| Source | Target | | Näitä läpinäkyvyysvaatimuksia ovat: a) erillisen juoksevan kirjanpidon pitäminen eri toiminnoista, ts. julkisen palvelun toiminnoista ja muusta toiminnasta; b) kaikkien tulojen ja menojen asianmukainen merkitseminen ja kohdentaminen kirjanpidossa soveltamalla johdonmukaisesti objektiivisesti perusteltuja kustannuslaskennan periaatteita; ja c) selkeiden tietojen antaminen erillisen kirjanpidon perustana olevista kustannuslaskennan periaatteista [44]. | Kõnealused läbipaistvusnõuded on järgmised: a) tuleb pidada eraldi ettevõttesisest raamatupidamisarvestust eri tegevusalade, st avaliku teenusega seotud ja avaliku teenuse välise tegevuse kohta; b) peab toimuma kõigi kulude ja tulude assigneerimine ja jaotamine järjepidevalt kohaldatavate ja objektiivselt põhjendatud kuluarvestuspõhimõtete alusel; ning c) eraldi raamatupidamisarvestuse pidamise kuluarvestuspõhimõtted peavad olema selgelt määratletud [44]. |
| Nämä yleiset läpinäkyvyysperiaatteet pätevät myös yleisradioyhtiöihin siinä määrin, kuin niiden tehtäväksi on annettu yleishyödyllisen taloudellisen palvelun tarjoaminen, ne saavat julkisista varoista korvauksen kyseisen palvelun tarjoamisesta ja harjoittavat myös muita kuin julkisen palvelun toimintoja. | Kõnealuseid üldisi läbipaistvusnõudeid kohaldatakse ka ringhäälinguorganisatsioonide suhtes, kui neile on antud ülesanne osutada üldist majandushuvi pakkuvat teenust ning kui nad saavad hüvitist seoses sellise teenusega ja teostavad muud avaliku teenuse välist tegevust. |
| Erillinen kirjanpito ei aiheuta erityisiä ongelmia yleisradiotoiminnassa tulopuolella. | Eraldi raamatupidamisarvestus ei tekita ringhäälingusektori tulude seisukohalt erilisi probleeme. |
| Tämän vuoksi valvontaviranomainen katsoo, että yleisradioyhtiöiden olisi kirjattava tulopuolelle yksityiskohtaisesti kaikki tulonlähteet ja tulojen määrät, jotka kertyvät julkisen palvelun piiriin kuuluvasta ja muusta toiminnasta. | Seetõttu leiab järelevalveamet, et tulude osas peavad ringhäälinguorganisatsioonid esitama üksikasjaliku ülevaate kõigist tuluallikatest ja summadest, mis on seotud avaliku teenusega seotud ja avaliku tegevuse välise tegevusega. |
| Menopuolella voidaan ottaa huomioon kaikki julkisen palvelun tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset. | Kulude osas võib arvesse võtta kõiki avaliku teenuse osutamisel tehtud kulutusi. |
| Jos yritys harjoittaa myös toimintaa, joka ei liity julkisiin palveluihin, huomioon voidaan ottaa ainoastaan julkisiin palveluihin liittyvät kustannukset. | Juhul kui ettevõtja tegevus ei piirdu avaliku teenuse osutamisega, võib arvesse võtta vaid avaliku teenuse osutamisega seonduvad kulud. |
| Valvontaviranomainen on tietoinen siitä, että yleisradiotoiminnan alalla erillinen kirjanpito voi olla vaikeampi toteuttaa menopuolella. | Järelevalveamet tunnistab, et avalik-õigusliku ringhäälinguorganisatsiooni puhul võib eraldi raamatupidamisarvestus kulude puhul olla keeruline. |
