugi olla veel kadunud. |
| Ilmoituksen tehneen EFTA-valtion asianmukaisesti osoittamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa tällaisen järjestelyn käyttöönotto erittäin pienille tukimäärille tai pienille yksittäishankkeille, jotka perustuvat yksinkertaisiin hankintaperiaatteisiin, voi aiheuttaa kohtuuttoman taakan tuen myöntäville viranomaisille eikä valvontaviranomainen sen vuoksi vaadi sitä. | Eriolukorras, mida teatist esitav EFTA riik nõuetekohaselt tõendab, võib sellise mehhanismi kehtestamine väga väikeste summade või lihtsustatud hankemenetlusel põhinevate väikesemahuliste ühekordsete projektide puhul põhjustada abi andvatele ametiasutustele ebaproportsionaalselt suurt halduskoormust ja seetõttu järelevalveamet seda ei nõua. |
| Teknologisen ja markkinakehityksen tässä vaiheessa satelliitti- ja matkaviestinverkkoteknologiat eivät näytä pystyvän tarjoamaan erittäin nopeita symmetrisiä laajakaistapalveluja, vaikka tilanne voikin muuttua tulevaisuudessa erityisesti matkaviestinpalvelujen osalta (matkaviestinnän pitkän aikavälin kehityksen seuraavassa tärkeässä vaiheessa, jos se otetaan käyttöön, voi teoriassa olla mahdollista saavuttaa suuremmat ruuhka-ajan tiedonsiirtonopeudet, jotka ovat 100 Mbit/s (laskevalla siirtotiellä) ja 50 Mbit/s (nousevalla siirtotiellä)). | Praegusel tehnoloogia ja turu arengu tasandil ei paista ei satelliidi- ega ka mobiilsidetehnoloogiad olevat võimelised pakkuma väga kiiret sümmeetrilist lairibateenust. Tulevikus võib see olukord muutuda ja seda eelkõige mobiilsideteenuste osas (mobiilse raadioside järgmise suure arenguetapi, „pikaajalise arengu” puhul võivad selle vastuvõtmise korral suurimad andmekiirused ulatuda kuni 100 Mbit/s (allalink) ja kuni 50 Mbit/s (üleslink)). |
| Ks. komission päätös N 157/06 – Yhdistynyt kuningaskunta, South Yorkshire Digital region Broadband Project, ja komission päätös N 284/05 – Irlanti, Regional Broadband Programme: Metropolitan Area Networks (”MANs”), phases II and III. | Vt komisjoni otsus N 157/06 – Ühendkuningriik, „Lairibaprojekt „South Yorkshire Digital Region””, ja komisjoni otsus N 284/05 – Iirimaa, „Piirkondlik lairibaprogramm: linnapiirkonna võrgud, 2. ja 3. etapp”. |
| Tähän mennessä ainoastaan kahdessa asiassa (Appingedam ja Amsterdam) valtiontukea on myönnetty sellaisen seuraavan sukupolven liityntäverkon käyttöönottoon, joka tarjoaa kuituyhteyksiä markkinoiden kotitaloussegmentille. | Seni ainult kahe juhtumi puhul (Appingedam ja Amsterdam) on antud riiklikku toetust sellise järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrgu kasutuselevõtuks, mis toob kiudoptilise ühenduse kodukasutajate segmendini. |
| Laajakaistaverkko-operaattorit ovat väittäneet, että kuitupohjaisen verkon käyttöönotto on edelleen erittäin kallis ja riskialtis investointi lukuun ottamatta alueita, joilla väestötiheys on suuri tai yrityksiä on paljon ja joilla operaattoreilla on jo huomattava laajakaista-asiakaskunta, joka voidaan siirtää suurempiin nopeuksiin. | Lairibavõrgu operaatorid on väitnud, et kiudoptilise võrgu kasutuselevõtt on ikka veel väga kallis ja riskantne investeering, välja arvatud tiheda asustusega või elava ettevõtlusega piirkondades, kus operaatoritel on juba märkimisväärne lairibaklientide hulk, kes sooviksid kasutada kiiremat ühendust. |
