Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Lisäksi kytkösyhtiöiden harjoittama toiminta ei ole luonteeltaan taloudellista, sillä se rajoittuu yksinomaan […]-holdingyhtiöryhmän muun osan toiminnasta aiheutuvien sisäisten riskien siirtoon.Peale selle ei ole allutatud kindlustusandja tegevusel majanduslikku iseloomu, sest see piirdub rangelt sisemiste riskide ülekandmisega ülejäänud []Holding Groupi tegevuselt.
Yhtiö F oli eri mieltä tutkinnan aloittamista koskevassa päätöksessä esitetyistä valvontaviranomaisen perusteluista ja väitti, ettei kytkösyhtiötä perusteta taloudellisen hyödyn vuoksi vaan siksi, että sen avulla yritysryhmän riskit kootaan, jolloin riskienhallinta tehostuu ja riskien läpinäkyvyys lisääntyy.Olemata nõus järelevalveameti menetluse algatamise otsuses esitatud põhjendustega, väitis äriühing F, et allutatud kindlustusandja asutamise põhjus ei olnud selle majanduslik kasulikkus, vaid rühma riskide tõhusam koondamine tõhusama riskihalduse ja läbipaistvuse suurendamise nimel.
Tällaista tehtävää ei voi hoitaa yritysryhmän ”ulkopuolinen” yhtiö, joten tämäntyyppiselle toiminnalle ei ole markkinoita.Seda konkreetset ülesannet ei saa võtta äriühing väljastpoolt ja seega puudub turg seda konkreetset liiki tegevuse jaoks.
Lisäksi yhtiö F väitti, etteivät verotoimenpiteet liity tiettyyn yritykseen vaan tiettyyn tehtävään, joten ne eivät ole valikoivia.Äriühing F väitis ka, et maksumeetmed ei ole seotud konkreetse ettevõtja, vaid konkreetse funktsiooniga ega ole seega valikulised.
Yhtiön F mielestä valikoivuus ei liity yrityksen taloudelliseen vahvuuteen, ja Ahvenanmaata koskevassa asiassa sekä valvontaviranomainen että komissio olivat pohtineet väärin perustein sitä, voisiko asianomainen toimija perustaa vakuutusalan kytkösyhtiön.Äriühing F arvas, et valikulisus ei ole seotud ettevõtja majandusliku tugevusega ja nii järelevalveamet kui ka komisjon põhjendasid Ahvenamaa juhtumi puhul valesti küsimust, kas ettevõtja suudaks asutada allutatud kindlustusandja.
Yhtiö F väitti, että viimeksi mainitussa asiassa komissio ei ollut arvioinut valikoivuutta täysimääräisesti, silläse ei ollut arvioinut, kuuluivatko toimenpiteet verojärjestelmän luonteeseen ja logiikkaan.Äriühing F väitis, et nimetatud juhul ei olnud komisjon valikulisust täielikult hinnanud, sest ta ei hinnanud, kas meetmed olid kooskõlas maksusüsteemi olemuse ja loogikaga.
Yhtiö F viittasi EFTAn tuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja esitti, että minkä tahansa perustelluksi katsotun suoran tai välillisen syrjinnän on perustuttava yleiselle järjestelmälle ominaiseen logiikkaan ja siihen sisältyviin puolueettomiin edellytyksiin.Toissijaisina perusteina yhtiö F katsoi, että verotoimenpiteet olivat voimassa ennen ETA-sopimuksen voimaantuloa Liechtensteinissa ja että yhtiöön on sovellettu samoja verosääntöjä sen perustamisesta vuonna 1990 lähtien.Äriühing F esitas täiendava argumendina seisukoha, et maksumeede eksisteeris enne EMP lepingu jõustumist Liechtensteinis ja et äriühing on tegutsenud samade maksueeskirjade alusel alates oma loomisest 1990. aastal.
Näitä sääntöjä on sovellettu nimenomaan vakuutusalan kytkösyhtiöihin tammikuusta 1998, eikä niitä ole muutettu merkittävästi sen jälkeen.Kõnealused eeskirjad on kehtinud allutatud kindlustusandjate suhtes alates jaanuarist 1998 ja neid ei ole sellest ajast oluliselt muudetud.
