| Source | Target | | Tulo- ja pääomavero | Tulu- ja kapitalimaks |
| Verolain 4 osan B otsikon ”Besondere Gesellschaftssteuern” (erityiset yritysverot) alla olevissa 82–88 §:ssä on erityisiä verosäännöksiä, jotka koskevat tietyn muotoisia yrityksiä, kuten vakuutusyhtiöitä, holdingyhtiöitä, kotipaikkaansa Liechtensteinissa pitäviä mutta toimintaansa muualla harjoittavia yhtiöitä ja sijoitusyhtiöitä. | Maksuseaduse B jao 4. osa „Äriühingute erimaksud” („Besondere Gesellschaftssteuern”) artiklid 82–88 sisaldavad selliste teatavat liiki äriühingute maksustamise erisätteid nagu kindlustusandjad, valdusettevõtjad, välisriigis registreeritud äriühingud ja investeerimisettevõtjad. |
| Verolain 82a § koskee vakuutusalan kytkösyhtiöitä. | Maksuseaduse artiklis 82a käsitletakse allutatud kindlustusandjaid. |
| Toisin sanoen tavanomaisen 0,2 prosentin pääomaveron sijaan vakuutusalan kytkösyhtiöt maksavat vain 0,1 prosenttia, ja verokantaa alennetaan lisää 50 miljoonaa ja 100 miljoonaa Sveitsin frangia ylittäviltä pääomaosuuksilta. | Teiste sõnadega peavad allutatud kindlustuseandjad maksma kapitalimaksu tavapärase 0,2 % asemel 0,1 % ning seda summat vähendatakse veelgi 50 ja 100 miljonit Šveitsi franki ületavate summade puhul. |
| Verolain 82a §:n 2 momentin mukaan sellaisten vakuutusyhtiöiden, jotka toimivat sekä kytkösyhtiöinä että tavanomaisina vakuutusyhtiöinä tarjoten vakuutuspalveluja myös kolmansille osapuolille, on maksettava tavallista pääoma- ja tuloveroa (josta on säädetty verolain 73–81 §:ssä) kolmansien osapuolten vakuuttamista koskevan toiminnan osalta. | Maksuseaduse artikli 82a lõike 2 kohaselt peavad kindlustusandjad, kes tegelevad nii allutatud kindlustamise kui ka kolmandate isikute tavalise kindlustamisega, tasuma kolmandate isikute tavalise kindlustamisega seotud tegevuselt tavapärast kapitali- ja tulumaksu (mis on sätestatud maksuseaduse artiklites 73–81). |
| Koska verolain 82a § on erityissäännös (lex specialis) saman lain 73 §:ään verrattuna, voidaan todeta, etteivät vakuutusalan kytkösyhtiöt maksa tuloveroa [6].Näin ollen vakuutusalan kytkösyhtiöt maksavat vain verolain 82a §:n 1 momentin mukaista alennettua pääomaveroa eivätkä lainkaan tuloveroa. | Kuna maksuseaduse artikkel 82a on sama seaduse artikli 73 erisäte, võib järeldada, et allutatud kindlustusandjad ei maksa tulumaksu [6].Järelikult maksavad allutatud kindlustusandjad ainult vähendatud kapitalimaksu, nagu on kirjeldatud maksuseaduse artikli 82a lõikes 1, ega maksa tulumaksu. |
| ”Couponsteuer”-kuponkivero (veronpidätys) | „Couponsteuer” ((kinnipeetav) kupongimaks) |
| Tukitoimenpiteen tarkoitus | Abi eesmärk |
| Liechtensteinin viranomaiset ovat ilmoittaneet, että säännökset otettiin käyttöön, jotta yhtiöitä saataisiin houkuteltua Liechtensteiniin perustamaan ja harjoittamaan vakuutusalan kytkösyhtiötoimintaa uutena taloudellisen toiminnan alana. | Liechtensteini ametiasutused on väitnud, et kõnealused sätted võeti kasutusele selleks, et meelitada äriühinguid Liechtensteini ning luua ja arendada allutatud kindlustussektorit kui uut majandustegevuse valdkonda. |
| Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään valvontaviranomainen epäili, ettei vakuutusalan kytkösyhtiöiden verokohtelu ole valtiontukisääntöjen mukaista. | Järelevalveamet avaldas menetluse algatamise otsuses kahtlust allutatud kindlustusandjate maksuklassifikatsiooni kokkusobivuse suhtes riigiabi eeskirjadega. |
| Toisin kuin Liechtensteinin viranomaiset, EFTAn valvontaviranomainen asettui alustavasti sille kannalle, että vakuutuksen antaminen on palvelua, joka on taloudellista toimintaa, ja että jokainen toimija, joka harjoittaa taloudellista toimintaa, on yritys yritysmuotoon, tytäryhtiön asemaan tai rahoitukseen katsomatta. | Järelevalveamet asus vastupidiselt Liechtensteini ametiasutuste väidetele esialgsele seisukohale, et kindlustuse pakkumise teenus on majandustegevus ning iga majandustegevusega tegelev üksus kvalifitseerub ettevõtjaks sõltumata vormist, sellest, kellele ta kuulub ega rahastamisest. |
| Lisäksi valvontaviranomainen epäili, ettei vakuutusalan kytkösyhtiöiden hyväksi säädetyn verohelpotuksen voida katsoa kuuluvan verojärjestelmän luonteeseen ja logiikkaan, kuten Liechtensteinin viranomaiset väittivät. | Peale selle kahtleb järelevalveamet, kas allutatud kindlustusandjate maksuvabastus on kooskõlas maksusüsteemi olemuse ja loogikaga, nagu väidavad Liechtensteini ametiasutused. |
| Tällä perusteella valvontaviranomaisen mielestä saattoi olla mahdollista, että vakuutusalan kytkösyhtiöihin sovellettavat verosäännöt (täydellinen vapautus tulo- ja kuponkiverosta sekä osittainen vapautus pääomaverosta) olivat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. | Eeltoodu alusel ei saanud järelevalveamet välistada, et allutatud kindlustusandjate suhtes kohaldatavad maksueeskirjad (täielik vabastus tulu- ja kupongimaksu ning osaline vabastus kapitalimaksu maksmisest) kujutavad riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Valvontaviranomainen epäili myös, etteivät kyseiset toimenpiteet olisi yhteensopivia ETA-sopimuksen valtiontukea koskevien määräysten ja erityisesti 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan kanssa. | Järelevalveametil kahtleb ka, kas kõnealuseid meetmeid saab pidada kokkusobivaks EMP lepingu, eriti artikli 61 lõike 3 punkti c riigiabisätetega. |
| KOLMANSIEN OSAPUOLTEN HUOMAUTUKSET | KOLMANDATE ISIKUTE ESITATUD MÄRKUSED |
| Kolmansilta osapuolilta saatiin seuraavat huomautukset muodollisen tutkintamenettelyn aikana. | Ametliku uurimise käigus saadi kolmandatelt isikutelt järgmised märkused. |
| Yhtiön A huomautukset | Äriühingu A märkused |
| Yhtiö A esitti huomautuksia oikeudellistenedustajiensa lähettämissä kahdessa kirjeessä, jotka oli päivätty 22 päivänä toukokuuta ja 9 päivänä syyskuuta 2009. | Äriühing A esitas oma märkused 22. mai ja 9. septembri 2009. aasta kirjas, mis saabusid tema seaduslikult esindajalt. |
| Yhtiö A RE oli toiminut vakuutusalan kytkösyhtiönä Liechtensteinissa vuodesta 1997 tytäryhtiönsä yhtiö A RE Aktiengesellschaftin kautta. | Äriühing A RE tegutseb alates 1997. aastast Liechtensteinis allutatud kindlustusandjana oma tütarettevõtja A RE Aktiengesellschaft kaudu. |
