Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Yhdistetyt asiat T-309/04, T-317/04, T-329/04 ja T-336/04, TV2/Tanska v. komissio (TV2), Kok. 2008, II-2935, 156 kohta.Otsus liidetud kohtuasjades T-309/04, T-317/04, T-329/04 ja T-336/04, TV2/Danmark vs. komisjon (edaspidi „TV2”), EKL 2008, lk II-2935, punkt 156.
Lupamaksujen luokittelua valtion varoiksi käsitellään edellä mainitussa asiassa TV2 annetun tuomion 158 ja 159 kohdassa.Litsentsitasu rahastamise riigivahenditeks lugemise kohta vt otsus eespool nimetatud TV2 kohtuasjas, punktid 158–159.
Asiat C-730/79, Philip Morris Holland v. komissio, Kok. 1980, s. 2671, 11 kohta; C-303/88, Italia v. komissio, Kok. 1991, s. I-1433, 27 kohta; C-156/98, Saksa v. komissio, Kok. 2000, s. I-6857, 33 kohta.Otsus kohtuasjas C-730/79, Philip Morris Holland vs. komisjon, EKL 1980, lk 2671, punkt 11; otsus kohtuasjas C-303/88, Itaalia vs. komisjon, EKL 1991, lk I-1433, punkt 27; otsus kohtuasjas C-156/98, Saksamaa vs. komisjon, EKL 2000, lk I-6857, punkt 33.
C-44/93, Namur-Les Assurances du Crédit SA v. Office National du Ducroire ja Belgia, Kok. 1994, s. I-3829.Otsus kohtuasjas C-44/93, Namur-Les Assurances du Crédit SA vs. Office National du Ducroire ja Belgia, EKL 1994, lk I-3829.
Ks. esimerkiksi komission päätökset seuraavissa asioissa: E 8/06, valtion rahoitus Flanderin julkiselle yleisradioyhtiölle VRT:lle (EUVL C 143, 10.6.2008, s. 7); E 4/05, valtiontukena myönnetty rahoitus RTE:lle ja TNAG:lle (TG4) (EUVL C 121, 17.5.2008, s. 5); E 9/05, lisenssimaksut RAI-yhtiölle (EUVL C 235, 23.9.2005, s. 3); E 10/2005, lisenssimaksut France 2 ja 3 -kanaville (EUVL C 240, 30.9.2005, s. 20); E 8/05, Espanjan kansallinen yleisradioyhtiö RTVE (EUVL C 239, 4.10.2006, s. 17); C 2/04, Alankomaiden julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden tapauskohtainen rahoitus (EUVL L 49, 22.2.2008, s. 1); C 60/99, komission päätös, tehty 10 päivänä joulukuuta 2003, valtiontuesta, jonka Ranska on toteuttanut France 2:n ja France 3:n hyväksi (EUVL L 361, 8.12.2004, s. 21); C 62/99, komission päätös, tehty 15 päivänä lokakuuta 2003, toimenpiteistä, jotka Italia on toteuttanut RAI SpA:n hyväksi (EUVL L 119, 23.4.2004, s. 1); NN 88/98, ympärivuorokautisen mainoksettoman uutiskanavan rahoittaminen BBC:n lupamaksuilla (EYVL C 78, 18.3.2000, s. 6), ja NN 70/98, valtiontuki julkisille tv-kanaville (Kinderkanal ja Phoenix) (EYVL C 238, 21.8.1999, s. 3).Vt näiteks komisjoni otsused järgmiste juhtumite kohta: E 8/06, riigiabi flaami avalik-õiguslikule ringhäälinguorganisatsioonile VRT (ELT C 143, 10.6.2008, lk 7); E 4/05, riigiabi RTE ja TNAG (TG4) rahastamiseks (ELT C 121, 17.5.2008, lk 5); E 9/05, litsentsitasude toetus RAI-le (ELT C 235, 23.9.2005, lk 3); E 10/05, litsentsitasude toetus France 2-le ja France 3-le (ELT C 240, 30.9.2005, lk 20); E 8/05, Hispaania riiklik avalik-õiguslik ringhäälinguorganisatsioon RTVE (ELT C 239, 4.10.2006, lk 17); C 2/04, Madalmaade avalik-õiguslike ringhäälinguorganisatsioonide ajutine rahastamine (ELT L 49, 22.2.2008, lk 1); C 60/99, komisjoni otsus 