Yhtiö F väitti, että Liechtensteinissa kytkösyhtiöihin sovellettavat verotoimenpiteet on alettu katsoa valtiontueksi vain ETA-määräysten muuttumisen vuoksi.Äriühing F väitis, et Liechtensteini allutatud äriühingute suhtes kohaldatavate maksumeetmete riigiabiks pidamise on tinginud üksnes EMP eeskirjade areng.
Komission päätöksentekokäytännössä verotoimenpiteitä ei ole katsottu valtiontueksi vuosina 1960–1990, jolloin Liechtensteinin järjestelmä otettiin käyttöön.Komisjoni otsuste tegemise tava 1960.–1990. aastatel, mil kõnealune süsteem Liechtensteinis kasutusele võeti, ei pidanud maksumeetmeid riigiabiks.
Yhtiö F viittasi vielä aiempiin komission päätöksiin, joissa vastaavia verojärjestelyitä ei ollut aina katsottu valtiontueksi, ja totesi, että sen mielestä takaisinperintää ei pitäisi vaatia tässä tapauksessa oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan perusteella.Viidates komisjoni varasematele otsustele, millest mõnes ei loetud samalaadset maksukorda riigiabiks, arvas äriühing F, et tagasimaksmist ei tuleks käesoleval juhul nõuda õiguskindluse ja õiguspäraste ootuste kaitsmise kaalutlustel.
Yhtiön G huomautuksetÄriühingu G märkused
Yhtiö G ilmoitti 1 päivänä joulukuuta 2008 ja 25 päivänä toukokuuta 2009 päivätyissä kirjeissään olevansa yllättynyt aloitetusta tutkinnasta, sillä se oli luottanut Liechtensteinin verojärjestelmän lainmukaisuuteen yli 10 vuotta eikä toistaiseksi ollut ollut merkkejä siitä, että vakuutusalan kytkösyhtiöihin sovellettavat säännöt voisivat olla valtiontukea.Äriühing G väljendas oma 1. detsembri 2008. aasta ja 25. mai 2009. aasta kirjas üllatust uurimise kohta, arvestades, et ta oli olnud üle kümne aasta veendunud Liechtensteini maksusüsteemi seaduslikkuses ja et senini ei viidanud miski asjaolule, et allutatud kindlustusandjate suhtes kohaldatavad eeskirjad võiksid olla riigiabi.
Sen mielestä yrityksen ei voida olettaa tarkistavan, onko yli 10 vuotta voimassa olleesta lainsäädännöstä ilmoitettu valvontaviranomaiselle.Äriühingu arvates ei saa eeldada, et ettevõtja kontrolliks, kas üle kümne aasta kehtinud õigusaktidest on järelevalveametile teatatud.
Lisäksi sen mukaan verojen taannehtiva maksu on kyseenalaista oikeudelliselta kannalta katsottuna ja haitallista taloudelliselta kannalta katsottuna erityisesti nykyisessä talouskriisissä.Lisaks on maksude tagantjärele maksmine tema väitel õiguslikust seisukohast küsitav ja majanduslikult kahjulik, eriti praeguse finantskriisi ajal.
Yhtiö G viittasi myös luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden periaatteisiin.Äriühing G viitas ka õiguspäraste ootuste ja õiguskindluse põhimõtetele.
Yhtiön H huomautuksetÄriühingu H märkused
Yhtiö H ilmoitti 17 päivänä lokakuuta 2008 ja 27 päivänä toukokuuta 2009 päivätyissä kirjeissään olevansa huolissaan siitä, että vakuutusalan kytkösyhtiöiden hyväksi Liechtensteinissa annettu lainsäädäntö voitaisiin katsoa ETA-sopimuksen toimintaan soveltumattomaksi valtiontueksi.Äriühing H väljendas oma 17. oktoobri 2008. aasta ja 27. mai 2009. aasta kirjas muret võimaluse üle, et Liechtensteini allutatud kindlustusandjaid soosivat maksuseadust võidakse pidada sobimatuks riigiabiks.