| Yhtiö A oli sitä mieltä, ettei Liechtensteinin vakuutusalan kytkösyhtiöitä koskeviin verotoimenpiteisiin liity valtiontukea. | Äriühingu A seisukoht on, et Liechtensteini poolt allutatud kindlustusandjate suhtes kohaldatavad maksumeetmed ei kujuta endast riigiabi. |
| Jos valvontaviranomainen kuitenkin toteaa, että niihin liittyy valtiontukea, yhtiö A esittää vaihtoehtoisesti, että tuki on katsottava voimassa olevaksi tueksi, tai muussa tapauksessa yhtiö väittää, että sillä oli oikeus luottaa perustellusti lain olevan sääntöjen mukainen eikä tukea pitäisi näin ollen määrätä perittäväksi takaisin. | Alternatiivina väitis äriühing A, et juhul kui järelevalveamet otsustab, et tegu on abiga, tuleks seda pidada olemasolevaks abiks, vastasel korral väidab äriühing, et tal oli õiguspärane ootus, et maksusüsteem on seaduslik ja seega ei tuleks nõuda abi tagastamist. |
| Yhtiö A väitti, ettei verotustoimenpiteisiin liity valtiontukea seuraavista syistä: | Äriühing A väitis, et maksumeetmed ei sisalda riigiabi järgmistel põhjustel: |
| sen vakuutusalan kytkösyhtiö ei ole yritys ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä, koska kytkösyhtiö ei toimi avoimilla markkinoilla [7]ja koska jälleenvakuutusalan kytkösyhtiöiden toiminta on avoimilla markkinoilla harjoitetusta toiminnasta erillistä, sillä kytkösyhtiön vakuutusten kattamat riskit ovat joko vakuutuskelvottomia tai ne voidaan vakuuttaa vain kohtuuttoman suurta vakuutusmaksua vastaan;kytkösyhtiöiden verokohtelu Liechtensteinissa on yleinen toimenpide, sillä kytkösyhtiön perustamisessa ei vaadita tiettyä taloudellista vahvuutta ja toimenpidettä sovelletaan kaikkiin yhtiömuotoihin, jolloin siinä on vastaavia piirteitä kuin Euroopan komission päätöksissä, jotka koskevat holdingyhtiöitä koskevaa Irlannin tukijärjestelmää [8]ja tietyistä aineettomista hyödykkeistä saataviin tuloihin kohdistuvaa Espanjan verohuojennusjärjestelmää [9];jos toimenpide katsotaan valikoivaksi, yhtiö A väittää vaihtoehtoisesti, että toimenpide on kuitenkin perusteltu Liechtensteinin verojärjestelmän luonteen ja logiikan nojalla, sillä jälleenvakuutusalan kytkösyhtiöillä ja avointen markkinoiden jälleenvakuutusyhtiöillä on erilainen oikeudellinen ja tosiasiallinen asema, ja erilainen (huojennettu) verokohtelu on perusteltu, jos toiminta rajoittuu yritysryhmän sisällä toteutettavaan toimintaan; ja | talle kuuluv allutatud kindlustuseandja ei ole ettevõtja EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses, sest see ei tegutse avatud turul, [7]ja seepärast, et allutatud kindlustustehingud erinevad muudest avatud turu tehingutest, kuna allutatu kaetavad riskid ei ole kindlustatavad või on kindlustatavad vaid liiga kõrge kindlustusmaksega;allutatud kindlustusandjate maksualane kohtlemine Liechtensteinis on üldine meede, sest allutatud kindlustusandja moodustamine ei nõua kindlat majanduslikku tugevust ja kehtib kõikide äriühingu vormide kohta. Äriühing tõi näiteks Euroopa Komisjoni samalaadseid otsuseid Iirimaa äriühingus osalemise korra [8]ja Hispaania süsteemi kohta, mille kohaselt vähendatakse maksu teatavatelt mittemateriaalsetelt varadelt saadava tulu pealt [9];alternatiivina väitis äriühing A, et kui ka meede on valikuline, on see sellegipoolest Liechtensteini maksustamiskorra olemuse ja loogika kohaselt õigustatud, sest allutatud kindlustusandjate ja avatud turul tegutsevate kindlustusseltside õiguslik ja faktiline olukord on erinev; erinev (madalam) maksustamine on õigustatud, kui tegutsetakse kindla äriühingute rühma piires, ning |
