| Source | Target | | ETA-sopimuksen liitteen XV lopussa olevan luvun ”YLEISTÄ” II kohdan mukaan valvontaviranomaisen on komissiota kuultuaan annettava säädökset, jotka vastaavat komission antamia säädöksiä. | EMP lepingu XV lisa lõpus oleva peatüki „Üldist” punkti II kohaselt peab EFTA järelevalveamet pärast komisjoniga konsulteerimist vastu võtma õigusakte, mis on kooskõlas Euroopa Komisjonis vastu võetud õigusaktidega; |
| Valvontaviranomainen kuuli komissiota ja EFTA-valtioita 26 päivänä tammikuuta 2010 päivätyillä kirjeillä (tapausnumerot 543973, 543974 ja 543997), | järelevalveamet on pidanud kõnealuses küsimuses 26. jaanuari 2010. aasta kirjaga nõu Euroopa Komisjoni ja EFTA riikidega (toimingud nr 543973, 543974 ja 543997), |
| ON ANTANUT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: | ON VASTU VÕTNUD KÄESOLEVA OTSUSE: |
| Valtiontuen suuntaviivoja muutetaan lisäämällä niihin valtiontukisääntöjen soveltamista julkiseen yleisradiotoimintaan koskeva uusi luku. | Riigiabi suuniseid muudetakse, lisades uue peatüki riigiabi eeskirjade kohaldamise kohta avalik-õigusliku ringhäälingu suhtes. |
| VALTIONTUKISÄÄNTÖJEN SOVELTAMINEN JULKISEEN YLEISRADIOTOIMINTAAN [1]1. | RIIGIABI EESKIRJADE KOHALDAMINE AVALIK-ÕIGUSLIKU RINGHÄÄLINGU SUHTES [1]1. |
| Johdanto ja soveltamisala | Sissejuhatus ja reguleerimisala |
| Radio- ja televisiolähetystoiminta on muuttunut huomattavasti kolmen viime vuosikymmenen aikana. | Ringhäälingus on viimase kolme aastakümne jooksul toimunud olulised muutused. |
| Monopolien lakkauttaminen, uusien yhtiöiden tulo markkinoille ja teknologian nopea kehitys ovat muuttaneet perusteellisesti kilpailuympäristöä. | Monopolide kaotamine, uute ettevõtete turuletulek ja kiire tehnoloogiline areng on konkurentsikeskkonda põhjalikult muutnud. |
| Televisiolähetystoimintaa on harjoittanut perinteisesti monopoliasemassa toimiva julkinen yritys. | Teleringhääling on traditsiooniliselt olnud monopoliseeritud tegevus. |
| Kyseinen tilanne on johtunut pääasiassa lähetystaajuuksien rajallisesta saatavuudesta ja korkeista markkinoillepääsyn esteistä. | Teleringhäälingu teenuseid on selle tekkimisest alates pakkunud monopoolsed avalik-õiguslikud äriühingud, kusjuures selline olukord oli peamiselt tingitud ringhäälingusageduste piiratud kättesaadavusest ja märkimisväärsetest takistustest turule pääsemisel. |
| Taloudellinen ja teknologinen kehitys mahdollisti kuitenkin 1970-luvulla EFTA-valtioille myös muiden operaattoreiden lähetystoiminnan sallimisen. Tästä syystä EFTA-valtiot ovat päättäneet hyväksyä kilpailun markkinoilla. | aastatel toimunud tehnoloogiline ja majanduslik areng võimaldas EFTA riikidel anda saadete edastamise loa ka teistele ettevõtjatele. |
| Tämä on antanut kuluttajille enemmän valinnanmahdollisuuksia, sillä tarjolla on monia uusia kanavia ja palveluja. | Seepärast on EFTA riigid otsustanud tekitada kõnealusel turul konkurentsi. |
| Se on myös edistänyt vahvojen eurooppalaisten radio- ja televisioyhtiöiden perustamista ja kasvua, uusien teknologioiden kehittämistä sekä varmistanut laajemman moniarvoisuuden alalla. Kehityksen myötä on saatu muutakin kuin pelkkiä lisäkanavia ja -palveluja. | See on andnud tarbijatele uute kanalite ja teenuste näol suurema valikuvõimaluse; peale selle on see toetanud kõnealuses sektoris tugevate Euroopa ettevõtjate tekkimist ja kasvu, uute tehnoloogiate arengut ning mitmekesisust, mis tähendab enamat kui vaid lisakanaleid ja -teenuseid. |