| Tietyissä tapauksissa NGA-verkkojen ja kuituverkkojen käyttöönottokustannusten sanotaan olevan liian korkeita suhteessa odotettaviin tuloihin, joten yksityisen sektorin operaattoreita ei tulisi markkinoille ollenkaan tai niitä tulisi liian vähän. | Teatavatel juhtudel peetakse järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude ja kiudoptiliste võrkude kasutuselevõtu maksumust oodatava tuluga võrreldes liiga suureks ja nii ei sisene turule erainvestoreid või on nende arv liiga väike. |
| Tällaiset toimenpiteet eivät saisi kohdistua erityisesti sähköisen viestinnän operaattoreihin, vaan niitä olisi sovellettava erotuksetta kaikkiin operaattoreihin kaikilla merkityksellisillä aloilla (esimerkiksi muut julkisten palvelujen operaattorit, kuten kaasu-, sähkö- ja/tai vesiyhtiöt). | Sellised meetmed ei tohiks olla suunatud konkreetselt elektroonilise side operaatoritele, vaid neid tuleks vahet tegemata kohaldada kõigi asjaomaste sektorite kõigi operaatorite suhtes (näiteks muud teenuseoperaatorid nagu gaasi-, elektri- ja/või vee-ettevõtjad). |
| Toimenpiteet, joita sovelletaan ainoastaan sähköisen viestinnän operaattoreihin, voisivat olla alakohtaista tukea ja kuulua siten ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan kiellon soveltamisalaan. | Meetmed, mida kohaldatakse üksnes elektroonilise side operaatorite suhtes, võivad endast kujutada valdkondlikku toetustja kuuluvad seega EMP lepingu artikli 61 lõike 1 kohaldamisalasse. |
| Ks. esimerkiksi komission päätös N 157/06 – Yhdistynyt kuningaskunta, South Yorkshire Digital Region Broadband Project, komission päätös N 201/06 – Kreikka, Broadband access development in underserved territories, komission päätös N 131/05 – Yhdistynyt kuningaskunta, FibreSpeed Broadband Project Wales, ja komission päätös N 284/05 – Irlanti, Regional Broadband Programme: Metropolitan Area Networks (”MANs”), phases II and III, komission päätös N 381/04 – Ranska, Project for a high-capacity telecommunications network in the Pyrénées-Atlantiques, komission päätös N 382/05 – Ranska, Setting-up of a high-speed infrastructure in the Limousin Region (DORSAL), komission päätös N 57/05 – Yhdistynyt kuningaskunta, Regional Innovative Broadband Support in Wales, ja komission päätös N 14/08 – Yhdistynyt kuningaskunta, Broadband in Scotland – Extending Broadband Reach. | Vt näiteks komisjoni otsus N 157/06 – Ühendkuningriik, „Lairibaprojekt „South Yorkshire Digital Region””, komisjoni otsus N 201/06 – Kreeka, „Lairibaühenduse edendamine hõlmamata piirkondades”, komisjoni otsus N 131/05 – Ühendkuningriik, „FibreSpeedi lairibaprojekt Walesis”, komisjoni otsus N 284/05 – Iirimaa, „Piirkondlik lairibaprogramm: linnapiirkonna võrgud, 2. ja 3. etapp”, komisjoni otsus N 381/04 – Prantsusmaa, „Pyrénées-Atlantiques’i kiirvõrgustiku projekt”, komisjoni otsus N 382/05 – Prantsusmaa, „Kiire võrguühenduse rajamine Limousini piirkonnas”, komisjoni otsus N 57/05 – Ühendkuningriik, „Toetus piirkondlikule innovatiivsele lairibakasutusele Walesis”, ja komisjoni otsus N 14/08 – Ühendkuningriik, „Lairibaühendus Šotimaal – lairibaulatuse suurendamine”. |
| Tämä ei vaikuta edellä 31 kohdassa mainitun alueellisia valtiontukia koskevan luvun mahdolliseen soveltamiseen. | See ei piira eespool punktis 31 osutatud regionaalabi käsitleva peatüki võimalikku kohaldamist. |
