| Source | Target | | Maksettava korvaus on yksi osatekijä analysoitaessa tällaisten palvelujen yhteensopivuutta julkisen palvelun tehtävän kanssa, koska korvaus voi vaikuttaa palvelun yleiseen saatavuuteen ja kokonaissisältöön sekä palvelun markkinavaikutuksiin. | Tasu võtmine on üks aspekt, mida tuleb arvesse võtta tasuliste teenuste avalike teenuste hulka kuulumise üle otsustamisel, sest see võib mõjutada nii pakutava teenuse universaalsust ja üldist ülesehitust kui ka teenuse mõju turule. |
| Jos maksullisen osuuden sisältävillä palveluilla tyydytetään yhteiskunnan demokraattisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tarpeita eikä haitata suhteettomasti kilpailua tai rajojen yli käytävää kauppaa, EFTA-valtiot voivat antaa julkisille yleisradioyhtiöille mahdollisuuden tarjota kyseisiä palveluja osana julkisen palvelun tehtäväänsä. | Tingimusel et nimetatud tasulised teenused teenivad ühiskonna konkreetseid sotsiaalseid, demokraatlikke ja kultuurilisi vajadusi ega mõjuta seejuures ebaproportsionaalselt konkurentsi ega piiriülest kaubandust, võivad EFTA riigid usaldada avalik-õiguslikele ringhäälinguorganisatsioonidele selliste teenuste osutamise osana avaliku teenuse osutamisest. |
| Kuten edellä todettiin, yleisradioyhtiöille myönnettävää valtiontukea on voitava käyttää audiovisuaalisten palvelujen jakeluun kaikkien kanavien kautta, kunhan ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan aineelliset vaatimukset täyttyvät. | Nagu eespool sätestatud, võib avalik-õiguslikele ringhäälinguorganisatsioonidele antud riigiabi kasutada audiovisuaalteenuste levitamiseks mis tahes platvormide kaudu, tingimusel et EMP lepingu artikli 59 lõike 2 kõik olulised nõuded on täidetud. |
| Tätä varten EFTA-valtioiden on selvitettävä avoimeen julkiseen kuulemiseen perustuvan ennakkoarviointimenettelyn avulla, täyttävätkö yleisradioyhtiöiden suunnittelemat merkittävät uudet audiovisuaaliset palvelut ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan vaatimukset, toisin sanoen vastaavatko ne julkisen yleisradiotoiminnan puitteissa yhteiskunnan demokraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin, kun otetaan asianmukaisesti huomioon niiden potentiaaliset vaikutukset kaupankäyntiin ja kilpailuun markkinoilla. | Selleks peavad liikmesriigid kaaluma, olles eelnevalt läbi viinud avatud konsultatsioonil põhineva hindamise, kas uued olulised audiovisuaalteenused, mida avalik õiguslik ringhäälinguorganisatsioon kavandab, vastavad EMP lepingu artikli 59 lõike 2 nõuetele, s.o kas need teenivad avalik-õigusliku ringhäälingu kontekstis ühiskonna demokraatlikke, sotsiaalseid ja kultuurilisi vajadusi, arvestades samal ajal nende võimaliku mõjuga kauplemistingimustele ja konkurentsile. |
| EFTA-valtioiden vastuualueeseen kuuluu määrittää, millainen palvelu katsotaan ”merkittäväksi uudeksi palveluksi”. Niiden on tällöin otettava huomioon radio- ja televisiolähetysmarkkinoiden ominaispiirteet ja kehitys sekä yleisradioyhtiön nykyinen palveluvalikoima. | „Olulise uue teenuse” tähenduse määrab kindlaks EFTA riik, võttes arvesse ringhäälinguturu tunnusjooni ja arengut, aga ka ringhäälinguorganisatsioonide poolt juba pakutavate teenuste valikut. |
| Palvelun ”uutuus” voi perustua yhtä hyvin sen sisältöön kuin kulutustapoihin [50]. | Teenuse uudsus võib sõltuda muu hulgas nii selle sisust kui ka tarbimise viisist [50]. |