2004/838/EÜ, 10. detsember 2003, Prantsusmaa poolt France 2-le ja France 3-le antud riigiabi kohta (ELT L 361, 8.12.2004, lk 21); C 62/99, komisjoni otsus 2004/339/EÜ, 15. oktoober 2003, Itaalia RAI SpA-le kohaldatud meetmete kohta (ELT L 119, 23.4.2004, lk 1); abi NN 88/98, 24-tunnise reklaamivaba uudistekanali rahastamine BBC litsentsitasust (EÜT C 78, 18.3.2000, lk 6); abi NN 70/98, riigiabi avalik-õigusliku ringhäälingu kanalitele Kinderkanal ja Phoenix (EÜT C 238, 21.8.1999, lk 3).
Yhdistetyt asiat T-195/01 ja T-207/01, Gibraltarin hallitus v. komissio, Kok. 2002, s. II-2309.Otsus liidetud kohtuasjades T-195/01 ja T-207/01: Gibraltari valitsus vs. komisjon (Gibraltar), EKL 2002, lk II-2309.
Ks. esimerkiksi komission päätökset asiassa NN 88/98, BBC:n ympärivuorokautinen mainokseton uutiskanava (EYVL C 78, 18.3.2000, s. 6), ja edellä mainitussa asiassa NN 70/98, Kinderkanal ja Phoenix.Näiteks eespool nimetatud komisjoni otsused NN 88/98 24-tunnise reklaamivaba BBC uudistekanali kohta (EÜT C 78, 18.3.2000, lk 6) ja NN 70/98 Kinderkanali ja Phoenixi kohta, osundatud eespool.
Edellä mainittu asia NN 70/98, Kinderkanal ja Phoenix.Eespool nimetatud otsus NN 70/98 Kinderkanali ja Phoenixi kohta.
Asia 172/80, Zuechner, Kok. 1981, s. 2021.Otsus kohtuasjas C-172/80, Zuechner, EKL 1981, lk 2021.
Asia C-242/95, GT-Link, Kok. 1997, s. 4449.Otsus kohtuasjas C-242/95, GT-Link, EKL 1997, lk 4449.
Asia C-159/94, EDF ja GDF, Kok. 1997, s. I-5815.Otsus kohtuasjas C-159/94 EDF ja GDF, EKL 1997, lk I-5815.
Ks. esimerkiksi komission päätökset seuraavissa asioissa: E 8/06, valtion rahoitus Flanderin julkiselle yleisradioyhtiölle VRT:lle (EUVL C 143, 10.6.2008, s. 7); E 4/05, valtiontukena myönnetty rahoitus RTE:lle ja TNAG:lle (TG4) (EUVL C 121, 17.5.2008, s. 5); E 3/05, tuki Saksan yleisradioyhtiöille (EUVL C 185, 8.8.2007, s. 1); E 9/05, lisenssimaksut RAI-yhtiölle (EUVL C 235, 23.9.2005, s. 3); E 10/05, lisenssimaksut France 2 ja 3 -kanaville (EUVL C 240, 30.9.2005, s. 20); E 8/05, Espanjan kansallinen yleisradioyhtiö RTVE (EUVL C 239, 4.10.2006, s. 17); C 2/04, Alankomaiden julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden tapauskohtainen rahoitus (EUVL L 49, 22.2.2008, s. 1); Ks. myös EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 306/09/KOL, tehty 8 päivänä kesäkuuta 2009, Norjan yleisradioyhtiöstä.Vt näiteks komisjoni otsused järgmiste juhtumite kohta: E 8/06, riigiabi flaami avalik-õiguslikule ringhäälinguorganisatsioonile VRT (ELT C 143, 10.6.2008, lk 7); E 4/05, riigiabi RTE ja TNAG (TG4) rahastamiseks (ELT C 121, 17.5.2008, lk 5); E 3/05 abi Saksamaa avalik-õiguslikele ringhäälinguorganisatsioonidele (ELT C 185, 8.8.2007, lk 1); E 9/05, litsentsitasude toetus RAI-le (ELT C 235, 23.9.2005, lk 3); E 10/05, litsentsitasude toetus France 2-le ja France 3-le (ELT C 240, 30.9.2005, lk 20); E 8/05, Hispaania riiklik avalik-õiguslik ringhäälinguorganisatsioon RTVE (ELT C 239, 4.10.2006, lk 17); C 2/04, Madalmaade avalik-õiguslike ringhäälinguorganisatsioonide ajutine rahastamine (ELT L 49, 22.2.2008, lk 1).