| Jos tällä hetkellä valkeaksi alueeksi katsotaan alue, jolla on saatavilla ainoastaan kapeakaistainen internet (valintainen yhteys), verrattuna alueeseen, jolla on saatavilla laajakaista, valkeaksi alueeksi olisi katsottava myös sellainen alue, jolla ei ole seuraavan sukupolven laajakaistainfrastruktuuria mutta jolla voi olla yksi peruslaajakaistainfrastruktuuri. | Kui eristus piirkonna vahel, kus on saadaval ainult kitsaribaline (sissehelistamisega) Internet, ja piirkonna vahel, kus on lairibaühendus, tähendab täna, et kitsaribalise Internetiga piirkond on „valge” piirkond, siis võib „valgeks” pidada ka piirkonda, kus puudub järgmise põlvkonna lairibainfrastruktuur, kuid kus võib olla olemas lairibaühenduse põhiinfrastruktuur. |
| ADSL 2 + lisää tavallisen ADSL-verkon kapasiteetin enintään 24 Mbit/s kaistanleveyteen. | ADSL 2+ võrgu puhul laieneb tavalise ADSL võrgu ribalaius kuni 24 Mbit/s. |
| Valkea NGA-alue voi muodostua alueesta, jolla ei ole peruslaajakaistainfrastruktuuria (perinteiset valkeat alueet), sekä alueesta, jolla toimii ainoastaan yksi peruslaajakaistan tarjoaja (perinteinen harmaa alue) tai jolla on useita peruslaajakaistan tarjoajia (perinteinen musta alue). | Järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude „valge” piirkond võib tähendada nii piirkonda, kus lairibaühenduse põhiinfrastruktuur puudub (tavapärased „valged” piirkonnad), kui ka piirkonda, kus on vaid üks lairibaühenduse põhiteenuse pakkuja (s.o tavapärane „hall” piirkond) või kus on olemas mitu lairibaühenduse põhiteenuse pakkujat (s.o tavapärane „must” piirkond). |
| Kuten 3.4 jaksossa todetaan, laajakaistan kehittämiseen myönnettävän valtiontuen soveltuvuus edellyttää eri edellytysten täyttymistä näissä erilaisissa tilanteissa. | Nagu jaos 3.4 osutatud, on selleks, et lairibaühenduse kasutuselevõtuks antav riigiabi oleks nendes erinevatesolukordades eeskirjadele vastav, nõutavad erinevad tingimused. |
| Tämän verran aikaa näkyy keskimäärin tarvittavan kaupungin kattavan NGA-verkon käyttöönottamiseksi. | Nimetatud ajavahemik vastab arvatavasti keskmisele ajale, mis on vajalik järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude kasutuselevõtuks linnades. |
| Tältä osin operaattorin olisi voitava osoittaa, että seuraavien kolmen vuoden aikana se olisi toteuttanut tarvittavat infrastruktuuri-investoinnit, joilla voidaan kattaa huomattava osa alueesta ja väestöstä. | Sellega seoses peaks operaator olema võimeline tõendama, et järgneva kolme aasta jooksul on teeb ta vajalikud infrastruktuuriinvesteeringud, et katta selleks ajaks suur osa asjaomasest territooriumist ja elanikkonnast. |
| Harmaa NGA-alue voi muodostua alueesta, jolla a) ei ole muuta peruslaajakaistainfrastruktuuria NGA:n lisäksi, sekä b) alueesta, jolla toimii lisäksi yksi tai useampi peruslaajakaistan tarjoaja (aluetta voidaan pitää perinteisenä harmaana tai mustana alueena). | Järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude „hall” piirkond võib tähendada a) piirkonda, kus puudub muu lairibaühenduse põhivõrk peale järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrgu, ning b) piirkonda, kus on esindatud üks või mitu lairibateenuse pakkujat (mida võib pidada tavapäraseks „halliks” või „mustaks” piirkonnaks). |
| Musta NGA-alue voi muodostua myös alueesta, jolla toimii yksi (perinteinen harmaa alue) tai useampi (perinteinen musta alue) laajakaistan tarjoaja. | Järgmise põlvkonna juurdepääsuvõrkude „must” piirkond võib tähendada piirkonda, kus lairibateenuse pakkujaid on üks (tavapärane „hall” piirkond) või mitu (tavapärane „must” piirkond). |