| Vapauttaessaan markkinat kilpailulle EFTA-valtiot katsoivat, että julkista yleisradiotoimintaa on jatkettava. Sen avulla voidaan varmistaa ohjelmasisällön monipuolisuus sekä yleisön tarpeiden tyydyttäminen ja julkisen vallan tavoitteiden saavuttaminen tavalla, jota ei kenties muuten kyettäisi toteuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla. | Pärast turu avamist konkurentsile leidsid EFTA riigid, et avalik-õiguslik ringhääling tuleb säilitada valdkondade mitmekesisuse tagamiseks, vajaduste rahuldamiseks ning poliitiliste eesmärkide täitmiseks, mida muidu võib-olla ei suudetaks optimaalselt saavutada. |
| Monet yksityiset operaattorit ovat kuitenkin samalla ilmoittaneet valvontaviranomaiselle, että lisääntynyt kilpailu yhdessä valtion rahoittamien operaattoreiden toiminnan kanssa on aiheuttanut kasvavaa huolta toimintaedellytysten tasapuolisuudesta. | Erasektori ettevõtjad on samal ajal juhtinud järelevalveameti tähelepanu asjaolule, et kasvav konkurents ja riigi rahastatavate ettevõtjate tegevus tekitavad üha suurenevat muret võrdsete võimaluste pärast. |
| Kanteluissa väitetään, että yleisradioyhtiöiden julkisessa rahoittamisessa on rikottu ETA-sopimuksen 59 ja 61 artiklan määräyksiä. | Kaebused hõlmavad EMP lepingu artiklite 59 ja 61 väidetavat rikkumist seoses avalik-õiguslike ringhäälinguorganisatsioonide tegevuse riikliku rahastamisega. |
| Valtiontuen suuntaviivojen [2]edellisessä luvussa, joka koski valtiontukisääntöjen soveltamista julkiseen yleisradiotoimintaan, määritettiin ensimmäisen kerran puitteet valtion rahoittamalle julkiselle yleisradiotoiminnalle. | Eelmises riigiabi suuniste peatükis riigiabi eeskirjade kohaldamise kohta avalik-õigusliku ringhäälingu suhtes sätestati esimest korda avalik-õigusliku ringhäälingu riiklikku rahastamist käsitlev raamistik [2]. |
| Se on ollut hyvä perusta, jonka pohjalta valvontaviranomainen on käsitellyt julkiseen yleisradiotoimintaan myönnettyä rahoitusta koskevia tapauksia. | See on olnud järelevalveametile heaks aluseks ringhäälinguorganisatsioonide rahastamise juhtumitega tegelemisel. |
| Samaan aikaan teknologian kehitys on muuttanut perusteellisesti yleisradiotoiminnan ja audiovisuaalialan markkinoita. | Samal ajal on ringhäälingu- ja audiovisuaalturg tänu tehnoloogia arengule põhjalikult muutunud. |
| Markkinoille on tullut useita jakelukanavia ja -tekniikoita, kuten digitelevisio, internetpohjainen televisio (IPTV), mobiilitelevisio ja tilausvideopalvelu. | Mitmekordistunud on edastamisplatvormide ja -tehnoloogiate arv, näiteks digitaaltelevisioon, IP-televisioon, mobiiltelevisioon ja tellitav videoteenus. |
| Uuden teknologian myötä kilpailu on kiristynyt ja markkinoille on tullut uusia toimijoita, muun muassa verkko-operaattoreita ja internetpalvelujen tarjoajia. | See on kaasa toonud konkurentsi kasvu ning turule on sisenenud uued osalejad – võrguettevõtjad ja internetiteenustpakkuvad ettevõtjad. |
| Teknologian kehitys on tuonut markkinoille myös uusia mediapalveluja, kuten online-tietopalveluja ja ei-lineaarisia tai tilauspalveluja. | Tehnoloogiline areng on võimaldanud ka selliste uute meediateenuste tekkimist nagu sidusteabeteenused ning mittelineaarsed või tellitavad teenused. |