| jälleenvakuutusalan kytkösyhtiöt eivät vääristä kilpailua eivätkä vaikuta ETA-valtioiden väliseen kauppaan, sillä kytkösyhtiöt eivät kilpaile markkinaosuuksista eivätkä niiden tarjoamat palvelut ole kaupattavissa. | allutatud kindlustusandjad ei moonuta konkurentsi ega mõjuta kaubandust EMPs, sest allutatu ei konkureeri turuosa pärast ja tema pakutavad teenused ei ole edasimüüdavad. |
| Lisäksi yhtiö A väitti, että vakuutusalan kytkösyhtiöihin sovellettavista Liechtensteinin verotoimenpiteistä säädettiin vuonna 1997, eli ennen kuin valvontaviranomainen tai Euroopan komissio oli arvioinut, että tällaiseen konsernin sisäisen toiminnan verotukseen saattaisi liittyä valtiontukea. | Samuti väitis äriühing A, et Liechtensteinis võeti kõnealused maksumeetmed 1997. aastal kasutusele enne järelevalveameti või Euroopa Komisjoni hinnanguid, et rühmasisese tegevuse selline maksustamine võiks kujutada riigiabi. |
| Yhtiö A esitti vaihtoehtoisesti, että luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden periaatteiden perusteella valvontaviranomaisen ei pitäisi määrätä takaisinperintää, vaikka se toteaisi, että valtiontukea on myönnetty. | Alternatiivina väitis ta, et arvestades õiguspärase ootuse ja õiguskindluse põhimõtteid ei peaks järelevalveamet nõudma abi tagastamist juhul, kui ta otsustab, et riigiabi on antud. |
| Yhtiö B on Liechtensteinissa toimiva, yhtiön C omistama vakuutusalan kytkösyhtiö, joka tekee ensivakuutussopimuksia. Sen lisäksi, että yhtiö C käyttää kytkösyhtiönsä palveluja, se hankkii sekä vakuutuksia että jälleenvakuutuksia kansainvälisiltä markkinoilta. | Äriühing B on Liechtensteinis asuv, äriühingule C kuuluv allutatud esmane kindlustusandja. Äriühing C ei kasuta ainult oma allutatut, vaid ostab nii kindlustus- kui ka edasikindlustusteenuseid rahvusvahelistel turgudel. |
| Se painotti kuitenkin, ettei se pystynyt vakuuttamaan kaikkia riskejään, koska niiden varalta ei ollut saatavilla vakuutusta tai vakuutuksen ottaminen ei olisi taloudellisesti kannattavaa. | Äriühing rõhutas aga, et ta ei suuda kindlustada kõiki oma riske, sest sellist kindlustuskatet ei pakuta või see ei ole tasuv. |
| Yhtiö B perustettiin Liechtensteinissa vuonna 2004 vastauksena vakuutusmarkkinoiden epäsuotuisaan kehitykseen vuoden 2001 jälkeen, kun kaupalliset vakuutusyhtiöt ja jälleenvakuutusyhtiöt alkoivat vaatia yrityksiä säilyttämään suuremman riskin, rajoittivat kapasiteettiaan ja myivät vakuutuksia ja jälleenvakuutuksia korkeampaan hintaan ja tiukemmin ehdoin. | Äriühing B asutati Liechtensteinis 2004. aastal vastusena kindlustusturu 2001. aasta järgsele ebasoodsale arengule, kui kommertskindlustajad ja -edasikindlustajad hakkasid nõudma kõrgemaid makseid, piirasid oma mahte ning müüsid kindlustus- ja edasikindlustusteenuseid kõrgema hinna ja suuremate piirangutega. |