Saatavilla valvontaviranomaisen verkkosivuilla: http://www.eftasurv.int/?1=1&showLinkID=16906&1=1Vt ka EFTA järelevalveameti 8. juuli 2009. aasta otsus nr 306/09/COL Norra Ringhäälinguorganisatsiooni kohta, mis on kättesaadav järelevalveameti veebilehel http://www.eftasurv.int/?1=1&showLinkID=16906&1=1.
Vastaavanlaisia vaikeuksia voi ilmetä myös silloin, kun julkista yleisradiopalvelua tarjotaan kielivähemmistöille tai paikallisiin tarpeisiin.Samalaadsed raskused võivad tekkida ka juhul, kui avalik-õigusliku ringhäälingu eesmärk on keelevähemuste huvide või kohalike vajaduste rahuldamine.
Komission päätös C 62/99, RAI, 99 kohta, ja C 85/01, RTP, 158 kohta.Komisjoni otsused C 62/1999, RAI, punkt 99 ja C 85/2001, RTP, punkt 158.
Asia T-442/03, SIC v. komissio, Kok. 2008, s. II-1161, 201 kohta, ja edellä mainitussa asiassa TV2 annettu tuomio, 122–124 kohta.Otsus kohtuasjas T-442/03, SIC vs. komisjon, EKL 2008, lk II-1161, punkt 201 ja eespool viidatud TV2 kohtuotsus, punktid 122–124.
Nämä laatuvaatimukset ovat unionin yleisen tuomioistuimen mukaan ”yleishyödyllisten yleisradiopalvelujen olemassaolon peruste kansallisessa audiovisuaalisessa ympäristössä eikä siis ole mitään syytä siihen, että laajasti määritelty yleishyödyllinen yleisradiopalvelu, jossa uhrataan laatuvaatimusten noudattaminen kaupallisen toimijan (…) menettelyn hyödyksi (…), saisi edelleen valtion rahoitusta (…)”.Nimetatud kvalitatiivsed kriteeriumid on Esimese Astme Kohtu sõnul „õigustus üldist majandushuvi pakkuvatele ringhäälinguteenustele riiklikus audiovisuaalsektoris”.
Ks. edellä mainittu asia SIC v. komissio, 211 kohta.„Puudub vajadus üldist majandushuvi pakkuvate ringhäälinguteenuste laia määratluse järele, mis ohverdab nimetatud kvalitatiivsete nõuete järgimise, et võtta üle äriettevõtja käitumine”, vt eespool nimetatud kohtuasi SIC vs. komisjon, punkt 211.
Maksulliseen palvelunumeroon soittamista edellyttävien palkintopelien luokittelua teleostoksiksi tai markkinoinniksi direktiivin 2007/65/EY (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) mukaisesti käsitellään asiassa C-195/06, Österreichischer Rundfunk (ORF), Kok. 2007, s. I-8817.Auhinnamängude määratluse kohta direktiivi 2007/65/EÜ (audiovisuaalteenuste direktiiv) raames, sealhulgas tasulise numbri kasutamise kohta otsepakkumistes või reklaamides, vt otsus kohtuasjas C-195/06, Österreichischer Rundfunk (ORF), EKL 2007, lk I-8817.
Ks. edellä mainitussa asiassa TV2 annettu tuomio, 107 ja 108 kohta.Vt eespool viidatud TV2 kohtuotsus, punktid107–108.
Ks. edellä mainittu asia SIC v. komissio, 212 kohta.Vt eespool viidatud kohtuotsus SIC vs. komisjon, punkt 212.
Direktiivin 2006/111/EY (avoimuusdirektiivi) 4 artikla.Direktiivi 2006/111/EÜ artikkel 4.
Tällöin viitataan hypoteettiseen tilanteeseen, jossa muut kuin julkisen palvelun toiminnot lopetetaan. Täten vältetyt kustannukset ovat yhteisiä kustannuksia, jotka kohdennetaan muihin kuin julkisen palvelun piiriin kuuluviin toimintoihin.See viitab hüpoteetilisele olukorrale, kus avaliku teenuse väline tegevus on peatatud: sel viisil välditavad kulutused väljendavad ühiseid kulusid, mis jagunevad avaliku teenuse väliste tegevusvaldkondade vahel.
Tämä määräys ei luonnollisesti estä yleisradioyhtiöitä saamasta voittoa julkisen palvelun tehtävään kuulumattomasta kaupallisesta toiminnasta.Loomulikult ei keela see säte avalik-õiguslikel ringhäälinguorganisatsioonidel teenida kasumit oma äritegevusest, mis on väljaspool avaliku teenuse osutamist.
Enimmäismäärän ylittävät varat voidaan sallia esimerkiksi teknologiaan tehtävien huomattavien investointien yhteydessä, kuten siirryttäessä digitaalisiin lähetyksiin. Kyseiset investoinnit on tehtävä tiettynä ajankohtana julkisen palvelun velvoitteen täyttämiseksi. Toinen esimerkki on selvästi määritettynä ajanjaksona toteutettavat huomattavat rakenneuudistustoimet, joilla turvataan yleisradioyhtiön toiminnan jatkuminen.Selliseid erireserve võib lubada suuremate tehnoloogiliste investeeringute jaoks (nt digiteerimine), mille tegemine on ette nähtud konkreetsel hetkel tulevikus ja mis on vajalikud avaliku teenuse osutamise kohustuse täitmiseks; või suuremate ümberkorraldamismeetmete jaoks, mis on vajalikud avalikku teenust osutava ringhäälinguorganisatsiooni pidevaks tegutsemiseks kindlaksmääratud ajavahemikus.
Kuten Euroopan neuvosto toteaa julkisten tiedotusvälineiden tehtävästä tietoyhteiskunnassa antamassaan suosituksessa, jäsenvaltiot voivat harkita täydentäviä rahoitusratkaisuja ottaen asianmukaisesti huomioon markkinoihin ja kilpailuun liittyvät kysymykset. Erityisesti uusissa yksilöllisissä palveluissa jäsenvaltiot voivat sallia julkisille tiedotusvälineille maksujen perimisen asiakkailta. Nämä ratkaisut eivät kuitenkaan saisi vaarantaa julkisten tiedotusvälineiden yleisen kattavuuden periaatetta eivätkä johtaa väestöryhmien syrjimiseen yhteiskunnassa. Uusia rahoitusjärjestelmiä kehitettäessä jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä riittävästi huomiota ohjelmasisällön luonteeseen julkisen ja yhteisen edun mukaisesti.Euroopa Nõukogu sätestas oma infoühiskonnas avalik-õigusliku meedia ülesandeid käsitlevas soovituses, et „[…]liikmesriigid võivad kaaluda täiendavaid rahastamisvõimalusi, juhul kui nad pööravad asjakohast tähelepanu turu- ja konkurentsiküsimustele. Eelkõige uute individualiseeritud teenuste puhul võivad liikmesriigid kaaluda avalik-õiguslikul meedial tasu võtmise lubamist […]. Kuid ükski selline lahendus ei tohi ohustada avalik-õigusliku meedia universaalsust ega tuua kaasa erinevate ühiskonnarühmade diskrimineerimist […]. Uute rahastamissüsteemide väljatöötamisel peaksid liikmesriigid pöörama asjakohast tähelepanu programmide sisule, pidades silmas avalikkuse ja üldisi huve.”