| Audiovisuaalisten palvelujen tarjonta on yhdentymässä, kun kuluttajat pystyvät yhä helpommin hankkimaan useita palveluja yhdeltä alustalta tai laitteesta tai vaihtoehtoisesti saman palvelun useilta alustoilta tai laitteista. | Audiovisuaalteenuste osutamine koondub ning tarbijatel on üha rohkem võimalusi saada eri teenuseid ühe platvormi või seadme kaudu või saada mis tahes teenuseid eri platvormide või seadmete kaudu. |
| Kuluttajien laajemmat vaihtoehdot mediasisällön hankkimisessa ovat lisänneet tarjolla olevia audiovisuaalisia palveluja ja johtaneet katsojakunnan pirstaloitumiseen. | Tarbijate valikute kasv meediasisule ligipääsul on kaasa toonud pakutavate audiovisuaalteenuste mitmekordistumise ning kasutajaskonna killustumise. |
| Uusi teknologia on parantanut kuluttajien osallistumismahdollisuuksia. | Uued tehnoloogiad on võimaldanud parandada tarbijate osalust. |
| Perinteisistä passiivisista kuluttajista on tullut vähitellen aktiivisia osallistujia, jotka voivat vaikuttaa mediapalvelujen sisältöön. | Traditsiooniline passiivne tarbimine on muutunud järk-järgult aktiivseks osaluseks ja sisu kontrolliks tarbijate poolt. |
| Sekä julkiset että yksityiset radio- ja televisioyhtiöt ovat pyrkineet vastaamaan uusiin haasteisiin monipuolistamalla toimintaansa, ottamalla käyttöön uusia jakelukanavia ja laajentamalla palvelutarjontaansa. | Uute väljakutsetega sammu pidamiseks on nii avalik-õiguslikud kui ka eraringhäälinguorganisatsioonid mitmekesistanud oma tegevusi, võttes kasutusele uusi edastusplatvorme ja laiendades oma teenuste valikut. |
| Yleisradioyhtiöiden julkisista varoista rahoitettavien toimintojen monipuolistuminen (esimerkiksi online-ohjelmasisältö ja erikoisalojen kanavat) on johtanut siihen, että muut markkinatoimijat (myös kustantajat) ovat tehneet asiasta lukuisia kanteluja. | Hiljuti oli selline avalik-õiguslike ringhäälinguorganisatsioonide riiklikult rahastatavate tegevuste mitmekesistamine (näiteks Interneti-põhine infosisu, erihuvitelekanalid) aluseks mitmele kaebusele muudelt turuosalistelt, sh kirjastajatelt. |
| Euroopan unionin tuomioistuin, jäljempänä ’unionin tuomioistuin’, määritteli vuonna 2003 antamassaan Altmark-tuomiossa [3]edellytykset, joiden mukaisesti korvaukset julkisista palveluista eivät ole valtiontukea. | aasta Altmarki otsuses [3]määras Euroopa Liidu Kohus (edaspidi „Euroopa kohus”) kindlaks tingimused, mille korral avaliku teenuse eest makstav hüvitis ei kujuta endast riigiabi. |
| Vuonna 2005 valvontaviranomainen hyväksyi julkisen palvelun velvoitteesta maksettavana korvauksena myönnettävää valtiontukea koskevan uuden luvun [4]jasisällytti sen valtiontuen suuntaviivoihin. | Järelevalveamet võttis 2005. aastal vastu uue peatüki riigiabi kohta, mida antakse avaliku teenuse eest makstava hüvitisena [4]ja lisas selle riigiabisuunistesse. |
| EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen 28 päivänä marraskuuta 2005 tehty komission päätös 2005/842/EY [5]sisällytettiin lisäksi vuonna 2006 ETA-sopimukseen sen liitteessä XV olevassa 1 h kohdassa tarkoitettuna säädöksenä, sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimuksen pöytäkirjalla 1 (jäljempänä ’päätös 2005/842/EY’) [6]. | Lisaks inkorporeeriti 2006. aastal EMP lepingusse komisjoni 28. novembri 2005. aasta otsus 2005/842/EÜ (EÜ asutamislepingu artikli 86 lõike 2 kohaldamise kohta üldist majandushuvi pakkuvaid teenuseid osutavatele ettevõtjatele avalike teenuste eest makstava hüvitisena antava riigiabi suhtes) [5]õigusliku vahendina, millele osutatakse protokolliga nr 1 kohandatud EMP lepingu XV lisa punktis 1h (edaspidi „otsus 2005/842/EÜ”) [6]. |