| Palvelun ”merkittävyyttä” arvioitaessa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi sen kehittämisen edellyttämät taloudelliset resurssit ja odotettu vaikutus kysyntään. | Teenuse „olulisuse” puhul võib arvesse võtta näiteks selle väljatöötamiseks vajalikke rahalisi vahendeid ning oodatavat mõju nõudlusele. |
| Käytössä oleviin palveluihin tehdyt merkittävät muutokset arvioidaan samalla tavoin kuin merkittävät uudet palvelut. | Olulisi muudatusi olemasolevates teenustes hinnatakse samamoodi kui olulisi uusi teenuseid. |
| EFTA-valtioilla on toimivalta valita tarkoituksenmukaisin mekanismi, jolla varmistetaan audiovisuaalisten palvelujen yhdenmukaisuus ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan aineellisten edellytysten kanssa, kun otetaan huomioon niiden kansallisten radio- ja televisiolähetysjärjestelmien erityispiirteet ja tarve varmistaa julkisten yleisradioyhtiöiden toimituksellinen riippumattomuus. | EFTA riigi pädevuses on valida kõige asjakohasem vahend, et tagada audiovisuaalteenuste kooskõla EMP lepingu artikli 59 lõike 2 oluliste tingimustega, võttes arvesse oma ringhäälingusüsteemide eripära ja vajadust kaitsta avalik-õiguslike ringhäälinguorganisatsioonide toimetuslikku sõltumatust. |
| Läpinäkyvyyden vuoksi ja jotta sidosryhmät voivat hankkia kaikki perustellun päätöksen edellyttämät tiedot, niille on annettava tilaisuus esittää näkemyksensä merkittävästä uudesta palvelusta julkisen kuulemisen kautta. | Selleks et tagada läbipaistvus ja saada tasakaalustatud otsuse jaoks kogu vajalik asjakohane teave, on huvitatud sidusrühmadel võimalus esitada oma seisukoht kavandatud oluliste uute teenuste kohta avaliku konsultatsiooni raames. |
| Kuulemiskierroksen tulokset, niiden arviointi ja päätöksen perustelut on julkistettava. | Teave konsultatsiooni tulemuse, selle kohta antud hinnangu ja ka otsuse tegemise aluse kohta tehakse avalikkusele kättesaadavaks. |
| Jotta voidaan varmistaa, että merkittävien uusien audiovisuaalisten palvelujen julkinen rahoittaminen ei vääristä kilpailua ja kauppaa yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, EFTA-valtioiden on arvioitava julkisen kuulemisen tulosten perusteella uuden palvelun kokonaisvaikutusta markkinoihin selvittämällä, miten markkinat toimisivat uuden suunnitellun palvelun kanssa ja ilman sitä. | Tagamaks et oluliste uute audiovisuaalteenuste riiklik rahastamine ei moonutaks kaubandust ja konkurentsi määral, mis oleks vastuolus ühiste huvidega, peavad EFTA riigid hindama avaliku konsultatsiooni tulemuste alusel uue teenuse üldist turumõju, võrreldes olukorda kavandatava uue teenusega ja ilma selleta. |
| Markkinavaikutuksen arvioinnin kannalta merkityksellisiä seikkoja ovat esimerkiksi vastaavien tai korvattavissa olevien tarjontojen olemassaolo, kilpailu toimituksellisesta sisällöstä, markkinarakenne, julkisen yleisradioyhtiön markkina-asema, kilpailuaste ja potentiaaliset vaikutukset yksityisten toimijoiden aloitteisiin. | Turumõju hindamisel kuuluvad asjaomaste aspektide hulka näiteks samalaadsete või asendatavate pakkumiste olemasolu, konkurents toimetamise alal, turu ülesehitus, avalik-õigusliku ringhäälinguorganisatsiooni turupositsioon, konkurentsi tase ja võimalik mõju eraalgatustele. |
| Markkinavaikutusta arvioitaessa on myös otettava huomioon kyseisten palvelujen merkitys yhteiskunnalle. | Seda mõju tuleks tasakaalustada nende teenuste väärtusega ühiskonna jaoks. |