Valvontaviranomainen katsooesimerkiksi, että suoran maksun vaatiminen käyttäjiltä erikoisaloja koskevan keskeisen sisällön tarjoamisesta luokiteltaisiin yleensä kaupalliseksi toiminnaksi.Näiteks leiab järelevalveamet, et kasutajalt otse tasu nõudmine spetsialiseeritud kvaliteetsisu pakkumise eest tähendab üldjuhul äritegevust.
Toisaalta valvontaviranomainen katsoo, että pelkkien lähetysmaksujen veloittaminen uusien järjestelmien, kuten mobiililaitteiden, kautta tarjottavan tasapainoisen ja monipuolisen ohjelmiston lähetyspalveluista ei muuttaisi sisällön tarjontaa kaupalliseksi toiminnaksi.Teisest küljest on järelevalveamet näiteks seisukohal, et puhtalt ülekandetasu võtmine ülekandmise eest tasakaalustatud ja mitmekesise programmivaliku pakkumisel uute platvormide, näiteks mobiilseadmete kaudu, ei muuda teenuse pakkumist äritegevuseks.
Valvontaviranomainen katsoo esimerkiksi, että jotkin lineaarisen lähetyksen muodot, kuten television iltauutisten samanaikainen lähettäminen muilla jakelukanavilla (esim. internet tai mobiililaitteet), voidaan katsoa tässä luvussa palveluiksi, jotka eivät ole ”uusia”.Näiteks leiab järelevalveamet, et mõningaid lineaarse edastamise viise, nagu õhtuste teleuudiste samaaegne ülekandmine muude platvormide kaudu (nt Internet, mobiiltelefon), ei pea kõnealuse peatüki tähenduses uudseks pidama.
EFTA-valtioiden olisi määriteltävä, luokitellaanko julkisten yleisradioyhtiöiden ohjelmien muut uudelleenlähettämiset muilla jakelukanavilla merkittäviksi uusiksi palveluiksi. Tällöin olisi otettava huomioon kyseisten palveluiden erityispiirteet.Seda, kas avalik-õiguslike ringhäälinguorganisatsioonide programmide muul viisil taasedastamist muude platvormide kaudu tuleks pidada uudseks teenuseks, peaksid otsustama EFTA riigid, võttes arvesse asjaomase teenuse eripära ja laadi.
Katso myös edellä oleva alaviite 40, joka koskee yleishyödyllisen yleisradiopalvelun perusteita.Vt ka eespool joonealune märkus nr 40 õigustuse kohta üldist majandushuvi pakkuvatele ringhäälinguteenustele.
Saattaa olla tarkoituksenmukaista tarkastella esimerkiksi sitä, tarjoavatko yleisradioyhtiöt johdonmukaisesti ylihintaa keskeisistä ohjelmaoikeuksista siten, että tämä ylittää julkisen palvelun tehtävän asettamat vaatimukset ja johtaa suhteettomiin markkinavääristymiin.Näiteks võiks üks asjakohaseid hindamispunkte olla see, kas avalik-õiguslikud ringhäälinguorganisatsioonid pakuvad kvaliteetprogrammiõiguste eest järjekindlalt avaliku teenuse osutamise kohustust silmas pidades liiga palju ja tekitavad seega turul liigseid konkurentsimoonutusi.