Yhtiö ilmoitti luottaneensa yli 10 vuotta voimassa olleen lainsäädännön laillisuuteen, eikä yhtiötä ollut sen mielestä realistista vaatia varmistamaan, että lainsäädäntö on ETA-sopimuksen valtiontukea koskevien sääntöjen mukainen.Äriühing kinnitas, et oli olnud üle kümne aasta kindel kehtivate õigusaktide seaduslikkuses ning et temalt ei ole realistlik nõuda veendumist selle vastavuses EMP lepingu riigiabi eeskirjadega.
Verojen takaisinperintä rikkoisi luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden periaatteita ja olisi vastoin Euroopan talousalueella sovellettavaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, sillä Euroopan komissio on antanut näinä aikoina luvan miljoonien eurojen valtiontuelle talouskriisin lieventämiseksi.Maksude sissenõudmine rikuks õiguspäraste ootuste ja õiguskindluse põhimõtet ning oleks vastuolus võrdse kohtlemise põhimõttega EMPs ajal, mil Euroopa Komisjon on lubanud leevendada finantskriisi miljonite eurodega.
Yhtiön I huomautuksetÄriühingu I märkused
Yhtiö I ilmoitti olevansa huolissaan siitä, että vakuutusalan kytkösyhtiöiden verotus Liechtensteinissa saattoi olla ETA-sopimuksen toimintaan soveltumatonta valtiontukea, ja painotti luottavansa 10 vuotta Liechtensteinissa sovellettuun lainsäädäntöön.Äriühing I väljendas oma muret, et allutatud kindlustusandjate maksustamine Liechtensteinis võiks olla sobimatu riigiabi ja rõhutas oma usaldust Liechtensteinis kümme aastat kehtinud õigusaktide vastu.
Tästä syystä takaisinperintään olisi sen mielestä sovellettava luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden periaatteita.See õigustab tema arvates õiguspäraste ootuste ja õiguskindlusepõhimõtete kohaldamist tagasinõudmise suhtes.
Yhtiön J huomautuksetÄriühingu J märkused
Yhtiö J esitti 13 päivänä marraskuuta 2008 ja 20 päivänä huhtikuuta 2009 päivätyissä kirjeissään huolensa siitä, että vakuutusalan kytkösyhtiöihin Liechtensteinissa sovellettava verotus ei mahdollisesti sovellu ETA-sopimuksen toimintaan.Äriühing J väljendas muret seoses Liechtensteinis allutatud kindlustusandjate suhtes kohaldatava maksukorra võimaliku mittevastavusega riigiabi eeskirjadele 13. novembri 2008. aasta ja 20. aprilli 2009. aasta kirjas.
Yhtiö J väitti, että vakuutusalan kytkösyhtiöitä koskevat erityissäännökset uudessa solvenssi II -direktiivissä osoittavat, etteivät kytkösyhtiöt toimi samoilla markkinoilla muiden vakuutusyhtiöiden kanssa eikä niihin sovelleta samaa sääntelyä.Äriühing J väitis, et Solventsus II uutes õigusaktides sätestatud allutatud kindlustusandjate erisätted on märk sellest, et allutatud ei tegutse samal turul ning nende suhtes ei kehti samad regulatiivmehhanismid kui muude ettevõtjate suhtes.
Yhtiö J väitti myös, että mikä tahansa yritys voi perustaa vakuutusalan kytkösyhtiön, joten toimenpide ei ole valikoiva.Samuti väitis äriühing J, et iga ettevõtja võib asutada allutatud kindlustusandja ja seega ei ole meede valikuline.
Yhtiön mielestä vakuutusalan kytkösyhtiöiden nettotulojen verottaminen yleisesti johtaisi yritysten epätasa-arvoiseen kohteluun.Äriühing oli seisukohal, et allutatud kindlustusandjate üldine maksustamine puhastulu alusel põhjustaks ettevõtjate ebavõrdset kohtlemist.
Sen mukaan kytkösyhtiöt ovat itsevakuuttamisen väline ja niiden tuloja olisi verotettava vain sellaisesta vakuutustoiminnasta, jossa on kyse lain mukaisesta vakuuttamisvelvollisuudesta yhtiön kotimaassa.Äriühing väitis, et allutatud äriühingud on enesekindlustamise vahend ja neid peaks maksustama üksnes sellisest kindlustustegevusest saadud tulu alusel, mille puhul on tegu seadusliku kindlustamiskohustuse täitmisega kindlustaja asukohariigis.