| Jos audiovisuaalisiin palveluihin myönnettävän julkisen rahoituksen markkinavaikutukset ovat pääasiassa kielteisiä, rahoituksen voidaan katsoa olevan oikeassa suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin vain silloin, kun se tuottaa lisäarvoa yhteiskunnan sosiaalisten, demokraattisten ja kulttuuristen tarpeiden palvelemisen kannalta [51]. Lisäarvon tuottamista arvioitaessa on otettava huomioon myös koko julkinen palvelutarjonta. | Peamiselt negatiivse turumõju korral on audiovisuaalteenuste riigipoolne rahastamine asjakohane vaid juhul, kui sellel on selge lisaväärtus ühiskonna sotsiaalsete, demokraatlike ja kultuuriliste vajaduste teenimise kujul, [51]arvestades üldist olemasolevat avaliku teenuse pakkumist. |
| Tällainen arvio on objektiivinen vain silloin, kun se teetetään taholla, joka on tosiasiallisesti riippumaton yleisradioyhtiön johdosta, myös sen jäsenten nimittämisen ja erottamisen osalta, ja jolla on riittävät valmiudet ja resurssit tehtäviensä hoitamiseen. | Selline hindamine oleks objektiivne vaid juhul, kui selle viib läbi asutus, mis on täielikult sõltumatu avalik-õigusliku ringhäälinguorganisatsiooni juhtimisest, sealhulgas selle liikmete määramine ja vabastamine, ningmillel on oma ülesannete täitmiseks vajalik suutlikkus ja vahendid. |
| EFTA-valtioiden on voitava suunnitella menettely, joka on oikeassa suhteessa markkinoiden kokoon ja yleisradioyhtiön markkina-asemaan. | EFTA riigid peaksid suutma töötada välja turu suuruse ja avalik-õigusliku ringhäälinguorganisatsiooni turupositsiooniga proportsionaalse menetluse. |
| Edellä esitetyt näkökohdat eivät saa estää yleisradioyhtiöitä testaamasta innovatiivisia uusia palveluja esimerkiksi ajan ja kohdeyleisön suhteen rajatuilla pilottihankkeilla kerätäkseen tietoja suunnitellun palvelun toteuttamiskelpoisuudesta ja lisäarvosta. Testivaiheessa ei kuitenkaan saa ottaa käyttöön täysin valmista uutta merkittävää audiovisuaalista palvelua. | Eespool toodud kaalutlused ei takista avalik-õiguslikul ringhäälinguorganisatsioonil katsetada uusi innovaatilisi teenuseid (nt katseprojektide kujul) piiratud ulatuses (nt aja ja vaatajaskonna mõttes) ning eesmärgiga koguda teavet kavandatud teenuse teostatavuse ja lisaväärtuse kohta, tingimusel et katsefaas ei lõpe olulise uue audiovisuaalse teenuse täieliku kasutuselevõtuga. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että edellä kuvaillulla kansallisen tason arviolla varmistetaan osaltaan ETA:n valtiontukisääntöjen noudattaminen. | Järelevalveamet on seisukohal, et eespool nimetatud hindamine riiklikul tasandil aitab tagada EMP riigiabi eeskirjade järgimise. |
| Tästä huolimatta valvontaviranomaisen ja komission toimivaltaan luonnollisesti kuuluu sen varmistaminen, että EFTA-valtiot noudattavat ETA-sopimuksen määräyksiä. Lisäksi ne voivat tarpeen vaatiessa toteuttaa toimia joko omasta aloitteestaan tai kantelujen perusteella. | See ei mõjuta järelevalveameti ja komisjoni pädevust kontrollida, et EFTA riigid järgiksid asutamislepingu sätteid, ning tema õigust tegutseda vajaduse korral ka kaebuste alusel või omal algatusel. |
| Suhteellisuus ja markkinakäyttäytyminen | Proportsionaalsus ja turukäitumine |
| ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaan yleisradioyhtiöt eivät saa harjoittaa toimintaa, joka vääristää kilpailua kohtuuttomasti, jos kyseiset kilpailunvääristymät eivät ole välttämättömiä julkisen palvelun tehtävän hoitamisen kannalta. | Avalik-õiguslikud ringhäälinguorganisatsioonid ei tohi vastavalt EMP lepingu artikli 59 lõikele 2 teha midagi, mis ei ole vajalik neile pandud avaliku teenuse pakkumise ülesande täitmiseks ja mis tooks kaasa ebaproportsionaalseid konkurentsimoonutusi. |
| Esimerkiksi suosituimman ohjelmasisällön hankinta osana yleisradioyhtiöiden yleistä julkisen palvelun tehtävää katsotaan yleensä oikeutetuksi. | Näiteks peetakse üldiselt seaduslikuks kvaliteetsisu omandamist osana avalik-õiguslike ringhäälinguorganisatsioonide üldisest avaliku teenuse ülesandest. |
| Markkinat voisivat kuitenkin vääristyä kohtuuttomasti siinä tapauksessa, että julkiset yleisradioyhtiöt säilyttävät suosituimpaan ohjelmasisältöön liittyviä yksinoikeuksia käyttämättöminä eivätkä tarjoudu myöntämään alilisenssejä läpinäkyvästi ja oikea-aikaisesti. | Sellegipoolest tekiksid ebaproportsionaalsed turumoonutused, juhul kui avalik-õiguslikud ringhäälinguorganisatsioonid säilitaksid kvaliteetsisu edastamise ainuõigused, ilma neid läbipaistval viisil ja õigeaegselt edasi litsentsimata. |
| Valvontaviranomainen kehottaa sen vuoksi EFTA-valtioita varmistamaan, että yleisradioyhtiöt noudattavat suhteellisuusperiaatetta myös keskeisen sisällön hankinnassa, ja antamaan säännöt, joiden mukaisesti julkiset yleisradioyhtiöt myöntävät alilisenssejä keskeistä sisältöä koskeviin käyttämättömiin yksinoikeuksiin. | Seetõttu kutsub järelevalveamet EFTA riike üles tagama, et avalik-õiguslikud ringhäälinguorganisatsioonid järgiksid proportsionaalsuse põhimõtet ka kvaliteetsisu edastamise õiguste omandamisel, ja kehtestama avalik-õiguslikele ringhäälinguorganisatsioonidele eeskirjad kasutamata kvaliteetsisu edastamise ainuõiguste edasi litsentsimiseks. |
| Julkisten yleisradioyhtiöiden on noudatettava markkinatalouden periaatteita harjoittaessaan kaupallista toimintaa ja toimittava markkinaehtoisesti suhteessa tytäryhtiöihinsä, jos ne toimivat kaupallisten tytäryhtiöiden kautta. | Avalik-õiguslikud ringhäälinguorganisatsioonid peavad oma äritegevuses järgima turupõhimõtteid ja tegutsedes tütarettevõtjate kaudu säilitama suhetes tütarettevõtjatega poolte sõltumatuse põhimõtte. |
| EFTA-valtioiden on varmistettava, että julkiset yleisradioyhtiöt toimivat markkinaehtoisesti, tekevät kaupalliset investointinsa markkinataloudessa toimivan sijoittajan periaatteiden mukaisesti eivätkä sovella kilpailun vastaisia käytänteitä suhteessa kilpailijoihinsa saamansa julkisen rahoituksen turvin. | EFTA riigid peavad tagama, et avalik-õiguslikud ringhäälinguorganisatsioonid järgivad poolte sõltumatuse põhimõtet, teevad oma investeeringuid kooskõlas turumajandusliku investori põhimõttega ega osale riigi rahastamise toel konkurentsivastases tegevuses oma konkurentide suhtes. |
| Esimerkiksi alihinnoittelu on kilpailun vastainen käytäntö. | Konkurentsivastase käitumise näitena võib tuua hindade allalöömise. |