Hyväksytty valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 63. kerran 3 päivänä toukokuuta 2007 tehdyllä päätöksellä N:o 154/07/KOL, jolla valtiontuen suuntaviivoja ajanmukaistetaan ja niihin lisätään uusi luku valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavista säännöistä (EUVL L 73, 19.3.2009, s. 23, ja ETA-täydennysosa N:o 15, 19.3.2009, s. 1).Vastu võetud 3. mai 2007. aasta otsusega nr 154/07/COL, millega kuuekümne kolmandat korda muudetakse riigiabi käsitlevaid eeskirju, ajakohastades ja lisades uue peatüki ebaseadusliku abi suhtes kohaldatavate eeskirjade kohta (ELT L 73, 19.3.2009, lk 23 ja EMP kaasanne nr 15, 19.3.2009, lk 1), kättesaadav järelevalveameti veebilehel http://www.eftasurv.int/?1=1&showLinkID=15119&1=1.
Valvontaviranomainen ja EFTA-valtiot osallistuivat vuosina 2008 ja 2009 komission julkisiin kuulemisiin vuonna 2001 annetun, valtiontukisääntöjen soveltamista julkiseen yleisradiotoimintaan koskevan tiedonannon [9]muuttamisesta.ja 2009. aastal võtsid järelevalveamet ja EFTA riigid osa komisjoni korraldatud avalikest konsultatsioonidest avalik-õigusliku ringhäälingu suhtes kohaldatavaid riigiabi eeskirju käsitleva 2001. aasta teatise [9]läbivaatamise teemal.
Tässä luvussa kootaan yhteen komission ja valvontaviranomaisen valtiontukien alalla soveltama päätöskäytäntö tulevaisuuteen suuntautuvalla tavalla ja otetaan huomioon kuulemiskierroksen aikana saadut kommentit.Pidades silmas tulevikku, konsolideeritakse käesolevas peatükis komisjoni ja järelevalveameti praktika riigiabi valdkonnas, tuginedes avalike konsultatsioonide käigus saadud märkustele.
Julkisen yleisradiotoiminnan rooli kulttuurisen monimuotoisuuden edistäjänä tunnustetaan myös Unescon vuoden 2005 yleissopimuksessa kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä [15].Avalik-õigusliku ringhäälingu rolli kultuuri väljendusvormide mitmekesisuse edendamisel tunnustati ka 2005. aastal vastu võetud UNESCO kultuuri väljendusvormide mitmekesisuse kaitse ja edendamise konventsioonis [15].
Yleissopimuksen mukaan kukin sopimuspuoli voi toteuttaa ”toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on suojella ja edistää kulttuuri-ilmaisujen moninaisuutta kyseisen sopimuspuolen alueella”.Konventsioonis märgitakse, et kõik osalised võivad võtta „meetmeid kultuuri väljendusvormide mitmekesisuse kaitseks ja edendamiseks oma territooriumil”.
Kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskeva Unescon yleissopimus allekirjoitettiin Pariisissa 20.10.2005.UNESCO kultuuri väljendusvormide mitmekesisuse kaitse ja edendamise konventsioonile kirjutati alla Pariisis 20.10.2005.
Tämän jälkeen Norja ratifioi sen ja Islanti hyväksyi sen.Seejärel ratifitseeris selle Norra ja kiitis heaks Island.
Ks. esimerkiksi päätös N:o 32/02/KOL, tehty 20 päivänä helmikuuta 2002, päätös N:o 169/02/KOL, tehty 18 päivänä syyskuuta 2002, päätös N:o 186/03, tehty 29 päivänä lokakuuta 2003, päätös N:o 179/05/KOL, tehty 15 päivänä heinäkuuta 2005, ja päätös N:o 342/06/KOL, tehty 14 päivänä marraskuuta 2006.Vt näiteks järelevalveameti 20. veebruari 2002. aasta otsus nr 32/02/COL, 18. septembri 2002. aasta otsus nr 169/02/COL, 29. oktoobri 2003. aasta otsus nr 186/03, 15. juuli 2005. aasta otsus nr 179/05/COL ja 14. novembri 2006. aasta otsus nr 342/06/COL.