| Yhtiö C väitti erityisesti, että kun kaupallinen riski siirretään (yleiselle vakuutusyhtiölle), asiakkaan on aina säilytettävä tietty osuus riskistä. | Äriühing C väitis eelkõige, et äririski ülekandmisel (üldkindlustajale) jääb kliendile alati teatav osa riskist. |
| Sen mielestä ei ollut taloudellista eikä tehokasta pyrkiä siirtämään riskejä tiettyyn riskien säilyttämistasoon asti. | Ta kinnitas, et riskide ülekandmine on kuni teatava jääkriskini ebamajanduslik ja ebatõhus. |
| Yhtiön mielestä markkinoilla ollaan yksimielisiä yhtiöiden säilyttämän riskin tasosta eikä kyseisen rajan alapuolella ”voida puhua likvideistä vakuutusmarkkinoista”. | Äriühing kinnitas, et turul valitseb üksmeel ettevõtjatel säiliva riski taseme suhtes ja et alla selle taseme „ei saa rääkida likviidsest kindlustusturust”. |
| Lisäksi yhtiö C katsoi, että tietyt riskit olivat vakuutuskelvottomia ja jäivät näin ollen pakosta yhtiöille eivätkä vakuutusalan kytkösyhtiöt korvaa tässä kohtaa kaupallisia vakuutusyhtiöitä. | Äriühing C arvas ka, et teatavad riskid ei ole kindlustatavad ja jäävad seega vältimatult ettevõtjaile ning et allutatud kindlustusandjad ei asenda selles valdkonnas kommertskindlustajaid. |
| Yhtiö C selitti, että sen mielestä kytkösyhtiön perustaminen on vain yksi tapa siirtää ja järjestää yhtiön sisällä säilytetty riski eikä tällainen mahdollisuus koske yksinomaan suuria yhtiöitä eikä siitä aiheudu taloudellista etua sellaisiin yhtiöihin verrattuna, jotka eivät perusta kytkösyhtiöitä. | Äriühing C selgitas, et tema arvates on allutatud kindlustusandjate moodustamine vaid üks viis formaliseerida ja organiseerida jääkriske äriühingu sees ning et see valik ei jää vaid suurtele korporatsioonidele, samuti ei anna see majanduslikku eelist võrreldes äriühingutega, kes allutatud kindlustusandjaid ei moodusta. |
| Vaikka yhtiö C totesi, ettei tällainen mahdollisuus koske vain suuria yhtiöitä, se myönsi kuitenkin, että suurilla yhtiöillä riskien kustannukset ovat alhaisemmat (pääomarakenteesta ja riskien hajauttamisesta aiheutuvan mittakaavaedun ansiosta) kuin pienillä yhtiöillä, joten niillä on todennäköisemmin vakuutusalan kytkösyhtiöitä. | Ehkki äriühing C väitis, et selline võimalus ei ole vaid suurtel äriühingutel, võttis ta omaks, et suurte äriühingute riskikulud on väiksemate omast väiksemad (tänu mastaabisäästule, kapitali struktuurile ja riskide hajutamisele) ning nad omavad tõenäolisemalt allutatud kindlustusandjaid. |
| Yhtiö C painotti, että yhtiö B pystyy toimimaan vain omassa yritysryhmässään eikä se osallistu kaupallisille ensivakuutusmarkkinoille. | Äriühing C rõhutas, et äriühing B on suuteline tegutsema üksnes oma äriühingute rühma piires ning et ta ei osale otsekindlustuse kommertsturul. |