| Tämä johtuu siitä, että erityisesti perinteisessä yleisradiotoiminnassa EFTA-valtiot voivat katsoa, että yleisen palvelun tehtävä kattaa yleisradioyhtiön koko ohjelmiston, ja sallia samalla kaupallisen toiminnan. | See on tingitud asjaolust, et eelkõige tavapärases ringhäälinguvaldkonnas võivad EFTA riigid võtta seisukoha, et avaliku teenuse osutamine hõlmab ringhäälinguorganisatsiooni kogu programmivalikut, võimaldades samal ajal kasutada seda kommertseesmärgil. |
| Toisin sanoen julkisen palvelun toiminnoilla ja muilla toiminnoilla voi olla suurelta osin samat tuotantopanokset eikä kustannuksia välttämättä aina voida suhteuttaa. | Teisisõnu võidakse avaliku teenusega seotud ja avaliku teenuse välist tegevust suurel määral rahastada samadest allikatest ning kulud ei pruugi alati olla proportsionaalsel viisil eristatavad. |
| Muista kuin julkisen palvelun toiminnoista aiheutuvat kustannukset (esimerkiksi mainontakulut) olisi aina määritettävä selkeästi ja eriteltävä kirjanpidossa. | Avaliku teenuse välisele tegevusele iseloomulikud kulud (nt reklaami turunduskulud) peaksid olema alati selgelt eristatud ja nende üle peab pidama eraldi raamatupidamisarvestust. |
| Lisäksi tuotantopanoksiin liittyvät kustannukset, joilla on tarkoitus kehittää samanaikaisesti sekä julkisen palveluihin että muihin palveluihin liittyviä toimintoja, olisi kohdistettava suhteutettuna molempiin palvelutyyppeihin aina, kun se on mahdollista toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla. | Samuti peaksid avaliku teenusega seotud ja avaliku teenuse väliseks arendustegevuseks ette nähtud sisendkulud olema võimaluse korral proportsionaalselt jaotatud vastavalt avaliku teenusega seotud ja avaliku teenuse välise tegevuse vahel. |
| Jos samoja resursseja käytetään sekä julkisen palvelun tarjoamiseen että muuhun toimintaan, niiden kustannukset on kohdennettava yhtiön kokonaiskustannuksissa siten, että julkisen palvelun ulkopuolinen toiminta on eritelty [45]. | Teistel juhtudel, kui avaliku teenusega seotudja avaliku teenuse väliste ülesannete täitmiseks kasutatakse samu vahendeid, ei pruugi olla võimalik kulusid põhjendatud viisil jaotada. Sellistel juhtudel tuleks jaotada ühised sisendkulud ettevõtja kogukulude alusel koos avaliku teenuse välise tegevusega ja ilma selleta [45]. |
| Näissä tapauksissa kustannuksia, jotka voidaan kokonaisuudessaan kohdistaa julkisen palvelun toiminnoille mutta jotka hyödyttävät myös muita toimintoja, ei tarvitse jaotella, vaan ne voidaan kohdistaa kokonaisuudessaan julkisen palvelun piiriin kuuluville toiminnoille. | Sellisel juhul ei pea kulusid, mis on seotud ainult avaliku teenusega ning toovad samal ajal kasu ka avaliku teenuse välisele tegevusele, jagama kõnealuse kahe tegevusala vahel, vaid need võib täielikult eraldada avaliku teenusega seotud tegevusele. |
| Julkisen yleisradiotoiminnan erityispiirteiden vuoksi siihen sovelletaan yleensä eri lähestymistapaa kuin muihin yleishyödyllisiin aloihin. | See erinevus võrreldes teistes kommunaalteenuste sektorites üldiselt järgitava lähenemisviisiga on seletatav avalik-õigusliku ringhäälingu sektori eripäradega. |