Muutoin kytkösyhtiön perustavat yritykset olisivat sen mielestä verotuksen kannalta epäedullisemmassa asemassa kuin ne yritykset, joilla ei ole vakuutusalan kytkösyhtiötä ja jotka eivät vakuuta sellaisia riskejä, joita ei ole lain mukaan välttämätöntä vakuuttaa.Äriühing väitis, et vastasel korral on allutatud kindlustusandjaid loovad ettevõtjad maksuliselt ebasoodsamas olukorras kui need, kes allutatud kindlustusandjaid ei loo ega kindlusta riske, mille kindlustamist seadus ei nõua.
Kytkösyhtiöt antavat vakuutuksia sellaisten riskien varalle, joille ei ole markkinoita, joten tällaisesta toiminnasta saatavia tuloja ei pitäisi verottaa.Allutatud kindlustusandjad pakuvad poliise riskide vastu, millel ei ole turgu, ja seega ei tuleks sellest tegevusest saadavat tulu maksustada.
Yhtiön mielestä oli oikeusvarmuuden periaatteen vastaista olettaa, että yritys kyseenalaistaisi yli 10 vuotta voimassa olleen lainsäädännön.Äriühing väitis, et oleks õiguskindluse põhimõtte vastane eeldada, et ettevõtja kahtleks üle kümne aasta kehtinud õigusaktides.
Se ilmoitti luottaneensa perustellusti verotoimenpiteiden laillisuuteen ja väitti, että jos valvontaviranomainen tulisi siihen tulokseen, että asiaan liittyy valtiontukea, toimenpide olisi katsottava voimassa olevaksi tueksi tai (vaihtoehtoisesti) takaisinperintä olisi vastoin oikeuden perusperiaatteita.Ta kinnitas, et on õiguspäraselt uskunud maksumeetmete seaduslikkust, ja väitis, et kui järelevalveamet otsustab, et tegu on riigiabiga, siis on see olemasolev abi ning tagasinõudmine (alternatiivina) on vastuolus õiguse aluspõhimõtetega.
Lopuksi yhtiö J viittasi vielä talouskriisiin sekä siihen, miten kriisi oli vaikuttanut valtiontuen arviointiin.Äriühing J viitas finantskriisile ja selle mõjule riigiabi hindamisele.
Sen mielestä monet Euroopan unionin jäsenvaltioiden toteuttamista toimenpiteistä eivät ole luonteeltaan tilapäisiä vaan muuttuvat pysyviksi.Tema seisukohast ei ole mitmes Euroopa Liidu liikmesriigis võetud meetmed ajutised, vaid jäävad püsivaks.
Näin ollen yhtiö J odotti, ettei valvontaviranomainen vaadi kytkösyhtiöihin sovellettavan Liechtensteinin verolainsäädännön muuttamista.Seoses sellega eeldas äriühing J, et järelevalveamet ei nõua allutatud äriühingute suhtes kohaldatava Liechtensteini maksukorra muutmist.
Yhtiön K huomautuksetÄriühingu K märkused
Sen mukaan takaisinperinnän määrääminen olisi vastoin oikeusvarmuuden periaatetta (ja se totesi, että Liechtensteinin lain mukaan verovelkoja on vaadittava 5 vuoden kuluessa).Ta väitis, et igasugune tagastamisnõue oleks vastuolus õiguskindluse põhimõttega (juhtides tähelepanu, et Liechtensteini õiguse kohaselt on maksuvõlgade vaidlustamisel viieaastane aegumistähtaeg).
Jos valvontaviranomainen toteaisi, että ETA-sopimuksen toimintaan soveltumatonta valtiontukea oli myönnetty, yhtiön K mielestä takaisinperintä olisi vastoin oikeusvarmuuden, yhtenäisyyden ja luottamuksensuojan periaatteita.Äriühing K on seisukohal, et kui järelevalveamet peaks leidma, et on antud sobimatut riigiabi, rikuks selle tagasinõudmine õiguskindluse, ühtluse ja õiguspäraste ootuste põhimõtet.