| EFTA-valtioissa ollaan parhaillaan sisällyttämässä direktiivi 2007/65/EY (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) [7]ETA-sopimukseen, jolloin ETA:n laajuinen audiovisuaalialan sääntely ulotetaan koskemaan kehitteillä olevia mediapalveluja. | EFTA riigid inkorporeerivad praegu direktiivi 2007/65/EÜ (audiovisuaalmeedia teenuste direktiiv), [7]laiendades EMP audiovisuaalvaldkonna õigusaktide reguleerimisala tekkivatele meediateenustele. |
| Nämä muutokset markkinoilla ja sääntely-ympäristössä edellyttävät valtiontukisääntöjen soveltamista julkiseen yleisradiotoimintaan koskevan luvun päivittämistä. | Kõnealused muutused turul ja õiguskeskkonnas nõuavad avalik-õigusliku ringhäälingu suhtes kohaldatavaid riigiabi eeskirju käsitleva peatüki ajakohastamist. |
| Vuonna 2005 laaditussa valtiontuen toimintasuunnitelmassa [8]todetaan, että Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, ”aikoo myös tarkistaa tiedonantonsa valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan. Erityisesti uusien digitaalitekniikoiden ja internetpohjaisten palvelujen kehityksen myötä julkisen yleisradiotoiminnan laajuudesta on esitetty uusia näkemyksiä”. | aasta riigiabi tegevuskavas [8]teatati, et Euroopa Komisjon (edaspidi „komisjon”) „vaatab läbi ka oma teatise riigiabi eeskirjade kohaldamise kohta avaliku ringhäälingu suhtes. Eelkõige koos uute digitaaltehnoloogiate ja internetipõhiste teenuste arenguga on esile kerkinud uued avaliku ringhäälingu tegevuse ulatusega seonduvad asjaolud”. |
| Tiedonannossa selvennetään periaatteita, joita valvontaviranomainen on noudattanut soveltaessaan ETA-sopimuksen 61 artiklaa ja 59 artiklan 2 kohtaa yleisradiotoiminnan alalla tarjottavien audiovisuaalisten palvelujen julkiseen rahoittamiseen [10], ja otetaan huomioon viimeaikainen kehitys markkinoilla ja lainsäädännössä. | Selles selgitatakse järelevalveameti põhimõtteid EMP lepingu artikli 61 ja artikli 59 lõike 2 kohaldamisel ringhäälingusektori audiovisuaalteenuste riikliku rahastamise suhtes, [10]võttes arvesse hiljutisi muutusi turul ja õigusaktides. |
| Tämä luku ei rajoita sisämarkkinasääntöjen eikä yleisradiotoimintaa koskevien perusvapauksien soveltamista. | Käesolev peatükk ei mõjuta siseturueeskirjade ja põhivabaduste rakendamist ringhäälingu valdkonnas. |
| Julkisen yleisradiotoiminnan tehtävä | Avalik-õigusliku ringhäälingu roll |
| Julkista yleisradiotoimintaa ei voida verratajulkiseen palveluun millään muulla talouden alalla, vaikka sillä onkin selkeästi taloudellista merkitystä. | Ehkki avalik-õiguslikul ringhäälingul on kindel majanduslik tähtsus, ei ole see võrreldav avaliku teenusega üheski teises majandussektoris. |
| Mikään muu palvelu ei pysty samanaikaisesti kattamaan yhtä laajaa osaa väestöstä, tarjoamaan yhtä paljon informaatiota ja ohjelmasisältöä sekä vaikuttamaan sekä yksittäisten ihmisten että yleisön mielipiteeseen. | Ükski teine teenus ei suuda samaaegselt hõlmata sedavõrd suurt hulka elanikkonnast, pakkuda palju teavet ja sisu ning edastada ja mõjutada nii üksikisiku kui ka avalikku arvamust. |
| Lisäksi yleisradiotoimintaa pidetään yleensä erittäin luotettavana tietolähteenä ja huomattavalle väestönosalle se on myös tärkein tietolähde. | Samuti peetakse ringhäälingut üldiselt väga usaldusväärseks teabeallikaks, kusjuures märkimisväärse osa elanikkonna jaoks ongi see peamine teabeallikas. |
| Tällä tavoin se edistää julkista keskustelua ja voi viime kädessä varmistaa kaikkien kansalaisten jonkinasteisen osallistumisen yhteiskunnallisiin asioihin. | Ringhääling rikastab avalikku mõttevahetust ja tagab kõikidele kodanikele piisava võimaluse osaleda ühiskondlikus elus. |
| Yleisradiotoiminnan riippumattomuutta koskevat suojatoimet ovat tässä yhteydessä keskeisiä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa vahvistetun sananvapauden yleisperiaatteen mukaisesti. Unionin tuomioistuin valvoo tämän yleisen oikeusperiaatteen noudattamista [11]. | Sellega seoses on ringhäälingu sõltumatuse kaitse väga oluline vastavalt Euroopa inimõiguste konventsiooni artiklis 10 sisalduvale sõnavabaduse põhimõttele, mis on üldine õiguspõhimõte, mille järgimise tagab Euroopa Kohus [11]. |
| Julkisen palvelun asema [12]tunnustetaan yleisesti ottaen ETA-sopimuksessa, erityisesti 59 artiklan 2 kohdassa seuraavasti: | Avaliku teenuse rolli [12]üldiselt tunnustatakse EMP lepingus, eriti artikli 59 lõikes 2, milles sätestatakse järgmist: |
| ”Yrityksiin, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, sekä fiskaalisiin monopoleihin sovelletaan tämän sopimuksen määräyksiä ja varsinkin kilpailusääntöjä siltä osin, kuin ne eivät oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä yrityksiä hoitamasta niille uskottuja erityistehtäviä. Kaupan kehitykseen ei saa vaikuttaa tavalla, joka olisi ristiriidassa sopimuspuolten etujen kanssa.” | „Ettevõtjad, kellele on usaldatud üldist majandushuvi pakkuvate teenuste osutamine või kes on fiskaalmonopolid, alluvad käesoleva lepingu eeskirjadele, eelkõige konkurentsieeskirjadele niivõrd, kuivõrd nimetatud eeskirjade kohaldamine ei takista juriidiliselt ega faktiliselt nendele määratud eriülesannete täitmist. Kaubanduse arengut ei tohi mõjutada määral, mis oleks vastuolus lepinguosaliste huvidega.” |
| Julkisen yleisradiotoiminnan merkitystä yhteiskuntaelämälle, demokratialle ja kulttuurille korostettiin ETA-sopimuksen liitteessä XI olevassa 33 kohdassa tarkoitetussa säädöksessä (neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden ja hallitusten edustajien 25 päivänä tammikuuta 1999 antama päätöslauselma julkisesta yleisradiotoiminnasta) [13], sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimuksen pöytäkirjalla 1 (jäljempänä’julkisesta yleisradiotoiminnasta annettu päätöslauselma’) [14]. | Avalik-õigusliku ringhäälingu tähtsust sotsiaalse, demokraatliku ja kultuurielu jaoks kinnitati taas õigusaktis, millele osutati EMP lepingu XI lisa punktis 33 (nõukogu ja liikmesriikide valitsuste esindajate 25. jaanuari 1999. aasta resolutsioon avalik-õigusliku ringhäälingu kohta), [13]mida on kohandatud EMP lepingu protokolliga nr 1 (edaspidi„resolutsioon avalik-õigusliku ringhäälingu kohta”) [14]. |
| Julkisesta yleisradiotoiminnasta annetussa päätöslauselmassa todetaan seuraavaa: ”Julkisen yleisradiotoiminnan erityisvelvoitteen täyttämisen välttämätön edellytys on, että erilaiset kanavat ja palvelut ovat suuren yleisön saatavilla syrjimättömyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien pohjalta”. | Resolutsioonis avalik-õigusliku ringhäälingu kohta nenditakse järgmist: „Avalik-õigusliku ringhäälingu spetsiifilise ülesande täitmise eeldus on, et erinevad kanalid ja teenused on diskrimineerimata ja võrdseid võimalusi järgides laiale üldsusele kättesaadavad”. |