| Julkinen yleisradioyhtiö saattaa harkita mainoshintojen tai muiden ei-julkisten toimintojen (kuten kaupallisten maksullisten palvelujen) hintojen alentamista tasolle, jonka voidaan kohtuudella katsoa alittavan markkinaehtoisen tason, supistaakseen kilpailijoiden liikevaihtoa, jos oma alentunut liikevaihto voidaan kattaa julkisista varoista saatavalla korvauksella. | Avalik-õiguslikul ringhäälinguorganisatsioonil võib tekkida soov langetada reklaami või muude avaliku teenuse väliste teenuste (näiteks tasulised äriteenused) hindu alla taseme, mida võib mõistlikult pidada turutingimustega kooskõlas olevaks, et vähendada konkurentide tulu, juhul kui vähenenud tulud katab riiklik hüvitis. |
| Tällaisen toiminnan ei voida katsoa olevan luontainen osa yleisradioyhtiölle annettua julkisen palvelun tehtävää, ja se väistämättä vaikuttaisi Euroopan talousalueen kauppa- ja kilpailuolosuhteisiin sellaisessa laajuudessa, että se olisi yleisen edun vastaista ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan määräyksiä rikkovalla tavalla. | Sellist teguviisi ei saa pidada ringhäälinguorganisatsioonile antud avaliku teenuse ülesande täitmise seisukohalt põhjendatuks ning see mõjutaks igal juhul „kaubandustingimusi ja konkurentsi Euroopa Majanduspiirkonnas sel määral, mis oleks vastuolus üldiste huvidega” ja rikuks seega EMP lepingu artikli 59 lõike 2 sätteid. |
| Erilaisten markkinatilanteiden vuoksi sitä, noudattavatko julkiset yleisradioyhtiöt markkinatalouden periaatteita, ja erityisesti kysymyksiä siitä, polkevatko julkiset yleisradioyhtiöt hintoja kaupallisessa tarjonnassaan tai noudattavatko ne suhteellisuusperiaatetta ohjelmaoikeuksia hankkiessaan [52], on arvioitava tapauskohtaisesti ja ottaen huomioon markkinoiden ja kyseisen palvelun ominaispiirteet. | Pidades silmas riikide turuolukorra erinevusi, hinnatakse iga juhtumi puhul eraldi seda, kas avalik-õiguslikud ringhäälinguorganisatsioonid peavad turupõhimõtetest kinni, ja eelkõige seda, kas nad löövad oma äripakkumisega hindu alla või kas nad järgivad proportsionaalsuse põhimõtet kvaliteetprogrammiõiguste omandamisel, [52]võttes arvesse turu ja asjaomase toote eripära. |
| Valvontaviranomainen katsoo, että sen varmistaminen, että julkiset yleisradioyhtiöt noudattavat markkinatalouden periaatteita, on ensisijaisesti kansallisten viranomaisten tehtävä. | Järelevalveamet leiab, et ennekõike peavad just riiklikud ametiasutused tagama, et avalik-õiguslikud ringhäälinguorganisatsioonid järgiksid turupõhimõtteid. |
| EFTA-valtioiden on otettava tätä varten käyttöön tarkoituksenmukaiset järjestelyt, joiden avulla mahdolliset kantelut voidaan arvioida tehokkaasti kansallisella tasolla. | Selleks peavad EFTA riikidel olema asjakohased mehhanismid, mis võimaldavad kõiki võimalikke kaebusi tõhusaltriigi tasandil hinnata. |
| Edellä olevasta kohdasta poiketen valvontaviranomainen voi tarvittaessa toteuttaa toimia ETA-sopimuksen 53, 54, 59 ja 61 artiklan perusteella. | Olenemata eelnevast punktist võib järelevalveamet vajaduse korral võtta meetmeid EMP lepingu artiklite 53, 54, 59 ja 61 alusel. |
| Ajallinen soveltaminen | Ajaline kohaldatavus |
| Tätä lukua sovelletaan ensimmäisestä päivästä, jona valvontaviranomainen hyväksyy sen. | Käesolevat peatükki kohaldatakse alates järgmisest päevast pärast selle vastu võtmist järelevalveameti poolt. |
| Se korvaa valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivojen edellisen luvun, joka koskee valtiontukisääntöjen soveltamista julkiseen yleisradiotoimintaan. | Sellega asendatakse järelevalveameti riigiabisuunistes eelmine peatükk riigiabi eeskirjade kohaldamise kohta avalik-õigusliku ringhäälingu suhtes. |
| Valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavia sääntöjä käsittelevän luvun [53]mukaisesti valvontaviranomainen soveltaa tukeen, josta ei ole ilmoitettu, | Kooskõlas peatükiga kohaldatavate eeskirjade kindlaksmääramise kohta õigusvastase riigiabi hindamiseks [53]kohaldab järelevalveamet teatamata abi suhtes: |
| tätä lukua, jos tuki on myönnetty sen hyväksymisen jälkeen; | käesolevat peatükki, kui abi anti pärast selle vastuvõtmist, ja |
| valtiontukisääntöjen soveltamista julkiseen yleisradiotoimintaan koskevaa edellistä lukua, jonka valvontaviranomainen hyväksyi 23 päivänä huhtikuuta 2004, kaikissa muissa tapauksissa. | eelmist, 23. aprillil 2004 vastu võetud peatükki riigiabi eeskirjade kohaldamise kohta avalik-õigusliku ringhäälingu suhtes kõikide muude juhtumite puhul. |
| Tämä luku vastaa valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan annettua komission tiedonantoa (EUVL C 257, 27.10.2009, s. 1). | Käesolev peatükk on kooskõlas komisjoni teatisega riigiabi eeskirjade kohaldamise kohta avalik-õigusliku ringhäälingu suhtes (ELT C 257, 27.10.2009, lk 1). |
| Hyväksytty päätöksellä N:o 90/04/KOL, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2004, valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 46. kerran lisäämällä uusi luku 24C: Valtiontukisääntöjen soveltaminen julkiseen yleisradiotoimintaan (EUVL L 327, 13.12.2007, s. 21, ja ETA-täydennysosa N:o 59, 13.12.2007, s. 1). | Vastu võetud 23. aprilli 2004. aasta otsusega nr 90/04/COL, millega muudetakse neljakümne kuuendat korda riigiabi käsitlevaid vormilisi ja sisulisi eeskirju, lisades peatüki 24c: riigiabi eeskirjade kohaldamine avalik-õigusliku ringhäälingu suhtes (ELT L 327, 13.12.2007, lk 21 ja sama päeva EMP kaasanne nr 59, lk 1). |
| Asia C-280/2000, Altmark Trans GmbH ja Regierungspräsidium Magdeburg vastaan Nahverkehrsgesellschaft Altmark GmbH (Altmark), Kok. 2003, s. I-7747. | Otsus kohtuasjas C-280/2000, Altmark Trans GmbH ja Regierungspräsidium Magdeburg vs. Nahverkehrsgesellschaft Altmark GmbH (Altmark); EKL 2003, lk I-7747. |
| EUVL L 109, 26.4.2007, s. 44, ja ETA-täydennysosa N:o 20, 26.4.2007, s. 1. Saatavilla myös valvontaviranomaisen verkkosivuilla: http://www.eftasurv.int/?1=1&showLinkID=16997&1=1 | ELT L 109, 26.4.2007, lk 44 ja EMP kaasanne nr 20, 26.4.2007, lk 1, kättesaadav ka järelevalveameti veebilehel http://www.eftasurv.int/?1=1&showLinkID=16997&1=1. |
| ETA:n sekakomitean päätös N:o 91/2006 (EUVL L 289, 19.10.2006, s. 31, ja ETA-täydennysosa N:o 52, 19.10.2006, s. 24), tuli voimaan 8.7.2006. | Ühiskomitee otsus nr 91/2006 (ELT L 289, 19.10.2006, lk 31 ja EMP kaasanne nr 52, 19.10.2006, lk 24, jõustunud 8.7.2006). |
| Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/65/EY, annettu 11 päivänä joulukuuta 2007, televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta (EUVL L 332, 18.12.2007, s. 27). | Euroopa Parlamendi ja nõukogu 11. detsembri 2007. aasta direktiiv 2007/65/EÜ, millega muudetakse nõukogu direktiivi 89/552/EMÜ teleringhäälingutegevust käsitlevate liikmesriikide teatavate õigus- ja haldusnormide koordineerimise kohta (ELT L 332, 18.12.2007, lk 27). |
