| Source | Target | | ETA-sopimukseen ei sisälly Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 167 artiklan (entinen EY:n perustamissopimuksen 151 artikla) kaltaista määräystä, joka koskee kulttuuria tai kulttuurialaa koskevaa poikkeusta SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan d alakohdassa (entinen EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan d alakohta) määrätyn kaltaisen, kulttuurin edistämiseen tarkoitetun tuen osalta. | EMP leping ei sisalda kultuurialast või kultuurialase erandi sätet, mis vastaks Euroopa Liidu toimimise lepingu artiklile 167 (Euroopa Ühenduse asutamislepingu artikkel 151) ning edendaks kultuuri sarnaselt Euroopa Liidu toimimise lepingu artikli 107 lõike 3 punktile d (Euroopa Ühenduse asutamislepingu artikli 87 lõike 3 punkt d). |
| Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tällaisia toimenpiteitä koskeva poikkeus olisi täysin poissuljettu. | Siiski ei tähenda see, et erand on selliste meetmete puhul välistatud. |
| Valvontaviranomaisen jo aiemmin hyväksymien tapausten tapaan tällaiset tukitoimet voitaisiin hyväksyä kulttuuriin liittyvistä syistä ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella [19]. | Nagu ka eelnevatel juhtudel, võib järelevalveamet selliseid toetusega seotud meetmeid heaks kiita juhul, kui need on põhjendatud kultuuriliste vajadustega EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti c alusel [19]. |
| ”Audiovisuaalisia mediapalveluja” koskevaa sääntelykehystä koordinoidaan Euroopan tasolla direktiivillä 2007/65/EY (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi). | Audiovisuaalmeedia teenuseid reguleerivat raamistikku kooskõlastatakse Euroopa tasandil direktiiviga 2007/65/EÜ (audiovisuaalmeedia teenuste direktiiv). |
| Julkisten yritysten taloudellisen toiminnan avoimuutta koskevista vaatimuksista säädetään ETA-sopimuksen liitteessä XV olevassa 1 a kohdassa tarkoitetulla säädöksellä (komission direktiivi 2006/111/EY, annettu 16 päivänä marraskuuta 2006, jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta) [20], sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimuksen pöytäkirjalla 1 (jäljempänä ’direktiivi 2006/111/EY (avoimuusdirektiivi)’) [21]. | Avalik-õiguslike ettevõtjate kohta kehtivaid finantsilise läbipaistvuse nõudeid reguleeritakse EMP lepingu XV lisa punktis 1a osutatud õigusaktiga (komisjoni 16. novembri 2006. aasta direktiiv 2006/111/EÜ liikmesriikide ja riigi osalusega äriühingute vaheliste finantssuhete läbipaistvuse ning teatavate ettevõtjate finantsläbipaistvuse kohta), [20]mida on muudetud protokolliga nr 1 (edaspidi „direktiiv 2006/111/EÜ”) [21]. |
| EFTAn tuomioistuin tulkitsee näitä sääntöjä EFTA-pilarin puitteissa ja unionin tuomioistuin Euroopan unionin pilarin puitteissa. | Neid eeskirju tõlgendavad EFTA kohus „EFTA samba” raames ning Euroopa Kohus „Euroopa Liidu samba” raames. |
| Valvontaviranomainen on myös esittänyt useita suuntaviivakokonaisuuksia valtiontukisääntöjen soveltamisesta, ja nämä vastaavat komission antamia vastaavia suuntaviivoja. | Järelevalveamet on samuti vastu võtnud mitmeid suuniseid riigiabi käsitlevate eeskirjade rakendamise kohta, mis vastavad komisjoni sarnase sisuga suunistele. |
| Erityisesti todettakoon, että valvontaviranomainen hyväksyi vuonna 2005 julkisen palvelun velvoitteesta maksettavana korvauksena myönnettävää valtiontukea koskevan luvun, ja vuonna 2006 ETA-sopimukseen sisällytettiin päätös 2005/842/EY ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan vaatimusten selventämiseksi. | Nii võttis järelevalveamet 2005. aastal vastu ka peatüki avalike teenuste eest makstava hüvitisena antava riigiabi kohta ning 2006. aastal inkorporeeriti EMP lepingusse otsus 2005/842/EÜ, milles selgitatakse EMP lepingu artikli 59 lõikes 2 sisalduvaid nõudeid. |
| Kyseistä päätöstä sovelletaan myös yleisradiotoimintaan siltä osin, kuin päätöksen 2005/842/EY 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät [22]. | Viimast kohaldatakse ka ringhäälingu valdkonnas niivõrd, kuivõrd on täidetud otsuse 2005/842/EÜ artikli 2 lõike 1 punktis a sätestatud tingimused [22]. |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan sovellettavuus | Emp lepingu artikli 61 lõike 1 kohaldatavus |
| Onko julkiseen yleisradiotoimintaan myönnetty julkinen rahoitus valtiontukea? | Riigiabile omased tunnused avalik-õiguslike ringhäälinguorganisatsioonide riikliku rahastamise puhul |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaisesti valtiontuen käsite kattaa seuraavat edellytykset: a) kyseessä on oltava valtion toimenpide tai valtion varoilla toteutettu toimenpide; b) kyseisen toimenpiteen on oltava omiaan vaikuttamaan sopimuspuolten väliseen kauppaan; c) toimenpiteellä on annettava etua sen kohteelle; d) toimenpiteen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua [23]. | EMP lepingu artikli 61 lõike 1 kohaselt hõlmab riigiabi mõiste järgmisi tingimusi: 1) peab toimuma sekkumine riigi poolt või riigi vahenditega; 2) sekkumine peab mõjutama lepinguosalistevahelist kaubavahetust; 3) sekkumine peab andma abisaajale eelise; 4) sekkumine peab moonutama või ähvardama moonutada konkurentsi [23]. |
| Sitä, onko kyse valtiontuesta, on arvioitava objektiivisesti unionin tuomioistuimen ja EFTAn tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella. | Riigiabi olemasolu tuleb hinnata objektiivselt, võttes arvesse Euroopa Kohtu ja EFTA kohtu praktikat. |
| Valtion toimenpiteen tarkoitus ei ole ratkaiseva seikka sen sisältämän valtiontuen arvioimiseksi ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaisesti, vaan ratkaisevia ovat toimenpiteen vaikutukset. | Riigi sekkumises sisalduva riigiabi hindamisel kooskõlas EMP lepingu artikli 61 lõikega 1 on otsustava tähtsusega tegur sekkumise mõju, mitte eesmärk. |
| Julkisia yleisradioyhtiöitä rahoitetaan yleensä valtion talousarviosta tai vastaanottimien haltijoilta perityin lupamaksuin. | Avalik-õiguslikke ringhäälinguorganisatsioone rahastatakse tavaliselt riigieelarvest või ringhäälinguseadmete omanikele kehtestatud loamaksust. |
| Tietyissä erityisolosuhteissa valtio voi sijoittaa pääomaa julkiseen yleisradioyhtiöön tai luopua lainojensa takaisinmaksuvaateista. | Teatavatel erilistel asjaoludel teeb riik avalik-õiguslikele ringhäälinguorganisatsioonidele kapitalisüste või kustutab nende võlad. |
| Tällaiset rahoitustoimenpiteet perustuvat yleensä julkisten viranomaisten toimintaan ja niihin liittyy valtion varojen siirtämistä [24]. | Sellised finantsmeetmed kuuluvad tavaliselt ametiasutuste pädevusse ja hõlmavad riigi vahendeid [24]. |
| Julkiseen yleisradiotoimintaan myönnetyn valtion rahoituksen voidaan myös yleensä katsoa vaikuttavan sopimuspuolten väliseen kauppaan. | Üldjuhul võib eeldada, et avalik-õiguslike ringhäälinguorganisatsioonide riiklik rahastamine võib mõjutada lepinguosalistevahelist kaubandust. |