LIECHTENSTEININ VIRANOMAISTEN HUOMAUTUKSETLIECHTENSTEINI AMETIASUTUSTE MÄRKUSED
Aloituspäätöstä koskevat huomautuksetMärkused menetluse algatamise kohta
Liechtensteinin viranomaiset viittasivat 25 päivänä marraskuuta 2008 päivätyssä kirjeessään valtiontuen arvioinnin kehittymiseen yritysverotuksen alalla 1980-luvun alusta vuoteen 1998, jolloin annettiin tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta yritysten välittömään verotukseen, sekä 2000-luvun alkuun, jolloin Euroopan komissio teki useita asiaan liittyvä päätöksiä (esimerkiksi Belgian koordinointikeskuksista tehty päätös [15].Liechtensteinin viranomaisten mukaan vakuutusalan kytkösyhtiöt eivät toimi avoimilla markkinoilla, koska niiden toiminta rajoittuu yritysryhmän sisäisten – oman konserninsa – riskien hallintaan.Liechtensteini ametiasutused viitasid 25. novembri 2008. aasta kirjas äriühingute maksustamisega seotud riigiabi hindamise arengule 1980. aastate algusest kuni teatise avaldamiseni riigiabi eeskirjade kohaldamise kohta äriühingute otsese maksustamise suhtes aastal 1998 ja Euroopa Komisjoni 2000. aastate alguse otsusteni (näiteks Belgia koordineerimiskeskuste kohta) [15].Liechtensteini ametiasutused väitsid, et allutatud kindlustusandjad ei tegutse avatud turul, sest nende tegevus piirdub rühmasiseste, s.o nende oma ettevõtjarühma riskide haldamisega.
Tulot, joita vakuutusalan kytkösyhtiö saa konsernin sisäisistä liiketoimista, eivät ole tavanomaista tuloveronalaista tuloa, sillä omien varojen hallinnointi ei ole veronalaista kaupallista toimintaa.Mis tahes tulu, mis on saadud rühmasisestest allutatud kindlustustehingutest, ei ole tavaline tulu, mida tuleks maksustada tulumaksuga, sest oma varade haldamine ei ole maksustatav äritegevus.
Liechtensteinin viranomaisten mielestä sellaisen tahon, joka ei harjoita toimintaansa markkinoilla muiden markkinatoimijoiden kanssa kilpaillen, ei voida katsoa harjoittavan taloudellista toimintaa yrityksenä [16].Nende seisukohast ei saa üksust, mis ei tegutse turul ega konkureeri seega muude turul osalejatega, lugeda ettevõtjana majandustegevusega tegelevaks [16].
Jos kytkösyhtiöt tarjoavat palveluja ”vapailla markkinoilla”, Liechtensteinin järjestelmässä varmistetaan, että vapailla markkinoilla harjoitetusta toiminnasta peritään veroa tavanomaisen verokannan mukaan.Isegi kui nad pakuvad teenuseid „vabal” turul, tagab Liechtensteini süsteem, et selle vabaturu tegevuse suhtes kehtivad tavalised maksumäärad.
Liechtensteinin viranomaisten mielestä kytkösyhtiöt olisi katsottava yrityksiksi ainoastaan niiltä osin, kuin ne harjoittavat tällaista ”vapaata” toimintaa.Liechtensteini ametiasutuste arvates peaksid kõnealused äriühingud olema ettevõtjad üksnes sel määral, mil nad tegelevad nimetatud „vaba” tegevusega.
Liechtensteinin viranomaiset väittivät, että vakuutusalan kytkösyhtiöt muodostavat (jälleenvakuutusyhtiöiden tavoin) ensivakuutuksista erilliset markkinat, koska riski jaetaan yritysryhmän sisällä, kytkösyhtiöihin sovellettava sääntely on erilaista ja ne hoitavat hallintotehtäviä omassa yritysryhmässään.Liechtensteini ametiasutused väitsid, et allutatud kindlustusandjad (nagu edasikindlustajad) moodustavad otsekindlustusest eraldi turu tänu rühmasisesele riskihajutamisele, erinevale regulatiivraamistikule ja haldusfunktsioonile, mida allutatud täidavad rühmas, kuhu nad kuuluvad.