| Yhtiö C väitti vielä, ettei sen kytkösyhtiö kilpaile muiden markkinatoimijoiden kanssa ja, koska yhtiö C ei pysty hankkimaan kytkösyhtiönsä tarjoamia palveluja muilta markkinatoimijoilta, toiminta ei vaikuta rajatylittävään kilpailuun. | Peale selle väitis äriühing C, et tema allutatu ei konkureeri muude turuosalistega ja kuna äriühing C ei saa osta oma allutatu pakutavaid teenuseid muudelt turuosalistelt, ei mõjuta see piiriülest konkurentsi. |
| Yhtiön D huomautukset | Äriühingu D märkused |
| Yhtiö D kuvaa itseään johtavaksi kytkösyhtiöiden hallinnoijaksi Liechtensteinissa, sillä se tarjoaa hallinnointipalveluja Liechtensteinissa tällä hetkellä toimiville 6–12:lle vakuutusalan kytkösyhtiölle. | Äriühing D kirjeldas end Liechtensteini juhtiva allutatud kindlustusandjate haldajana, kes pakub haldusteenuseid kuuele 12st praegu riigis asuvale allutatud kindlustusandjale. |
| Yhtiö D totesi 11 päivänä toukokuuta 2009 saapuneessa kirjeessään, että sen mielestä vakuutusalan kytkösyhtiöihin sovellettavat verotoimenpiteet eivät vääristä kilpailua, sillä yhtiöillä ei ole kilpailijoita eikä näin ollen myöskään markkinoita. | Äriühing D kinnitas oma 11. mai 2009. aasta kirjas, et tema arvates ei moonuta allutatud kindlustusandjate suhtes rakendatavad maksumeetmed konkurentsi, sest kõnealustel äriühingutel ei ole konkurenteja seega puudub turg. |
| Yhtiö D myönsi, että tarjonnan korvaamisen kannalta katsottuna monet kaupalliset vakuutusyhtiöt voivat vakuuttaa niitä riskejä, joita kytkösyhtiöt vakuuttavat, mutta väitti, että kysynnän korvaamisen kannalta vakuutusten ostajat eivät näe kytkösyhtiöitä ja kaupallisia vakuutusyhtiöitä vaihtoehtoina vaan erillisinä tuotteina. | Äriühing D võttis omaks, et pakkumise poole asendatavusest rääkides „võivad paljud kommertskindlustajad kindlustada samade riskide vastu mis allutatudki”, kuid väitis, et nõudmise poolel ei käsita kindlustuse ostjad allutatuid ja kommertskindlustajaid alternatiivide, vaid eraldi toodetena. |
| Tämä johtuu siitä, että kaupallisen vakuutusyhtiön käyttöä ei pidetä niin tehokkaana riskienhallintavälineenä kuin kytkösyhtiön käyttöä, sillä vakuutettavat riskit ovat erilaiset (tuotteet pikemminkin täydentävät toisiaan kuin ovat vaihdettavissa keskenään) ja koska joissakin maissa kaupallisiin vakuutusyhtiöihin ja kytkösyhtiöihin sovelletaan erilaisia lupa- ja sääntelyvaatimuksia (yhtiö D oli sitä mieltä, ettei kytkösyhtiöitä ollut järkevää luokitella toimiviksi samoilla markkinoilla kaupallisten vakuutusyhtiöiden kanssa, koska niillä ei ole vastaavaa tilaisuutta osallistua kyseisille markkinoille). | Selle põhjuseks on asjaolu, et kommertskindlustust ei peeta sama tõhusaks riskihaldusvahendiks kui allutatute kasutamist, kindlustatavad riskid on erinevad (tooted on üksteist täiendavad, mitte asendavad) ning mõnes riigis kohaldatakse kommertskindlustajate ja allutatute suhtes erinevaid litsentsi- ja regulatiivnõudeid (äriühing D oli seisukohal, et allutatud kindlustusandjate liigitamine kommertskindlustajatega samal turul tegutsevateks ei ole põhjendatud, kui neil ei ole samu võimalusi sellel turul osaleda). |