| Tämä tiedonanto vastaa valtiontukisääntöjen soveltamista julkiseen yleisradiotoimintaan koskevaa edellistä lukua, jonka valvontaviranomainen hyväksyi 23 päivänä huhtikuuta 2004. Ks. edellä oleva alaviite 2. | Kõnealune teatis on kooskõlas eelmise peatükiga riigiabi eeskirjade kohaldamise kohta avalik-õigusliku ringhäälingu suhtes, mille järelevalveamet võttis vastu 23. aprillil 2004, vt eespool joonealune märkus nr 2. |
| Tässä luvussa yleisradiotoiminnan alan ’audiovisuaalisella palvelulla / audiovisuaalisilla palveluilla’ tarkoitetaan äänisisällön ja/tai audiovisuaalisen sisällön ja muiden niihin liittyvien palvelujen (esimerkiksi tekstipohjaisten online-tietopalvelujen) lineaarista ja/tai ei-lineaarista jakelua. | Käesolevas peatükis hõlmab audiovisuaalteenuste mõiste audio- ja/või audiovisuaalse sisu ja muude seotud teenuste (nt tekstipõhised sidusad teabeteenused) lineaarset ja/või mittelineaarset edastamist. |
| ’Audiovisuaalisten palvelujen’ käsite on pidettävä erillään suppeammasta ’audiovisuaalisen mediapalvelun’ käsitteestä, joka määritellään direktiivin 2007/65/EY (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) 1 artiklan a alakohdassa. | Selliselt määratletud audiovisuaalteenus(t)e mõistet tuleks eristada kitsamast audiovisuaalmeedia teenus(t)e mõistest, nagu see on määratletud direktiivi 2007/65/EÜ (audiovisuaalmeedia teenuste direktiivi) artikli 1 punktis a. |
| Asia C-260/89, ERT, Kok. 1991, s. I-2925. | Otsus kohtuasjas C-260/89, ERT, EKL 1991, lk I-2925. |
| Tässä luvussa ilmaisun ’julkinen palvelu’ on katsottava tarkoittavan ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan ilmaisua ’yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut’. | Käesolevas peatükis osutab termin „avalik teenus” EMP lepingus artikli 59 lõikes 2 osutatud terminile „üldist majandushuvi pakkuv teenus”. |
| Julkisesta yleisradiotoiminnasta annettu päätöslauselma sisällytettiin ETA-sopimukseen säädöksenä, jonka sopimuspuolet ottavat huomioon päätöksellä N:o 118/1999 (EYVL L 325, 21.12.2000, s. 33, ja ETA-täydennysosa N:o 60, 21.12.2000, s. 423 (Islanti) ja s. 424 (Norja)) ja joka tuli voimaan 1.10.1999. | Resolutsioon avalik-õigusliku ringhäälingu kohta inkorporeeriti EMP lepingusse õigusaktina, mida lepinguosalised võtavad arvesse EMP Ühiskomitee otsusega nr 118/1999 (EÜT L 325, 21.12.2000, lk 33 ja EMP kaasanne nr 60, 21.12.2000, lk 423 (islandikeelne) ja lk 424 (norrakeelne)), jõustunud 1.10.1999. |
| Kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn Unescon yleissopimuksen 6 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan h alakohta. | UNESCO kultuuri väljendusvormide mitmekesisuse kaitse ja edendamise konventsiooni artikli 6 lõige 1 ja lõike 2 punkt h. |
| Ministerikomitean suositus CM/Rec(2007)2 jäsenvaltioille viestinnän moniarvoisuudesta ja mediasisällön monimuotoisuudesta, annettu ministerineuvoston 985. kokouksessa 31.1.2007. | Ministrite komitee soovitus CM/Rec(2007)2 liikmesriikidele meediakanalite paljususe ja meediasisu mitmekesisuse kohta, vastu võetud 31. jaanuaril 2007 ministrite asetäitjate 985. kohtumisel |
| Ministerikomitean suositus CM/Rec(2007)3 jäsenvaltioille julkisten tiedotusvälineiden tehtävästä tietoyhteiskunnassa, annettu ministerineuvoston 985. kokouksessa 31.1.2007. | Ministrite komitee soovitus CM/Rec(2007)3 liikmesriikidele avalik-õigusliku meedia ülesannete kohta infoühiskonnas, vastu võetud 31. jaanuaril 2007 ministrite asetäitjate 985. kohtumisel. |
| Esimerkiksi EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 180/09/KOL, tehty 31 päivänä maaliskuuta 2009, tukiohjelmista audiovisuaalisille teoksille, käsikirjoitusten kehittämiselle ja koulutustoimille (EUVL C 236, 1.10.2009, s. 5, ja ETA-täydennysosa N:o 51, 1.10.2009, s. 17). | Näiteks EFTA järelevalveameti 31. märtsi 2009. aasta otsus nr 180/09/COL abikavade kohta audiovisuaalsele toodangule, stsenaariumide arendusele ja haridusmeetmetele (ELT C 236, 1.10.2009, lk 5 ja EMP kaasanne nr 51, 1.10.2009, lk 17). |
| Ks. myös valvontaviranomaisen valtiotuen suuntaviivoissa oleva elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävää valtiontukea koskeva luku, joka on hyväksytty 17 päivänä joulukuuta 2008 tehdyllä EFTAn valvontaviranomaisen päätöksellä N:o 788/08/KOL valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 67. kerran muuttamalla viite- ja diskonttokorkoja ja takauksina myönnettyjä valtiontukia koskevia lukuja sekä lisäämällä sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman valtiontuen takaisinperintää, elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävää valtiontukea ja rautatieyrityksille myönnettävää valtiontukea koskevat uudet luvut. Tämä vielä julkaisematon suuntaviivojen ajantasaistettu versio on saatavilla valvontaviranomaisen verkkosivuilla: http://www.eftasurv.int/?1=1&showLinkID=15643&1=1 | Vt ka järelevalveameti riigiabisuuniste peatükk kinematograafiateoste ja muude audiovisuaalteoste riigiabieeskirjade kohta, vastu võetud EFTA järelevalveameti 17. detsembri 2008. aasta otsusega nr 788/08/COL, millega muudetakse kuuekümne seitsmendat korda riigiabi käsitlevaid menetlus- ja sisulisi eeskirju, muutes peatükke viite- ja diskontomäärade ning garantiidena antava riigiabi kohta ning lisades uue peatüki ebaseadusliku ja ühisturuga kokkusobimatu abi tagasinõudmise, kinematograafilistele ja muudele audiovisuaalsetele teostele riigiabi andmise ning raudtee-ettevõtjatele antava riigiabi kohta; seni avaldamata, kättesaadav järelevalveameti veebilehel http://www.eftasurv.int/?1=1&showLinkID=15643&1=1. |
| ETA:n sekakomitean päätös N:o 55/2007 (EUVL L 266, 11.10.2007, s. 15, ja ETA-täydennysosa N:o 48, 11.10.2007, s. 12), tuli voimaan 9.6.2007. | ELT L 318, 17.11.2006, lk 17. |
| EUVL L 318, 17.11.2006, s. 17. | Ühiskomitee otsus nr 55/2007 (ELT L 266, 11.10.2007, lk 15 ja EMP kaasanne nr 48, 11.10.2007, lk 12), jõustunud 9.6.2007. |
| Päätöksen 2005/842/EY 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan sitä sovelletaan valtiontukeen, joka myönnetään seuraavassa muodossa: ”korvaukset julkisista palveluista sellaisille yrityksille, joiden kaikkien toimintojen yhteenlaskettu keskimääräinen vuosiliikevaihto ennen veroja kahdelta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen toimeksiantamista edeltäneeltä tilikaudelta on alle 100 miljoonaa euroa ja joiden kyseisistä palveluista vuosittain saaman korvauksen määrä on alle 30 miljoonaa euroa”. | Komisjoni otsuse nr 2005/842/EÜ artikli 2 lõike 1 punkti a kohaselt kehtib see riigiabi suhtes, mida antakse järgmisel kujul: „avalike teenuste eest makstavad hüvitised, mida makstakse ettevõtetele, kelle keskmine aastakäive enne maksustamist (kõigi tegevusalade kohta kokku) oli kahel üldist majandushuvi pakkuvate teenuste osutamisele eelnenud majandusaastal alla 100 miljoni euro ja kellele kõnealuse teenuse eest makstava hüvitise suurus jääb alla 30 miljoni euro aastas”. |