| Yleisradiotoiminnan alalla on otettava huomioon julkisen palvelun toimintoihin liittyvistä kaupallisista toiminnoista saatava nettohyöty, kun lasketaan julkisen palvelun nettokustannuksia, jotta julkisen palvelun tarjoamisesta maksettavaa korvausta voidaan alentaa. | Avalik-õigusliku ringhäälingu valdkonnas peab arvesse võtma avalike teenustega seotud äritegevuse puhaskasu, et arvutada välja avalike teenuste puhaskulud ja seega vähendada avalike teenuste hüvitamise taset. |
| Näin vähennetään ristikkäistukien riskiä, kun yhteisiä kustannuksia kohdistetaan julkisen palvelun toiminnoille. | See vähendab ristsubsideerimise riski, arvates üldkulud avaliku teenusega seotud tegevuste hulka. |
| Kuvaavimman esimerkin edellisessä kohdassa kuvatusta tilanteesta muodostavat yleisradioyhtiön julkisen palvelun tehtävän puitteissa tuotettujen ohjelmien kustannukset. | Eelmises punktis kirjeldatud olukorra peamiseks näiteks on programmide tootmise kulud ringhäälinguorganisatsiooni avaliku teenuse ülesande raames. |
| Näillä ohjelmilla sekä toteutetaan julkisen palvelun tehtävää että hankitaan katsojia mainosajan myymistä varten. | Kõnealuste programmide ülesanne on osutada avalikku teenust ning samuti saada vaatajaskonda reklaamiaja müügiks. |
| On kuitenkin lähes mahdotonta määrittää tarkasti, kuinka suuri osuus ohjelman lähettämisestä täyttää julkisen palvelun tehtävää ja kuinka paljon sillä hankitaan mainostuloja. | Sellegipoolest on peaaegu võimatu koguseliselt piisavalt täpselt kindlaks määrata, kui suures osas on programmi vaatamine seotud avaliku teenuse osutamisega ja kui palju tekitatakse reklaamitulu. |
| Tämän vuoksi kyseisten kustannusten jakaminen näiden kahden toiminnan välillä saattaa olla keinotekoista ja epätarkoituksenmukaista. | Seepärast võib programmidega seotud kulude jagamine kahe tegevusala vahel osutuda suvaliseks ja põhjendamatuks. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että taloudellisen toiminnan läpinäkyvyyttä voidaan lisätä myös pitämällä julkiseen palveluun liittyvät toiminnot ja muut toiminnot riittävän hyvin erillään julkisen yleisradioyhtiön organisaatiossa. | Järelevalveamet leiab, et finantsilist läbipaistvust saab veelgi suurendada, kui avalik-õigusliku ringhäälinguorganisatsiooni korralduslikul tasandil tehtaks piisaval määral vahet avaliku teenusega seotud ja avaliku teenuse välisel tegevusel. |
| Toimintojen tai rakenteiden eriyttämisellä voidaan yleensä helpommin välttää kaupallisten toimintojen ristikkäistuet alusta alkaen. Lisäksi voidaan määrittää asianmukainen siirtohinnoittelu ja tavanomaisten markkinaehtojen noudattaminen liiketoimissa. | Funktsioonide või struktuuride eraldamine lihtsustab tavaliselt äritegevuste ristsubsideerimise vältimist algetapis ning siirdehindade ja poolte sõltumatuse põhimõtte järgimise tagamist. |
| Tämän vuoksi valvontaviranomainen ehdottaa, että EFTA-valtiot erottavat merkittävät, erillisen kokonaisuuden muodostavat kaupalliset toiminnot rakenteellisesti tai toiminnallisesti muista toiminnoista. | Seepärast kutsub järelevalveamet EFTA riike üles kaaluma hea tavana oluliste ja eraldatavate äritegevuste funktsioonide või struktuuride eraldamist. |
| Nettokustannusperiaate ja liian suuret korvaukset | Puhaskulude põhimõte ja ülemäärane hüvitamine |