| Unionin tuomioistuin on todennut, että ”kun valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty tuki vahvistaa yrityksen asemaa verrattuna toiseen yhteisön sisäisessä kaupassa kilpailevaan yritykseen, kyseisen tuen on katsottava vaikuttaneen viimeksi mainittuun yritykseen” [25]. | Euroopa Kohus on märkinud: „Kui riigi poolt või riigi ressurssidest antav abi tugevdab ettevõtja seisundit võrreldes teiste ühendusesiseses kaubanduses konkureerivate ettevõtjatega, tuleb viimati nimetatud ettevõtjaid käsitleda selle abi poolt mõjutatuna” [25]. |
| Tämä koskee erityisesti ohjelmaoikeuksien ostoa ja myyntiä, jota harjoitetaan usein kansainvälisellä tasolla. | See kehtib kindlasti seoses programmiõiguste omandamise ja müügiga, mis sageli toimub rahvusvahelisel tasandil. |
| Niiden julkisten yleisradioyhtiöiden osalta, jotka saavat myydä mainosaikaa, myös mainostamisella on rajatylittäviä vaikutuksia varsinkin kansalliset rajat ylittävillä yhtenäisillä kielialueilla. | Reklaamiaja müügiõigust omavate avalik-õiguslike ringhäälinguorganisatsioonide puhul on ka reklaamil piiriülene mõju, eelkõige üle riigipiiride ulatuvatele ühesugustele keelealadele. |
| Lisäksi kaupallisten radio- ja televisioyhtiöiden omistajana voi olla useampi kuin yksi ETA-valtio. | Peale selle võib ka kommerts-ringhäälinguorganisatsioonide omandistruktuur hõlmata mitut EMP riiki. |
| Internetissä tarjottavia palvelujakin voidaan vastaanottaa maailmanlaajuisesti. | Samuti on Interneti teel osutatavatel teenustel tavaliselt üleilmne ulatus. |
| Edun olemassaolon osalta unionin tuomioistuin on täsmentänyt asiassa Altmark antamassaan tuomiossa, että korvaukset julkisista palveluista eivät ole valtiontukea, jos neljä kumulatiivista edellytystä täyttyvät. | Seoses eelise olemasoluga selgitas Euroopa Kohus Altmarki kohtuasja puhul, et avaliku teenuse eest makstav hüvitis ei ole riigiabi, kui on täidetud neli kumulatiivset tingimust. |
| Ensinnäkin edunsaajayrityksen tehtäväksi on tosiasiassa annettava julkisen palvelun velvoitteiden täyttäminen ja nämä velvoitteet on määriteltävä selvästi. | Esiteks peab abi saav ettevõtja reaalselt täitma avaliku teenuse osutamise kohustust ning tema kohustused peavad olema selgelt kindlaks määratud. |
| Toiseksi ne parametrit, joiden perusteella korvaus lasketaan, on etukäteen vahvistettava objektiivisesti ja läpinäkyvästi. | Teiseks peavad kulude hüvitamise parameetrid olema objektiivsed, läbipaistvad ja eelnevalt kehtestatud. |
| Kolmanneksi korvaus ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen, jotta voidaan kattaa kaikki ne kustannukset tai osa niistä kustannuksista, joita julkisen palvelun velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa, kun otetaan huomioon kyseisestä toiminnasta saadut tulot ja kohtuullinen voitto. | Kolmandaks ei tohi hüvitis ületada avaliku teenuse osutamise kohustuse täitmisega kaasnevate kulude täielikuks või osaliseks katmiseks vajalikku summat, võttes arvesse asjaomast tulu ja mõistlikku kasumit nende kohustuste täitmise eest. |