| Julkisen yleisradiotoiminnan on ”hyödynnettävä tekniikan kehitystä”, sillä on ”tärkeä tehtävä uusista audiovisuaalialan palveluista ja tietopalveluista sekä uusista tekniikoista koituvien hyötyjen saattamisessa yleisön saataville” ja sen tehtäviin kuuluu ”toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen digitaalisena aikana”. | Peale selle peab avalik-õiguslik ringhääling „saama kasu tehnoloogia arengust”, tegema „üldsusele kättesaadavaks uutest audiovisuaal- ja teabeteenustest ning uutest tehnoloogiatest saadava kasu” ning tegelema „digitaalajastu tegevusvaldkondade arendamise ja mitmekesistamisega”. |
| Päätöslauselmassa todetaan lisäksi, että ”julkisen yleisradiotoiminnan on voitava vastaisuudessakin tarjota laaja ohjelmistovalikoima jäsenvaltioiden sille määrittelemän tehtävän mukaisesti puhutellakseen koko yhteiskuntaa; näin ollen on perusteltua, että julkisella yleisradiotoiminnalla pyritään saavuttamaan laaja yleisö”. | Lõpuks märgitakse, et „ühiskonna kui terviku huvide rahuldamiseks peab avalik-õiguslik ringhääling jätkuvalt pakkuma laia programmivalikut kooskõlas liikmesriikide poolt talle määratud ülesandega; selles kontekstis on seaduspärane, et avalik-õiguslik ringhääling püüab jõuda laia vaatajaskonnani”. |
| Tällaisiin toimenpiteisiin voi sisältyä muun muassa ”toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää tiedotusvälineiden moninaisuutta, myös julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminnan avulla” [16]. | Nendeks meetmeteks võivad muu hulgas olla „meetmed, mille eesmärk on suurendada meedia mitmekesisust, sealhulgas avalik-õigusliku ringhäälingu arendamise kaudu” [16]. |
| Nämä julkisen yleisradiotoiminnan arvot ovat yhtä tärkeitä nopeasti muuttuvassa uudessa mediaympäristössä. | Kõnealused avalik-õigusliku ringhäälingu väärtused on samavõrd tähtsad kiiresti muutuvas uues meediakeskkonnas. |
| Tätä korostetaan myös Euroopan neuvoston kahdessa suosituksessa, joista ensimmäinen koskee viestinnän moniarvoisuutta ja mediasisällön monimuotoisuutta [17]ja toinen julkisten tiedotusvälineiden tehtävää [18]. | Sellele on juhitud tähelepanu ka Euroopa Nõukogu soovitustes meediakanalite paljususe ja meediasisu mitmekesisuse kohta [17]ja avalik-õigusliku meedia ülesannete kohta infoühiskonnas [18]. |
| Jälkimmäisessä suosituksessa Euroopan neuvoston jäsenvaltioita kehotetaan ”takaamaan julkisten tiedotusvälineiden toiminta läpinäkyvästi ja vastuullisesti” ja ”antamaan julkisille tiedotusvälineille mahdollisuus vastata täysipainoisesti ja tehokkaasti tietoyhteiskunnan haasteisiin kunnioittaen julkisten ja yksityisten tiedotusvälineiden muodostamaa Euroopan sähköisen viestintäympäristön kaksijakoista rakennetta ja ottaen huomioon markkinoihin ja kilpailuun liittyvät kysymykset”. | Viimati nimetatud soovituses kutsutakse Euroopa Nõukogu liikmeid „tagama avalik-õigusliku meedia toimimine […]läbipaistval ja aruandekohustuslikul viisil” ning „võimaldama avalik-õiguslikul meedial reageerida täielikult ja tulemuslikult infoühiskonna väljakutsetele, austades Euroopa elektroonilise meedia maastiku avalik-õiguslikust ja erasektorist koosnevat ülesehitust ning pöörates tähelepanu turu- ja konkurentsiküsimustele”. |