| Koska liian suuret korvaukset eivät ole tarpeen yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen tuottamiseksi, ne katsotaan periaatteessa yhteismarkkinoille soveltumattomaksi valtiontueksi, joka on maksettava valtiolle takaisin. Arvioinnissa kuitenkin otetaan huomioon tässä jaksossa esitettävät, julkisia yleisradioyhtiöitä koskevat selvennykset. | Kuna ülemäärane hüvitamine ei ole vajalik üldist majandushuvi pakkuvate teenuste osutamiseks, kujutab see põhimõtteliselt endast ühisturuga kokkusobimatut riigiabi, mis tuleb riigile tagasi maksta vastavalt käesolevas jaos avalik-õigusliku ringhäälingu kohta esitatud põhjendustele. |
| Valvontaviranomaisen lähtökohtana on periaate, jonka mukaan valtion rahoitus on tavallisesti tarpeen, jotta yritys voi täyttää julkisen palvelun tehtävänsä. | Järelevalveamet eeldab, et avaliku teenuse osutamisega seotud ülesannete täitmiseks vajab ettevõtja tavaliselt riigipoolset rahastamist. |
| Jotta suhteellisuustesti läpäistäisiin, julkisista varoista maksettava korvaus ei saa yleensä ylittää julkisen palvelun tehtävän suorittamisesta aiheutuvia nettokustannuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon myös muut julkisen palvelun tehtävän suorittamisesta saadut suorat tai välilliset tulot. | Proportsionaalsuse põhimõtte järgimise tagamiseks ei tohi riikliku hüvitamise summa üldiselt ületada avaliku teenuse ülesande täitmisega seotud puhaskulusid, võttes arvesse ka muud avaliku teenuse ülesande täitmisest saadavat otsest või kaudset tulu. |
| Tämän vuoksi kaikista julkisen palvelun toimintoihin liittyvistä kaupallisista toiminnoista saatava nettohyöty otetaan huomioon määritettäessä julkisen palvelun nettokustannuksia. | Seetõttu tuleb avaliku teenuse puhaskulude kindlaksmääramiseks arvesse võtta puhaskasu kõigist avaliku teenuse osutamisega seotud ärilistest tegevustest. |
| Julkisen palvelun tehtävän suorittamisesta korvauksen saaville yrityksille sallitaan yleensä kohtuullinen voitto liiketoiminnastaan. | Avaliku teenuse ülesande täitmise eest hüvitist saavad ettevõtjad võivad üldiselt saada mõistlikku kasumit. |
| Voitto muodostuu oman pääoman tuotosta, jossa otetaan huomioon yrityksen toimintaan liittyvät riskit tai niiden puuttuminen. | See kasum koosneb omakapitali tootlusest, võttes arvesse riski, mis võib ettevõtjatele kaasneda, või selle puudumist. |
| Yleisradiotoiminnassa julkisen palvelun tehtävää suorittavat yritykset eivät useinkaan ole voittoa tavoittelevia eikä niiden tarvitse maksaa tuottoa sijoitetulle pääomalle. Julkisten palvelujen tuottamisen lisäksi niillä ei useinkaan ole muuta toimintaa. | Ringhäälingusektoris osutavad avalikku teenust sageli ringhäälinguorganisatsioonid, kes ei ole kasumile orienteeritud või kes ei pea kogutud kapitali välja maksma ega tegele millegi muuga peale avaliku teenuse osutamise. |
| Valvontaviranomaisen mielestä tällaisille yrityksille julkisen palvelun tehtävästä maksettavaan korvaukseen ei tarvitse sisällyttää voitto-osuutta [46]. | Järelevalveamet leiab, et sellistes olukordades ei ole mõistlik võtta avaliku teenuse osutamiseks mõeldud hüvitise suuruse puhul arvesse kasumielementi [46]. |