Ks. myös valvontaviranomaisen valtiotuen suuntaviivoissa oleva elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävää valtiontukea koskeva luku.Vt ka järelevalveameti riigiabisuuniste peatükk kinematograafiateoste ja muude audiovisuaalteoste riigiabieeskirjade kohta.
Esimerkiksi komission päätös asiassa N 458/04, valtiontuki Espacio Editorial Andaluza Holding sl:lle (EUVL C 131, 28.5.2005, s. 12).Näiteks komisjoni otsus NN 458/2004 riigiabi kohta Espacio Editorial Andaluza Holding sl.-ile (ELT C 131, 28.5.2005, lk 12).
annettu 24 päivänä maaliskuuta 2010,24. märts 2010,
Liechtensteinin verolain mukaisesta vakuutusalan kytkösyhtiöiden verotuksesta (Liechtenstein)emaettevõtja riske kindlustavate tütarettevõtjate maksustamise kohta Liechtensteini maksuseaduse alusel (Liechtenstein)
EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN, JÄLJEMPÄNÄ ”VALVONTAVIRANOMAINEN”, jokaEFTA JÄRELEVALVEAMET (EDASPIDI „AMET”),
OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”ETA-sopimus”, ja erityisesti sen 61–63 artiklan ja pöytäkirjan 26,VÕTTES ARVESSE Euroopa Majanduspiirkonna lepingut (edaspidi „EMP leping”), eriti selle artikleid 61–63 ja protokolli nr 26,
OTTAA HUOMIOON EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta, jäljempänä ”valvonta- ja tuomioistuinsopimus”, ja erityisesti sen 24 artiklan,VÕTTES ARVESSE EFTA riikide vahelist järelevalveameti ja kohtu asutamist käsitlevat lepingut (edaspidi „järelevalve- ja kohtuleping”), eriti selle artiklit 24,
OTTAA HUOMIOON valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjan 3, jäljempänä ”pöytäkirja 3”, ja erityisesti sen I osan 1 artiklan 2 kohdan ja II osan 4 artiklan 4 kohdan, 6 artiklan, 7 artiklan 5 kohdan ja 14 artiklan,VÕTTES ARVESSE järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 (edaspidi „protokoll nr 3”), eriti selle I osa artikli 1 lõiget 2 ja II osa artikli 4 lõiget 4, artiklit 6, artikli 7 lõiget 5 ja artiklit 14,
OTTAA HUOMIOON valvontaviranomaisen suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan soveltamisesta ja tulkinnasta [1]ja erityisesti luvun, jossa käsitellään valtiontukisääntöjen soveltamista välitöntä yritysverotusta koskeviin toimenpiteisiin,VÕTTES ARVESSE järelevalveameti suuniseid EMP lepingu artiklite 61 ja 62 kohaldamise ning tõlgendamise kohta, [1]eriti selle peatükki, milles käsitletakse äriühingute otsese maksustamisega seotud abimeetmeid käsitlevate riigiabi eeskirjade rakendamist,
OTTAA HUOMIOON pöytäkirjassa 3 olevan II osan 27 artiklassa tarkoitetuista täytäntöönpanosäännöksistä 14 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 195/04/KOL konsolidoidun version, jäljempänä ”täytäntöönpanosäännöksiä koskeva päätös” [2],VÕTTES ARVESSE järelevalveameti 14. juuli 2004. aasta otsuse nr 195/04/COL (järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 II osa artiklis 27 nimetatud rakendussätete kohta) konsolideeritud versiooni (edaspidi „rakendussätete otsus”) [2]ja
ON tehnyt päätöksen N:o 620/08/KOL pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamisesta, kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa mainittujen säännösten mukaisesti ja ottanut nämä huomautukset huomioon,olles vastu võtnud otsuse nr 620/08/COL protokolli nr 3 artikli 1 lõikes 2 sätestatud menetluse algatamise kohta, olles kutsunud huvitatud isikuid üles esitama nimetatud sätete kohaselt oma märkused ja võttes arvesse kõnealuseid märkusi,
Valvontaviranomainen pyysi 14 päivänä maaliskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma N:o 393563) Liechtensteinin viranomaisilta tietoja useista Liechtensteinin verolain mukaisista verohelpotuksista tietyn muotoisille yhtiöille.Järelevalveamet saatis 14. märtsi 2007. aasta kirjaga (toiming nr 393563) Liechtensteini ametiasutustele teabenõude mitmesuguste maksuerandite kohta, mida tehakse Liechtensteini maksuseaduse alusel teatavat liiki äriühingutele.
Liechtensteinin viranomaiset vastasivat 30 päivänä toukokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma N:o 423398).Liechtensteini ametiasutused vastasid sellele 30. mai 2007. aasta kirjas (toiming nr 423398).
Tämän jälkeen valvontaviranomaisen ja Liechtensteinin viranomaisten edustajien välillä käytiin kirjeenvaihtoa ja järjestettiin kokouksia, ja lopulta 24 päivänä syyskuuta 2008 valvontaviranomainen teki päätöksen N:o 620/08/KOL muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta.Sellele järgnesid kirjavahetus ning järelevalveameti ja Liechtensteini ametiasutuste esindajate kohtumised ning 24. septembril 2008 võttis järelevalveamet vastu otsuse nr 620/08/COL ametliku uurimismenetluse algatamise kohta.
Päätös julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen ETA-täydennysosassa [3].Otsus avaldati Euroopa Liidu Teatajas ja selle EMP kaasandes [3].
Valvontaviranomainen kehotti asianomaisia lähettämään huomautuksensa ja saihuomautuksia 12 asianomaiselta.Järelevalveamet kutsus huvitatud isikuid üles oma märkusi esitama ja sai märkused 12 huvitatud isikult.
Valvontaviranomainen välitti nämä huomautukset 22 päivänä heinäkuuta 2009 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma N:o 525074) Liechtensteinin viranomaisille, joille annettiin mahdollisuus esittää vastineensa.Järelevalveamet edastas need 22. juuli 2009. aasta kirjaga (toiming nr 525074) Liechtensteini ametiasutustele, kellele anti võimalus vastata.
Vastine lähetettiin 2 päivänä lokakuuta 2009 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma N:o 532480).Seda tehti 2. oktoobri 2009. aasta kirjaga (toiming nr 532480).
VAKUUTUSALAN KYTKÖSYHTIÖITÄ KOSKEVAT ERITYISET VEROSÄÄNNÖKSETERISÄTTED EMAETTEVÕTJA RISKE KINDLUSTAVATE TÜTARETTEVÕTJATE MAKSUSTAMISE KOHTA
Liechtensteinin verolain muuttamisesta 18 päivänä joulukuuta 1997 annetulla lailla [4]Liechtensteinin viranomaiset ottivat käyttöön vakuutusalan kytkösyhtiöihin sovellettavat erityiset verosäännöt: verolakiin lisättiin uudet kohdat, 82a § ja 88d §:n 3 momentti, jotka tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998 ja ovat edelleen voimassa.18. detsembri 1997. aasta seaduse alusel, millega muudeti Liechtensteini maksuseadust, [4]kehtestasid Liechtensteini ametiasutused emaettevõtja riske kindlustavate tütarettevõtjate (edaspidi „allutatud kindlustusandjad”) suhtes kohaldatavad maksustamise erieeskirjad: maksuseadusesse lisati uus artikkel 82a ja artiklisse 88d lõige 3, mis hakkasid kehtima 1. jaanuarist 1998 ja kehtivad siiani.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership