| Source | Target | | Valvontaviranomaisen tehtävä on arvioida EFTA-valtioiden toimittamien todisteiden perusteella, täyttyvätkö nämä perusteet. | Järelevalveamet peab hindama EFTA riikide esitatud tõendite alusel, kas need kriteeriumid on täidetud. |
| Määriteltäessä julkisen palvelun tehtävää valvontaviranomaisen tehtävä rajoittuu selvien virheiden valvontaan (ks. 6.1 jakso). | Avaliku teenuse osutamise määratlemisel on järelevalveameti ülesanne ilmsete vigadekontrollimine (vt jagu 6.1). |
| Lisäksi valvontaviranomainen tarkistaa, onko julkisen palvelun velvoitteet annettu nimenomaisesti yhden tai useamman yrityksen tehtäväksi ja kohdistetaanko niiden täyttämiseen tehokasta valvontaa (ks. 6.2 jakso). | Peale selle kontrollib järelevalveamet, kas on tegu avaliku teenuse osutamise kohustuse ilmse andmise ja selle tõhusa järelevalvega (vt jagu 6.2). |
| Suhteellisuustestiä suorittaessaan valvontaviranomainen selvittää, voidaanko julkisen palvelun tehtävästä maksettavasta korvauksesta aiheutuvia kilpailunvääristymiä perustella julkisen palvelun täyttämisen ja sen rahoituksen tarpeella. | Järelevalveamet kaalub proportsionaalsuse põhimõtte järgimise hindamisel, kas avaliku teenuse hüvitamisest tulenev konkurentsi moonutamine võib olla põhjendatud, pidades silmas vajadust osutada avalikku teenust ning tagada selle rahastamine. |
| Valvontaviranomainen arvioi erityisesti niiden tietojen perusteella, joita EFTA-valtiot ovat velvollisia toimittamaan, ovatko julkisen rahoituksen, liian suuren korvauksen ja ristikkäistukien kohtuuttomien vaikutusten välttämisestä annetut takeet riittävät, ja varmistaa, että yleisradioyhtiöt noudattavat kaupallisessa toiminnassaan markkinaehtoja (ks. 6.3 jakso ja sitä seuraavat jaksot). | Järelevalveamet hindab eelkõige EFTA riikide poolt kohustuslikus korras esitatavate tõendite põhjal, kas on olemas piisavad tagatised riikliku rahastamise ülemäärase mõju, ülemäärase hüvitamise või ristsubsideerimise vältimiseks ning selle tagamiseks, et avalik-õiguslikud ringhäälinguorganisatsioonid järgiksid oma äritegevuses turutingimusi (vt jagu 6.3 jj). |
| Valtiontukea koskevien vaatimusten noudattamisesta laadittavan analyysin on perustuttava kunkin kansallisen järjestelmän erityispiirteisiin. | Riigiabi nõuete täitmise analüüsimisel tuleb lähtuda iga riikliku süsteemi eripäradest. |
| Valvontaviranomainen on tietoinen eroista kansallisissa radio- ja televisiolähetysjärjestelmissä ja EFTA-valtioiden media-alan markkinoiden muissa ominaispiirteissä. | Järelevalveamet on teadlik EFTA riikide meediaturgude riiklike ringhäälingusüsteemide ja muude näitajate erinevustest. |
| Tämän vuoksi 59 artiklan 2 kohdan nojalla laadittava arviointi julkisille yleisradioyhtiöille myönnettävän valtiontuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille tehdään tapauskohtaisesti komission ja valvontaviranomaisen päätöksentekokäytännön [36]ja seuraavissa jaksoissa määritettyjen perusperiaatteiden mukaisesti. | Seepärast hinnatakse avalik-õiguslikele ringhäälinguorganisatsioonidele antava riigiabi kokkusobivust artikli 59 lõike 2 alusel iga üksikjuhtumi puhul eraldi, lähtudes komisjoni ja järelevalveameti väljakujunenud tavast [36]ja kooskõlas järgnevates jagudes sätestatud peamiste põhimõtetega. |
| Valvontaviranomainen ottaa huomioon myös sen, että joillakin EFTA-valtioilla voi olla vaikeuksia tarvittavien varojen keruussa, jos asukaskohtaiset julkisen palvelun kustannukset ovat korkeammat [37]muiden seikkojen pysyessä muuttumattomina. Samalla otetaan myös huomioon näiden EFTA-valtioiden muiden tiedotusvälineiden mahdolliset ongelmat. | Järelevalveamet võtab arvesse ka asjaolu, et mõnel EFTA riigil võib tekkida vajalike vahendite hankimisel raskusi, kui avaliku teenuse kulud elaniku kohta on suuremad, eeldades et muud tingimused püsivad muutumatuna, [37]võttes samal ajal arvesse ohte EFTA riikide muudele meediakanalitele. |
| Kuten komission ja valvontaviranomaisen käytännöstä käy ilmi, toimenpidettä, joka ei täytä kaikkia Altmark-perusteita, on analysoitava SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan ja vastaavasti ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaisesti [38]. | Nagu komisjoni ja järelevalveameti praktika näitab, tuleb meedet, mis ei vasta kõigile Altmarki kriteeriumidele, siiski analüüsida Euroopa Liidu toimimise lepingu artikli 106 lõike 2 ja EMP lepingu artikli 59 lõike 2 alusel [38]. |
| Julkisen palvelun tehtävän määritelmä | Avaliku teenuse osutamise määratlus |
| Jotta edellä olevassa 36 kohdan i alakohdassa esitetty ehto ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi voidaan täyttää, on välttämätöntä määritellä julkisen palvelun tehtävä virallisesti. | Selleks et täita eespool punkti 36 alapunktis i sätestatud tingimus, mis on vajalik EMP lepingu artikli 59 lõike 2 kohaldamiseks, tuleb avaliku teenuse ülesanne ametlikult määratleda. |
| Vasta sen jälkeen valvontaviranomainen voi arvioida riittävällä oikeusvarmuudella, voidaanko ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaista poikkeusta soveltaa. | Alles siis saab järelevalveamet piisava õiguskindlusega hinnata, kas EMP lepingu artikli 59 lõikes 2 sätestatud erandit saab kohaldada. |
| Julkisen palvelun tehtävän määritteleminen kuuluu EFTA-valtioiden toimivaltaan ja päätös voidaan tehdä kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla kansallisen oikeusjärjestyksen mukaisesti. | Avaliku teenuse ülesande määratlemine kuulub EFTA riikide pädevusse, kes võivad seda teha riiklikul, piirkondlikul või kohalikul tasandil, kooskõlas nende riikliku õiguskorraga. |
| Yleensä tätä toimivaltaa käytettäessä on otettava huomioon käsite ”yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista”. | Selle ülesande täitmisel tuleb silmas pidada mõiste „üldist majandushuvi pakkuvad teenused” määratlust. |
| EFTA-valtioiden laatiman julkisen palvelun tehtävän määritelmän olisi oltava mahdollisimman tarkka. | Avaliku teenuse ülesande EFTA riikide poolne määratlus peab olema võimalikult täpne. |
| Siinä olisi todettava selvästi, onko EFTA-valtion tarkoituksena sisällyttää jokin tietty toiminnanharjoittajan toiminto julkisen palvelun tehtävään. | Selles tuleb selgelt kindlaks määrata, kas EFTA riik kavatseb käsitleda volitatud ettevõtja teatavat tegevust osana avaliku teenuse osutamisest või mitte. |
| Ilman selvää ja tarkkaa määritelmää niistä velvoitteista, joita aiotaan asettaa julkiselle yleisradioyhtiölle, valvontaviranomainen ei voi suorittaa ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaisia tehtäviään eikä siten myöntää kyseisen määräyksen mukaisia poikkeuksia. | Kui avalik-õigusliku ringhäälinguorganisatsiooni kohustused ei ole selgelt ja täpselt määratletud, ei saa järelevalveamet täita talle EMP lepingu artikli 59 lõikega 2 pandud ülesandeid ega teha kõnealuse sätte alusel erandeid. |
| Julkisen palvelun tehtävään sisällytettyjen toimintojen selvä määrittely on tärkeää myös operaattoreille, jotka eivät hoida julkista palvelutehtävää, jotta ne voivat suunnitella toimintaansa. | Avaliku teenuse osutamisega hõlmatud tegevuse kindlaksmääramine on oluline ka avaliku teenuse väliste ettevõtjate jaoks, et nad saaksid oma tegevust planeerida. |
| Lisäksi julkisen palvelun tehtävän olisi oltava riittävän tarkkarajainen, jotta EFTA-valtioiden viranomaiset voivat valvoa tehokkaasti tehtävän täyttämistä, kuten seuraavassa jaksossa esitetään. | Samuti tuleb märkida, et avaliku teenuse osutamise tingimused peavad olema piisavalt täpsed, et EFTA riikide asutused saaksid tõhusalt kontrollida selle ülesande täitmist, nagu seda kirjeldatakse järgmises jaos. |
| Kun samalla otetaan huomioon radio- ja televisiolähetystoiminnan erityisluonne ja tarve varmistaa julkisten yleisradioyhtiöiden toimituksellinen riippumattomuus, laadullista määritelmää, jonka mukaan tietyn yleisradioyhtiön tehtäväksi uskotaan laajan, tasapainoisen ja vaihtelevan ohjelmiston tarjoaminen, pidetään oikeutettuna ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaisesti [39]. | Arvestades ringhäälingusektori eripära ja vajadust kaitsta avalik-õiguslike ringhäälinguorganisatsioonide toimetuslikku sõltumatust, võib kvalitatiivset määratlust, millega antakse teatud ringhäälinguorganisatsioonile ülesanne pakkuda laia, tasakaalustatud ja mitmekesist programmivalikut, pidada EMP lepingu artikli 59 lõike 2 alusel õiguspäraseks [39]. |
| Tällaista määritelmää pidetään yleensä yhteensopivana yhteiskunnan demokraattisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tarpeiden täyttämistä ja moniarvoisuuden, mukaan lukien kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus, takaamista koskevan tavoitteen kanssa. | Sellist määratlust peetakse üldiselt vastavaks eesmärgile teenida ühiskonna demokraatlikke, sotsiaalseid ja kultuurilisi vajadusi ning tagada mitmekesisus, sealhulgas kultuuriline ja keeleline mitmekesisus. |
| Kuten unionin yleinen tuomioistuin on todennut, laajasti määritellyn julkisen palvelun tehtävän legitimiteetti perustuu siihen, että julkisen yleisradioyhtiön tarjoamille palveluille on asetettu laatuvaatimuksia [40]. | Nagu Üldkohus on sedastanud, sõltub laialt määratletud avaliku teenuse osutamise seaduslikkus avalik-õigusliku ringhäälinguorganisatsiooni pakutavatele teenustele esitatavatest kvalitatiivsetest nõuetest [40]. |
| Julkisen palvelun tehtävän määritelmä voi myös heijastaa toiminnan kehitystä ja monipuolistumista digitaalitekniikan aikakaudella, ja siihen voi sisältyäaudiovisuaalisia palveluja, jotka tarjotaan kaikkien jakelukanavien kautta. | Avaliku teenuse osutamise määratlus võib kajastada ka tegevuste arengut ja mitmekesistamist digitaalajastul ning sisaldada kõikide edastusplatvormide kaudu osutatavaid audiovisuaalteenuseid. |
| Määriteltäessä julkista palvelua yleisradiotoiminnan alalla valvontaviranomaisen tehtävä rajoittuu selvien virheiden valvontaan. | Ringhäälingusektoris osutatavate avalike teenuste määratlemisel piirdub järelevalveameti ülesanne ilmsete vigade kontrollimisega. |
| Valvontaviranomainen ei päätä, tarjotaanko ja rahoitetaanko ohjelmaa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvänä palveluna, eikä aseta kyseenalaiseksi jonkin tuotteen luonnetta tai laatua. | Järelevalveamet ei otsusta, milliseid programme pakutakse ja rahastatakse üldist majandushuvi pakkuva teenusena, ning ei anna hinnangut teatava toote laadile või kvaliteedile. |
| Julkisen palvelun tehtävän määrittelyssä olisi kuitenkin tehty selvä virhe, jos tehtävään kuuluisi toimintoja, joiden ei kohtuudella voitaisi katsoa täyttävän yhteiskunnan demokraattisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita. | Avaliku teenuse osutamise määratlemisel on siiski tegemist ilmse veaga, kui määratlus hõlmab tegevust, mis ei saa teenida „iga ühiskonna demokraatlikke, sotsiaalseid ja kultuurilisi vajadusi”. |
| Tämä pätee yleensä esimerkiksi mainontaan, sähköiseen kaupankäyntiin, teleostoksiin, maksullisten palvelunumeroiden käyttöön palkintopeleissä [41], sponsorointiin tai markkinointiin. | Selline tegevus on näiteks reklaam, e-kaubandus, otsepakkumised, tasuliste teenuste numbrite kasutamine auhinnamängudes, [41]sponsorlus või kauplemine. |
| Selvästä virheestä voi lisäksi olla kyse silloin, kun valtiontukea käytetään sellaisen toiminnan rahoittamiseen, joka ei tuo lisäarvoa yhteiskunnan demokraattisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tarpeiden palvelemiseen. | Ilmne viga võib tekkida siis, kui riigiabi kasutatakse sellise tegevuse rahastamiseks, millega ei looda lisaväärtust ühiskonna sotsiaalsete, demokraatlike ja kultuuriliste vajaduste teenimise kujul. |
| Tässä yhteydessä on muistettava, että julkisen palvelun tehtävä kattaa yleisölle tarjotut yleishyödylliset palvelut. | Sellega seoses tuleb meenutada, et avaliku teenuse osutamine hõlmab üldsusele pakutavaid üldhuviteenuseid. |
| Kysymystä julkisen palvelun tehtävän määrittelystä ei pidä sekoittaa kysymykseen näiden palvelujen rahoitusjärjestelyistä. | Avaliku teenuse osutamise määratlemise küsimust ei tohi segamini ajada küsimusega, mis käsitleb nende teenuste rahastamismehhanismi. |
| Vaikka julkiset yleisradioyhtiöt voivat harjoittaa kaupallisia toimintoja, kuten mainosajan myyntiä tulojen hankkimiseksi, tällaisia toimintoja ei voida pitää osana julkisen palvelun tehtävää [42]. | Ehkki avalik-õiguslikud ringhäälinguorganisatsioonid võivad tegeleda äritegevusega, näiteks reklaamiaja müügiga tulu saamise eesmärgil, ei saa sellist tegevust käsitada avaliku teenuse osutamise osana [42]. |
| Tehtävänanto ja valvonta | Ülesande andmine ja järelevalve |
| Jotta ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaista poikkeusta voidaan soveltaa, julkisen palvelun tehtävä on myönnettävä virallisesti (esimerkiksi lainsäädännöllä, sopimuksella tai sitovalla toimeksiannolla) yhdelle tai useammalle yritykselle. | EMP lepingu artikli 59 lõike 2 alusel erandi saamiseks tuleb avaliku teenuse osutamise ülesanne anda ametliku dokumendiga (nt õigusakt, leping või siduvad volitused) ühele või mitmele ettevõtjale. |
| Tehtävänantoa koskevassa säännöksessä tai koskevissa säännöksissä on määritettävä julkisen palvelun velvoitteiden tarkka sisältö edellä 6.1 jaksossa esitetyn mukaisesti, ehdot korvauksen maksamiselle sekä järjestelyt, joilla vältetään liian suuren korvauksen maksaminen. | Volitusdokumendis täpsustatakse avaliku teenuse osutamise kohustuste täpne laad kooskõlas jaoga 6.1 ning sätestatakse hüvitamise tingimused ja samuti mis tahes ülemäärase hüvitamise vältimise ja tagasimaksmise korraldus. |
| Silloin kun julkisen palvelun tehtävän soveltamisala kattaa uusia palveluja, määritelmää ja tehtävänantoa koskevaa säännöstä / koskevia säännöksiä olisi muutettava vastaavasti ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan rajoissa. | Kui avaliku teenuse osutamisse lülitatakse uusi teenuseid, tuleb määratlust ja ülesande andmist käsitlevaid sätteid sellest lähtuvalt EMP lepingu artikli 59 lõikega 2 kehtestatud piires muuta. |
| Jotta julkiset yleisradioyhtiöt voivat reagoida nopeasti teknologian kehitykseen, EFTA-valtiot voivat toteuttaa uutta palvelua koskevan tehtävänannon jäljempänä 6.7 jaksossa esitetyn arvioinnin mukaisesti, ennen kuin alkuperäinen tehtävänantoa koskeva säännös konsolidoidaan virallisesti. | Selleks et avalik-õiguslikud ringhäälinguorganisatsioonid saaksid kiiresti reageerida tehnoloogia arengule, võivad EFTA riigid samuti ette näha, et uue teenuse osutamise volitus määratakse pärast jaos 6.7 sätestatud hindamist ning enne volitusdokumendi originaalvariandi ametlikku konsolideerimist. |
| Täsmällisesti määritellyn julkisen palvelun tehtävän antaminen virallisesti julkiselle yleisradioyhtiölle ei kuitenkaan yksin riitä. | Siiski ei piisa, kui avalik-õiguslikule ringhäälinguorganisatsioonile antakse ametlikult ülesanne täpselt määratletud avaliku teenuse osutamiseks. |
| Julkista palvelua on myös käytännössä tarjottava valtion ja kyseisen yrityksen välillä sovitulla tavalla. | Peale selle on vaja, et avaliku teenuse osutamine toimuks riigi ja volitatud ettevõtja vahelise ametliku kokkuleppe kohaselt. |
| Tästä syystä on tarpeen, että tehtävään soveltuva viranomainen tai nimetty elin valvoo palvelun tarjoamista läpinäkyvästi ja tehokkaasti. | Seepärast on soovitatav määrata pädev ametiasutus või nimetada organ, kes kontrolliks teenuse osutamist läbipaistval ja tõhusal viisil. |
| Tällaisen valvontaviranomaisen tai -elimen tarve on ilmeinen silloin, kun toimeksiannon saajalle asetetaan laatuvaatimuksia. | Järelevalve eest vastutav pädev ametiasutus või organ on vajalik juhul, kui volitatud ettevõtjale kehtestatakse kvaliteedistandardid. |
| Valvontaviranomainen ei kuitenkaan arvioi laatuvaatimusten täyttämistä vaan sen on voitava luottaa siihen, että EFTA-valtiot valvovat asianmukaisesti, noudattaako yleisradiotoiminnan harjoittaja julkisen palvelun tehtävänannossa määriteltyjä laatunormeja [43]. | Järelevalveamet ei pea hindama kvaliteedistandardite täitmist, ta peab tuginema EFTA riikide asjakohasele järelevalvele selle üle, kas ringhäälinguorganisatsioon täidab oma ülesannet osutada avalikku teenust, ja järgib selle ülesandega kaasnevaid kvaliteedistandardeid [43]. |
| EFTA-valtion toimivaltaan kuuluu sen järjestelyn valitseminen, jolla varmistetaan julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisen tehokas valvonta, jotta valvontaviranomainen voi suorittaa ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaiset tehtävänsä. | EFTA riigi pädevuses on valida mehhanism, mis tagab avaliku teenuse osutamise kohustuse täitmise tõhusa järelevalve, võimaldades seega järelevalveametil täita EMP lepingu artikli 59 lõikest 2 tulenevaid ülesandeid. |
| Tällainen valvonta voinee olla tehokasta vain silloin, kun siitä vastaa taho, joka on tosiasiallisesti riippumaton yleisradioyhtiön johdosta ja jolla on toimivalta ja riittävät valmiudet ja resurssit säännölliseen valvontaan. Lisäksi valvonnan perusteella on voitava määrätä asianmukaisia korjaustoimenpiteitä, jos julkisen palvelun velvoitteiden noudattaminen sitä edellyttää. | Kõnealune järelevalve on arvatavasti tulemuslik ainult siis, kui seda teostab asutus, mis on sõltumatu avalik-õigusliku ringhäälinguorganisatsiooni juhtimisest ning millel on volitused ning vajalik suutlikkus ja vahendid järelevalve korrapäraseks teostamiseks ja mis viib asjakohaste heastamisvahendite määramiseni, kui on vaja tagada avaliku teenuse osutamise kohustuse järgimine. |