| Sen sijaan jos tietyt julkisen palvelun velvoitteet on uskottu kaupallisilla markkinoilla toimiville yrityksille, joiden on maksettava tuottoa yritykseen sijoitetulle pääomalle, korvaukseen voidaan sisällyttää riskit huomioon ottava voitto-osuus, joka on kohtuullinen tuotto pääomalle. Yrityksen on kuitenkin osoitettava, että voitto-osuus on perusteltu ja tarpeen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämiseksi. | Teistel juhtudel aga, näiteks kui konkreetne avaliku teenuse osutamise kohustus on antud äriettevõtjatele, kes peavad neisse investeeritud kapitali välja maksma, võib kapitali riski ja õiglast väljamaksmist arvesse võtvat kasumielementi pidada mõistlikuks, kui see on nõuetekohaselt põhjendatud ning tingimusel, et see on vajalik avaliku teenuse osutamise kohustuse täitmiseks. |
| Yleisradioyhtiöt voivat vuosittain pitää itsellään (”julkisen palvelun rahastona”) liian suuren korvauksen, joka ylittää julkisen palvelun suorittamisesta aiheutuvat nettokustannukset, siltä osin kuin se on tarpeen julkisen palvelun velvoitteiden rahoituksen varmistamiseksi. | Avalik-õiguslikud ringhäälinguorganisatsioonid võivad jätta aastas alles avaliku teenuse osutamise puhaskuludest suuremad ülemäärased hüvitised (avaliku teenuse reservina) ulatuses, mis on vajalik nende avaliku teenuse ülesande rahastamise tagamiseks. |
| Valvontaviranomainen katsoo yleensä, että yritys voi joutua veloittamaan summan, jonka osuus julkisen palvelutehtävän vuotuisista budjetoiduista kustannuksista on enintään 10 prosenttia, selviytyäkseen kustannus- ja tulotasojen vaihteluista. | Üldjuhul on järelevalveamet seisukohal, et summat kuni 10 % ulatuses avalik-õigusliku teenuse osutamise eelarvelistest aastakuludest võib pidada vajalikuks kulude ja tulude kõikumistega arvestamiseks. |
| Yleissääntönä on, että tämän raja-arvon ylittävät korvaukset on perittävä takaisin viipymättä. | Seda piirmäära ületav ülemäärane hüvitis tuleb reeglina viivitamata sisse nõuda. |
| Yleisradioyhtiöiden voidaan poikkeuksellisesti sallia pitävän itsellään korvaukset, joiden osuus julkisen palvelutehtävän vuotuisista budjetoiduista kustannuksista on yli 10 prosenttia, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. | Avalik-õiguslikel ringhäälinguorganisatsioonidel võib erandina ja ainult nõuetekohaselt põhjendatud juhtudel lubada säilitada summat, mis on suurem kui 10 % nende avaliku teenuse ülesande eelarvelistest aastakuludest. |
| Tämä on hyväksyttävää ainoastaan sillä edellytyksellä, että liian suuri korvaus on etukäteen sitovasti osoitettu kertaluonteisiin huomattaviin kuluihin, jotka ovat tarpeen julkisen palvelun tehtävän suorittamiseksi [47]. | See on lubatud ainult siis, kui ülemäärane hüvitis on varem eriotstarbelisena ja siduval viisil kindlaks määratud avaliku teenuse ülesande täitmiseks vajalike suurte ühekordsete kulutuste jaoks [47]. |
| Tällaisen selkeästi tiettyihin kuluihin osoitetun liian suuren korvauksen käytön pitäisi olla myös ajallisesti rajoitettua käyttötarkoituksen mukaan. | Kõnealuste kindlaksmääratud ülemääraste hüvitiste kasutamine peaks sõltuvalt nende otstarbest olema ajaliselt selgelt piiritletud. |