| Yhtiö D väitti myös, että jos valvontaviranomainen tekisi päätöksen sääntöjenvastaisen valtiontuen takaisinperinnästä Liechtensteinin kytkösyhtiöiltä, päätös olisi vastoin yleisiä oikeusperiaatteita, koska se olisi taannehtiva ja rikkoisi yhtiöiden luottamuksensuojaa, sillä yhtiöillä oli perusteltu oikeus luottaa siihen, ettei niiltä peritä lisää veroa. | Äriühing D väitis ka, et järelevalveameti mis tahes otsus nõuda Liechtensteini allutatud kindlustusandjatelt ebaseadusliku riigiabi tagastamist oleks vastuolus õiguse üldpõhimõtetega, sest see oleks tagasiulatuv ja rikuks äriühingute õiguspärast ootust, et nende maksukoormust ei suurendata. |
| Yhtiön E huomautukset | Äriühingu E märkused |
| Yhtiö E on Liechtensteinissa toimiva vakuutusalan kytkösyhtiö. | Äriühing E on Liechtensteinis asuv allutatud kindlustusandja. |
| Yhtiö E väitti kirjeessään, jonka valvontaviranomainen vastaanotti 12 päivänä toukokuuta 2009, että valvontaviranomainen oli esittänyt virheellisiä oletuksia muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään. | Äriühing E väitis 12. mail 2009. aastal järelevalveametile saadetud kirjas, et järelevalveamet on kasutanud ebaõigeid oletusi oma otsuses algatada ametlik menetlus. |
| Yhtiö E väitti, ettei vakuutusalan kytkösyhtiö tasoita riskejä hankkimalla jälleenvakuutuksia, kuten Euroopan komissio esitti päätöksessään (mihin valvontaviranomainen viittasi), joka koski Ahvenanmaalla (Suomessa) toimivien captive-vakuutusyhtiöiden tukemista [11], ja selitti, että kytkösyhtiö kantaa kaikki emoyhtiönsä riskit. | Äriühing E väitis, et allutatud kindlustusandja ei hajuta riski, ostes edasikindlustuse, nagu väitis Euroopa Komisjon (millele viitas järelevalveamet) oma otsuses Ahvenamaa (Soome) [11]allutatud kindlustusandjatele antud abi kohta, selgitades, et allutatud kindlustusandja kannab kõik oma emaettevõtja riskid. |
| Yhtiö E väitti lisäksi, ettei vakuuttaminen kytkösyhtiön kautta ole vaihtoehto vakuutuksen hankkimiselle ”yleisiltä markkinoilta” ja että kytkösyhtiöt ovat tosiasiassa epäedullisessa asemassa yleisiin vakuutusyhtiöihin verrattuna, sillä ne eivät pysty kokoamaan riskejä, ja että niitä ei pitäisi verrata yleisiin vakuutusyhtiöihin vaan vakuuttamattomiin riskeihin, joita yhtiöt kantavat. | Samuti väitis äriühing E, et kindlustamine allutatud kindlustusandja kaudu ei ole alternatiiviks kindlustuse ostmisele „üldisel turul” ning et allutatud kindlustusandjad on üldiste kindlustusseltsidega võrreldes ebasoodsasolukorras, sest nad ei saa riske koondada ja neid tuleks võrrelda mitte üldiste kindlustusseltsidega, vaid äriühingute kantavate kindlustamata riskidega. |
| Yhtiö E ilmoitti, ettei se tarjonnut tällä hetkellä yritysryhmälleen sellaista vakuutusta, jota ei voi ostaa kansainvälisiltä markkinoilta. | Äriühing E väitis, et ta ei paku praegu oma rühmale kindlustust, mida ei saa osta rahvusvahelisel turul. |
| Yhtiö E totesi, että kytkösyhtiön perustamisesta aiheutuu merkittäviä kuluja ja että sitä voidaan perustella vain liiketoiminnallisin syin. | Äriühing E kinnitas, et allutatud kindlustusandja asutamisega kaasnevad märkimisväärsed kulud ja seda saab põhjendada vaid äriliselt. |