| Kuten jäljempänä todetaan, laajakaistan kehittämiseen myönnettävän valtiontuen soveltuvuus edellyttää eri edellytysten täyttymistä näissä erilaisissa tilanteissa. | Nagu järgnevas osutatud, on selleks, et lairibaühenduse kasutuselevõtuks antav riigiabi oleks nendes erinevates olukordades eeskirjadele vastav, nõutavad erinevad tingimused. |
| Tältä osin olisi otettava huomioon niiden erityisolosuhteiden mahdollinen jatkuminen, jotka oikeuttivat alun alkaen tuen myöntämiseen kyseessä olevalle infrastruktuurille. | Sel juhul tuleks arvesse võtta võimalust, et konkreetsed tingimused, mille tõttu abi andmist asjaomase infrastruktuuri operaatorile peeti kunagi põhjendatuks, ei pruugi olla veel kadunud. |
| Ks. asia C-280/00, Altmark Trans GmbH ja Regierungspräsidium Magdeburg v. Nahverkehrsgesellschaft Altmark GmbH, Kok. 2003 s. I-7747 (”Altmark-tuomio”). | Vt kohtuasi C-280/00, Altmark Trans GmbH ja Regierungspräsidium Magdeburg vs. Nahverkehrsgesellschaft Altmark GmbH, EKL 2003, lk I-7747 (edaspidi „Altmarki otsus”). |
| valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 80. kerran lisäämällä niihin valtiontukisääntöjen soveltamista julkiseen yleisradiotoimintaan koskeva uusi luku | millega muudetakse kaheksakümnendat korda riigiabi käsitlevaid menetlus- ja sisulisi eeskirju, lisades uue peatüki riigiabi eeskirjade kohaldamise kohta avalik-õigusliku ringhäälingu suhtes |
| EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN [1], joka, OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen [2]ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26, | EFTA JÄRELEVALVEAMET, [1]VÕTTES ARVESSE Euroopa Majanduspiirkonna lepingut, [2]eriti selle artikleid 61–63 ja selle protokolli nr 26, |
| Valvontaviranomainen varmistaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 24 artiklan nojalla ETA-sopimuksen valtiontukimääräysten soveltamisen. | järelevalve- ja kohtulepingu artikli 24 kohaselt jõustab EFTA järelevalveamet EMP lepingu riigiabi käsitlevad sätted; |
| Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla valvontaviranomaisen on annettava ilmoituksia tai suuntaviivoja asioista, joita ETA-sopimus koskee, jos kyseisessä sopimuksessa tai valvonta- ja tuomioistuinsopimuksessa nimenomaisesti näin määrätään tai jos valvontaviranomainen pitää sitä tarpeellisena. | järelevalve- ja kohtulepingu artikli 5 lõike 2 punkti b kohaselt väljastab EFTA järelevalveamet teateid või suuniseid EMP lepingus käsitletud küsimuste kohta, kui kõnealuse lepingu või järelevalve- ja kohtulepinguga nähakse nii ette või kui järelevalveamet peab seda vajalikuks; |
| Valvontaviranomainen hyväksyi valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt 19 päivänä tammikuuta 1994 [4].Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, julkaisi 27 päivänä lokakuuta 2009 komission tiedonannon valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan [5].Komission tiedonanto on merkityksellinen myös Euroopan talousalueen kannalta. | järelevalveamet võttis riigiabi käsitlevad menetlus- ja sisulised eeskirjad vastu 19. jaanuaril 1994 [4];Euroopa Komisjon (edaspidi „komisjon”) võttis 27. oktoobril 2009 vastu teatise, milles nähakse ette riigiabi eeskirjade kohaldamise põhimõtted avalik-õigusliku ringhäälingu suhtes [5];komisjoni teatis on oluline ka Euroopa Majanduspiirkonna jaoks; |
| Euroopan talousalueen valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen on varmistettava koko Euroopan talousalueella. | EMP riigiabi eeskirjade ühtne kohaldamine tuleb tagada kogu Euroopa Majanduspiirkonnas; |