| Jotta valvontaviranomainen voi hoitaa tehtävänsä, EFTA-valtioiden on vahvistettava edellytykset, joiden täyttyessä yleisradioyhtiöt voivat käyttää edellä mainittua liian suurta korvausta. | Selleks et järelevalveamet saaks täita oma kohustusi, sätestavad EFTA riigid tingimused, mille alusel avalik-õiguslikud ringhäälinguorganisatsioonid võivad kõnealuseid ülemääraseid hüvitisi kasutada. |
| Edellä mainittu liian suuri korvaus on käytettävä vain julkisen palvelun toimintojen rahoittamiseen. | Eespool nimetatud ülemääraseid hüvitisi kasutatakse ainult avaliku teenuse osutamisega seotud tegevuse rahastamiseks. |
| Kaupallisten toimintojen ristikkäistuet eivät ole perusteltuja, ja ne katsotaan yhteismarkkinoille soveltumattomiksi valtiontuiksi. | Äritegevuse ristsubsideerimine ei ole põhjendatud ning kujutab endast ühisturuga kokkusobimatut riigiabi. |
| Rahoitusvalvontajärjestelyt | Finantsjärelevalve mehhanismid |
| EFTA-valtioiden on otettava käyttöön edellä olevan 72–76 kohdan määräysten mukaiset tarkoituksenmukaiset järjestelyt, joilla varmistetaan, että korvaukset eivät ole liian suuria. | EFTA riigid näevad kooskõlas punktidega 72–76 ette asjakohased mehhanismid,mis tagavad, et ülemäärast hüvitamist ei toimu. |
| EFTA-valtioiden on varmistettava julkisten varojen käytön säännöllinen ja tehokas valvonta, jolla estetään ristikkäistuet ja liian suuret korvaukset sekä tarkkaillaan ”julkisen palvelun rahaston” määrää ja sen käyttöä. | Nad tagavad riikliku rahastamise kasutamise korrapärase ja tõhusa kontrolli, et ennetada ülemäärast hüvitamist ja ristsubsideerimist ning kontrollida avaliku teenuse reservide suurust ja kasutamist. |
| EFTA-valtioiden toimivaltaan kuuluu kansallisen yleisradiojärjestelmänsä kannalta sopivimman ja tehokkaimman valvontajärjestelyn valitseminen. Niiden on myös yhteensovitettava kyseinen järjestely käytössä oleviin muihin valvontajärjestelyihin, joilla seurataan julkisen palvelun tehtävän suorittamista. | EFTA riigi pädevuses on valida oma ringhäälingusüsteemis kõige asjakohasemad ja tõhusamad kontrollimehhanismid, võttes arvesse ka vajadust tagada sidusus olemasolevate mehhanismidega, mida kasutatakse avaliku teenuse osutamise järelevalve korraldamisel. |
| Tällaisten valvontajärjestelyjen tehokkuus edellyttänee, että niiden säännöllisestä toteuttamisesta vastaavat (mieluiten vuosittain) julkisesta yleisradioyhtiöstä riippumattomat ulkopuoliset tahot. | Kõnealused kontrollimehhanismid tunduvad olevat tulemuslikud vaid siis, kui neid rakendab avalik-õiguslikust ringhäälinguorganisatsioonist sõltumatu väline asutus korrapäraselt, soovitatavalt igal aastal. |
| EFTA-valtioiden on varmistettava, että käytettävissä on tehokkaita toimenpiteitä, joilla voidaan periä takaisin ristikkäistuet ja liian suuret korvaukset, jotka ylittävät 6.5 jakson määräysten mukaisen määrän. | EFTA riigid peavad veenduma selles, et on võimalik võtta tulemuslikke meetmeid jao 6.5 tingimusi ületavate ülemääraste hüvitiste ja ristsubsiidiumide sissenõudmiseks. |