| Se kertoi valvontaviranomaiselle, että yksi syy yhtiön perustamiseen Liechtensteinissa oli, että Liechtenstein ”ei ollut epäedullinen” verotuksen kannalta katsottuna muihin maihin verrattuna, ja että verojärjestelmän muutos ”vaikuttaisi haitallisesti Liechtensteinin elinvoimaisuuteen kytkösyhtiöiden toimipaikkana”. | Ta teatas järelevalveametile, et üks põhjus, miks äriühing asutati Liechtensteinis, oli asjaolu, et riik ei olnud muude võimalike asukohtadega võrreldes maksualaselt „ebasoodne” ning maksukorra muutmine „mõjutab negatiivselt Liechtensteini kasutatavust allutatud kindlustusandjate asukohana”. |
| Yhtiön F huomautukset | Äriühingu F märkused |
| Yhtiö F selitti ensin, miten vakuutusalan ja jälleenvakuutusalan kytkösyhtiöt ja erityisesti yhtiö F osana […]-holdingyhtiötä on organisoitu. | Äriühing F selgitas, kuidas on organiseeritud allutatud kindlustusandjad ja edasikindlustajad ning eelkõige äriühing F kui ettevõtja []Holding osa. |
| Se painotti, että kytkösyhtiöiden avulla yritysryhmän sisäiset riskit kootaan, jolloin riskienhallinta ja rahoitus tehostuvat. | Ta rõhutas asjaolu, et allutatud kindlustusandjad tähendavad riskide koondamist äriühingute rühmas, et võimaldada tõhusat riskihaldust ja rahastamist. |
| Lisäksi kytkösyhtiön perustaminen lisää sen mielestä yritysryhmä sisäisten riskien läpinäkyvyyttä. | Samuti oli ta seisukohal, et allutatud kindlustusandja asutamine tagab riskide suurema läbipaistvuse rühma sees. |
| Yhtiö F viittasi markkinoiden yhdentymistä koskeviin vaatimuksiin, joita oli Euroopan talousalueeseen kuuluvien EFTA-maiden kesken vähemmän EU:hun verrattuna. | Äriühing F viitas leebematele turuintegratsiooni nõuetele EMPs olevates EFTA riikides võrreldes ELiga. |
| Se viittasi erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 113artiklaan, 114 artiklan 2 kohtaan ja 115 artiklaan, joissa määrättiin lainsäädännön lähentämisestä verotuksen alalla ja joita vastaavia määräyksiä ei ollut ETA-sopimuksessa. | Eelkõige viitas ta Euroopa Liidu toimimise lepingu artiklile 113, artikli 114 lõikele 2 ja artiklile 115, milles käsitletakse maksunduse valdkonna seaduste ühtlustamist. EMP lepingus analoogilisi sätteid ei ole. |
| Yhtiö F väitti, etteivät vakuutusalan kytkösyhtiöiden hyväksi Liechtensteinissa toteutetut verotoimenpiteet ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. | Äriühing F väitis, et Liechtensteinis allutatud kindlustusandjate suhtes kohaldatavad maksumeetmed ei ole riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Se esitti väitteelleen kaksi perustetta: kytkösyhtiöt eivät ole yrityksiä eikä verotoimenpiteistä ole valikoivaa etua millekään yritykselle. | See väide põhines kahel asjaolul: allutatud kindlustusandjad ei ole ettevõtjad ja maksumeetmed ei soosi valikuliselt ühtki ettevõtjat. |
| Yhtiö F viittasi Norjan tielaitoksen Møren ja Romsdalin piiritoimistoa koskevaan valvontaviranomaisen päätökseen [12]ja väitti, etteivät kytkösyhtiöt ole yrityksiä, koska ne tarjoavat vakuutuspalveluja vain ”talon sisällä”. | Viidates järelevalveameti otsusele Norra maanteeameti Møre ja Romsdali piirkondliku büroo kohta, [12]väitis äriühing F, et allutatud kindlustusandjad ei ole ettevõtjad, sest nad pakuvad kindlustust üksnes rühmasiseselt. |