| Edellä sanotusta huolimatta on kuitenkin huomattava, että kaupallisilla radio- ja televisioyhtiöillä, joista osalle on asetettu julkisen palvelun velvoitteita, on oma merkittävä roolinsa julkisesta yleisradiotoiminnasta annetun päätöslauselman tavoitteiden toteuttamisessa, sillä ne edistävät moniarvoisuutta, herättävät kulttuurista ja poliittista keskustelua sekä laajentavat ohjelmistovalikoimaa. | Samal ajal tuleb olenemata eespool kirjeldatust märkida, et kommerts-ringhäälinguorganisatsioonidel, kellest paljude suhtes kehtivad avaliku teenistuse nõuded, on samuti märkimisväärne osa avalik-õiguslikku ringhäälingut käsitlevas resolutsioonis sätestatud eesmärkide saavutamisel, sest nad aitavad kaasa mitmekesisuse edendamisele, rikastavad kultuurilist ja poliitilist mõttevahetust ja laiendavad programmivalikut. |
| Myös sanomalehtien julkaisijat ja muut painetut tiedotusvälineet ovat omalta osaltaan takaamassa demokratian toteutumista ja objektiivisten tietojen antamista yleisölle. | Ajalehtede kirjastajad ja muu trükimeedia on samuti olulised üldsuse objektiivse teavitamise ja demokraatia tagamisel. |
| Koska nämä toimijat joutuvat kilpailemaan yleisradioyhtiöiden kanssa internetissä, kaikki kaupallisten mediapalvelujen tarjoajat kärsivät julkisille yleisradioyhtiöille myönnetyn valtiontuen potentiaalisista negatiivisista vaikutuksista, jotka saattavat haitata uusien liiketoimintamallien kehittämistä. | Arvestades, et need ettevõtjad konkureerivad nüüd ringhäälinguorganisatsioonidega Internetis, puutuvad kõik kõnealused kommertsmeedia teenuste pakkujaid kokku võimaliku negatiivse mõjuga, mida avaldab uutele ärimudelitele avalik-õiguslikele ringhäälinguorganisatsioonidele antav riigiabi. |
| Kuten direktiivissä 2007/65/EY (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) muistutetaan, ”yksityisten ja julkisten audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajien rinnakkaiselo erottaa eurooppalaiset audiovisuaaliset mediamarkkinat muista”. Tasapainoisen julkisen ja yksityisen mediatarjonnan moniarvoisuuden säilyttäminen myös nykyisessä dynaamisessa mediaympäristössä on yleisen edun mukainen tavoite. | Direktiivi 2007/65/EÜ (audiovisuaalmeedia teenuste direktiivi) kohaselt „era- ja avalik-õiguslike audiovisuaalmeedia teenuste osutajate kooseksisteerimine on Euroopa audiovisuaalmeedia turule iseloomulik tunnusjoon”. Meie kõikide huvides on säilitada tasakaalustatud era- ja avalik-õigusliku meedia paljusus ka praeguses dünaamilises meediakeskkonnas. |
| Oikeudellinen kehys | Õiguslik raamistik |
| Valtiontukisääntöjen soveltamisessa julkiseen yleisradiotoimintaan on otettava huomioon monia eri seikkoja. | Riigiabi eeskirjade kohaldamisel avalik-õigusliku ringhäälingu suhtes tuleb silmas pidada mitut eri tegurit. |
| Valtiontukien arviointi perustuu ETA-sopimuksen 61 artiklaan, joka koskee valtiontukea, ja 59 artiklan 2 kohtaan, joka koskee ETA-sopimuksen määräysten ja erityisesti kilpailusääntöjen soveltamista yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin palveluihin. | Riigiabi hindamine tugineb riigiabi käsitleva EMP lepingu artiklile 61 ja artikli 59 lõikele 2, mis käsitleb EMP lepingu eeskirjade ja konkurentsieeskirjade kohaldamist eelkõige üldist majandushuvi pakkuvate teenuste suhtes. |
| Valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa 3, jäljempänä ’pöytäkirja3’, vahvistetaan valtiontukitapauksiin sovellettavat menettelysäännöt. | Järelevalveameti ja kohtu loomist käsitleva kokkuleppe protokolliga nr 3 (edaspidi „protokoll nr 3”) kehtestati riigiabi käsitlevate juhtumite menetluskord. |