| Julkisten yleisradioyhtiöiden taloudellista asemaa olisi tarkasteltava perusteellisesti aina EFTA-valtion kansallisen yleisradiojärjestelmän mukaisen rahoitusjakson lopussa tai, jos rahoitusjaksoa ei käytetä, sellaisen jakson lopussa, jonka kesto saisi yleensä olla enintään neljä vuotta. | Avalik-õiguslike ringhäälinguorganisatsioonide rahaline olukord tuleks vastavalt EFTA riikide ringhäälingusüsteemidele põhjalikult läbi vaadata iga rahastamisperioodi lõpus või selle puudumisel sellise ajavahemiku lõpus, mis ei ole üldjuhul pikem kui neli aastat. |
| Julkisen yleisradioyhtiön hallussa rahoitusjakson tai edellä tarkoitetun vastaavan jakson lopussa mahdollisesti oleva ”julkisen palvelun rahasto” otetaan huomioon laskettaessa seuraavan jakson rahoitustarpeita. | Rahastamisperioodi või eespool nimetatud samaväärse perioodi lõpus kasutamata jäänud mis tahes avaliku teenuse reservi võetakse arvesse avalik-õigusliku ringhäälinguorganisatsiooni järgmise ajavahemiku rahaliste vajaduste arvutamisel. |
| Jos yleisradioyhtiön ”julkisen palvelun rahaston” osuus vuotuisista julkisen palvelun kustannuksista on toistuvasti yli 10 prosenttia, EFTA-valtioiden on tarkasteltava, vastaako rahoituksen määrä yleisradioyhtiön todellisia rahoitustarpeita. | Juhul kui avaliku teenuse reserv ületab korduvalt 10 % avalik-õigusliku teenuse osutamise aastakuludest, peavad EFTA riigid üle vaatama, kas rahastamistase on kohandatud avalik-õigusliku ringhäälinguorganisatsiooni tegelikele finantsvajadustele. |
| Julkisten yleisradiopalvelujen monipuolistaminen | Avalik-õiguslike ringhäälinguteenuste mitmekesistamine |
| Audiovisuaalialan markkinoilla on tapahtunut viime vuosina huomattavia muutoksia, joiden seurauksena yleisradiolähetystarjontaa ollaan parhaillaan kehittämässä ja monipuolistamassa. | Viimastel aastatel on audiovisuaalturud oluliselt muutunud ning see on viinud pakutava ringhäälinguteenuse arengu ja mitmekesistumiseni. |
| Tämä on nostanut esiin uusia kysymyksiä valtiontukisääntöjen soveltamisesta audiovisuaalisiin palveluihin, jotka ulottuvat perinteistä yleisradiotoimintaa laajemmalle. | See on tekitanud uusi küsimusi riigiabieeskirjade kohaldamise kohtaselliste audiovisuaalteenuste suhtes, mis ületavad ringhäälingutegevust selle tavatähenduses. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että yleisradioyhtiöiden olisi voitava käyttää yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla digitalisoinnin ja jakelukanavien monipuolistumisen tarjoamia mahdollisuuksia teknologioihin sitoutumattomalta pohjalta. | Selles suhtes on järelevalveamet seisukohal, et avalik-õiguslikud ringhäälinguorganisatsioonid peaksid suutma kasutada ühiskonna heaks ära võimalusi, mis tulenevad digiteerimisest ning tehnoloogiliselt neutraalsete edastusplatvormide mitmekesistamisest. |
| Jotta yleisradioyhtiöiden keskeinen asema voidaan taata uudessa digitaalisessa toimintaympäristössä, ne voivat käyttää valtiontukea tarjotakseen audiovisuaalisia palveluja sekä suuren yleisön että erikoisalojen tarpeisiin suunnattujen uusien jakelukanavien kautta edellyttäen, että ne vastaavat samoihin demokraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin kyseisessä yhteiskunnassa eivätkä aiheuta markkinoilla suhteettomia vaikutuksia, jotka eivät ole tarpeen julkisen palvelun tehtävän täyttämiseksi. | Selleks et tagada avalik-õiguslike ringhäälinguorganisatsioonide põhiroll uues digitaalses keskkonnas, võivad avalik-õiguslikud ringhäälinguorganisatsioonid kasutada riigiabi audiovisuaalteenuste pakkumiseks uute edastusplatvormide kaudu, pakkudes nii programme üldisele publikule kui ka erihuviprogramme, tingimusel et need on suunatud samadele demokraatlikele, sotsiaalsetele ja kultuurilistele vajadustele kõnealuses ühiskonnas ega tekita ebaproportsionaalset turumõju, mis ei ole vajalik avaliku teenuse osutamiseks. |