Vakuutusalan kytkösyhtiöt vakuuttavat vain oman yritysryhmänsä riskejä (joille ei ole markkinoita tai joissa kustannukset ovat liian korkeat), eivät kolmansien osapuolten riskejä.Allutatud kindlustusandjad kindlustavad üksnes nende oma rühma riske (kui puudub turg või hind on liiga kõrge) ja mitte kolmandate isikute riske.
Valikoivuuden osalta Liechtensteinin viranomaiset viittasivat captive-vakuutusyhtiöiden tukiohjelmaan Ahvenanmaalla ja Irlannin holdingyhtiöiden tukijärjestelmään ja totesivat, ettei vakuutusalan kytkösyhtiöihin sovellettava verojärjestelmä ole aineellisesti valikoiva.Valikulisuse kohta väitsid Liechtensteini ametiasutused, viidates Ahvenamaa allutatud kindlustusandjate süsteemile ja Iirimaa äriühingus osalemise korrale, et allutatud kindlustusandjate suhtes kohaldatav maksukord ei ole olemuselt valikuline.
Tämä perustuu siihen, että kytkösyhtiöitä koskevat edellytykset ovat luonteeltaan yleispäteviä niin, että mikä tahansa yritys pystyy ne täyttämään – yritykseltä ei siis vaadita tiettyä taloudellista vahvuutta vakuutusalan kytkösyhtiön perustamiseen –, joten järjestelmää sovelletaan kaikenlaisiin yhtiöihin.Seda seepärast, et nende äriühingute suhtes kohaldatavad tingimused on olemuselt horisontaalsed ja neid võib saavutada iga ettevõtja, s.o ettevõtjal ei pea allutatud kindlustusandja asutamiseks olema mingit erilist majanduslikku tugevust, ning seetõttu kehtivad need igasuguste äriühingute suhtes.
Näin ollen millä tahansa oikeushenkilöllä voi toiminta-alaan tai toiminnan laajuuteen katsomatta olla oikeus verohuojennuksiin vakuutusalan kytkösyhtiön omistamisen kautta.Sellest lähtudes võib iga juriidiline isik, sõltumata tegevusvaldkonnast või tegevuse ulatusest, omades allutatud kindlustusandjat, kvalifitseeruda maksusoodustusele.
Asiassa Gil Insurance [17]annetun tuomion mukaisesti Liechtensteinin viranomaiset väittivät vaihtoehtoisesti, että kyseiset toimenpiteet ovat perusteltuja verojärjestelmän luonteen ja rakenteen vuoksi: ”Merkitystä on sillä, onko ilmeinen poikkeus todellisuudessa toimenpiteen sisäisen logiikan mukainen. […]Verotoimenpide on valikoiva vain, jos sillä syrjitään perusteettomasti eri tilanteita, jotka ovat oikeudellisesti ja tosiasiallisesti verrattavissa verojärjestelmän tavoitteiden perusteella.” Liechtensteinin lainsäädännön mukaisesti vakuutusalan kytkösyhtiöt voidaan määritellä rajoitetun tarkoituksen vakuutusyhtiöksi, jonka perustamisen erityisenä tavoitteena on oman yritysryhmän riskien rahoittaminen: se on siis talon sisäinen itsevakuuttamisen väline. Kytkösyhtiön myöntämä vakuutus muodostuu konsernin omista varoista. Kytkösyhtiön vakuutuksissa noudatetaan siis periaatetta, jonka mukaan vastuiden kattamista omista varoista olisi kohdeltava verotuksessa eri tavalla.Alternatiivina väitsid Liechtensteini ametiasutused Gil Insurance'i juhtumile [17]toetudes, et meetmed on õigustatud maksusüsteemi olemuse ja üldise süsteemiga, öeldes et: „Oluline on, kas näiline erand on tegelikult kooskõlas meetme sisemise loogikaga. []Maksumeede on konkreetne üksnes juhul, kui see eristab õiguslikult ja faktiliselt võrreldavaid olukordi maksusüsteemiga määratud eesmärkide alusel.” Liechtensteini õiguse kohaselt võib allutatud kindlustusandjaid määratleda piiratud otstarbega kindlustusüksustena, mis on asutatud konkreetse eesmärgiga rahastada nende ettevõtjarühmast tulenevaid riske: „Seega on see sisemine enesekindlustuse vahend. Allutatud kindlustust rahastatakse ettevõtjarühma oma vahenditega. Seepärast järgib allutatud kindlustus põhimõtet, et kohustuste katmist omavahenditest tuleks kohelda maksustamisel erinevalt.”