| Neljänneksi, silloin kun julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä vastaavaa yritystä ei yksittäistapauksessa valita sellaisessa julkisia hankintoja koskevassa menettelyssä, jossa on mahdollista valita se ehdokas, joka kykenee tuottamaan kyseiset palvelut julkisyhteisön kannalta vähäisimmin kustannuksin, tarvittavan korvauksen taso on määritettävä tarkastelemalla sellaisia kustannuksia, joita hyvin johdetulle ja asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisen kannalta riittävillä välineillä varustetulle keskivertoyritykselle aiheutuisi kyseisten velvoitteiden täyttämisestä. | Neljandaks, kui avaliku teenuse osutamise kohustust täitev ettevõtja ei ole valitud riigihanke menetluse käigus, mis võimaldaks valida üldsusele kõige väiksemate kulutustega teenuseid osutava pakkuja, tuleb hüvitise suurus kindlaks määrata nõuetekohaselt juhitud ja avalike teenuste osutamise kohustuse täitmise seisukohast vajalikke vahendeid omava ettevõtja kuluanalüüsi alusel. |
| Jos rahoitus ei täytä edellä mainittuja edellytyksiä, sen katsottaisiin suosivan valikoivasti vain tiettyjä radio- ja televisioyhtiöitä ja vääristävän tai uhkaavan vääristää sen vuoksi kilpailua. | Kui nimetatud tingimused ei ole täidetud, tähendab see, et rahastamisega eelistatakse valikuliselt ainult teatavaid ringhäälinguorganisatsioone ja seega moonutatakse või ähvardatakse moonutada konkurentsi. |
| Tuen luonne: voimassa oleva vai uusi tuki | Abi laad: olemasolev abi ja uus abi |
| Nykyisin useimmissa EFTA-valtioissa sovellettavat rahoitusjärjestelyt otettiin käyttöön kauan sitten. | EFTA riikide praegused rahastamiskavad võeti kasutusele kaua aega tagasi. |
| Tämän vuoksi valvontaviranomaisen on ensiksi määritettävä, voidaanko nämä tukiohjelmat katsoa pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi voimassa olevaksi tueksi. | Esiteks peab järelevalveamet kindlaks tegema, kas neid kavasid saab käsitada „olemasoleva abina” protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 1 tähenduses. |
| Kyseisen määräyksen mukaisesti ”EFTAn valvontaviranomainen seuraa jatkuvasti EFTA-valtioiden kanssa niiden voimassa olevia tukijärjestelmiä. Se tekee EFTA-valtioille ehdotuksia ETA-sopimuksen asteittaisen kehittämisen tai sen toiminnan kannalta aiheellisiksi toimenpiteiksi”. | Selle sätte kohaselt „kontrollib EFTA järelevalveamet koostöös EFTA riikidega pidevalt kõiki neis riikides eksisteerivaid abisüsteeme. Ta paneb riikidele ette sobivaid meetmeid, mis on vajalikud EMP lepingu järkjärguliseks arenguks või toimimiseks”. |
| Pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1 artiklan b kohdan i alakohdassa määritellään voimassa oleviksi ”tuet, jotka olivat olemassa ennen ETA-sopimuksen voimaantuloa kyseisessä EFTA-valtiossa, eli tukiohjelmat ja yksittäiset tuet, jotka on otettu käyttöön ennen ETA-sopimuksen voimaantuloa ja joita voidaan soveltaa edelleen ETA-sopimuksen voimaantulon jälkeen”. | Vastavalt protokolli nr 3 II osa artikli 1 punkti b alapunktile i kuulub abi hulka „[…]igasugune abi, mis enne asutamislepingu jõustumist oli olemas vastavates EFTA riikides, see tähendab abikavad ja individuaalne abi, mis kehtisid enne ja mida kohaldatakse ka pärast EMP lepingu jõustumist”. |
| Pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1 artiklan b kohdan v alakohdassa voimassa olevaksi tueksi määritellään myös ”tuet, joiden voidaan katsoa olevan voimassa olevia tukia, koska voidaan osoittaa, että ne käyttöönottohetkellä eivät vielä olleet tukia, mutta ovat muuttuneet myöhemmin sellaisiksi Euroopan talousalueen kehityksen johdosta ilman, että EFTA-valtio olisi muuttanut niitä”. | Protokolli nr 3 II osa artikli 1 punkti b alapunkti v kohaselt on olemasolev abi ka „abi, mida peetakse olemasolevaks abiks, kuna on võimalik teha kindlaks, et selle kehtestamise ajal ei olnud see veel abi, vaid on muutunud selleks hiljem Euroopa Majanduspiirkonna arengu tõttu ning ilma et EFTA riik oleks seda muutnud”. |
| Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön [26]mukaan valvontaviranomainen tarkistaa, ovatko sääntelypuitteet, joita soveltaen tuki on myönnetty, muuttuneet tuen myöntämisen jälkeen. | Kooskõlas Euroopa Kohtu praktikaga [26]peab järelevalveamet kontrollima, kas abi andmise õiguslik raamistik on pärast selle kehtestamist muutunud. |
| Valvontaviranomainen uskoo,että tapauskohtainen lähestymistapa, jossa otetaan huomioon kaikki tietyn EFTA-valtion yleisradiojärjestelmään liittyvät seikat, on tarkoituksenmukaisin [27]. | Järelevalveameti arvates on kõige sobivam käsitleda iga üksikjuhtumit eraldi, [27]võttes arvesse kõiki konkreetse EFTA riigi ringhäälinguga seotud asjaolusid. |
| Asiassa Gibraltar sovelletun oikeuskäytännön [28]mukaan voimassa olevaan tukeen tehdyt muutokset eivät välttämättä merkitse voimassa olevan tuen muuttumista uudeksi tueksi. | Gibraltari kohtuasja [28]kohaselt ei peaks iga muudatust olemasolevas abis käsitlema kui olemasoleva abi muutmist uueks abiks. |
| Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan ”alkuperäinen järjestelmä on muuttunut uudeksi tukijärjestelmäksi ainoastaan siinä tapauksessa, että muutos on vaikuttanut alkuperäisen järjestelmän olennaiseen sisältöön. Tällaisesta olennaisesta muutoksesta ei kuitenkaan voi olla kyse, jos uusi elementti on selvästi erotettavissa alkuperäisestä järjestelmästä”. | Üldkohtu sõnul „muutub esialgne kava uueks abikavaks vaid siis, kui muudatus mõjutab esialgse kava tegelikku sisu. Kui uus element on selgelt eristatav esialgsest kavast, ei ole kahtlust, et muudatus on oluline”. |
| Edellä esitettyjen näkökohtien vuoksi valvontaviranomainen pyrkii yleensä päätöstä tehdessään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: a) onko julkisille yleisradioyhtiöille myönnetty alkuperäinen rahoitusjärjestelmä edellä 26 ja 27 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaista voimassa olevaa tukea; b) vaikuttavatko myöhemmät muutokset alkuperäisen toimenpiteen varsinaiseen sisältöön (eli saatavan edun luonteeseen tai rahoituslähteeseen, tuen tarkoitukseen, tuensaajiin tai tuensaajien toimintaan), vai ovatko muutokset luonteeltaan pelkästään muodollisia tai hallinnollisia; ja c) jos myöhemmät muutokset ovat huomattavia, ovatko ne erotettavissa alkuperäisestä toimenpiteestä, jolloin ne voidaan arvioida erikseen, vai onko niitä mahdoton erottaa alkuperäisestä toimenpiteestä, jolloin alkuperäinen toimenpide muuttuu kokonaisuudessaan uudeksi tueksi. | Pidades silmas eespool toodud kaalutlusi, on järelevalveamet oma otsuste tegemise praktikas üldiselt vaadanud läbi järgmised punktid: a) kas avalik-õiguslike ringhäälinguorganisatsioonide esialgse rahastamissüsteemi puhul on tegemist eespool punktides 26 ja 27 nimetatud eeskirjadega kooskõlas oleva olemasoleva abiga; b) kas hilisemad muudatused mõjutavad esialgse meetme tegelikku sisu (st eelise laadi või rahastamisallikat, abi eesmärki, abisaajaid või abisaajate tegevuse ulatust) või on need puhtformaalsed ja administratiivsed muudatused; ja c) juhul kui hilisemad muudatused mõjutavad meetme tegelikku sisu, kas need on eristatavad esialgsest meetmest – sellisel juhul saab neid eraldi hinnata – või ei ole need eristatavad esialgsest meetmest – sellisel juhul muutub esialgne meede tervikuna uueks abiks. |
| Valtiontuen soveltuvuuden arviointi ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan perusteella | Riigiabi kokkusobivuse hindamine EMP lepingu artikli 61 lõike 3 alusel |
| Vaikka julkisesta yleisradiotoiminnasta maksettavaa korvausta arvioidaan yleensä ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaisesti, myös ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdassa lueteltuja poikkeuksia voidaan soveltaa lähetystoimintaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. | Kuigi avalik-õiguslikele ringhäälinguorganisatsioonidele makstavat hüvitist hinnatakse tavaliselt EMP lepingu artikli 59 lõike 2 alusel, võidakse ringhäälingusektoris põhimõtteliselt kohaldada ka EMP lepingu artikli 61 lõikes 3 loetletud erandeid, kui täidetud on asjakohased tingimused. |
| ETA-sopimus ei sisällä SEUT-sopimuksen 167 artiklan 4 kohdan kaltaista määräystä komission velvoittamisesta ottamaan kulttuurinäkökohdat huomioon muiden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräysten mukaisessa toiminnassaan, erityisesti kulttuuriensa monimuotoisuuden vaalimiseksi ja edistämiseksi. | EMP leping ei sisalda sätet, mis vastaks Euroopa Liidu toimimise lepingu artikli 167 lõikele 4, mis kohustaks komisjoni Euroopa Liidu toimimise lepingu teiste sätete kohaselt tegutsedes võtma arvesse kultuuriaspekte, eriti selleks, et austada ja edendada oma kultuuride mitmekesisust. |
| ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 31 olevassa 13 artiklassa tunnustetaan tarve vahvistaa kulttuuriyhteistyötä. | EMP lepingus tunnistatakse vajadust tugevdada kultuurialast koostööd protokolli nr 31 artiklis 13. |
| Tässä yhteydessä voidaankin muistuttaa, että valvontaviranomainen esitti elokuvatuotannon ja elokuviin liittyvän toiminnan valtiontukia koskevassa päätöksentekokäytännössä, että elokuvien ja audiovisuaalisten teosten hyväksi toteutettavia toimenpiteitä saatetaan hyväksyä kulttuuriperustein ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla edellyttäen, että asiaa tarkasteltaessa otetaan riittävästi huomioon komission kehittämät perusteet ja että lähestymistapa ei eroa komission ennen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan d alakohdan hyväksymistä harjoittamasta käytännöstä [29]. | Sellega seoses tuleks meelde tuletada, et järelevalveamet kehtestas otsuste tegemise praktika, mis käsitleb riigiabi filmitootmisele ja filmiga seotud tegevusele, mille kino- ja audiovisuaalsete teoste tootmist toetavad meetmed võidakse heaks kiita EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkti c alusel kultuurilistel kaalutlustel, tingimusel et kõnealuse lähenemisviisi korral arvestatakse piisavalt komisjoni kehtestatud kriteeriumidega ning et kõnealuse lähenemisviisi korral ei kalduta kõrvale komisjoni praktikast, mis kehtis enne Euroopa Liidu toimimise lepingu artikli 107 lõike 3 punkti d vastuvõtmist [29]. |
| Valvontaviranomaisen tulee päättää, sovelletaanko ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan poikkeusmääräyksiä ja miten kulttuurinäkökohdat tulisi ottaa huomioon. | Järelevalveameti ülesandeks on teha otsus EMP lepingu artikli 61 lõikes 3 sisalduva erandiklausli tegeliku kohaldamise ning kultuuriaspektide arvestamise kohta. |
| Olisi pidettävä mielessä, että valtiontukikiellosta poikkeuksen myöntäviä määräyksiä on sovellettava tiukasti. | Tuleks meelde tuletada, et sätteid, mis käsitlevad riigiabi andmise keelu suhtes tehtavat erandit, tuleb kohaldada rangelt. |
| Sen vuoksi valvontaviranomainen katsoo, että kulttuurisiin syihin perustuvaa poikkeusta voidaan soveltaa ainoastaan tapauksissa, joissa kulttuurituote on selkeästi yksilöity tai yksilöitävissä [30]. | Sellest tulenevalt saab kultuurilist erandit järelevalveameti arvates kohaldada vaid juhtudel, kui kultuuritoode on üheselt määratletud või määratletav [30]. |
| Lisäksi valvontaviranomainen katsoo, että kulttuurin käsitettä on sovellettava kyseessä olevan tuotteen sisältöön ja muotoon eikä tiedotusvälineeseen tai sen levinneisyyteen [31]. | Samuti on järelevalveamet seisukohal, et kultuuri mõistet peab kohaldama kõnealuse toote sisu ja olemuse ning mitte otseselt selle edastamisvahendi või edastamise suhtes [31]. |
| Lisäksi EFTA-valtioiden opetukselliset ja demokraattiset tarpeet on pidettävä erillään kulttuurin edistämisestä [32]. | Peale selle tuleb EFTA riigi haridus- ja demokraatiaalaseid vajadusi eristada kultuuri edendamisest [32]. |
| Julkisille yleisradioyhtiöille myönnettävässä valtiontuessa ei yleensä erotella yhteiskunnan kulttuurisia, demokraattisia eikä opetuksellisia tarpeita. | Avalik-õiguslikele ringhäälinguorganisatsioonidele antava riigiabi puhul ei tehta harilikult vahet ühiskonna kultuurilistel, demokraatiaalastel ja hariduslikel vajadustel. |
| Tällaista tukea ei ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla voida periaatteessa katsoa kulttuuritueksi, ellei rahoitusta ole nimenomaisesti osoitettu kulttuuritavoitteiden edistämiseen. | Kui rahastamismeede ei ole suunatud otseselt kultuuriliste eesmärkide edendamisele, ei saa abi EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punti c alusel põhimõtteliselt kultuurialase abina heaks kiita. |
| Julkisten yleisradioyhtiöiden valtiontuki myönnetään yleensä korvauksena julkisen palvelun tehtävän suorittamisesta ja sitä arvioidaan ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan ja tässä luvussa esitettyjen perusteiden mukaisesti. | Riigiabi antakse avalik-õiguslikele ringhäälinguorganisatsioonidele tavaliselt hüvitise kujul avaliku teenuse ülesande täitmiseks ning seda hinnatakse EMP lepingu artikli 59 lõike 2 alusel, tuginedes käesolevas peatükis sätestatud kriteeriumidele. |
| ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaisesti ”yrityksiin, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, sekä fiskaalisiin monopoleihin sovelletaan tämän sopimuksen määräyksiä ja varsinkin kilpailusääntöjä siltä osin, kuin ne eivät oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä yrityksiä hoitamasta niille uskottuja erityistehtäviä. Kaupan kehitykseen ei saa vaikuttaa tavalla, joka olisi ristiriidassa sopimuspuolten etujen kanssa.” | EMP lepingu artikli 59 lõike 2 kohaselt „alluvad ettevõtjad, kellele on antud üldist majandushuvi esindavate teenuste osutamine või kes on fiskaalmonopolid, käesoleva lepingu eeskirjadele, eriti konkurentsieeskirjadele niivõrd, kuivõrd nimetatud eeskirjade kohaldamine juriidiliselt ega faktiliselt ei takista nendele määratud eriülesannete täitmist.Kaubanduse arengut ei tohi mõjutada määral, mis oleks vastuolus lepinguosaliste huvidega.” |
| Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT-sopimuksen 106 artikla (entinen EY:n perustamissopimuksen 86 artikla), joka vastaa ETA-sopimuksen 59 artiklaa, sisältää poikkeusmääräyksen, jota on tulkittava suppeasti. | Euroopa Kohtu väljakujunenud praktika kohaselt on Euroopa Liidu toimimise lepingu artiklis 106 (EÜ asutamislepingu artikkel 86), mis vastab EMP lepingu artiklile 59, sätestatud erand ning seepärast tuleb seda tõlgendada piiravana. |
| Unionin tuomioistuin on selventänyt, että jotta toimenpiteeseen voidaan soveltaa kyseistä poikkeusta, sen on täytettävä seuraavat ehdot: | Kohus on selgitanud, et meetme suhtes erandi kohaldamiseks peavad olema täidetud kõik järgmised tingimused: |
| kyseessä on yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu ja jäsenvaltio on määritellyt sen selvästi sellaiseksi (määritelmä) [33]; | tegemist on üldist majandushuvi pakkuva teenusega, mille liikmesriik on sellisena selgelt määratlenud (määratlus) [33]; |
| jäsenvaltio on uskonut nimenomaan kyseessä olevan yrityksen tehtäväksi kyseisen palvelun tarjoamisen (tehtävänanto) [34]; | liikmesriik on andnud kõnealusele ettevõtjale sõnaselge ülesande selle teenuse osutamiseks (ülesande andmine) [34]; |
| perustamissopimukseen sisältyvien kilpailusääntöjen (tässä tapauksessa valtiontukien kiellon) soveltaminen estäisi yritykselle osoitettujen tehtävien täyttämisen eikä poikkeus vaikuta kaupan kehitykseen yhteisön etujen kanssa ristiriitaisella tavalla (suhteellisuustesti) [35]. | asutamislepingu konkurentsieeskirjade (käesoleval juhul riigiabikeelu) kohaldamine peab takistama ettevõtjale antud teatud ülesannete täitmist ning erandi tegemine kõnealustest eeskirjadest ei tohi mõjutada kaubanduse arengut määral, mis oleks vastuolus ühenduse huvidega (proportsionaalsuse põhimõtte järgimine) [35]. |
| Yleisradiotoimintaa koskevassa erityistapauksessa edellä olevaa lähestymistapaa on muokattava ottaen huomioon julkisesta yleisradiotoiminnasta annettu päätöslauselma. Siinä viitataan julkisen palvelun tehtävään, jonka ”kukin jäsenvaltio antaa, määrittelee ja järjestää” (määritelmä ja tehtävänanto), ja määrätään julkisen yleisradiotoiminnan rahoitusta koskevasta poikkeuksesta perustamissopimuksen määräyksiin ”siinä määrin kuin rahoitus myönnetään yleisradioyrityksille (…) julkisen palvelun tehtävän täyttämiseksi ja siinä määrin kuin rahoitus ei vaikuta yhteisön kauppa- ja kilpailuolosuhteisiin sellaisessa laajuudessa, että se olisi yleisen edun vastaista, kun samalla otetaan huomioon tällaisen julkisen palvelun tehtävän toteuttaminen” (suhteellisuus). | Avalik-õigusliku ringhäälingu puhul tuleb eespool kirjeldatud lähenemisviisi kohandada, pidades silmas resolutsiooni avalik-õigusliku ringhäälingu kohta, mis viitab „avaliku teenuse osutamisele, nagu selle teeb ülesandeks, määratleb ja korraldab iga liikmesriik” (määratlus ja ülesande andmine), ning milles sätestatakse avalik-õigusliku ringhäälingu puhul erand asutamislepingu eeskirjadest „niivõrd, kuivõrd need summad määratakse ringhäälinguorganisatsioonidele avaliku teenuse osutamiseks […], ja niivõrd, kuivõrd selline rahastamine ei mõjuta kaubandustingimusi ega konkurentsi ühenduses määral, mis oleks vastuolus üldiste huvidega, kusjuures arvesse võetakse avaliku teenuse osutamist” (proportsionaalsus). |