| Samalla kun radio- ja televisiolähetysten markkinat kehittyvät nopeasti, myös yleisradioyhtiöiden liiketoimintamallit ovat muutosten kourissa. | Koos ringhäälinguturu kiire arenguga muutuvad ka ringhäälinguorganisatsioonide ärimudelid. |
| Julkisen palvelun tehtäväänsä hoitaessaan yleisradioyhtiöt hyödyntävät yhäuseammin uusia rahoituslähteitä, kuten online-mainontaa tai maksullisten palvelujen tarjoamista (esimerkiksi maksullinen arkistojen käyttö, kertamaksuihin perustuvat erikoisalojen TV-kanavat, mobiilipalvelujen käyttö kiinteällä maksulla, nauhoitettujen TV-ohjelmien maksullinen katselu ja maksullinen online-sisällön lataaminen). | Ringhäälinguorganisatsioonid kasutavad avaliku teenuse osutamise osana järjest enam uusi rahastamisallikaid, näiteks sidusa reklaami või tasuliste teenuste osutamist (nt tasuline juurdepääs arhiividele, tasulised erihuvitelekanalid, juurdepääs mobiilsetele teenustele ühekordse tasu eest, hilisema edastusega tasuline juurdepääs telesaadetele, tasustatavad sidusa sisu allalaadimised jne). |
| Maksullisista palveluista saatava korvaus voi liittyä esimerkiksi yleisradioyhtiöiden maksamiin verkon jakelupalkkioihin tai tekijänoikeuskorvauksiin (esimerkiksi silloin kun mobiilikanavilla tarjottavista palveluista on maksettava mobiilijakelupalkkio). | Tasuliste teenuste puhul võib tasustamiselement olla seotud näiteks ringhäälinguorganisatsioonide võrguteenusetasu või autoriõiguse tasude maksmisega (näiteks kui mobiiliplatvormide kaudu edastatakse teenuseid mobiiltelefoniteenuse tasu eest). |
| Vaikka julkiset yleisradiopalvelut ovat perinteisesti olleet maksuttomia palveluja, valvontaviranomainen katsoo, että niistä maksettava suora korvaus ei välttämättä merkitse sitä, että ne olisivat selkeästi ristiriidassa julkisen palvelun tehtävän käsitteen kanssa, vaikka korvauksen maksamisella voikin olla vaikutusta katsojien mahdollisuuksiin hyödyntää kyseisiä palveluja [48], kunhan maksullisuus ei vaaranna julkisen palvelun erityisluonnetta, joka perustuu kansalaisten sosiaalisia, demokraattisia ja kulttuurisia tarpeita vastaavan palvelun tarjoamiseen ja joka erottaa julkiset palvelut puhtaasti kaupallisesta toiminnasta [49]. | Ehkki avalik-õiguslikud ringhäälinguteenused on olnud traditsiooniliselt tasuta levitatavad, on järelevalveamet seisukohal, et otsese tasu võtmine selliste teenuste eest – ehkki see mõjutab kättesaadavust vaatajaile [48]– ei tähenda tingimata, et kõnealused teenused jääksid ilmselgelt avaliku teenuse osutamise raamest välja juhul, kui tasulised teenused ei muuda avaliku teenuse eripära kodanike sotsiaalsete, demokraatlike ja kultuuriliste vajaduste teenimisel, mis eristab avalikku teenust puhtalt äritegevusest [49]. |