| Jos ei ole riittävää ja luotettavaa osoitusta siitä, että julkista palvelua todella tarjotaan vahvistetulla tavalla, valvontaviranomainen ei voi suorittaa ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaisia tehtäviään eikä siten voi myöntää määräyksen mukaisia poikkeuksia. | Kui puuduvad piisavad ja usaldusväärsed tõendid selle kohta, et avalikku teenust pakutakse ettenähtud viisil, ei saa järelevalveamet täita talle EMP lepingu artikli 59 lõikega 2 pandud ülesandeid ega teha kõnealuse sätte alusel erandeid. |
| Julkisen yleisradiotoiminnan rahoitustavan valinta | Avalik-õigusliku ringhäälinguteenuse rahastamise valik |
| Julkisen palvelun velvoitteet voivat olla määrällisiä, laadullisia tai molempia. | Avaliku teenuse osutamise kohustused võivad olla kvantitatiivsed, kvalitatiivsed või mõlemad. |
| Velvoitteet voivat muodostaan riippumatta oikeuttaa korvaukseen, jos ne aiheuttavat sellaisia ylimääräisiä kustannuksia, joita yleisradioyhtiölle ei muutoin olisi aiheutunut. | Kohustuste vormist olenemata võivad need õigustada hüvitise maksmist, kui nendega kaasnevad lisakulutused, mida ringhäälinguorganisatsioon üldjuhul ei oleks teinud. |
| Rahoitusjärjestelyt voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: yhden rahoituslähteen järjestelmä ja sekarahoitusjärjestelmä. | Rahastamiskavad võib jagada kahte suurde kategooriasse: ühe rahastamisallika süsteem ja segasüsteem. |
| Yhden rahoituslähteen järjestelmän ryhmä käsittää järjestelmät, joissa julkista yleisradiotoimintaa rahoitetaan vain julkisista varoista (sen muodosta riippumatta). | Ühe rahastamisallika süsteem hõlmab rahastamissüsteeme, mille puhul avalik-õiguslikku ringhäälingut rahastatakse olenemata vormist ainult riiklikest vahenditest. |
| Sekarahoitusjärjestelmä kattaa monenlaisia rahoitusjärjestelmiä, joissa yleisradiotoimintaa rahoitetaan valtion varojen ja kaupallisesta tai julkisen palvelun toiminnasta saatavien tulojen erilaisilla yhdistelmillä. Tällaista kaupallista toimintaa ovat esimerkiksi mainosajan tai ohjelmien myynti ja maksullisten ohjelmapalvelujen tarjoaminen. | Segasüsteem hõlmab mitut eri rahastamiskava, mille puhul avalik-õiguslikku ringhäälingut rahastatakse eri kombinatsioonide kaudu, mille moodustavad riigi vahendid ja äritegevusest või avalike teenuste osutamisest, näiteks reklaamiaja või programmide müügist ning tasuliste teenuste pakkumisest saadav tulu. |
| Julkisesta yleisradiotoiminnasta annetussa päätöslauselmassa todetaan seuraavaa: ”Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräykset eivät rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa rahoittaa julkista yleisradiotoimintaa (…)”. | Resolutsioonis avalik-õigusliku ringhäälingu kohta on sätestatud: „Euroopa Ühenduse asutamislepingu sätted ei piira liikmesriikide pädevust rahastada avalik-õiguslikku ringhäälingut […]”. |
| Valvontaviranomaisella ei näin ollen periaatteessa ole syytä vastustaa sekarahoitusjärjestelmän valintaa yhden rahoituslähteen sijaan. | Seepärast ei ole järelevalveamet põhimõtteliselt vastu segasüsteemi valimisele ühe rahastamisallika süsteemi asemel. |
| Vaikka EFTA-valtiot voivat vapaasti valita julkisen yleisradiotoiminnan rahoitustavan, valvontaviranomainen varmistaa ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan nojalla, että julkinen rahoitus ei haittaa kohtuuttomasti kilpailua ETA-alueella, kuten edellä 37 kohdassa todetaan. | Ehkki EFTA riigid võivad avalik-õigusliku ringhäälinguteenuse rahastamisviisi vabalt valida, peab järelevalveamet vastavalt EMP lepingu artikli 59 lõikele 2 kontrollima, et riigi rahastamine ei mõjutaks liigselt konkurentsi EMPs, nagu osutatakse eespool punktis 37. |
| Valtiontuen arviointia koskevat avoimuusvaatimukset | Läbipaistvusnõuded riigiabi hindamisel |
| Arviointi, jonka valvontaviranomainen laatii valtiontuesta, edellyttää, että julkisen palvelun tehtävästä on laadittu selkeä ja täsmällinen määritelmä ja tehtävän täyttämiseen tarvittavat toiminnot sekä tähän liittyvät tilit pidetään riittävän hyvin erillään muusta toiminnasta ja muista tileistä. | Riigiabi järelevalveametipoolne hindamine eeldab avaliku teenuse osutamise selget määratlust ning avalike teenuste ja avalike teenuste välise tegevuse asjakohast lahusust, sealhulgas raamatupidamisarvestuse selget eristamist. |
| Julkisen palvelun tehtävän ja muiden toimintojen eriyttämistä kirjanpidossa vaaditaan tavallisesti jo kansallisella tasolla, jotta voidaan taata julkisten varojen käyttämisen avoimuus ja tilintekovelvollisuus. | Avaliku teenusega seotud ja avaliku teenuse välise tegevuse osas nõutakse eraldi raamatupidamisarvestust üldjuhul riigi tasandil, kuna on väga oluline tagada riiklike vahendite kasutamisel läbipaistvus ja aruandekohustus. |
| Erillinen kirjanpito tarjoaa keinon tutkia oletettuja ristikkäistukia ja myös puolustaa perusteltuja korvauksia yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen tarjoamisesta. | Eraldi raamatupidamisarvestuse abil saab komisjon uurida väidetavat ristsubsideerimist ja toetada õigustatud hüvitiste maksmist üldiste majandushuvidega seotud ülesannete täitmisel. |
| Vain asianmukaisen tulojen ja menojen kohdentamisen perusteella voidaan määrittää, onko julkinen rahoitus todella rajattu julkisen palvelun tehtävän täyttämisestä aiheutuneisiin nettokustannuksiin ja näin ollen hyväksyttävissä ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan nojalla. | Ainult tulude ja kulude asjakohase jaotuse alusel on võimalik kindlaks teha, kas riiklik rahastamine piirdub tegelikult avaliku teenuse osutamise puhaskuludega ja on seega EMP lepingu artikli 59 lõike 2 alusel vastuvõetav. |
| Direktiivissä 2006/111/EY (avoimuusdirektiivi) jäsenvaltiot velvoitetaan toteuttamaan tarvittavat läpinäkyvyyteen liittyvät toimenpiteet, jos ne ovat myöntäneet joillekin yrityksille erityis- tai yksinoikeuksia tai antaneet niille tehtäväksi yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen tarjoamisen ja maksavat kyseisille yrityksille, joilla on muita toimintoja, ts. muita kuin julkisen palvelun tehtäviä, julkisen palvelun velvoitteesta jossain muodossa korvauksia. | Direktiivi 2006/111/EÜ kohaselt peavad liikmesriigid võtma läbipaistvusmeetmed eri- või ainuõigusega ettevõtjate puhul või selliste ettevõtjate puhul, kellele on usaldatud üldist majandushuvi pakkuvate teenuste osutamine ja kes saavad seoses sellise teenusega mis tahes vormis avaliku teenuse hüvitist ja tegelevad muu, st avaliku teenuse välise tegevusega. |