Lisäksi Liechtensteinin viranomaiset toivat esiin, miten vakuutusalan kytkösyhtiöiden kohtelu eroaa perinteisten vakuutusyhtiöiden kohtelusta, viittaamalla jälleenvakuutusdirektiivin ja solvenssi II -direktiivin mukaisiin yhteisön/ETA:n oikeuden esimerkkeihin.Peale selle juhtisid Liechtensteini ametiasutused tähelepanu allutatud kindlustusandjate erinevale kohtlemisele võrreldes tavapäraste kindlustusseltsidega, tuues näiteid ühenduse/EMP õigusest edasikindlustamis- ja Solventsus II direktiivi alusel.
Niiden mukaan näissä otetaan huomioon vakuutusalan kytkösyhtiöiden ja jälleenvakuutusyritysten erityinen luonne.Ametiasutuste sõnul võetakse nendes direktiivides arvesse allutatud kindlustusandjate ja edasikindlustajate konkreetset olemust.
Niiden mukaan yleisesti tunnustetaan, että koska kyseiset yritykset kattavat ainoastaan riskejä, jotka liittyvät siihen teollisuus- tai liiketoimintaryhmään, johon ne kuuluvat, niiden erityinen (ja erilainen) asema otetaan huomioon.Nad väitsid, et üldiselt nõustutakse, et kuna nimetatud ettevõtjad katavad üksnes selle tööstus- või kaubandusrühma riske, millesse nad ise kuuluvad, on võetud arvesse nende konkreetset (ja erinevat) seisundit.
Liechtensteinin viranomaiset katsoivat vielä (vaihtoehtoisesti), että vuoden 1997 verolaki on voimassa olevaa tukea, koska voimaan tullessaan se ei ollut tukea, vaan siitä tuli tukea ETA-oikeuden muuttuessa.Lisaks olid Liechtensteini ametiasutused (alternatiivina) seisukohal, et 1997. aasta maksuseadus kujutab endast olemasolevat abi, sest selle jõustumise ajal see endast abi ei kujutanud, vaid sai abiks EMP õiguse arengu tõttu.
Jos valvontaviranomainen katsoo toimenpiteet uudeksi tueksi, Liechtensteinin viranomaisten mukaan perusteet ovat riittävät, niin että tuki voidaan jättää perimättä takaisin.Nad väitsid, et kui järelevalveamet iseloomustab meetmeid uue abina, on piisavalt alust abi mitte tagasi nõuda.
Näin on kahdesta syystä.Selleks on kaks põhjust.
Ensinnäkin luottamuksensuojan vuoksi: komission omaksumaan lähestymistapaan päätöksissä, jotka koskevat yritysryhmän sisäisille finanssihallintokeskuksille Ranskassa myönnettyjä verokannustimia ja kansainväliselle rahoitustoiminnalle Alankomaissa myönnettyjä verokannustimia, on perusteltua luottaa.Esimene on õiguspärased ootused, mis põhinevad usaldusel komisjoni lähenemisviisi vastu, mida ta on kasutanud oma otsustes maksusoodustuste kohta Prantsusmaa rühmasisestele finantsvarakeskustele ja rahvusvahelisele finantstegevusele Madalmaades.
Toiseksi oikeusvarmuuden vuoksi: kun Liechtenstein liittyi Euroopan talousalueeseen vuonna 1995, komission valtiontukikäytännöissä (jotka ovat osa yhteisön säännöstöä) ei katsottu konsernin sisäisten toimintojen verotuksen olevan valtiontukisääntöjen piiriin kuuluva asia.Teine on õiguskindlus, sest 1995. aastal, mil Liechtenstein ühines EMPga, ei peetud rühmasisese tegevuse maksustamist komisjoni riigiabipraktikas (mis on ühenduse õigustiku osa) riigiabi eeskirjade reguleerimisalasse kuuluvaks.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership